Koekeittiö: Voikukanlehtiletut ja villiruokafiilistelyä

, , ,

Aina välillä sitä huomaa lykänneensä jotain ennakkoluulon takia, vaikka luulee olevansa kovinkin kokeilunhaluinen. Villiyrtit ja muut maan antimet ovat jääneet miltei käyttämättä lukuunottamatta yleisimpiä ruokasieniä. Kynnys on luultavasti sama kuin monella muullakin: raaka-aineisiin joutuu perehtymään aivan alusta ilman tuotetietoja ja hintalappuja. Onneksi netistä on saatavilla nykyään myös villiyrttifaktaa ylenmäärin ja nyt olen myös siinä onnekkaassa tilanteessa, että voin tutustua kasveihin pienellä vaivalla silloin kun itselleni sopii – omalla pihalla. Sesongin rajoissa tietenkin.

Aloitin viime vuonna helpolla. Keräsin voikukan kukintoja ja kuusenkerkkää pihasta ja valmistin niistä makusiirappeja. Ne vaikuttivat helposti lähestyttävältä tavalta aloittaa. Molemmista tuli niin hyviä että käyttöä täytyi alkaa säännöstelemään. Voikukkaversio oli kuin vegaanista hunajaa jota valutettiin pimeinä talviaamuina mysliannoksen päälle. Kerkkäversio oli oma suosikkini, sillä sen yrttisen syvä, havuinen aromi oli jälkiruuissa taivaallista. Kannattaa testata Jymyn mäntyjäätelöä jos haluaa selvittää sopiiko kerkkä omaan makupalettiin, sillä jätski oli yllättävän lähellä siirapilla maustettua jäätelöannosta. Tänä vuonna kokeilen myös kerkän kuivaamista sekä pakastamista tuoreempien aromien säilyttämiseksi. Onneksi kerkkäaika alkaa olla taas pian käsillä.

Ajattelin ottaa villit vihreät illallisen päätähdeksi. Koska sienimetsästä tuttu neuvo – kerää vain sitä minkä tunnistat sataprosenttisella varmuudella – pätee myös muussa villiruuassa, aloitin tutuista lajeista. Kellarin oven edessä rehottava maitohorsma tuli ensimmäisenä mieleen, ja pienen ruohonjuuritarkastelun myötä huomasin että kyllä, siellähän sitä luonnon parsaa puskee nipuittain. Niissä lehdet olivat jo hieman auki ja varsi kapea, mutta oli silti yllättävän helppoa tunnistaa sopivat yksilöt. Taipumattomuus ja täysin auenneet lehdet viestivät että kasvi on liian puiseva syötäväksi.

Helposti tunnistettavissa on myös poimulehti. En tiennyt kasvin nimeä aiemmin mutta se on ulkonäöltään niin tuttu, ettei kerätessä ollut riskiä sekoittaa sitä mihinkään vaaralliseen. Harmi ettei kasvia kasva pihassa runsaammin, sillä siinä on hieno maku ja terveysvaikutukset ovat varsinkin naisille monipuoliset. Luin jostain yrttisivustolta vanhan sananlaskun ”Mene kedolle paljain jaloin aikaisin aamulla nuolaisemaan poimulehden kastepisara, tällöin pysyt tuoreena, terveenä ja kauniina pitkään”. Lupaus ”tuoreena pysymisestä” tietysti kiinnostaa, vaikka kyse taitaa olla enemmänkin hormonitoimintaa parantavasta vaikutuksesta.

Oli tarkoitus kerätä myös nokkosta, mutta meillä on sitä pihassa ihmeellisen vähän. Ainoa rehevämpi kimppu nousee hevonkakan päälle perustetun kurkkupenkin vierestä, joten kasvin nitriittipitoisuus heilahtaa liian korkeaksi. Onneksi tämä neuvo tuli vastaan, sillä olin jo suunnitellut muuttavani puskan letuiksi. Ohukaisia oli pakko kuitenkin saada, joten keräsin nuoria voikukan lehtiä nokkosten sijaan. Lettujen seuraksi paistoin hennot maitohorsman varret oliiviöljyssä (3-4 minuuttia riittää) ja maustoin ne muutamalla suolarakeella.

Voikukanlehtiletut herkkusienitäytteellä

Rikasta herkuksi! Pinaattilettuja paremmat ohukaiset, joihin saa upotettua hurjan määrän terveellisiä ja hapokkaita voikukanlehtiä.
8 kappaletta
  • tiivis puoli litraa voikukanlehtiä
  • n. 2 dl poimulehteä
  • 2 kananmunaa
  • 4 dl kauramaitoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 1/2 tl suolaa
  • 1 tl sokeria
  • 1 1/2 dl vehnäjauhoa
  • 1 rkl öljyä
Täyte
  • 200 g herkkusieniä
  • 1 iso sipuli
  • 2 rkl silputtua persiljaa
  • ripaus suolaa

Ohjeet

  • Siisti voikukanlehdet jos niissä on paljon paksua vartta tai multaa. Liota kylmässä vedessä kymmenen minuutin ajan ja siivilöi. Kiehauta vettä kattilassa ja lisää lehdet. Anna kiehua minuutin ajan ja siivilöi. Jäähdytä lehdet huuhtelemalla niitä siivilässä kylmällä vedellä.
  • Siisti myös poimulehdet, mikäli niissä on vartta jäljellä. Puristele ryöpätyt voikukanlehdet kuivaksi ja hienonna sitten kaikki lehdet huolellisesti.
  • Valmista taikina. Riko munat kulhoon ja lisää kauramaito. Vispaa kunnolla ja lisää sitten leivinjauhe, suola ja sokeri. Lisää lopuksi jauhot samalla sekoittaen. Anna turvota 15 minuuttia.
  • Lisää hienonnetut lehdet lettutaikinaan. Sekoita hyvin. Paista keskilämmöllä tilkassa öljyä. Käännä lettu vasta kun se on kokonaan jähmettynyt päältä. Kasaa letut lautaselle odottamaan täytettä.
  • Pilko herkkusienet ja sipuli sekä hienonna persilja. Kuullota sipulia pari minuuttia ja lisää pannuun herkkusienet. Kun ne ovat kypsiä, sekoita mukaan persilja. Jaa täyte letuille ja rullaa. Letut sopivat syötäväksi kylmänä, mutta ne voi myös lämmittää uunissa matalassa lämmössä ennen tarjoilua.

Kaikki onnistui todella hyvin. Villiruuan opiskelu jatkuu myöhemmin! Tästä kokeilusta oli ainakin helppo saada lisäintoa. Nämä raaka-aineet eivät kotipihoista lopu, vaikka kuinka innostuisi rikkaruohonsa syömään.

0 kommentit

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa