Pusikosta pihaksi OSA 1: Motivoituminen ja raivaus

,

Kakkososa löytyy täältä: PUSIKOSTA PIHAKSI OSA: TOIMINNOT KUNTOON

En ole koskaan suunnitellut pihaa. En ole tehnyt edes pihatöitä sitten teini-iän, kun äiti houkutteli kympin setelillä leikkaamaan rivitalopihan nurmikon kerran viikossa. Mielikuvissani kuitenkin kiertelen kahvikuppi kourassa omassa puutarhassani keräten välillä kasviksia ja yrttejä käsivarrella notkuvaan koriin. Realiteetit ja haaveet ovat siis olleet lähtötilanteessa aivan eri maailmasta.

Ainakin alussa kesti hieman tajuta, kuinka paljon pelkkää siivottavaa on. Kasvillisuudesta ja puutarhanhoidosta on tullut nyt opittua vaikka mitä, vaikka onkin tuntunut moneen kertaan siltä, ettei mitään tapahdu, ainakaan tarpeeksi nopeasti. Ainaisen aloittelijan tunne alkaa väistyä pikkuhiljaa ja tuntuu, että omista kokemuksistaan voi ammentaa ainakin hieman jälkiviisautta.

Tämä juttu on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käyn läpi oman unelmapihani väsäämistä. Tekeillä on artikkeli talosta ja tontista, ja linkitänkin sen tänne myöhemmin. Nämä neuvot käyvät kuitenkin kaikenlaisiin pihoihin, joissa luonto on päässyt niskan päälle ja vanhat istutukset rehottavat. Lehtikerroksien ja risujen keskeltä löytyvä maisema yllättää varmasti, eikä kaikkea puskacharmia tarvitse hävittää.

Jos olet hankkinut itsellesi vanhan talon jossa on villi piha, olenkin melko varma ettet tehnyt sitä vetääksesi kaikkea matalaksi ja nurmimattoa tilalle. Varmuuden vuoksi sanon silti etteivät nämä ole mitään pikaohjeita, vaan ensihädän vinkkejä asennoitumiseen ja työn suunnitteluun toisille unelmoiville puutarhanoviiseille, jotka miettivät ensihuuman laannuttua, mistä aloittaa.

Palataan siis hetkeksi ensimmäiseen varsinaiseen pihatyöpäiväämme.

Talon remontti on kestänyt kaksi viikkoa. Lattiamaalarit ovat käyneet edellispäivänä tekemässä taikojaan kuluneelle lautalattialle eikä sisälle saa laittaa kuin nenänsä välioven raosta. Ihasteltuani tyytyväisenä puhtaan valkoista maalijälkeä ja valtavaa muutosta jonka se on saanut sisätiloissa aikaan, palaan takapihalle ja lähes lannistun.

Seison kuravellin äärellä uudet, epämukavilta tuntuvat turvakengät jalassa. Otto oli vaatinut hankkimaan kengät vaikka olisin mieluummin touhuillut tennareissa. Sisällä talossa en suostunut kenkiä käyttämään remonttivaiheesta huolimatta mutta Oton pointti siitä ettei voida mitenkään tietää mitä pihalta löytyy, menee onneksi perille. Hän nimittäin pitelee kädessään maasta lehtien alta kaivamaansa lautaa josta töröttää ainakin viisi ruosteista, vääntynyttä naulaa. Turvakengät saavat jäädä jalkaan.

Pakkanen on vasta hellittänyt ja päästänyt lumen sulamaan. Edessäni oleva kuravelli on takapiha jossa me, timpuri ja sähkömies ollaan parkkeerattu ja käännelty autojamme nämä viikot. Takana on saunarakennus jonka kuisti on vaahteranlehtien peitossa ja jonka toisessa päädyssä on jämälaudoista nippusiteen avulla pystytetty kehikko polttopuita varten. Ollaan molemmat varmoja että koko rakennus on ilmiliekeissä heti kun tulia aletaan sytytellä ensimmäistä kertaa, mutta se tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta.

Edessä, kallion päällä kohoaa päärakennus, ei sillä että se kovin hyvin näkyisi molemmilla kulmilla kohoavien puiden takaa. Kolme pitkäksi venähtänyttä koivua ja alhaalta asti haarautuva kuusi, jonka toinen haara kumartuu katon päälle uhkaavasti. Kuusen alaoksat ulottuvat pitkälle takapihalle ja vuosien aikana pudonneet kävyt ja havunneulaset ovat synnyttäneet sen juurelle kummun. Jo ensimmäisellä käynnillä kiinnitimme monsteriin huomiota, sillä tottumattomankin silmään on selvää, että puu on vanha ja luultavasti laho. Silmäilen varovaisesti myös edelliseltä omistajalta jääneitä vettyneitä roskasäkkejä siinä mihin minä haluaisin perunapellon, mutta on turhaa edes käydä joka murheenkryyniä läpi tässä vaiheessa. Päätämme että on parempi keskittyä etupihan haravointiin ja saunarakennuksen ympäristöön.

Iltaan mennessä lehtiä on siisteissä kasoissa pihan reunoilla ja tajuamme, kuinka paljon puutarhajätettä tulee kertymään. Siihen on luotava systeemi. Alue näyttää kuitenkin jo aivan ihmisten asuttamalta pihalta ja tästä intoutuneena saunakin päätetään laittaa tulille samantien. Sauna ei pala maan tasalle vaan vanha kiuas ja hormi toimivat oikein hyvin. Pian päästäänkin lämmittelemään ja syömään kiuasmakkaraa. Katselen ikkunasta jättikuusta ja mietin jo mielessäni miltä talo näyttää kun puu on saatu kaadettua. Nyt asia tuntuu jo paljon helpommin lähestyttävältä.

Tuosta pävästä tähän mennessä opitut perusasiat toivottomalta tuntuvan pihaurakan aloittamiseen:

Älä lannistu tietämättömyydestäsi. Ainoat puut, jonka tunnistin ostaessamme tämän paikan, olivat koivu ja kuusi. Oikeasti. Opit kyllä, kun on tarpeen. Kannattaa liittyä useampaan puutarhayhteisöön Facebookissa, niin oppii aivan vahingossa jatkuvasti. Kannattaa myös tutustua Luontoportin loistavaan kasvientunnistustyökaluun!

Aloita jostain, missä näet muutoksen nopeasti. Kerää maasta oksat ja haravoi lehdet ainakin keskeisimmiltä paikoilta. Vaikka pihapiiri näyttäisi vielä toivottomalta, aloittaminen jostain selkeästä vie eteenpäin paljon. Pienenkin muutoksen näkeminen vahvistaa motivaatiota ja auttaa visiota lopputuloksesta kehittymään. Tämä neuvo tuli vastaan jo remonttia suunnitellessa ja osoittautui kullanarvoiseksi myös pihaprojektien suhteen.

Aloita kartoittaminen ongelmakohdista. Tällä tontilla ensimmäinen hoidettava asia pihalla oli helppo määritellä: tuo katon ylle kumartava kaksihaarainen kuusi. Se meni samantien kiireisten asioiden listalle ja saimmekin kaadettua sen ja muut taloa uhmaavat puut turvallisesti alkukesästä. Toimenpiteitä vaativia ongelmakohtia saattaa tulla myös vuodenaikojen vaihtuessa ensimmäistä kertaa asuinaikana. Meillä esimerkiksi huolenaiheeksi muodostuivat heti talven tullen huonot kulkutiet, jotka voivat olla vaarallisia jäisinä. Ongelmakohdat varjostavat mieltä jatkuvasti jos niiden ratkaisua lykkää.

Hanki oikeat välineet. Se vanha viisaus: Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Viiden euron harava? Kävele ohi. Kiroat, kun kymmenen minuutin huiskimisen jälkeen haravan pää lentää kaaressa lehtien kanssa kasan päällimmäiseksi. Panosta myös oksasaksiin, kottikärryihin, pariin erilaiseen lapioon, viikatteeseen ja minikirveeseen.

Etene raivaamisessa hitaasti.  Vaikka varmasti tekee mieli kaataa kaikki varjostavat puut ja vetää epätoivoisen huonona kituuttavat puskat puutarhajätekasaan, tee ensiksi vain pakollinen. Pelkästään perussiistiminen saattaa saada seuraavana keväänä pihan vihertämään uudella tavalla, jolloin itsekin näet sen selkeämpänä.

Keskity hyviin puoliin. Itsekseen villiintyneellä pihalla voi olla paljon juttuja joita ihmiset haluavat omiin pihoihinsa, mutta niiden syntyminen kestää. Esimerkiksi sammaloituneet kivet, suuret pihapuut sekä kestävä ja luonnollinen aluskasvillisuus ovat olleet hyvänä kehyksenä suunnittelulle.

Suunnittele talkoilukohteet erityisen hyvin. Kun saat talkoolaisia pihaan, ole itse täysin perillä mitä tehdään. Apu menee helposti hukkaan, kun itsekään ei oikein tiedä, mistä on kyse. Talkoolaiset ovat paras apu suuritöisiin siivousluontoisiin hommiin, kuten haravointiin, oksien keräämiseen ja maanmuokkaushommiin. Jos sinulla on osaamista omaavia läheisiä, hienoa! Oli mukavaa saada apua esimerkiksi syreenien harventamiseen, kun itse ei olisi tiennyt ollenkaan mistä aloittaa ja puskaa on pitkä pätkä. Hanki etukäteen tarvikkeet töitä varten ja tee talkooeväät. Hanki myös erikokoisia hanskoja apulaisia varten. On noloa antaa S-kokoiset hanskat kaksimetriselle miehelle, jonka apua oikeasti arvostaa.

Mieti paikat syntyvälle puutarhajätteelle ja siivoa aina jälkesi. Tämä huomattiin joka kerta alusta lähtien, mutta joka tuli silti laiminlyötyä vielä pitkään. Parasta on, jos saat loppusijoituspaikan jätteillesi omalta pihalta. Muussa tapauksessa on parempi alkaa miettiä peräkärryn hankkimista. Rakenna laari lehdille, mielellään ainakin kaksi isoa eri maatumisvaiheessa oleville. Älä heitä oksia lehtien sekaan, niin voit hyödyntää myöhemmin kasvimaalla aiemmin haravoimasi tavaran. Kannattaa miettiä myös risuaidan tekemistä, lyhyeenkin pätkään saa melko paljon sekalaista oksaa.

Nauti pienistä voitoista ja vietä aikaa pihalla. Pihasta voi nauttia vaikka vain yhdeksän neliön raivatulla alueella. Hommaa muutama välttävä pihatuoli ja riippumatto. Kokkaa tiileistä kasatulla pikagrillillä ja tarjoile piknikkiä vieraille. Pelkkä pihalla oleilu ja liikuskelu auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja näkemään piha eri tavalla. Vaikka luulisi että tekemättömät työt pistävät silmään, homma menee ennemmin niin että kaaokseen siedättyy. Onko se sitten hyvä vai huono asia, on mielipidekysymys. Minusta oikein hyvä.

2 kommentit
  1. Antti-Tapio Kokko says:

    Tosi makkee huomata mille mallille oot (tai ootte) siellä saanu hommat, ja huippukiva idea tää sivusto! Ens kesänä tuun kyllä käymään. 🙂 Inspiroit meikäläistäki kyllä, isona mullaki on tämmönen rojekti!

    T: A-T

    Vastaa
    • Pauliina says:

      Kiva kuulla! On kyllä kestänyt että pääs tähän ”kärrylle” eikä tunnu koko ajan että jääkö jotain huomaamatta 😀 Tänne vaan kyllään 🙂

      Vastaa

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa