# Seeste: Lauantai 7. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 38 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Pelastuslaitokset säästävät lähes kaikkialla Suomessa – virkoja jää täyttämättä ja yksiköt vajaita

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/pelastuslaitokset-saastavat-lahes-kaikkialla-suomessa-virkoj

Kaikilta 21 pelastuslaitokselta kysyttiin, miten säästöpaineet näkyvät niiden arjessa ja mihin säästöjä kohdistetaan, ja vastauksen antoi 19 laitosta.[1] Lähes kaikki vastanneet kertoivat, että säästöt ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat jatkossa niiden toimintaan.[1] Hyvinvointialueet valmistelivat ensi vuoden talousarvioitaan, ja pelastustoimeen kohdistuvat samat säästöpaineet kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin.[1]

Tarkemmin:

Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla on jo karsittu sopimushenkilöstön varallaolosta, ja Pohjois-Karjalassa varallaolosta säästetään ensi vuonna.[1]

Pohjois-Savon 800 000 euron säästötarve tarkoittaa laitoksen mukaan täyttämättä jääviä virkoja, jolloin osassa vuoroista pelastajia on tavoitetta vähemmän.[1]

Usea laitos kertoi säästöjen vaikuttavan kalustoinvestointeihin, ja Etelä-Savossa niitä on siirretty.[1]

Etelä-Savon pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti arvioi, että kaluston vanhetessa sen korjauskulut kasvavat.[1]

SPEKin palokuntapäällikkö Petri Jaatisen mukaan paloasemaverkon harventaminen on ongelmallista, koska pelastajien on saavutettava kohteet tietyssä ajassa.[1]

Osa laitoksista investoi: Pirkanmaa aikoo rakentaa useita uusia paloasemia, ja uusia asemia suunnitellaan myös Keski-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.[1]

Tausta:

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen säästötavoite ensi vuodelle on 350 000 euroa, ja virkavalmistelussa esitettiin esimerkiksi Kannuksen Eskolan ja Kokkolan Ullavan sivutoimisten paloasemien lakkauttamista.[1][2]

Alueen turvallisuus- ja pelastuslautakunta ei hyväksynyt suuria säästöjä, vaan jätti asian aluehallitukselle ja -valtuustolle.[1][2]

Maakunnassa on 12 sivutoimista paloasemaa ja noin 230 sivutoimista pelastajaa.[2]

Varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on työajan ulkopuolella mutta valmis lähtemään töihin hälytyksen tullessa.[1]

Lähteet:
1. [Palomies ei ehkä olekaan valmiina lähtemään – pelastuslaitokset säästävät nyt lähes kaikkialla Suomessa](https://yle.fi/a/74-20255094) (Yle, 7.11. klo 12.22)
2. [Pelastuslautakunta ei suostunut suuriin säästöihin Keski-Pohjanmaalla – ”Palvelutaso ja turvallisuus säilytettävä”](https://yle.fi/a/74-20255038) (Yle, 4.11. klo 12.32)

### Datakeskuksia vastustettiin mielenosoituksin useissa Suomen kaupungeissa lauantaina

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/datakeskuksia-vastustettiin-mielenosoituksin-useissa-suomen

Datakeskuksia vastaan osoitettiin mieltä lauantaina iltapäivällä eri puolilla Suomea.[2] Mielenosoituksia oli muun muassa Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa.[2] Helsingissä kulkue kulki Rautatientorilta Arkadiankadulla sijaitsevan Googlen toimiston kautta Eduskuntatalolle.[2]

Tarkemmin:

Luontoliiton tiedotteen mukaan mielenosoittajia huolestuttaa, että datakeskushankkeita julkistetaan Suomeen nopeasti, mutta alan sääntely ei ole kehittynyt samassa tahdissa.[2]

Järjestäjiin kuuluivat Luontoliiton lisäksi muun muassa kansanliike Elokapina ja Metsäliike.[1][2]

Datakeskukset kuriin -kansalaisaloitteen tekijöihin kuuluva Sakari Bister sanoi pitävänsä tärkeänä sähkön riittävyyden varmistamista.[2]

Helsinkiläinen Anna Sjövall kertoi olevansa huolissaan muun muassa sähkön riittävyydestä ja vihreän siirtymän vaarantumisesta.[2]

Tausta:

Perjantaina yli sata datakeskusta vastustavaa aktivistia marssi Microsoftin datakeskuksen rakennustyömaalle Amsterdamissa, ja poliisi pidätti työmaalle tunkeutuneita.[3]

Microsoftin edustajan mukaan ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta laittomia tai turvallisuutta vaarantavia toimia ei hyväksytä.[3]

Vastustajien mielestä datakeskukset muun muassa turmelevat ympäristöä ja aiheuttavat sosiaalisia ongelmia.[3]

Protestoijat vaativat rakennushankkeiden jäädyttämistä, kunnes sääntelyä on kehitetty demokraattisesti.[3]

Lähteet:
1. [Datakeskuksien vastustajat osoittavat mieltä useissa kaupungeissa](https://yle.fi/a/74-20255628) (Yle, 7.11. klo 1.29)
2. [Eri puolilla Suomea marssittiin datakeskuksia vastaan](https://yle.fi/a/74-20255647) (Yle, 7.11. klo 13.04)
3. [Datakeskuksen työmaalle tunkeutuneita pidätettiin Hollannissa](https://yle.fi/a/74-20255612) (Yle, 6.11. klo 20.26)

### Poliisi epäilee ihmiskauppaa metsätöissä Itä-Suomessa – 11 thaimaalaista uhreina

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/poliisi-epailee-ihmiskauppaa-metsatoissa-ita-suomessa-11-tha

Poliisi tiedotti 11 thaimaalaisen joutuneen ihmiskaupan uhriksi metsätöissä Itä-Suomessa.[1] Työnantajan epäillään rekrytoineen työntekijät Suomeen erehdyttämällä heitä palkanmaksusta ja työehdoista sekä käyttäneen hyväksi heidän riippuvaista asemaansa.[1] Poliisi epäilee lisäksi, että työnantaja uhkasi palauttaa työntekijät Thaimaahan, jos he kertoisivat työsuhteistaan viranomaisille.[1]

Tarkemmin:

Poliisin mukaan esitutkinta on valmistumassa, ja asiassa on kuultu 11 asianomistajaa ja kolmea rikoksesta epäiltyä tulkkien avustuksella.[1]

Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila ei kommentoinut tätä tapausta, vaan puhui ihmiskaupasta yleisellä tasolla.[1]

Marttilan mukaan metsäalan ihmiskauppatapauksissa työpäivät ovat usein pitkiä, taukoja on vähän ja majoitus voi olla huonolaatuinen tai hyvin ahdas.[1]

Palkkaa maksetaan Marttilan mukaan usein vähän tai ei lainkaan, ja työpaikkojen syrjäinen sijainti vaikeuttaa avun hakemista.[1]

Rikosuhripäivystykseen tulee vuosittain 300–400 uutta ihmiskaupan uhria, ja noin 80 prosenttia heistä on joutunut työperäisen hyväksikäytön uhriksi.[1]

Marttilan mukaan hyväksikäyttö ei ole muuttunut vakavammaksi viime vuosina, mutta keinot sen piilottamiseksi ovat kehittyneet.[1]

Tausta:

Poliisi epäilee thaimaalaisten joutuneen ihmiskaupan uhreiksi metsänhoitotöissä vuoden 2024 aikana, ja tapausta on tutkinut Itä-Uudenmaan poliisi.[2]

Poliisi sai vihiä tapauksesta, kun työntekijät olivat kertoneet tilanteestaan Rikosuhripäivystyksessä, ja asiasta oli tehty myös rikosilmoitus.[2]

Poliisi on tehnyt kotietsintöjä ja ottanut epäiltyjä kiinni Itä-Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.[2]

Poliisin mukaan työntekijät olivat maksaneet kynnysrahan päästäkseen töihin Suomeen.[2]

Lähteet:
1. [Poliisi paljasti ihmiskauppaa metsätöissä – asiantuntija: Velka ja karkotuksen pelko estävät hakemasta apua](https://yle.fi/a/74-20255609) (Yle, 7.11. klo 9.44)
2. [Yli kymmenen thaimaalaista maksoi päästäkseen Suomeen töihin – poliisi epäilee ihmiskauppaa metsätöissä](https://yle.fi/a/74-20255559) (Yle, 6.11. klo 15.01)

### Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen viimeinen päivä – vaalipäivä on sunnuntaina 15. marraskuuta

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/seurakuntavaalien-ennakkoaanestyksen-viimeinen-paiva-vaalipa

Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen oli määrä päättyä.[1] Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 15. marraskuuta.[1]

Tarkemmin:

Seurakuntavaalien projektipäällikön mukaan tulevat luottamushenkilöt päättävät muun muassa hautaustoimen maksujen korotuksista.[1]

Monissa seurakunnissa on myös ratkaistava, mitä tehdään peruskorjausta vaativille kiinteistöille.[1]

Ratkaistavaksi tulee myös seurakuntaliitoksissa ylimääräisiksi jääneiden kiinteistöjen kohtalo.[1]

Tausta:

Seurakuntavaaleissa evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet valitsevat luottamushenkilöt seurakuntiensa päättäviin elimiin.[1]

Lähteet:
1. [Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyy tänään](https://yle.fi/a/74-20255644) (Yle, 7.11. klo 11.11)

### Kuura ja sumu saattoivat tehdä ajokelistä liukkaan lauantaiaamuna läntisessä Suomessa

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/kuura-ja-sumu-saattoivat-tehda-ajokelista-liukkaan-lauantaia

Lauantaiaamun liikenteessä vaadittiin tarkkaavaisuutta erityisesti läntisessä Suomessa.[1] Tienpinnat saattoivat olla kuuran vuoksi liukkaita.[1] Yön jäljiltä esiintyi paikoin myös sumua.[1]

Tarkemmin:

Lauantaina päivällä lännessä ennustettiin aurinkoista säätä, kun taas itäosassa taivaan odotettiin pysyvän melko pilvisenä.[1]

Pohjois-Lapissa sateli ennusteen mukaan ajoittain räntää tai lunta.[1]

Sunnuntaina pilvisyyden odotettiin vaihtelevan, ja Keski- ja Pohjois-Lappiin ennustettiin räntä- ja lumikuuroja.[1]

Käsivarteen odotettiin sunnuntaina lisää lunta.[1]

Lähteet:
1. [Lännessä aamu voi olla liukas: sumu ja kuura heikentävät ajokeliä](https://yle.fi/a/74-20255632) (Yle, 7.11. klo 6.39)

### Kruunusiltojen raitioliikenne alkoi Helsingissä – ensimmäinen ratikka täyttyi matkustajista

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/kruunusiltojen-raitioliikenne-alkoi-helsingissa-ensimmainen

Helsingin Kruunusiltojen raitiovaunuliikenne käynnistyi.[1] Ensimmäinen raitiovaunu lähti kello 10 Korkeasaaren pysäkiltä sillan yli kohti Yliskylää, ja se pakkautui täyteen matkustajia.[1] Helsingin pormestari Daniel Sazonov puhui avajaisissa ja leikkasi nauhan raitiovaunun edestä.[1]

Tarkemmin:

Helsingin seudun liikenteen projektipäällikön Teuvo Syrjälän mukaan Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan asukkaiden yhteydet keskustaan ja Pasilaan nopeutuvat.[1]

Muun muassa HSL on brändännyt reittiä maailman kauneimmaksi.[1]

Sazonov totesi, että sillasta ja sen hinnasta on käyty keskustelua, kuten isoista infrahankkeista aina.[1]

Sazonov uskoo sillan muuttavan Helsingin maantiedettä ja vauhdittavan Kruunuvuoren alueen kehitystä.[1]

Silta ei ole autoilijoiden käytössä pelastusajoneuvoja lukuun ottamatta.[1]

Sazonovin mukaan moni autoilija voi siirtyä raitiovaunuun, jolloin Laajasalontie on sujuvampi autoa tarvitseville.[1]

Tausta:

Kruunuvuorensilta avattiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille jo huhtikuussa.[1][2]

Siltayhteys otettiin ensimmäisen kerran puheeksi kaupungin päätöksenteossa vuonna 2002, ja Helsingissä kiisteltiin pitkään siitä, pitäisikö sillalla kulkea myös henkilöautoja.[2]

Sillan rakentaminen on maksanut arviolta noin 130 miljoonaa euroa.[2]

Lähteet:
1. [Sadat ihmiset ryntäsivät kyytiin, kun ”maailman kaunein” raitiovaunureitti avattiin Helsingissä](https://yle.fi/a/74-20254764) (Yle, 7.11. klo 9.10)
2. [Suomen pisin silta avattiin Helsingissä – pormestari: ”Tämä muuttaa pysyvästi Helsingin maantiedettä”](https://yle.fi/a/74-20220786) (Yle, 18.4. klo 13.17)

### Syyttäjä vaatii vankeutta vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Katja Laurilalle kihlattunsa pahoinpitelystä

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/syyttaja-vaatii-vankeutta-vasemmistoliiton-ex-kansanedustaja

Vasemmistoliiton entistä kansanedustajaa Katja Laurilaa syytetään kahdesta väkivaltarikoksesta Raahessa, kertoi Ilta-Sanomat.[1] Ilta-Sanomien mukaan syyttäjä vaatii Laurilalle vankeusrangaistusta kihlattunsa törkeästä pahoinpitelystä ja perusmuotoisesta pahoinpitelystä.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjän mukaan Laurila puukotti miestä keittiöveitsellä reiteen huhtikuussa 2025, ja mies sai pistohaavan.[1]

Laurila on kiistänyt syyllisyytensä ja teon tahallisuuden.[1]

Toinen syytetty teko tapahtui Ilta-Sanomien mukaan marraskuussa 2025.[1]

Syyttäjän mukaan Laurila löi silloin miestä useita kertoja pään ja ylävartalon alueelle.[1]

Miestä syytetään Laurilan pahoinpitelystä elokuussa 2025, ja hän on tunnustanut lyöneensä Laurilaa kasvoihin.[1]

Syyttäjä vaatii miehelle sakkorangaistusta.[1]

Tausta:

Laurila toimi vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 2014–2023.[1]

Syytettyjen tekojen aikaan hän oli Raahen kaupunginvaltuutettu, ja hän pyysi tehtävästä eroa kesällä 2026.[1]

Lähteet:
1. [IS: Ex-kansanedustajaa syytetään miehensä puukottamisesta](https://yle.fi/a/74-20255640) (Yle, 7.11. klo 9.54)

### Ivalon datakeskus lämmittää taajamaa hukkalämmöllä – sähkön veromuutos heikentää pienten laitosten kannattavuutta

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/ivalon-datakeskus-lammittaa-taajamaa-hukkalammolla-sahkon-ve

Suomen pohjoisin datakeskus Inarin Ivalossa on tuottanut hukkalämmöllään kaukolämpöä paikalliseen lämpöverkkoon maaliskuusta lähtien.[1] Laitos on tuottanut tähän mennessä noin kuusi gigawattituntia lämpöä, mikä vastaa 300–400 omakotitalon vuotuista lämmitystarvetta.[1] E-Heatin toimitusjohtajan Lauri Pispan mukaan yhtiö suunnittelee jatkossa suurempia, tekoälykäyttöön tarkoitettuja datakeskuksia, koska pienet laitokset eivät heinäkuun sähköveromuutoksen jälkeen ole yhtä kannattavia.[1]

Tarkemmin:

Inergia Lämmön toimitusjohtajan Matti Tammelan mukaan hukkalämpö on korvannut pelletin polttamista ja korvaa talvipakkasilla myös turvetta.[1]

Pispan mukaan laitoksessa 98,5 prosenttia käytetystä sähköstä muuttuu hyödynnettäväksi lämmöksi.[1]

Valtiovarainministeriön mukaan kaikkia datakeskuksia kohdellaan sähköverotuksessa jatkossa samalla tavalla koosta tai liiketoimintamallista riippumatta.[1]

Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkosen mukaan datakeskus, jonka pääasiallinen liiketoiminta on lämmön tuottaminen, ei täytä sähköverolain edellytyksiä tuetulle veroluokalle.[1]

Parkkonen arvioi verotuen poistumisen vähentävän uusien konesalien rakentamista Suomeen vain vähän.[1]

Tausta:

Konesalien sähkön verotus siirrettiin heinäkuussa alemmasta toisesta veroluokasta yleiseen ensimmäiseen veroluokkaan.[1]

Muutos nosti konesalien sähköveron 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta.[1]

Ympäri Suomea suunnitteilla olevat datakeskukset ovat herättäneet huolta sähkön ja veden riittävyydestä.[1]

Ivalon kaukolämmön tuotanto oli vuonna 2024 yhteensä 26 gigawattituntia.[1]

Lähteet:
1. [Suomen pohjoisin datakeskus lämmittää Ivaloa hukkalämmöllä: data on sille vain sivutuote](https://yle.fi/a/74-20254719) (Yle, 7.11. klo 11.41)

### Jääkäriprikaatin telakuorma-auto ajautui ojaan Rovajärvellä liukkauden takia – varusmiehet palasivat palvelukseen

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/jaakariprikaatin-telakuorma-auto-ajautui-ojaan-rovajarvella

Jääkäriprikaatin telakuorma-auto ajautui ojaan perjantai-iltana Rovajärven harjoitusalueella kesken ampumaharjoituksen.[1] Lapin jääkäripataljoonan komentajan Mikko Bäckströmin mukaan kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan tien pinnan liukkauden takia.[1]

Tarkemmin:

Bäckströmin mukaan ajonopeudet oli rajoitettu mataliksi ja kuljettajia oli ohjeistettu ajamaan sään mukaisesti.[1]

Bäckström kertoi, että kaikki onnettomuudessa osallisena olleet varusmiehet ovat palanneet palvelukseen.[1]

Tausta:

Maavoimien mukaan varusmiesten kuljettama auto ajautui ojaan noin puoli kahdeksan aikaan perjantai-iltana.[2]

Jääkäriprikaati toimii Sodankylässä ja Rovaniemellä, ja onnettomuus tapahtui sen Lapin jääkäripataljoonan ampumaharjoituksessa.[2]

Harjoituksen lääkintäorganisaatio tarkasti kyydissä olleet varusmiehet, ja yksi heistä toimitettiin Lapin keskussairaalaan.[2]

Aiemmin samana perjantaina varusmiehiä kuljettanut bussi joutui nokkakolariin Kankaanpäässä.[2]

Lähteet:
1. [Jääkäriprikaatin telakuorma-auto ajautui illalla ojaan – varusmies menetti ajoneuvon hallinnan liukkauden takia](https://yle.fi/a/74-20255661) (Yle, 7.11. klo 14.59)
2. [Jääkäriprikaatin telakuorma-auto ojaan Rovajärvellä – 16 varusmiestä kyydissä](https://yle.fi/a/74-20255619) (Yle, 6.11. klo 21.43)

### Jyväskylä solmii ystävyyskaupunkisopimuksen ukrainalaisen Tšernivtsin kanssa

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/jyvaskyla-solmii-ystavyyskaupunkisopimuksen-ukrainalaisen-ts

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maanantaina solmia ystävyyskaupunkisopimuksen Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Tšernivtsin kanssa.[1] Yhteistyö sai alkunsa, kun Tšernivtsin pormestari Roman Klichuk otti kesällä yhteyttä Jyväskylään.[1] Suomalaiset kunnat ovat solmineet uusia ystävyyskuntasuhteita Ukrainaan ahkerasti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.[1]

Tarkemmin:

Sopimuksen valmistelussa olivat mukana myös Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, Ukrainan Suomen-suurlähetystö ja Jyväskylän yliopisto.[1]

Yhteistyön painopisteiksi on kaavailtu koulutusta, tutkimusta, teknologiaa, energiatehokkuutta, kulttuuria sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.[1]

Jyväskylän kansainvälisten yhteyksien päällikön Satu Heikkisen mukaan molemmat ovat yliopistokaupunkeja ja alueensa keskuksia, ja yhteistyön pitää hyödyttää molempia.[1]

Jyväskylän ja Kuopion on tarkoitus koordinoida Tšernivtsi-yhteistyötä yhdessä ja esimerkiksi järjestää vierailuja vuorovuosittain.[1]

Useissa kunnissa neuvotellaan parhaillaan uusista ystävyyssopimuksista Ukrainaan.[1]

Tausta:

Suomalaisilla kunnilla on yhteensä noin 900 ystävyyskuntaa eri puolilla maailmaa, mutta toiminta on käytännössä hiipunut jo pitkään.[1]

Kuntaliiton kansainvälisten asioiden johtajan Laura Parsaman mukaan sopimus on ennen kaikkea solidaarisuuden osoitus ukrainalaiselle kunnalle ja merkki sitoutumisesta pitkäkestoiseen yhteistyöhön.[1]

Parsaman mukaan kunnat lähettävät ystävyyskuntiinsa esimerkiksi ajoneuvoja, sairaalatarvikkeita, vaatteita ja aggregaatteja.[1]

Lähteet:
1. [Ystävyyskuntatoiminta ehti melkein kuolla, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen](https://yle.fi/a/74-20254854) (Yle, 7.11. klo 15.42)

### Hämeenlinnassa löytyi ulosajanut auto ja kuollut mies – onnettomuudesta oli kulunut vuorokausia

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/hameenlinnassa-loytyi-ulosajanut-auto-ja-kuollut-mies-onnett

Hämeenlinnassa Helsinki–Tampere-valtatien varrelta löytyi lauantaina ulosajanut auto, jonka kyydissä oli kuollut mies.[1] Poliisin mukaan onnettomuus oli tapahtunut useita vuorokausia aiemmin.[1]

Tarkemmin:

Auto oli ajautunut tieltä viheralueelle Moreenin ja Kymppitien ramppien välimaastoon.[1]

Autossa oli yksi ihminen.[1]

Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja selvittää kuolemansyytä.[1]

Hämeen poliisin rikoskomisario Petri Ikonen ei voinut kommentoida, miksi poliisi tiesi etsiä autoa, mutta hänen mukaansa asiaan saattaa tulla selvyyttä myöhemmin.[1]

Poliisi ei kerro löytyneen henkilön ikää tai muita tarkempia tietoja.[1]

Pelastuslaitos oli paikalla poliisin pyynnöstä auton löytymisen jälkeen, ja Ikosen mukaan tutkinta jatkuu.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi löysi kuolleen miehen Hämeenlinnasta: kukaan ei huomannut ulosajoa moneen päivään](https://yle.fi/a/74-20255679) (Yle, 7.11. klo 19.39)

### Pisimpään elinkautista istunut suomalaismurhaaja Runo Cairenius kuoli vankilassa Kanadassa

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/pisimpaan-elinkautista-istunut-suomalaismurhaaja-runo-cairen

Suomalainen murhaaja Runo Cairenius on kuollut vankilassa Kanadassa 87-vuotiaana.[1] Kanadan vankeinhoitolaitoksen mukaan hän kuoli Warkworthin vankilassa Ontariossa 18. syyskuuta 2026.[1]

Tarkemmin:

Vankeinhoitolaitoksen mukaan Ontariossa kuolinsyynselvitykset ovat salassa pidettäviä, jos kuolinsyy on luonnollinen.[1]

Jos kuolinsyytä epäillään luonnottomaksi, kuolinsyyntutkija tutkii sen ja julkaisee tiedoksiannon, mutta sellaista ei ole ainakaan vielä julkaistu.[1]

Suomessa yksikään elinkautis- tai pakkolaitosvanki ei tiettävästi ole istunut yhtä pitkää rangaistusta keskeytyksettä.[1]

Vankeusaikanaan Cairenius kieltäytyi johdonmukaisesti osallistumasta väkivaltariskiä alentaviin ohjelmiin ja psykiatriseen arviointiin.[1]

Hän anoi vapautusta viidesti, ja helmikuussa 2026 ehdonalaislautakunta päätti, ettei häntä voi vieläkään vapauttaa.[1][2]

Oikeusministeriö kieltäytyi siirtämästä häntä Suomeen, jossa hän olisi todennäköisesti vapautunut heti.[1]

Tausta:

Cairenius työskenteli Suomessa Tuusulan kunnanarkkitehtina ja muutti Kanadaan vuonna 1972.[1]

Avoliiton päätyttyä vuonna 1990 hän alkoi vainota ex-avovaimoaan monin tavoin.[1]

Hän kirjoitti kirjan, jonka viimeisissä luvuissa kuvasi, kuinka murhaa ex-puolisonsa, ja murhasi naisen vasaralla Bramptonissa toukokuussa 1992.[1][2]

Vuonna 1993 hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ensimmäisen asteen murhasta.[2]

Lähteet:
1. [Pisimpään elinkautista istunut suomalaismurhaaja on kuollut vankilassa](https://yle.fi/a/74-20254293) (Yle, 7.11. klo 21.12)
2. [Suomalainen mies on istunut murhatuomiota pian 34 vuotta](https://yle.fi/a/74-20212530) (Yle, 2.3. klo 12.06)

### Jenni Pirinen on Suomen ensimmäinen naispuolinen riistapäällikkö – huolena datakeskusten vaikutus riistaan

https://seeste.fi/2026-11-07/kotimaa/jenni-pirinen-on-suomen-ensimmainen-naispuolinen-riistapaall

Jenni Pirinen, 36, aloitti Suomen riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkönä noin kaksi vuotta sitten.[1] Hän on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispuolinen riistapäällikkö Suomessa.[1] Piristä askarruttaa, miten tuulivoimalat ja datakeskukset vaikuttavat tulevaisuudessa riistakantoihin.[1]

Tarkemmin:

Pirisen työhön kuuluu riistakantojen seuranta ja sen varmistaminen yhdessä viranomaisten, järjestöjen ja maanomistajien kanssa, että metsästys on kestävällä pohjalla.[1]

Pirisen mukaan vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta elinympäristön muuttuminen on iso riski koko eläimistölle.[1]

Hänen mukaansa metsäpeuraa täytyy ehdottomasti pitää Vaalan alueella silmällä.[1]

Vaalan datakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointi on menossa, ja siinä selvitetään erikseen vaikutuksia metsäpeuraan.[1]

Pirisen mukaan metsästystaidot ovat tärkeitä myös maanpuolustuksen kannalta.[1]

Pirisellä ja hänen puolisollaan on yhteensä viisi metsästyskoiraa, ja Pirinen on viime aikoina keskittynyt kanalintuihin.[1]

Tausta:

Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla useita datakeskuksia, ja Googlen Muhoksen työmaalla on hakattu isosti metsää ennen ympäristövaikutusten arviointia.[1]

Google ilmoitti 9. syyskuuta investoivansa Suomeen 13 miljardia ja rakentavansa datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan.[2]

Google on vahvistanut kaataneensa Muhokselta metsää 330 hehtaaria ja Kajaanista hieman alle 200 hehtaaria.[2]

Lupa- ja valvontavirasto kehotti lokakuun alussa Googlea keskeyttämään ympäristöä merkittävästi muuttavat työt Muhoksella ja Kajaanissa, kunnes ympäristövaikutusten arviointi on valmis.[2]

Lähteet:
1. [Jenni Pirinen, 36, rikkoi oman alansa lasikaton: ensimmäinen nainen riistapäällikkönä](https://yle.fi/a/74-20253444) (Yle, 7.11. klo 15.10)
2. [Miten Google pääsi toimimaan Suomessa näin?](https://yle.fi/a/74-20250334) (Yle, 8.10. klo 18.25)

## Ulkomaat

### Republikaanien välivaalitappio on tutkijan mukaan takaisku Euroopan oikeistopopulisteille

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/republikaanien-valivaalitappio-on-tutkijan-mukaan-takaisku-e

Yhdysvaltojen republikaanit kärsivät tiistaina murskatappion välivaaleissa.[1] Sekä senaatti että edustajainhuone siirtyivät tukevasti demokraattien haltuun.[1] Tarton yliopiston professorin Stefano Braghirolin mukaan tappio on takaisku Euroopan oikeistopopulisteille, koska heidän esikuvansa menetti voittajan maineensa.[1]

Tarkemmin:

Braghirolin mukaan Yhdysvaltojen, Unkarin ja Serbian vaalituloksia selittää se, että äänestäjät olivat pettyneitä vallanpitäjiin ja oppositio näyttäytyi yhtenäisenä.[1]

Handelsblatt-lehden analyysin mukaan AfD:n johtavat poliitikot syyttävät Trumpia tappiosta, mutta osa puolueen edustajista puolustaa häntä yhä.[1]

Britanniassa laitaoikeistolainen Reform-puolue on menettänyt ykkösasemansa mielipidemittauksissa työväenpuolueelle, ja AfD on menettänyt hieman suosiotaan.[1]

Tausta:

Unkarissa Viktor Orbánin Fidesz hävisi huhtikuun parlamenttivaalit Péter Magyarin Tisza-puolueelle, mikä päätti Orbánin 16 vuotta jatkuneen pääministerikauden.[1]

Serbiassa presidentti Aleksandar Vučićin SNS-puolue hävisi lokakuun vaaleissa opiskelijaliikkeen tukemalle listalle lähes kaksi vuotta jatkuneiden protestien jälkeen.[1]

Brasilian presidentinvaaleissa lokakuun lopussa oikeistopopulistinen ennakkosuosikki hävisi, ja istuva vasemmistolainen presidentti sai jatkokauden.[1]

Euroopan laitaoikeisto alkoi jo aiemmin tänä vuonna etääntyä Trumpista, jonka maine sotasekoilijana ja inflaation aiheuttajana oli muodostunut sille taakaksi.[1][2]

Lähteet:
1. [Onko politiikan suursää vaihtumassa? Trump ei ole ainoa oikeistopopulisti, joka koki nyt vaaleissa tappion](https://yle.fi/a/74-20255037) (Yle, 7.11. klo 7.00)
2. [Analyysi: Euroopan laitaoikeisto kääntää nyt selkänsä Trumpille](https://yle.fi/a/74-20219796) (Yle, 10.4. klo 15.06)

### Professori Robert Pape: Trumpin välivaalitappion jälkeiset kaksi kuukautta vaarallisia Iranin sodan kannalta

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/professori-robert-pape-trumpin-valivaalitappion-jalkeiset-ka

Presidentti Donald Trumpin Maga-liike koki historiallisen tappion Yhdysvaltain välivaaleissa.[1] Amerikkalainen professori Robert Pape arvioi, että kaksi kuukautta ennen uuden kongressin työn alkamista ovat erityisen vaarallisia.[1]

Tarkemmin:

Pape näkee kolme mahdollista kehityskulkua.[1]

Jos Trump eskaloi, seurauksena olisi entistä vaikeampi öljykriisi, koska Iran ei aio rajoittaa iskukohteitaan.[1]

Jos Trump ei tee mitään, tilanne näyttäisi Papen mukaan Jimmy Carterin panttivankikriisiä muistuttavalta poliittiselta epäonnistumiselta.[1]

Siirtämällä neuvottelut demokraateille Trump voisi myöhemmin syyttää heitä mahdollisesta epäedullisesta sopimuksesta.[1]

Pape ehdottaa sopimusta, jossa Iran, Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat sitoutuisivat yhteisiin sääntöihin uraanin rikastamisesta ja ydinteknologian kehittämisestä.[1]

Tausta:

Yhdysvaltain asevoimat joutuu käyttämään valtavasti resursseja tankkerien suojelemiseen Hormuzinsalmessa.[1]

Iranin vuoden 1979 vallankumouksen aikana vallankumoukselliset ottivat amerikkalaisia panttivankeja, joista 52 oli vangittuna 444 päivää.[1]

Presidentti Jimmy Carter hävisi jatkokauden Ronald Reaganille, ja Iran vapautti panttivangit vain minuutteja Reaganin virkavalan jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Trumpille kävi Jimmy Carterit – iskeekö nöyryytetty presidentti Iraniin ennen uutta kongressia?](https://yle.fi/a/74-20255638) (Yle, 7.11. klo 16.30)

### FT: Viranomaiset selvittävät Kreml-mielisten aktivistien tai hakkerien yhteyttä Euroopan pommiuhkauksiin

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/ft-viranomaiset-selvittavat-kreml-mielisten-aktivistien-tai

Eurooppalaiset viranomaiset selvittävät Financial Timesin mukaan, onko Kreml-mielisillä aktivisteilla tai hakkeriryhmillä yhteys Euroopan pommiuhkauksiin.[1] Useiden maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut tutkivat uhkausten alkuperää yhdessä.[1] FT:n lähteiden mukaan uhkien syiden selvittäminen ja vastuun varma osoittaminen ovat vielä kaukana.[1]

Tarkemmin:

Venäjää todennäköisimpänä syyllisenä pitävät tiedustelulähteet perustavat arvionsa motiiviin, toimintatapaan, alustaviin löydöksiin ja aiempiin tapauksiin.[1]

FT:n lähteiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelun rooli on epäselvä, vaikka jäljet johtaisivat Venäjä-mielisiin toimijoihin.[1]

Yhden FT:n virkamieslähteen mukaan Kreml tiedostaa, että siviililentokoneen tahallinen pudottaminen Euroopassa todennäköisesti laukaisisi Naton sotilaallisen vastatoimen.[1]

Italian viranomaisille lähetetty uhkaus oli allekirjoitettu Miesten valtio -ääriverkoston nimissä, mutta yhteys samannimiseen venäläisverkostoon on vielä epävarma.[1]

Verkoston perustaja Vladislav Pozdnjakov on kiistänyt yhteyden uhkauksiin.[1][2]

Muut uhkausviestit ovat tulleet anonyymeiltä tileiltä eri puolilta maailmaa.[1]

Tausta:

Euroopan lennoille tehtiin viikon aikana kymmeniä aiheettomia pommiuhkauksia, ja lisäksi medioita uhattiin Irlannissa, Britanniassa ja Bulgariassa.[1]

Uhkaukset johtivat muun muassa evakuointeihin ja reittimuutoksiin.[1]

Miesten valtio -verkoston toiminta kiellettiin Venäjällä vuonna 2021, ja se julistettiin äärijärjestöksi.[2]

Saksa syyttää Venäjää Leipzigin lentokentälle tehdystä hyökkäysyrityksestä, jossa ukrainalaisen rahtikoneen läheltä löytyi räjähdelastissa ollut drooni.[3]

Lähteet:
1. [FT: Tiedustelupalvelut jäljittävät Kreml-yhteyttä Euroopan pommiuhkauksiin](https://yle.fi/a/74-20255643) (Yle, 7.11. klo 12.42)
2. [Pommiuhkaukset on väitetysti allekirjoittanut Miesten valtio – suomalaisprofessori: ”Johtuu tavalla tai toisella Venäjästä”](https://yle.fi/a/74-20255464) (Yle, 6.11. klo 17.45)
3. [Saksa syyttää Venäjää drooni-iskun yrityksestä Leipzigin lentokentällä – Stubb: Suomi tukee Saksaa](https://yle.fi/a/74-20244072) (Yle, 1.9. klo 18.46)

### Puolan Krakovassa kuusi kuoli joukkoampumisessa – epäillyn kotoa löytyi kolme ruumista

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/puolan-krakovassa-kuusi-kuoli-joukkoampumisessa-epaillyn-kot

Poliisin mukaan mies ajoi lauantaina iltapäivällä autolla Krakovan vanhankaupungin keskusaukiolle ja alkoi ampua ihmisiä sattumanvaraisesti.[1] Ainakin kuusi ihmistä kuoli ja 16 haavoittui, haavoittuneiden joukossa kaksi poliisia.[2] Pääministeri Donald Tusk kertoi lauantai-iltana, että epäillyn kotoa oli löydetty kahden naisen ja yhden miehen ruumiit, jotka ovat todennäköisesti epäillyn perheenjäseniä.[2]

Tarkemmin:

Poliisi ampui epäiltyä kiinnioton yhteydessä, ja hänet vietiin haavoittuneena sairaalaan.[2]

Poliisi kertoi, ettei se etsi muita mahdollisia tekijöitä.[1]

Poliisin ylipäällikön Marek Boronin mukaan poliisit ja ampuja avasivat tulen toisiaan vastaan vain kolme minuuttia ilmoituksen jälkeen.[2]

Poliisin mukaan ampujalla oli sotilastyylinen asu, luodinkestävä liivi ja pitkä sotilastyyppinen ase, ja hänen autostaan löytyi myöhemmin useita muita aseita ja ammuksia.[1]

Suomen ulkoministeriön mukaan uhrien joukossa ei lauantai-iltana tiedetty olevan suomalaisia, ja Krakovaan oli tehty noin 20 matkustusilmoitusta.[1]

Tausta:

Joukkoampumiset ovat harvinaisia Puolassa, ja maan aselait ovat tiukat.[1]

Maan eteläosassa sijaitseva Krakova on Puolan toiseksi suurin kaupunki Varsovan jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Krakovassa joukkoampuminen – kuusi kuollut, epäilty kiinni](https://yle.fi/a/74-20255668) (Yle, 7.11. klo 17.01)
2. [Puolan joukkoampuminen: Kolme ruumista löydettiin epäillyn kotoa](https://yle.fi/a/74-20255687) (Yle, 7.11. klo 23.08)

### Venäjä-tutkija Keir Giles epäilee Stubbin Putin-puhelun hyötyä – näkee Stubbille roolin neuvotteluissa

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/venaja-tutkija-keir-giles-epailee-stubbin-putin-puhelun-hyot

Brittiläinen Venäjä-tutkija Keir Giles pitää presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren puhelua Venäjän presidentille Vladimir Putinille melko turhana.[1] Gilesin mukaan Venäjä on voinut esittää puhelun niin, että heikot eurooppalaiset johtajat pyytävät siltä rauhaa.[1]

Tarkemmin:

Gilesin mukaan Yhdysvallat on moneen kertaan tarjonnut Venäjälle suotuisia tulitauon ehtoja, mutta Putin ei ole tarttunut niihin.[1]

Giles arvioi, ettei Putin muuta mieltään, ellei länsi painosta Venäjää kovemmin ja kasvata sen taloudellisia tappioita tuntuvasti.[1]

Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltain edustajat tapaavat Abu Dhabissa ensi viikolla, mutta Giles ei kutsu tapaamisia rauhanneuvotteluiksi.[1]

Giles muistuttaa, että Stubb oli ulkoministerinä mukana edistämässä ratkaisua Georgian sotaan vuonna 2008, kun Suomi johti Etyjiä.[1]

Giles kuitenkin arvelee, ettei samanlainen lähestymistapa välttämättä olisi mahdollinen Ukrainan sodassa.[1]

Tausta:

Stubb ja Støre keskustelivat Putinin kanssa puhelimessa tiistaina Helsingistä omasta aloitteestaan, ja puhelu kesti Støren mukaan noin 90 minuuttia.[2]

Puhelun tavoitteena oli välittää Putinille Ukrainan viestejä tulevista rauhanneuvotteluista Abu Dhabissa.[2]

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin sanoi puhelussa, että rauha on mahdollinen vain, jos Venäjän intressit otetaan ehdoitta huomioon.[2]

Tanskan ja Ruotsin pääministerit arvostelivat puhelua, ja Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan sitä ei koordinoitu muiden Euroopan maiden kanssa.[1][2]

Lähteet:
1. [Huippututkija Britanniasta: ”Putinin mielestä Trump on hölmö idiootti, jota voi käyttää hyväksi”](https://yle.fi/a/74-20255067) (Yle, 7.11. klo 8.34)
2. [Stubb ja Støre keskustelivat Putinin kanssa – Tanskan pääministeri tuohtui puhelusta](https://yle.fi/a/74-20253547) (Yle, 27.10. klo 11.09)

### Ranskassa osoitettiin taas mieltään hallitusta ja elinkustannuksia vastaan – poliisi käytti kyynelkaasua Pariisissa

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/ranskassa-osoitettiin-taas-mieltaan-hallitusta-ja-elinkustan

Ranskassa osoitettiin lauantaina jälleen mieltään maan hallitusta ja elinkustannusten nousua vastaan.[2] Pariisissa poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan, jotka heittelivät sitä esineillä ja kotitekoisilla ilotulitteilla, kertoi uutistoimisto AFP:n toimittaja.[2] Mielenosoitukset olivat pienempiä kuin kolmena edellisenä viikonloppuna, mutta osallistumista verottivat torstain mielenosoitukset.[2]

Tarkemmin:

Pariisissa mielenosoittajia oli liittojen mukaan 75 000 ja sisäministeriön mukaan vajaat 50 000.[2]

Poliisin mukaan 200 väkivaltaista mellakoitsijaa hyökkäsi poliisien kimppuun, kun nämä olivat ottamassa kiinni roskapöntön tuleen sytyttänyttä miestä.[2]

Poliisi otti kiinni muun muassa keltaliivejä, jotka järjestivät luvattoman mielenosoituksen Pariisin keskustassa.[2]

Myös Lyonissa poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan, kun nämä olivat tukkineet tien.[2]

Opettajia ja opiskelijoita edustavat järjestöt sanoivat lauantaina yhteisessä lausunnossaan, että nyt on oikea hetki laajentaa liikehdintää ja jatkaa hallituksen painostamista.[1]

Opettajat vaativat lisää rahaa, pienempiä luokkakokoja ja koulurakennusten korjauksia.[1]

Tausta:

Torstaina mielenosoituksiin osallistui sisäministeriön mukaan yli 600 000 ihmistä noin 180 paikkakunnalla.[3]

Lakot sulkivat torstaina tuhansia lukioita, ja opetusministeriön arvion mukaan noin kuudennes opettajista oli lakossa.[1]

Ammattiliitot vaativat parannuksia palkkoihin ja vastustavat julkisten palvelujen leikkauksia.[1]

Kolme viikkoa sitten mielenosoitukset yltyivät pahimmiksi mellakoiksi Ranskassa vuosikausiin, ja poliisia on syytetty tarpeettoman kovista otteista.[2]

Lähteet:
1. [Protestit jatkuvat Ranskassa – opettajia jälleen lakkoon](https://yle.fi/a/74-20255656) (Yle, 7.11. klo 14.24)
2. [Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Pariisissa – protesteja myös muualla Ranskassa](https://yle.fi/a/74-20255682) (Yle, 7.11. klo 20.41)
3. [Ranskassa 600 000 osoitti mieltään](https://yle.fi/a/74-20255359) (Yle, 5.11. klo 16.05)

### Rankkasade tulvi Gazan kaistalla ja täytti kotinsa menettäneiden ihmisten teltat vedellä

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/rankkasade-tulvi-gazan-kaistalla-ja-taytti-kotinsa-menettane

Gazan kaistalle osui rankkasade, joka teki olosuhteista sietämättömät.[1] Gazasta julkaistuilla videoilla sadevesi sai telttojen täyttämät kadut tulvimaan.[1]

Tarkemmin:

Elämä tulvivilla kaduilla, jotka ovat täynnä väliaikaisasumuksia, muuttui vaikeaksi.[1]

Sadetta saatiin muuallakin Lähi-idässä, missä kasteluvesi on usein tervetullutta.[1]

Sateen ennustettiin pääosin loppuvan saman päivän aikana.[1]

Tausta:

Voimakas sade tekee Gazassa olosuhteista vaikeat, koska Israel on sodan aikana tuhonnut suurimman osan asuintaloista ja muustakin infrastruktuurista.[1]

Lähteet:
1. [Rankkasade Gazassa täytti kotinsa menettäneiden ihmisten teltat vedellä](https://yle.fi/a/74-20255646) (Yle, 7.11. klo 11.35)

### YK: 239 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua – Lääkärit ilman rajoja kertoo rahoituspulasta

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/yk-239-miljoonaa-ihmista-tarvitsee-humanitaarista-apua-laaka

YK arvioi, että maailmassa 239 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna humanitaarista apua.[1] Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan kansainväliset kriisit ovat yleistyneet ja muuttuneet monimutkaisemmiksi.[1] Järjestön Suomen osaston toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen kertoi näkevänsä työssään, miten terveydenhuollon palveluita ja terveyskeskuksia suljetaan rahoituspulan vuoksi.[1]

Tarkemmin:

Juvosen mukaan kriisialueilla voi olla yhtä aikaa kuivuutta, tulvia, konflikteja ja ruokapulaa.[1]

Pelkästään Afrikassa ja Lähi-idässä 160 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua tai suojelua.[1]

Avun tarpeessa olevista maista Juvonen mainitsi muun muassa Etelä-Sudanin, Sudanin, Ukrainan, Gazan kaistan, Kongon demokraattisen tasavallan, Jemenin ja Myanmarin.[1]

Heikentynyt turvallisuus vaikeuttaa avun toimittamista perille.[1]

Juvosen mukaan myös ruoka-apua pienennetään, ja perustarpeiden puuttuessa ihmiset tulevat hoitoon huonokuntoisempina.[1]

Tausta:

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella virkakaudella leikannut rajusti avustusrahoistaan ja eronnut Maailman terveysjärjestö WHO:sta.[1]

Tämä on ajanut monien kansainvälisten avustusjärjestöjen rahoituksen ahtaalle.[1]

YK:n turvallisuusneuvosto päätti kymmenen vuotta sitten lisäsuojelusta terveydenhuollon työntekijöille ja humanitaarisen avun toimijoille, ja myös Suomi on sitoutunut päätöslauselmaan.[1]

Lääkärit ilman rajoja toimii yli 70 maassa, ja viime vuonna se kohtasi poliklinikoillaan 17 miljoonaa potilasta.[1]

Lähteet:
1. [Humanitaarisen kriisiavun tarve kasvaa maailmalla – näissä maissa tarve on kaikkein suurin](https://yle.fi/a/74-20249066) (Yle, 7.11. klo 14.02)

### Murmanskilainen lukio tarjoaa nuorille Junarmija-järjestön sotilaskoulutusta valinnaisaineena

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/murmanskilainen-lukio-tarjoaa-nuorille-junarmija-jarjeston-s

Murmanskilaisessa lukiossa 16-vuotiaat opiskelevat Junarmija-nuorisojärjestön isänmaallista erikoiskoulutusta valinnaisaineena.[1] Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen tapasi lukiolaisia Murmanskin kaupunkijuhlan yhteydessä.[1] Ukrainassa sotaa käyvä Venäjä tarjoaa yhä enemmän sotilaskoulutusta lapsille ja nuorille.[1]

Tarkemmin:

Nuoret saavat valinnaisaineena opetusta aseenkäytöstä ja ensiavusta.[1]

Venäjän armeijalla on ollut vaikeuksia rekrytoida uusia sotilaita.[1]

Junarmijan kaltaisia vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoavia järjestöjä on pyritty vahvistamaan.[1]

Tausta:

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt neljä ja puoli vuotta, ja Venäjän miestappiot ovat suuret.[1]

YK:n mukaan Ukrainassa on sodan aikana kuollut yli 17 000 siviiliä ja haavoittunut yli 55 000.[1]

Venäjän öljyvaroista kootussa hyvinvointirahastossa oli viime keväänä vajaat 22 miljardia euroa, kun sodan alkaessa siinä oli yli sata miljardia.[1]

Lähteet:
1. [Yle tapasi vahvasti isänmaallisia nuoria Venäjällä: ”Haluan laillisuudenvalvojaksi”](https://yle.fi/a/74-20249778) (Yle, 7.11. klo 8.04)

### Uuden-Seelannin parlamenttivaalit päättyivät käytännössä tasapeliin konservatiivien ja työväenpuolueen välillä

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/uuden-seelannin-parlamenttivaalit-paattyivat-kaytannossa-tas

Uuden-Seelannin parlamenttivaaleissa hallitseva konservatiivipuolue ja oppositiota johtava työväenpuolue päätyivät käytännössä tasapeliin.[2] Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, konservatiiveilla oli 29,3 prosenttia ja työväenpuolueella 29,2 prosenttia äänistä.[2] Istuva pääministeri Christopher Luxon sanoi tuloslaskennan päätteeksi uskovansa, että hänellä on rahkeita muodostaa hallitus.[2]

Tarkemmin:

Kun viidennes äänistä oli laskettu, konservatiivinen kansallispuolue johti 30,05 prosentin osuudella ja työväenpuolue sai 29,41 prosenttia.[1]

Tuolloin vaalikomission datan perusteella vaikutti siltä, että kansallispuolue pystyisi muodostamaan hallituksen pienempien apupuolueidensa kanssa.[1]

Mielenkiintoa herätti myös se, nouseeko ympäristöarvoja ja perustuloa kannattava uusi tilaisuuspuolue yli viiden prosentin äänikynnyksen.[1]

Lopullinen tulos valmistuu 27. marraskuuta.[2]

Tausta:

Kansallispuolueelle ennustettiin tappiota, koska työttömyys on noussut Uudessa-Seelannissa.[1]

Vasemmistolaisen vihreän puolueen suosio oli noussut kyselyissä.[1]

Lähteet:
1. [Uudessa-Seelannissa vaalit – konservatiivit voiton syrjässä kiinni](https://yle.fi/a/74-20255636) (Yle, 7.11. klo 9.06)
2. [Uuden-Seelannin parlamenttivaalit päättyivät tasapeliin](https://yle.fi/a/74-20255654) (Yle, 7.11. klo 13.51)

### Paraguayn senaatti pani presidentti Santiago Peñan viralta pankkikriisin vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/paraguayn-senaatti-pani-presidentti-santiago-penan-viralta-p

Paraguayn senaatti katsoi perjantaina presidentti Santiago Peñan syyllistyneen virkarikokseen.[1] Peña pantiin viralta ja määrättiin kotiarestiin.[1] Senaatti nimitti hänen seuraajakseen varapresidentti Pedro Allianan, jonka on määrä toimia virassa vuoden 2028 vaaleihin asti.[1]

Tarkemmin:

Lauantaina Peñaa oli määrä kuulla epäilyistä, jotka koskevat muun muassa luottamusaseman väärinkäyttöä ja varojen kavaltamista.[1]

Peña oli ilmoittanut eroavansa, mutta kongressi päätti nostaa syytteen, jottei hän saisi entisten presidenttien syytesuojaa.[1]

Peña on kiistänyt syytökset, eikä hän ollut paikalla perjantaina, vaikka oli aiemmin sanonut osallistuvansa käsittelyyn.[1]

Alliana lupasi, että talletuksiinsa pääsyn menettäneet Ueno-pankin asiakkaat saisivat korvauksia.[1]

Keskuspankin mukaan ensimmäisiä avustuseriä alettiin maksaa torstai-iltana osalle tileiltään ulos suljetuista.[1]

Tausta:

Paraguayta ravistelevan pankkikriisin vuoksi liki puolet maan asukkaista ei ole päässyt käsiksi tileihinsä, mikä on johtanut laajoihin protesteihin.[1]

Keskuspankki otti aiemmin samalla viikolla haltuunsa selvitystilaan ajautuneen Ueno-pankin, jonka johtoa on pidätetty.[1]

Opposition mukaan Peñalla on yhteyksiä pankkiin, ja hän on pimittänyt sen taloudelliset vaikeudet.[1]

Skandaalin vuoksi erosi muun muassa sisäministeri Enrique Riera.[1]

Lähteet:
1. [Paraguayn presidentti katsottiin syylliseksi virkarikokseen](https://yle.fi/a/74-20255629) (Yle, 7.11. klo 2.18)

### Trump tarjosi UFC-johtaja Dana Whitelle Valkoisen talon lehdistösihteerin paikkaa

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/trump-tarjosi-ufc-johtaja-dana-whitelle-valkoisen-talon-lehd

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tarjosi lauantaina Truth Social -palvelussa lehdistösihteerin pestiä vapaaottelujärjestö UFC:n johtajalle Dana Whitelle.[1] Trump kutsui Whiteä omien sanojensa mukaan väkivaltaiseksi taistelijaksi.[1] White kertoi lauantaina toimittajille Lontoossa nyrkkeilytapahtumassa aikovansa tavata Trumpin maanantaina keskustellakseen kutsusta.[1]

Tarkemmin:

White julkaisi Instagramissa leikillisen kuvan itsestään Valkoisen talon puhujakorokkeella saatesanoin "Kohti uusia tuulia".[1]

Uutiskanava CNN kertoi aiemmin asiasta perillä olevaan lähteeseen vedoten, että White olisi kieltäytynyt tarjotusta paikasta.[1]

Ainakin yksi Trumpin avustaja kertoi CNN:lle, että presidentin ehdotus oli vitsi.[1]

Tausta:

Valkoisen talon edellinen lehdistösihteeri Katie Zacharia jätti tehtävänsä alle viikon jälkeen tutkintoskandaalin vuoksi.[1]

Zacharia oli kutsunut itseään asianajajaksi, vaikka hänellä ei ole siihen vaadittavaa pätevyyttä eikä toimilupaa.[1]

Lähteet:
1. [UFC-johtaja sai kutsun lehdistösihteeriksi, tapaa Trumpin maanantaina](https://yle.fi/a/74-20255683) (Yle, 7.11. klo 21.27)

### Mies putosi Birka Gotland -risteilyalukselta Ahvenanmerellä – etsinnät päättyivät tuloksettomina

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/mies-putosi-birka-gotland-risteilyalukselta-ahvenanmerella-e

Mies putosi Birka Gotland -risteilyalukselta lauantain vastaisena yönä lähellä Tjärvenin majakkaa Ruotsin vesillä.[1] Etsinnät päättyivät tuloksettomina noin kello viisi aamulla Suomen aikaa.[1]

Tarkemmin:

Ruotsin meripelastuksen mukaan putoaminen tapahtui hieman ennen kello yhtä yöllä paikallista aikaa.[1]

Putoamisen jälkeen käynnistettiin suuri meripelastusoperaatio.[1]

Tausta:

Birka Gotland on Viking Linen ja Gotlandsbolagetin omistama alus, joka liikennöi Tukholman ja Maarianhaminan välillä.[1]

Lähteet:
1. [Mies putosi risteilyalukselta Ahvenanmerellä](https://yle.fi/a/74-20255633) (Yle, 7.11. klo 7.22)

### Norjan poliisi otti kiinni miehen, jonka epäillään tunkeutuneen Marius Borg Høibyn kotiin

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/norjan-poliisi-otti-kiinni-miehen-jonka-epaillaan-tunkeutune

Norjassa poliisi otti kiinni miehen, jonka epäillään tunkeutuneen kuningatar Mette-Maritin pojan Marius Borg Høibyn kotiin.[1] Høibyn asianajajan mukaan mies oli mennyt taloon ja tönäissyt Høibyä.[1] Mies otettiin myöhemmin kiinni talon liepeiltä.[1]

Tarkemmin:

Viihdejulkaisu Se og Hørin mukaan Mette-Marit ja kuningas Haakon olivat tapahtumien aikaan omassa kodissaan muutaman sadan metrin päässä.[1]

Tausta:

Høiby tuomittiin kesäkuussa neljän vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta raiskauksesta.[1]

Hän on valittanut tuomiosta.[1]

Høiby vapautettiin äskettäin kotiarestista, jossa hän oli ollut kesästä lähtien.[1]

Lähteet:
1. [Asianajaja: Mies tunkeutui Marius Borg Høibyn kotiin Norjassa](https://yle.fi/a/74-20255680) (Yle, 7.11. klo 20.13)

### Nelikerroksisen rakennuksen kattorakennelma sortui São Paulossa – neljä loukkaantui

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/nelikerroksisen-rakennuksen-kattorakennelma-sortui-sao-paulo

Nelikerroksisen rakennuksen kattorakennelma sortui São Paulon kaupungissa Brasiliassa.[1] Uutistoimisto Reutersin mukaan onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä.[1]

Tarkemmin:

Pelastusviranomaiset vahvistivat myöhemmin, että loukkaantuneita oli vain neljä, vaikka ensitiedoissa puhuttiin noin 25:stä.[1]

Loukkaantuneiden tila on vakaa, ja heidät toimitettiin sairaalahoitoon.[1]

Pelastuslaitoksen edustajan mukaan rakennus sijaitsi kaupungin keskusta-alueella.[1]

Reuters viittasi tiedoissaan viranomaisiin ja Globo News -televisiokanavaan.[1]

Lähteet:
1. [Kerrostalon kattorakennelma sortui São Paulossa, neljä loukkaantui](https://yle.fi/a/74-20255626) (Yle, 7.11. klo 0.41)

### Kaksi kokenutta laskuvarjohyppääjää kuoli törmättyään toisiinsa Kaliforniassa

https://seeste.fi/2026-11-07/ulkomaat/kaksi-kokenutta-laskuvarjohyppaajaa-kuoli-tormattyaan-toisii

Kaksi laskuvarjohyppääjää sai surmansa onnettomuudessa Yhdysvalloissa perjantaina.[1] Kokenut kaksikko osallistui hyppytapahtumaan Lake Elsinoressa Kaliforniassa.[1]

Tarkemmin:

Tapahtumajärjestäjän mukaan varjot avautuivat normaalisti ja kaikki sujui hyvin ennen törmäystä.[1]

Molemmat hyppääjät vietiin kriittisessä tilassa sairaalaan.[1]

Paikallisen pelastuslaitoksen mukaan heidät todettiin sairaalassa kuolleiksi.[1]

Lähteet:
1. [Kaksi laskuvarjohyppääjää kuoli Kaliforniassa](https://yle.fi/a/74-20255662) (Yle, 7.11. klo 15.07)

## Politiikka

### Presidentti Niinistö: Euroopan ja Venäjän välille tarvitaan kauhun tasapaino hybridivaikuttamisen vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-07/politiikka/presidentti-niinisto-euroopan-ja-venajan-valille-tarvitaan-k

Presidentti Sauli Niinistö sanoi lauantaina Ykkösaamussa, että Venäjän hybridivaikuttamiseen pitäisi luoda vastapaino.[1][2] Hän vertasi tarvetta kylmän sodan kauhun tasapainoon ja sanoi, että siihen tarvittaisiin mukaan Yhdysvallat.[1][2] Niinistön mukaan yhteys CIA:han ja MI6:een on Euroopalle arvokas.[2]

Tarkemmin:

Niinistön mukaan symmetrinen vastaaminen on erittäin vaikeaa, eivätkä EU:n sanktiot ole purreet kovin hyvin.[1]

Hänen mielestään pitäisi keskustella, olemmeko valmiita tarvittaessa rajoittamaan myös omien kansalaisten oikeuksia yleisen turvallisuuden vuoksi.[1]

Niinistö piti hyvänä, että presidentti Alexander Stubb soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille yhdessä Norjan pääministerin kanssa.[1]

Puhelu herätti muissa Euroopan maissa laajaa kritiikkiä sooloilusta.[1]

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen on samaa mieltä siitä, että hybridi-iskuihin pitäisi vastata, mutta suhtautuu varauksella samalla mitalla vastaamiseen.[2]

Miettisen mukaan pakotteiden tarkoitus on heikentää Venäjän toimintakykyä, vaikka ne eivät hänen mielestään käännä Venäjän politiikan suuntaa.[2]

Tausta:

Eri maiden lentoyhtiöihin ja mediayhtiöihin on kohdistunut perättömiä pommiuhkauksia, joista ainakin osan takana epäillään olevan Venäjä.[1]

Ruokakauppojen kylmälaitteisiin on tehty kyberhyökkäyksiä muun muassa Ruotsissa ja Belgiassa, ja ne ovat aiheuttaneet pakasteiden sulamista.[1][3]

Jyväskylän yliopiston asiantuntija Panu Moilasen mukaan pommiuhkausten takana on todennäköisesti valtiollinen toimija, mutta varmuutta Venäjän osuudesta ei ole.[3]

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajien on määrä neuvotella sodan lopettamisesta Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta.[1][4]

Lähteet:
1. [”Kuinka pitkälle olemme valmiit suojelemaan itseämme?” kysyy presidentti Niinistö viitaten Venäjän hybridivaikuttamiseen](https://yle.fi/a/74-20255635) (Yle, 7.11. klo 9.29)
2. [Timo Miettinen Niinistön CIA-avauksesta: Pakotteet heikentävät Venäjää tehokkaammin kuin samalla mitalla vastaaminen](https://yle.fi/a/74-20255667) (Yle, 7.11. klo 19.44)
3. [Pommiuhkaukset ovat todennäköisesti osa Venäjän hybridivaikuttamista, arvioi asiantuntija](https://yle.fi/a/74-20255313) (Yle, 5.11. klo 15.18)
4. [Ukraina ja Venäjä neuvottelevat ensi viikolla Yhdysvaltain välityksellä Abu Dhabissa](https://yle.fi/a/74-20254705) (Yle, 3.11. klo 2.21)

### Google oli eniten yhteydessä Orpoon investointihankkeensa aikana – virkamiehet kiistävät erityiskohtelun

https://seeste.fi/2026-11-07/politiikka/google-oli-eniten-yhteydessa-orpoon-investointihankkeensa-ai

Ministeriöiden asiakirjojen perusteella Google on käyttänyt ahkerasti mahdollisuutta tavata Suomen poliittista johtoa ja virkamiehiä.[1] Avoimuusrekisterin mukaan yhtiö on ollut eniten yhteydessä pääministeri Petteri Orpoon (kok.), hänen erityisavustajaansa Mikko Martikkalaan ja työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltoseen.[1] Google keskusteli ympäristövaikutusten arvioinnista ympäristöministeriön kanssa jo vuonna 2025, mutta hakkasi silti Muhoksella yli 300 hehtaaria metsää arvioinnin ollessa kesken.[1]

Tarkemmin:

Google otti keväällä 2024 yhteyttä Orpoon, joka soitti Peltoselle, ja tämä alkoi hoitaa asiaa.[1]

Valtio myi marraskuussa 2024 yhtiölle 1 400 hehtaaria maata Muhokselta ja Kajaanista, ja Peltosen mukaan maakaupan lupa oli ainoa Googleen liittyvä poliittinen päätös.[1]

Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo, ettei Google saanut erityiskohtelua myöskään Fingridiltä, koska laki ei anna siihen mahdollisuutta.[1]

Sähköverkon etusijalaki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2027 alussa, eikä sitä sovelleta taannehtivasti; jos Google ei ehdi solmia sopimuksiaan ajoissa, se joutuu samaan jonoon muiden datakeskusten kanssa.[1]

Tausta:

Googlen 13 miljardin euron investointi Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin julkistettiin syyskuussa 2026.[1][2]

Viranomainen keskeytti työt Muhoksella ja Kajaanissa, ja poliisi aloitti rikostutkinnan epäillystä ympäristön turmelemisesta.[1]

Valmisteltava etusijamenettely asettaa kotitaloudet ja perinteisen teollisuuden datakeskusten edelle, kun Fingrid solmii liittymissopimuksia.[1]

Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti datakeskusten sähköveron korotuksesta, Google kertoi investoinnin olevan jäissä, mutta hallitus ei perääntynyt korotuksesta.[1]

Lähteet:
1. [Asiakirjat paljastavat: Google kysyi ympäristöluvasta jo aikoja sitten ministeriöstä, silti kaikki meni pieleen](https://yle.fi/a/74-20254860) (Yle, 7.11. klo 5.30)
2. [”Matelevaa nöyryyttä”, kuvaa professori Suomea datakeskusbuumin keskellä](https://yle.fi/a/74-20250574) (Yle, 25.10. klo 5.30)

### Hallituksen ennallistamissuunnitelma pettymys tutkijoille ja järjestöille – velvoite vain Natura-alueille

https://seeste.fi/2026-11-07/politiikka/hallituksen-ennallistamissuunnitelma-pettymys-tutkijoille-ja

Orpon hallitus kertoi torstaina, miten se aikoo torjua luontokatoa ja vastata EU:n ennallistamisasetukseen.[1] Suunnitelmassa niin sanottu heikentämättömyysvelvoite koskee vain jo suojeltuja Natura-alueita, eikä suojelualueiden ulkopuolelle määrätty mitään uutta pakollista.[1] Ympäristöjärjestöt ja -tutkijat luonnehtivat suunnitelmaa muun muassa pöyristyttäväksi, lainvastaiseksi ja huonoksi.[1]

Tarkemmin:

Tutkijoiden mukaan velvoitteen rajaaminen on sekä asetuksen hengen että kirjaimen vastaista.[1]

Ekologisin perustein Suomessa olisi hyvä olla noin 37 000 neliökilometriä boreaalista luonnonmetsää, mutta hallitus asetti tavoitteeksi 14 700 neliökilometriä, mikä vastaa noin 30 vuoden takaista määrää.[1]

Uutta luonnonmetsää tarvitsee näin etsiä vain 700 neliökilometriä, ja hallitus laskee saavansa sen jo suojelluilta mailta.[1]

Metsien määritelmästä ei päästy sopuun, ja hallitus perustaa asiaa varten vielä työryhmän.[1]

MTK pelkää, että kun kaikkia rajoja ei ole vedetty, markkinat voivat alkaa karsastaa varmuuden vuoksi myös metsiä, joita ei nykyisin ole suojeltu.[1]

Suunnitelma on luonnos, jota EU-komissio arvioi puoli vuotta, minkä jälkeen Suomella on puoli vuotta aikaa muotoilla sisältö uudelleen.[1]

Tausta:

EU:n ennallistamisasetuksen tavoite on parantaa luonnon tilaa ja torjua luontokatoa, ja ennallistaminen tarkoittaa alueiden palauttamista luonnontilaan tai sitä kohti.[1][2]

Suomi yritti kaataa asetuksen juuri ennen sen hyväksymistä kesällä 2024.[1]

Maa- ja metsätalousministeriö halusi aiemmin kiristää boreaalisen luonnonmetsän määritelmää, ja metsistä päätettiin lopulta suljettujen ovien takana ilman lausuntokierrosta.[1]

Menettelyä on epäilty jopa lainvastaiseksi, muun muassa Suomen luontopaneelin taholta.[1][3]

Lähteet:
1. [Analyysi: Hallitus teki ”pöyristyttävän” suunnitelman, joka lupaa lähinnä suojella jo suojeltuja maita](https://yle.fi/a/74-20255576) (Yle, 7.11. klo 7.30)
2. [Hallitus päätti kiistellystä ennallistamisesta: ei pakkoa suojelualueiden ulkopuolelle, metsistä ei vieläkään päätöstä](https://yle.fi/a/74-20255222) (Yle, 5.11. klo 14.17)
3. [Suomen metsistä päätetään pian suljettujen ovien takana, ja se on vastoin lakia, epäilee Luontopaneeli](https://yle.fi/a/74-20245338) (Yle, 11.9. klo 10.04)

## Talous

### Teknologiaosakkeet toipuivat varovasti Wall Streetillä välivaaliviikon päätteeksi

https://seeste.fi/2026-11-07/talous/teknologiaosakkeet-toipuivat-varovasti-wall-streetilla-valiv

Yhdysvalloissa teknologiaosakkeet toipuivat varovasti, kun Wall Street sulki välivaaliviikon päätteeksi.[1] Laaja-alainen S&P 500 -indeksi sulki vain hieman plussalla ja Nasdaq noin prosentin plussalla.[1] Teollisuusindeksi Dow Jones laski noin puoli prosenttia.[1]

Tarkemmin:

Teknologia- ja tekoälyosakkeet elpyivät päivän aikana hieman torstain reippaan laskun jälkeen.[1]

Monet Yhdysvaltain välivaaleissa voittaneet ehdokkaat ovat luvanneet hillitä datakeskushankkeita.[1]

Lähteet:
1. [Teknologiaosakkeissa varovaista toipumista Wall Streetin sulkeuduttua](https://yle.fi/a/74-20255627) (Yle, 7.11. klo 0.54)

### Kemiläinen Aine Oy lopetti uusien autojen myynnin – Kian ja Mitsubishin myynti siirtyi isommalle toimijalle

https://seeste.fi/2026-11-07/talous/kemilainen-aine-oy-lopetti-uusien-autojen-myynnin-kian-ja-mi

Kemissä toimiva Aine Oy on joutunut lopettamaan uusien autojen myynnin.[1] Johtaja Valtteri Aineen mukaan myynti loppui syyskuussa, koska Kian ja Mitsubishin Pohjois-Suomen merkkimyynti keskitettiin isommalle toimijalle.[1] Sopimuksen päätyttyä myyntioikeudet siirrettiin suuremmalle kauppaketjulle, vaikka yritys olisi halunnut jatkaa.[1]

Tarkemmin:

Valtteri Aine on pettynyt siihen, ettei saman maahantuojan kahta merkkiä voi enää myydä liikkeessä.[1]

Aineen mukaan yritykselle kerrottiin, ettei sen myynneissä tai asiakaskokemuksissa ollut huomautettavaa.[1]

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan uusia autoja rekisteröitiin tammi–heinäkuussa 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.[1]

Aineen mukaan moni asiakas on ollut pettynyt, mutta moni on sanonut ostavansa seuraavaksi käytetyn auton uuden sijaan.[1]

Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio ei ottanut kantaa tapaukseen, mutta sanoi yleisesti uusien autojen markkinoiden olleen viime vuosina selvästi pienemmät kuin mille myyntiverkosto on rakennettu, ja maahantuojien järjestelevän verkostojaan normaalisti välillä.[1]

Kian ja Mitsubishin maahantuoja ei halunnut kommentoida liiketoimintapäätöksiään julkisesti.[1]

Tausta:

Valtteri Aineen isoisän isä Iikka Aine perusti autoliikkeen vuonna 1923.[1]

Yritys oli tiettävästi ensimmäinen autoalan toimija Pohjois-Suomessa, ja se aloitti Ford-autojen maahantuonnin Tanskasta.[1]

Lähteet:
1. [Uusien autojen myynti 103-vuotiaassa perheyrityksessä loppui, vaikka kauppa kävi: maahantuoja antoi oikeudet isommalle](https://yle.fi/a/74-20255097) (Yle, 7.11. klo 20.04)

## Kulttuuri & viihde

### Variety: Robert Pattinson ja Nicholas Hoult ehdolla uudeksi James Bondiksi

https://seeste.fi/2026-11-07/kulttuuri/variety-robert-pattinson-ja-nicholas-hoult-ehdolla-uudeksi-j

Brittinäyttelijät Robert Pattinson ja Nicholas Hoult kilpailevat James Bondin roolista, kertoo yhdysvaltalainen elokuva-alan aikakauslehti Variety.[1] Lehden mukaan molemmat ovat jo käyneet koekuvauksissa Lontoossa.[1]

Tarkemmin:

Kummallakin on takanaan isoja rooleja suurissa Hollywood-elokuvissa.[1]

Pattinson on esittänyt muun muassa Batmania ja Hoult Teräsmies-elokuvien pahista Lex Luthoria.[1]

Varietyn mukaan tuotantoyhtiö Amazon MGM on käynyt keskusteluja myös Harry Stylesin kanssa.[1]

Seuraavan Bond-elokuvan ohjaajaksi on kiinnitetty Dyyni-elokuvat ohjannut Denis Villeneuve.[1]

Tausta:

Agentti 007:n rooli vapautui, kun Daniel Craig jätti sen viidentoista vuoden ja viiden elokuvan jälkeen.[1]

Rooliin on aiemmin arveltu lukuisia kolmikymppisiä brittinäyttelijöitä, kuten Jack Lowdenia, Callum Turneria ja Josh O'Connoria.[1]

Lähteet:
1. [Variety: Robert Pattinson ja Nicholas Hoult tarjolla uudeksi James Bondiksi](https://yle.fi/a/74-20255645) (Yle, 7.11. klo 11.17)

### Ylen tukikonsertissa kerättiin yli 701 000 euroa

https://seeste.fi/2026-11-07/kulttuuri/ylen-tukikonsertissa-kerattiin-yli-701-000-euroa

Ylen tukikonsertissa saatiin kasaan yli 701 000 euroa.[1]

Lähteet:
1. [Ylen tukikonsertissa saatiin kasaan yli 701 000 euroa](https://yle.fi/a/74-20255676) (Yle, 7.11. klo 18.32)

### Absolute Batman -sarjakuvissa Bruce Wayne on rakennusinsinööri ja Jokeri miljardööri

https://seeste.fi/2026-11-07/kulttuuri/absolute-batman-sarjakuvissa-bruce-wayne-on-rakennusinsinoor

Kulttuuritoimittaja Hannes Nissisen analyysin mukaan Batman on tuore esimerkki siitä, että miljardöörit esitetään popkulttuurissa usein pahiksina.[1] Absolute Batman -sarjakuvissa (2024–) Bruce Wayne on playboy-yritysjohtajan sijaan päivätöissä käyvä rakennusinsinööri, jonka äiti on sosiaalityöntekijä ja isä opettaja.[1] Batmanin vihollinen Jokeri taas on miljardööri.[1]

Tarkemmin:

Snyderin mukaan hänen lastensa maailmassa miljardöörit ovat monella tapaa antagonisteja.[1]

Tarinassa Gotham Cityn asukkaille jaetaan rikollisuuteen kannustavia maskeja, joiden taustalla paljastuu olevan Jokerin johtama J.K. Holdings -yrityskonglomeraatti.[1]

Absolute Batman -sarjakuvien numeroita myydään kuukausittain satojatuhansia kappaleita.[1]

Pew Centerin kyselyn mukaan noin joka kolmas 18–29-vuotias yhdysvaltalainen pitää äärimmäistä rikkautta moraalittomana, yli 65-vuotiaista vain kymmenesosa.[1]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan viimevuotisen tutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, ettei kenenkään pitäisi antaa rikastua liikaa, koska rikkailla on liikaa poliittista valtaa.[1]

Huippurikkaat teknologiajohtajat esitetään monissa uusissa elokuvissa moraalisesti hyvin kyseenalaisina hahmoina.[1]

Tausta:

1930-luvulla kehitetty Batman on lähes koko historiansa ajan esitetty hahmona, joka käyttää varallisuuttaan lopulta hyvään.[1]

Frank Millerin Batman: Yön ritari -sarjakuvassa (1986) Bruce Wayne näytettiin ikääntyvänä ja väkivaltaisena, mutta hänen rikkauttaan ei muutettu.[1]

Syksyllä ensi-iltaan tulleessa The Social Reckoning -elokuvassa Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kuvataan kylmänä ja pelottavana.[1][2]

Lähteet:
1. [Analyysi: Bruce Wayne on nyt rakennusinsinööri – Batman muuttui nuorten pelkojen mukana](https://yle.fi/a/74-20253311) (Yle, 7.11. klo 12.54)
2. [Kolme pointtia The Social Reckoningista: Zuckerberg kuvataan elokuvassa kylmänä ja pelottavana](https://yle.fi/a/74-20249130) (Yle, 10.10. klo 9.55)

## Elämä & terveys

### Kolumnisti Johanna Vuorelma: Työelämän kieli on täynnä tyhjää jargonia, jota tekoäly jäljittelee

https://seeste.fi/2026-11-07/elama/kolumnisti-johanna-vuorelma-tyoelaman-kieli-on-taynna-tyhjaa

Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Johanna Vuorelma kirjoitti kolumnin työelämän kielestä.[1] Vuorelman mukaan työelämään on rakennettu kieli, joka koostuu ympäripyöreistä käsitteistä ja kuluneista ilmaisuista.[1] Hänen mukaansa tekoälyn tuottama teksti herättää monissa samankaltaisen vieraantumisen tunteen kuin jargon.[1]

Tarkemmin:

Columbian yliopiston sosiaalipsykologi Adam Galinsky kollegoineen havaitsi jargonin käytön lisääntyvän epävarmoissa tilanteissa, ja tutkijat kutsuvat ilmiötä kompensoivaksi statusviestinnäksi.[1]

Vuorelma käyttää saksalaisen sosiologin Hartmut Rosan käsitteitä resonanssi ja vieraantuminen kuvaamaan suhdetta kieleen.[1]

Vuorelman mukaan ammattikuntien erikoissanasto ei sinänsä ole ongelma, mutta ongelma syntyy, jos sanat hämärtävät tarkkuutta.[1]

Hänen mukaansa jargon suojaa puhujaa mutta estää kuulemasta toisia.[1]

Vuorelman mielestä tärkein taito on puhua niin täsmällisesti ja omakohtaisesti, että kuulija kokee yhteyttä maailmaan.[1]

Lähteet:
1. [Johanna Vuorelman kolumni: Työelämän kieli on ahdettu täyteen tyhjänpäiväisyyksiä](https://yle.fi/a/74-20255044) (Yle, 7.11. klo 6.45)