# Seeste: Keskiviikko 11. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 73 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Supon eläköitynyt etsivä Juhani Hakala säilytti salaisia tietoja kotonaan vaimonsa ulottuvilla

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/supon-elakoitynyt-etsiva-juhani-hakala-sailytti-salaisia-tie

Supoon kohdistuneen rikostutkinnan osittain julkiseksi tulleesta esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että supolle tietoja hankkineen eläkeläismiehen vaimolla oli vapaa pääsy tietolähdetietoihin.[1] Tutkinnan perusteella vuonna 2012 eläköitynyt Juhani Hakala jatkoi tietolähteidensä tapaamista ja supolle raportointia vuoteen 2024 asti.[1] Kotietsinnässä havaittiin, että Hakala säilytti supolta saamiaan asiakirjoja avoimesti kotonaan, ja niihin vaimolla oli valvomaton pääsy.[1]

Tarkemmin:

Asiakirjoissa oli esimerkiksi kysymyksiä, joita supo toivoi Hakalan esittävän tietolähteilleen, sekä tietolähteiden kertomuksia.[1]

Hakala raportoi tietoja supolle avoimen verkon kautta sähköpostilla, jonka osoite oli yhdistettävissä hänen nimeensä.[1]

Poliisin mukaan hän käytti sähköpostia tietokoneella, jossa oli ainoastaan hänen vaimonsa käyttäjäprofiili.[1]

Hakalan yöpöydän laatikosta löytyi salaamaton muistitikku, joka sisälsi poliisin mukaan suuren määrän arkaluontoisia tiedostoja.[1]

Supon entisen vastavakoiluosaston päällikön Pertti Haaksluodon mukaan supo tarjosi Hakalalle omia laitteitaan, mutta tämä kieltäytyi.[1]

Hakala on syytteessä tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, josta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.[1]

Tausta:

Supoon kohdistuva esitutkinta alkoi vuonna 2024, kun tiedusteluvalvontavaltuutettu oli ilmoittanut supon toiminnasta valtakunnansyyttäjän toimistolle.[1]

Syytteet nostettiin seitsemää supon entistä tai nykyistä työntekijää vastaan, heidän joukossaan viraston entinen päällikkö Antti Pelttari.[2]

Helsingin käräjäoikeus on alkanut käsitellä Hakalan, Pelttarin ja ylitarkastaja Marja Snellmanin syytteitä, ja he kiistävät ne.[1][2]

Kenenkään syytetyn ei epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi.[1]

Lähteet:
1. [Supon eläköitynyt etsivä säilytti tulenarkoja tietoja kotonaan vaimonsa näkyvissä: ”Häntä ei kiinnosta nämä asiat”](https://yle.fi/a/74-20256254) (Yle, 11.11. klo 16.42)
2. [Eurojackpot-voittaja torjui Venäjän vakoilua eläkkeellä – tästä historiallisilla supo-käräjillä on kyse](https://yle.fi/a/74-20254579) (Yle, 5.11. klo 19.09)

### Keskiviikoksi ennustettiin sateita etelään ja keskiosiin – liukkaasta ajokelistä varoitettiin

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/keskiviikoksi-ennustettiin-sateita-etelaan-ja-keskiosiin-liu

Keskiviikoksi ennustettiin hajanaisia sateita maan etelä- ja keskiosaan.[1] Sateiden arvioitiin tulevan enimmäkseen vetenä, mutta osin myös räntänä.[1] Meteorologi Henriikka Heikinojan mukaan maan keskivaiheilla ja Etelä-Lapissa varoitettiin mahdollisesti liukkaasta ajokelistä.[1]

Tarkemmin:

Päivällä lämpötilojen ennustettiin jäävän pakkasen puolelle pohjoisen lisäksi myös maan keskiosissa.[1]

Illalla sateiden ennustettiin jatkuvan maan keskiosissa ja muuttuvan siellä osin lumisemmiksi.[1]

Lähteet:
1. [Lunta, räntää ja vettä luvassa keskiviikoksi](https://yle.fi/a/74-20256224) (Yle, 11.11. klo 5.43)

### Cultura-säätiö: Suomen venäjänkielisistä kymmenen prosenttia pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/cultura-saatio-suomen-venajankielisista-kymmenen-prosenttia

Cultura-säätiön kyselyn mukaan kymmenen prosenttia Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina.[1] Osuus on laskenut jonkin verran kahden vuoden takaisesta kyselystä.[1] Koska oikeuttamattomina pitävien osuus pysyi 66 prosentissa, aiempaa useampi jätti kantansa kertomatta.[1]

Tarkemmin:

Vastaajista 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja 10 prosenttia kieltäytyi sanomasta sitä.[1]

Selvitys perustuu yli tuhannen venäjänkielisen puhelinhaastatteluun huhti–kesäkuussa, ja sen toteutti Bondata Research.[1]

Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa, ja noin puolet vastaajista oli asunut Suomessa vähintään kuusitoista vuotta.[1]

Mediaan vahvasti luottavien osuus oli 41 prosenttia vuonna 2022 ja laski edelleen vuoden 2024 kyselyssä, mutta lasku vaikuttaa nyt pysähtyneen.[1]

Luottamus on matalinta pitkään Suomessa asuneilla venäjänkielisillä.[1]

Monet vastaajat pitävät sotaan ja Venäjään liittyvää uutisointia yksipuolisena.[1]

Tausta:

Cultura-säätiö edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.[2]

Säätiön aiemmassa selvityksessä 13 prosenttia Suomen venäjänkielisistä hyväksyi suoraan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa.[2]

Siinä 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja kuusi prosenttia ei halunnut vastata.[2]

Jo ensimmäisessä kyselyssä kävi ilmi, että venäjänkielisten luotto Suomen mediaan on heikkoa.[1]

Lähteet:
1. [Suomen venäjänkielisistä yhä harvempi hyväksyy Venäjän sotatoimet Ukrainassa](https://yle.fi/a/74-20256322) (Yle, 11.11. klo 11.35)
2. [Suomen venäjänkielisistä 13 prosenttia hyväksyy suoraan Venäjän sotatoimet Ukrainassa, ilmenee kyselystä](https://yle.fi/a/74-20120883) (Yle, 29.10. klo 11.10)

### Itä-Uudenmaan poliisi epäilee leskeä ja tytärtä aseiden levittämisestä vainajan laittomasta asepajasta

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/ita-uudenmaan-poliisi-epailee-leskea-ja-tytarta-aseiden-levi

Itä-Uudenmaan poliisi kertoi tutkivansa laajaa ampuma-aseisiin liittyvää rikoskokonaisuutta.[1] Esitutkinnan perusteella vainajalla on ollut laiton asepaja, ja aseiden levittämisestä kuolinpesästä epäillään hänen leskeään ja tytärtään.[1] Mukana epäillään olleen myös muita henkilöitä.[1]

Tarkemmin:

Poliisi epäilee, että aseita on päätynyt laajemmalle joukolle kuin tutkinnassa on toistaiseksi selvinnyt.[1]

Takavarikoitujen joukossa on myös deaktivoituja aseita, joita on yritetty muuttaa toimintakuntoisiksi, osin onnistuneesti.[1]

Osa vainajan luvallisista aseista on yhä kateissa.[1]

Poliisilla ei ole tietoa, että vainaja olisi elinaikanaan levittänyt aseita.[1]

Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Krista Vallilan mukaan tapaukseen ei epäillä liittyvän järjestäytynyttä rikollisuutta.[1]

Rikosniminä ovat törkeä ampuma-aserikos, törkeä kavallus, törkeä kätkemisrikos ja varkaus, ja esitutkinta on siirtymässä syyteharkintaan kuluvan vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa.[1]

Tausta:

Tapaus alkoi heinäkuussa 2026, kun poliisille ilmoitettiin kuolinpesästä löytyneistä kymmenistä luvattomista ampuma-aseista, aseenosista ja patruunoista.[1]

Takavarikkojen yhteydessä heräsi epäily, että aseita, aseenosia ja patruunoita oli päätynyt vääriin käsiin ennen poliisin väliintuloa.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi epäilee leskeä ja tytärtä: vainajan laittomasta asepajasta levitettiin kymmeniä aseita](https://yle.fi/a/74-20256276) (Yle, 11.11. klo 11.40)

### Forcit ei vielä arvioi KHO:n päätöksen vaikutuksia Porin TNT-tehtaan aikatauluihin

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/forcit-ei-viela-arvioi-kho-n-paatoksen-vaikutuksia-porin-tnt

Korkein hallinto-oikeus päätti, että hallinto-oikeuden pitää käsitellä Porin räjähdetehtaan YVA-päätöksestä tehdyt valitukset.[1] Tehdasta rakentava Forcit kertoi sähköpostikommentissaan seuraavansa käsittelyn etenemistä ja arvioivansa mahdollisia vaikutuksia hankkeeseen prosessin edetessä.[1]

Tarkemmin:

Kyse on Varsinais-Suomen ely-keskuksen päätöksestä, jonka mukaan tehtaan rakentamisessa ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä eli YVA:aa.[1]

Päätöksestä valittivat rekisteröidyt yhdistykset ja kiinteistönomistajat.[1]

KHO ei myöskään ottanut kantaa siihen, onko valittajilla valitusoikeus asiassa.[1]

KHO vetosi perustuslakiin, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.[2]

Asukkaita ja ympäristöyhdistyksiä avustaneen Laura Kolehmaisen mukaan KHO laajensi päätöksellään valitusoikeutta.[2]

Asian palaaminen Turun hallinto-oikeuteen voi hidastaa tehtaan luvittamista ja rakennushanketta.[2]

Tausta:

Puolustusministeriö on johtanut hanketta, jossa Forcit rakentaa räjähdetehtaan Poriin, ja ajanut sitä nopeutetulla aikataululla räjähdysaineiden tarpeen vuoksi.[2]

Tehdas voi estää asukkaita käyttämästä kiinteistöjään, ja ympäristöjärjestöt ovat huolissaan esimerkiksi Natura-alueena suojellusta Poosjärvestä.[2]

Lähteet:
1. [TNT-tehdasta rakentava Forcit kommentoi tuoretta oikeuden päätöstä: ”Seuraamme käsittelyn etenemistä”](https://yle.fi/a/74-20256339) (Yle, 11.11. klo 13.00)
2. [Porin TNT-räjähdetehtaan luvittamiseen takaisku](https://yle.fi/a/74-20256070) (Yle, 10.11. klo 13.42)

### HUSin oikeuspsykiatrinen sairaala Mäntsälän Ohkolassa saa uudet tilat – hoitopaikkoja ei tule lisää

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/husin-oikeuspsykiatrinen-sairaala-mantsalan-ohkolassa-saa-uu

HUSin Psykiatrian oikeuspsykiatrisille potilaille avautuvat ensi maanantaina uudet tilat Mäntsälän Ohkolassa.[1] HUS esitteli rakennusta medialle keskiviikkona ennen potilaiden muuttoa.[1] Sairaalan hoitopaikkojen määrä pysyy 120:ssä, mutta hoitotilat ovat aiempaa paremmat.[1]

Tarkemmin:

Ohkolan sairaalassa on 120 hoitopaikkaa seitsemällä osastolla, ja aiemmista paikoista 56 siirtyy uusiin tiloihin.[1]

Ylilääkäri Joni Liskolan mukaan uudet tilat sopivat entistä paremmin tehostettua psykiatrista osastohoitoa vaativille potilaille.[1]

Omien ulkoilupihojen ansiosta osa potilaista voi ulkoilla päivisin niin paljon kuin haluaa.[1]

Sairaalan valvonta ja turvallisuus ovat uusissa tiloissa paremmat kuin aiemmin.[1]

Tehostettua osastohoitoa vaativia potilaita on Suomessa ja HUSissa enemmän kuin paikkoja.[1]

Liskolan mukaan tehostetun osastohoidon paikkoja ei ole tulevaisuudessa riittävästi, jos yleispsykiatriaan ei tehdä muutoksia.[1]

Tausta:

Oikeuspsykiatriset potilaat on määrätty mielentilatutkimuksen jälkeen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon, ja he viipyvät sairaalassa yleensä pitkään.[1]

Osastoilla tehdään myös tuomioistuimen määräämiä mielentilatutkimuksia, joissa arvioidaan syyntakeisuutta rikoksen tekohetkellä ja hoidon tarvetta.[1]

Uusien tilojen rakentaminen aloitettiin kesällä 2024, ja Ohkolan sairaala on osa HUSin ja Helsingin kaupungin Laakson yhteissairaala -hanketta.[1][2]

Lähteet:
1. [Oikeuspsykiatriset sairaalat tupaten täynnä koko maassa – Mäntsälässä aukeaa uusi siipi, mutta paikkamäärä ei lisäänny](https://yle.fi/a/74-20255561) (Yle, 11.11. klo 14.30)
2. [Oikeuspsykiatrisen sairaalan rakentaminen alkaa Mäntsälän Ohkolaan](https://yle.fi/a/74-20096000) (Yle, 24.6. klo 16.35)

### Poliisi: Tampereen Kalen puukotuksista epäilty 18-vuotias valitsi uhrinsa sattumanvaraisesti

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/poliisi-tampereen-kalen-puukotuksista-epailty-18-vuotias-val

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marfa Raipela kertoi, että epäillyn motiiviksi on kerrottu hänen omasta tilanteestaan johtuva suuttumus.[1] Raipelan mukaan tunnetila ei liittynyt uhreihin, vaan väkivalta kohdistui sattumalta valittuihin ihmisiin.[1] Raipelan mukaan epäilty on myöntänyt menettelyn pääpiirteittäin.[1]

Tarkemmin:

Aiemmin kuulusteluissa epäilty ei myöntänyt tekoa, vaan vetosi muistamattomuuteen ja päihtymykseen.[1]

Raipelan mukaan esitutkinta on hyvällä mallilla, ja enää puuttuu joitakin teknisiä tutkimuksia ja lausuntoja.[1]

Poliisi odottaa vielä esimerkiksi tutkimustuloksia, joilla epäillyn päihtymys voitaisiin vahvistaa.[1]

Syyte asiassa on nostettava viimeistään 20. tammikuuta 2027.[2]

Tausta:

Puukotukset tapahtuivat tiistai-iltana kauppakeskus Kalen edessä ulkona Tampereen Kalevassa.[2]

Miehen epäillään puukottaneen yhtä uhria, joka sai sairaalahoitoa, ja yrittäneen puukottaa toista, joka sai vaatteisiinsa repeämän mutta ei loukkaantunut fyysisesti.[1]

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 18-vuotiaan miehen torstaina epäiltynä kahdesta tapon yrityksestä.[2]

Vieraspaikkakuntalainen epäilty ei tuntenut uhreja entuudestaan.[2]

Lähteet:
1. [Poliisi avaa Tampereen kauppakeskus Kalen puukotuksista epäillyn motiivia: ”Sattumalta valittuja uhreja”](https://yle.fi/a/74-20256377) (Yle, 11.11. klo 14.46)
2. [Käräjäoikeus vangitsi 18-vuotiaan miehen Tampereen kauppakeskus Kalen puukotuksista](https://yle.fi/a/74-20255205) (Yle, 5.11. klo 11.14)

### Yhdysvaltalaissotilaat tukevat Utössä Naton Baltic Sentry -valvontaoperaatiota Itämerellä

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/yhdysvaltalaissotilaat-tukevat-utossa-naton-baltic-sentry-va

Saaristomerellä sijaitsevaan Utön saareen saapui noin kuukausi sitten joukko amerikkalaissotilaita.[1] He tukevat Naton Itämeren valvontaoperaatiota Baltic Sentryä, jonka päätavoite on suojata Itämeren kriittistä vedenalaista toimintaa.[1] Sotilaiden tehtävä on havaita ja ehkäistä mahdollisia uhkia veden alla ja päällä.[1]

Tarkemmin:

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen pitää erittäin tärkeänä, että Nato on kohdistanut valvontaan omia resurssejaan.[1]

Erityisesti Merivoimien vedenalaiseen valvontakykyyn halutaan panostaa.[1]

Utö on merivalvonnan kannalta hyvällä paikalla.[1]

Tuulinen sää on sotilaille haaste esimerkiksi droonin lennättämisessä.[1]

Saarella asuu vakituisesti noin 40 ihmistä, ja sotilaiden tulosta tiedotettiin paikallisen kaupan ilmoitustaululla.[1]

Sotilaat eivät ole Suomessa ollessaan yhteydessä perheeseensä tai ystäviinsä.[1]

Tausta:

Naton Baltic Sentry -operaatio on toiminut vajaat kaksi vuotta.[1]

Utössä oli varusmieskoulutusta vuoteen 2005 asti, ja entisiä kasarmirakennuksia on muutettu asumistiloiksi.[1]

Lähteet:
1. [Utössä kuukauden viettänyt amerikkalaissotilas: ”Kotona on tuskin mitään vastaavaa paikkaa”](https://yle.fi/a/74-20254840) (Yle, 11.11. klo 16.20)

### Kuutta vartijaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta kahden kuoleman vuoksi Oulun poliisivankilassa

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/kuutta-vartijaa-syytetaan-virkavelvollisuuden-rikkomisesta-k

Kuutta Oulun poliisivankilassa työskennellyttä vartijaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta.[1] Syyttäjän mukaan vartijat eivät valvoneet riittävästi kahta poliisivankilassa säilössä ollutta henkilöä, jotka kuolivat siellä.[1] Kuolemat sattuivat vajaan kahden viikon välein kesällä 2023.[1]

Tarkemmin:

Ensimmäisessä tapauksessa päihtymyksen vuoksi kiinni otettu henkilö tuotiin poliisivankilaan kolmen aikaan aamuyöllä, ja syyttäjän mukaan hänen tilansa tarkistettiin kerran varhain aamulla.[1]

Seuraavan kerran sellin ovella käytiin vasta noin kello 11, vaikka järjestyssäännön mukaan päihtynyt olisi pitänyt tarkistaa tunnin välein tai tarvittaessa useammin.[1]

Toisessa tapauksessa henkilön tila tarkastettiin syyttäjän mukaan ovelta vain kerran usean tunnin aikana.[1]

Yksi syytetyistä on lähiesimies, joka ei ollut töissä tapahtumien aikaan, mutta syyttäjä pitää häntä vastuullisena poliisivankilan toiminnasta.[1]

Syytettyjen mukaan kameravalvonta oli vakiintunut käytäntö ja tehokkaampi kuin tarkastukset luukulta, eivätkä tunnin välein tehdyt tarkastukset olisi muuttaneet lopputulosta.[1]

Lähteet:
1. [Kaksi henkilöä kuoli poliisivankilassa Oulussa – nyt kuutta vartijaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta](https://yle.fi/a/74-20256335) (Yle, 11.11. klo 12.59)

### Asikkalan uraanipelletti löytyi rottinkikorista – päätyi löytäjälle kuolinpesän tavaroiden mukana

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/asikkalan-uraanipelletti-loytyi-rottinkikorista-paatyi-loyta

Poliisin esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että Asikkalan radioaktiivinen uraanipelletti löytyi teollisuusalueelta rottinkikorista.[1] Löytäjä kävi läpi tavaroita, jotka hän oli saanut kuusi vuotta aiemmin erään miehen kuolinpesästä.[1] Tavarat päätyivät hänelle, kun kuolleen miehen asunnon uusi omistaja hankkiutui eroon sinne jääneistä tavaroista.[1]

Tarkemmin:

Löytäjä epäili esinettä radioaktiiviseksi, koska siinä oli säteilystä kertova merkki, ja soitti hätäkeskukseen.[1]

Yhden todistajan mukaan kuollut mies olisi saanut esineen aikoinaan täysin luvallisesti.[1]

Säteilymittarin valmistaja teki radioaktiivisuutta mittaavia laitteita vuoteen 2010, jolloin sen radioaktiiviset materiaalit hävitettiin. Yrityksen mukaan ennen vuotta 1983 materiaalien käytöstä ei pidetty käyttöpäiväkirjaa.[1]

Pelletin uraani vastaa Loviisan VVER-reaktorissa käytettävää ydinpolttoainetta.[1]

Esitutkinta lopetettiin, koska rikoksesta epäilty on kuollut. Poliisilla ei ole tietoa, miten pelletti päätyi hänen haltuunsa.[1]

Tausta:

Hämeen poliisilaitos sai lokakuussa 2024 hätäkeskukselta tehtävän, jossa ilmoittaja kertoi löytäneensä Asikkalassa mahdollisesti radioaktiivisen esineen.[2]

Saksassa tehdyissä tutkimuksissa esine todettiin käyttämättömäksi ydinvoimalan matalarikasteiseksi polttoainepelletiksi, jonka alkuperä viittaa 1980- ja 1990-luvun vaihteen Neuvostoliittoon.[2]

Noin 5 x 10 millimetrin kokoisesta pelletistä ei aiheutunut välitöntä vaaraa ihmisille tai ympäristölle.[1]

Ydinenergian käyttörikos tarkoittaa ydinenergian ja -materiaalien väärinkäyttöä, ja se on Suomessa äärimmäisen harvinainen.[1]

Lähteet:
1. [Uutta tietoa Asikkalan uraanipelletistä: löytyi rottinkikorista teollisuusalueelta, päätyi sattumalta löytäjälleen](https://yle.fi/a/74-20256430) (Yle, 11.11. klo 17.37)
2. [Kuolinpesästä löydetty radioaktiivinen esine osoittautui rikastetuksi uraaniksi](https://yle.fi/a/74-20252999) (Yle, 23.10. klo 10.47)

### Kotkan Energia suunnittelee poltettavan jätteen tuontia ulkomailta, koska kotimainen jäte uhkaa loppua

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/kotkan-energia-suunnittelee-poltettavan-jatteen-tuontia-ulko

Kotkan Energia suunnittelee aloittavansa jätteen tuonnin ulkomailta.[1] Toimitusjohtaja Sami Markkasen mukaan kotimaista jätettä ei tulevaisuudessa välttämättä riitä tarpeeksi.[1] Kyse olisi EU-alueelta tai Britanniasta tuotavasta RDF-jätteestä eli kotitalouksien ja yritysten sekajätteestä.[1]

Tarkemmin:

Jätettä poltetaan Kotkan Korkeakosken hyötyvoimalaitoksella esimerkiksi kotkalaisten kaukolämmöksi.[1]

Markkasen mukaan vuoden 2029 jälkeen näyttää siltä, ettei vastaavia jätemääriä enää saada Suomesta.[1]

Markkanen korostaa, ettei tuotu jäte sisällä vaarallisia aineita, ja laatu varmistetaan alkuperätodistuksilla ja toimittajien auditoinneilla.[1]

Yhtiö hakee muutosta ympäristölupaan, jotta Kotkan Heinsuon välivarastointikentälle voisi varastoida ulkomaista jätettä.[1]

Heinsuolle pitää rakentaa noin 1,5 miljoonan euron käsittelyhalli esimerkiksi hajuhaittojen estämiseksi.[1]

Tausta:

Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastajan Pirke Suoheimon mukaan jäteperäisten polttoaineiden tuonti on kasvanut, koska polttokelpoisen puujätteen tuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan takia.[1]

Suoheimon mukaan energiajätettä on tuotu Suomeen esimerkiksi Puolasta, Italiasta ja Isosta-Britanniasta.[1]

Jäteperäisen polttoaineen kuljetus vaatii aina siirtoluvan, ja jäte saapuu Suomeen lähes poikkeuksetta meriteitse.[1]

Lähteet:
1. [Suomalaista roskaa on liian vähän – energiayhtiö aikoo tuoda poltettavaa jätettä Suomeen ulkomailta](https://yle.fi/a/74-20256249) (Yle, 11.11. klo 20.01)

### Ylä-Lapin pororikosvyyhdessä syytteessä poroisäntiä, saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja ja kolttien luottamusmies

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/yla-lapin-pororikosvyyhdessa-syytteessa-poroisantia-saamelai

Syyttäjä nosti lokakuun lopussa syytteet 18 henkilöä vastaan Ylä-Lapin porotalouteen liittyvässä rikoskokonaisuudessa.[1][2] Näätämön poroisäntää Wille Feodoroffia ja Vätsärin poroisäntää Tuomas Semenoffia syytetään törkeästä rahanpesusta.[1] Muddusjärven paliskunnan poroisäntää Osmo Seurujärveä ja saamelaiskäräjien varapuheenjohtajaa Leo Aikiota syytetään törkeästä metsästysrikoksesta.[1]

Tarkemmin:

Syytteitä on nostettu törkeistä rahanpesurikoksista, törkeistä petoksista, petoksista, ampuma-aserikoksista, törkeistä metsästysrikoksista ja luonnonsuojelurikoksesta.[1]

Kolttien pitkäaikaista luottamusmiestä Veikko Feodoroffia syytetään ampuma-aserikoksesta, ja Wille Feodoroffia syytetään lisäksi törkeästä metsästysrikoksesta.[1]

Syytteiden mukaan osa epäillyistä haki myös petovahinko- ja porovahinkokorvauksia väärin tiedoin.[1]

Porovarkaudet tulivat ilmi poliisin telekuuntelussa, joten tietoja ei voitu käyttää varkauksien tutkinnassa, ja varkaustutkinta lopetettiin syyttäjän päätöksellä.[1]

Törkeästä rahanpesusta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta.[1]

Veikko ja Wille Feodoroff eivät halunneet kommentoida syytteitä, eikä muita mainittuja epäiltyjä tavoitettu.[1]

Tausta:

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Teemu Mäntyniemen mukaan vastaavaa omaisuusrikosvyyhtiä ei ole tutkittu pohjoisessa vuosikymmeniin.[3]

Tutkinnan kerrottiin koskevan tapahtumia noin kymmenen vuoden ajalta.[2]

Teot sijoittuvat pääosin Näätämön, Vätsärin, Muddusjärven ja Paistunturin paliskuntien alueille.[2]

Lähteet:
1. [Epäily: Ylä-Lapissa rehotti vuosia paikallinen rikosliiga, joka varasti poroja, teurasti ne ja möi lihoina eteenpäin](https://yle.fi/a/74-20254971) (Yle, 11.11. klo 20.24)
2. [Ylä-Lapin laaja pororikosvyyhti etenee oikeuteen – syytteet nostettu yhteensä 11 eri rikoksesta](https://yle.fi/a/74-20253401) (Yle, 26.10. klo 15.43)
3. [KRP: Ylä-Lapin rikosvyyhti on niin laaja ja poikkeuksellinen, ettei vastaavaa ole ollut pohjoisessa vuosikymmeniin](https://yle.fi/a/74-20168536) (Yle, 18.6. klo 17.21)

### Hallinto-oikeus kumosi Kouvolan seurakuntayhtymän hautapaikkamaksut kouvolalaiselta suvulta

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/hallinto-oikeus-kumosi-kouvolan-seurakuntayhtyman-hautapaikk

Kouvolan seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto ei aio valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, kertoi kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kirsi Hämäläinen.[1] Hallinto-oikeus asettui lokakuussa antamassaan ratkaisussa suvun kannalle ja kumosi seurakunnan päätökset maksuista.[1]

Tarkemmin:

Seurakunta soveltaa päätöstä muihin vastaaviin ainaishautoihin, joita Elimäen seurakunnassa on luovutettu 1970-luvulla.[1]

Elimäen kirkkoherrana toimiva Hämäläinen arvioi tapauksia olevan noin kolmekymmentä.[1]

Hämäläisen mukaan ainaishaudoista perityt maksut, jotka eivät ole linjassa päätöksen kanssa, maksetaan omaisille takaisin.[1]

Seurakunnan mukaan kirkon työntekijä oli tehnyt virheen asiakirjoissa, eikä määräaikaisuutta ollut merkitty dokumentteihin.[1]

Suvun mukaan haudat oli tarkoituksella myönnetty ainiaaksi aikana, jolloin se oli vielä sallittua.[1]

Kirkkohallituksen asiantuntijan Jani Kärkkäisen mukaan ainaishautoja koskevat oikeusriidat omaisten ja seurakunnan välillä ovat Suomessa melko harvinaisia.[1]

Tausta:

Syksyllä 2025 suku oli hautaamassa jäsentään kuusipaikkaiseen sukuhautaan Elimäen hautausmaalle, eikä haudoista ollut aiemmin peritty maksua.[1]

Hautapaikoista neljä oli luovutettu vuonna 1971 ja kaksi vuonna 1986.[1]

Ainaishaudan hallintaoikeus säilyy omaisilla niin kauan kuin hautausmaa on olemassa, eikä siitä peritä lunastamisen jälkeen hallintamaksua.[1]

Kirkkolaki kielsi ainaishaudat vuonna 1994, ja nykyään haudat myönnetään määräaikaisina esimerkiksi 25 vuodeksi kerrallaan.[1]

Lähteet:
1. [Seurakunta lähetti suvulle yli 3 600 euron laskun hautapaikoista – oikeus kumosi maksut, ja nyt rahaa voi tulla muillekin](https://yle.fi/a/74-20255124) (Yle, 11.11. klo 21.09)

### Festivaalijärjestäjä Kalle Keskiselle ehdollista vankeutta ja liiketoimintakielto maksamattomista Teosto-korvauksista

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/festivaalijarjestaja-kalle-keskiselle-ehdollista-vankeutta-j

Loud'n Live Promotions oy:n toimitusjohtaja Kalle Keskinen tuomittiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa puoleksitoista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta ja tekijänoikeusrikoksesta.[1] Keskinen sai lisäksi vuoden liiketoimintakiellon.[1] Rikokset liittyivät maksamatta jääneisiin Teosto-korvauksiin.[1]

Tarkemmin:

Alun perin rangaistukseksi oli ehdotettu kahden vuoden ehdotonta vankeutta, mutta tunnustus ja syyteneuvotteluissa tehty sopimus lievensivät tuomiota.[1]

Yhtiön yhteisösakko pieneni neuvotteluissa 40 000 eurosta 15 000 euroon.[1]

Korvattava summa sisältää maksamatta jääneet lupamaksut, selvitys- ja valvontakulut sekä oikeudenkäyntikuluja.[1]

Oikeudenkäynnin jälkeisessä tiedotteessaan Keskinen kiisti yhä teon tahallisuuden ja sanoi syynä olleen pitkälti vajavaisen osaamisen ja liian suuren työkuorman.[1]

Keskisen mukaan yhtiön henkilökunta ja tilitoimisto ovat vaihtuneet, ja hallitusta, johtoryhmää ja taloushallintoa on vahvistettu vuodesta 2022 lähtien.[1]

Yhtiön festivaaleihin kuuluvat muun muassa Vauhtiajot, Helsinki City Festival, Downtown Calling, Tampere City Festival ja Tapiola Festivaali.[1]

Tausta:

Loud'n Live Promotions kertoi syytteestä jo viime keväänä, ja syyte liittyi yhtiön vuosina 2015–2022 järjestämiin tapahtumiin.[1][2]

Keväällä Keskinen kiisti syyllistyneensä rikoksiin ja sanoi, ettei Teosto ollut huomioinut laskelmissaan kymmeniä peruuntuneita tapahtumia.[2]

Yhtiö on ollut yritysjärjestelyssä vuodesta 2023, ja se maksoi Teostolle vuonna 2025 korvauksia yhteensä 208 000 euroa.[2]

Lähteet:
1. [Festivaalijärjestäjä Kalle Keskiselle vuoden liiketoimintakielto ja ehdollista vankeutta](https://yle.fi/a/74-20255853) (Yle, 11.11. klo 9.28)
2. [Tapahtumajärjestäjä Kalle Keskistä vastaan nostettu syyte törkeästä petoksesta – kiistää syyllistyneensä rikokseen](https://yle.fi/a/74-20219548) (Yle, 8.4. klo 18.31)

### Turun Rauhankadun henkirikoksesta esitetään vangittavaksi 44-vuotiasta miestä

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/turun-rauhankadun-henkirikoksesta-esitetaan-vangittavaksi-44

Vangitsemisistunto on Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa perjantaina.[1]

Tarkemmin:

Poliisi sai maanantaina ilmoituksen tajuttomasta ihmisestä yksityisasunnossa Rauhankadulla.[1]

Asunnosta löytyi keski-ikäinen nainen elottomana.[1]

Epäilty otettiin kiinni toisesta asunnosta samana päivänä.[1]

Poliisi jatkoi rikospaikan teknistä tutkintaa tiistaina.[1]

Tausta:

Lounais-Suomen poliisi tutkii tapausta epäiltynä tappona sekä kuolemansyyntutkintana.[2]

Poliisin tiedotteen mukaan ilmoitus tajuttomasta ihmisestä tuli maanantai-iltapäivällä hieman ennen neljää, ja partion saapuessa asukas oli menehtynyt.[3]

Poliisi ei ole kertonut tutkinnallisista syistä teon motiivia tai tekotapaa.[2]

Lähteet:
1. [Turun Rauhankadun henkirikoksesta esitetään vangittavaksi 44-vuotiasta miestä](https://yle.fi/a/74-20256252) (Yle, 11.11. klo 9.37)
2. [Turun asuntosurman uhri oli keski-ikäinen nainen](https://yle.fi/a/74-20256109) (Yle, 10.11. klo 13.22)
3. [Poliisi löysi vainajan Turun keskustassa sijaitsevasta asunnosta ja otti kiinni yhden henkilön](https://yle.fi/a/74-20255957) (Yle, 9.11. klo 17.45)

### Helsingin hallinto-oikeus kumosi Loviisan Jokiniemen suuren aurinkovoimalan kaavan

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/helsingin-hallinto-oikeus-kumosi-loviisan-jokiniemen-suuren

Helsingin hallinto-oikeus päätti, että Loviisan Jokiniemeen ei saa rakentaa suurta aurinkovoimalaa.[1] Oikeus ratkaisi kaksi valitusta osayleiskaavasta, jonka tavoitteena oli mahdollistaa teollisen mittakaavan aurinkovoimala.[1] Oikeuden mukaan kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä pitää kumota.[1]

Tarkemmin:

Hallinto-oikeuden mukaan Jokiniemen peltoalue on Uudenmaan maakuntakaavassa todettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.[1]

Maakuntakaavamääräyksen mukaan alueen arvo on otettava huomioon aluetta kehitettäessä.[1]

Hanke oli ruotsalaisen Alightin ja suomalaisen 3Flashin.[1]

Alue sijaitsee Ruotsinpyhtäällä, noin 16 kilometriä Loviisan keskustasta koilliseen.[1]

Yhtiöt ovat arvioineet, että voimala tuottaisi noin 155 gigawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 31 000 kotitalouden vuosikulutusta.[1]

Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuonna 2027.[1]

Lähteet:
1. [Loviisan suuri aurinkovoimala kaatui hallinto-oikeudessa – 190 hehtaaria arvokasta peltomaisemaa säilynee](https://yle.fi/a/74-20256301) (Yle, 11.11. klo 15.48)

### Varusmies loukkaantui Panssariprikaatissa jäätyään puristuksiin panssarivaunun ja seinän väliin

https://seeste.fi/2026-11-11/kotimaa/varusmies-loukkaantui-panssariprikaatissa-jaatyaan-puristuks

Varusmies loukkaantui Panssariprikaatissa keskiviikkona noin kello 15, Maavoimat tiedotti.[1] Maavoimien mukaan varusmies jäi puristuksiin panssarivaunun ja seinän väliin, kun vaunua ajettiin sisälle vaunuhalliin.[1]

Tarkemmin:

Ensihoito tarkasti varusmiehen paikan päällä, minkä jälkeen hänet siirrettiin jatkohoitoon.[1]

Loukkaantuneen varusmiehen läheiset on tavoitettu.[1]

Maavoimien tiedotteen mukaan tapahtumien syitä selvitetään.[1]

Panssariprikaatin vaunuhallit sijaitsevat prikaatin päävaruskunnassa Hattulan Parolannummella.[1]

Lähteet:
1. [Varusmies loukkaantui Panssariprikaatissa – jäi puristuksiin panssarivaunun ja seinän väliin](https://yle.fi/a/74-20256439) (Yle, 11.11. klo 17.02)

## Ulkomaat

### Ukraina iski Laukaansuun satamaan ja ohjusalukseen Suomenlahdella – droonin epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/ukraina-iski-laukaansuun-satamaan-ja-ohjusalukseen-suomenlah

Puolustusministeriön mukaan droonin epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa itäisellä Suomenlahdella keskiviikkona kahden jälkeen aamuyöllä noin viiden minuutin ajan.[4] Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoi iskeneensä keskiviikon vastaisena yönä drooneilla Bujan-M-luokan pieneen ohjusalukseen Naro-Fominskiin Suomenlahdella.[5] Isku tehtiin Laukaansuun öljysatamaan kohdistuneen operaation yhteydessä, ja satamassa syttyi suuria tulipaloja.[5][6]

Tarkemmin:

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi, että tapahtuneeseen suhtaudutaan vakavasti ja selvittäminen jatkuu.[4]

Ministeriö ei kertonut, millainen drooni oli ja mistä se saapui Suomen ilmatilaan.[4]

Suomalaisen korkean virkamieslähteen mukaan Suomi havaitsi Suursaaren lähellä tapahtuneen iskun.[5]

Viron puolustusministeri Martin Herem vahvisti aluksella tapahtuneen räjähdyksen noin kello 5.30, ja hänen mukaansa alus olisi lähtenyt iskun jälkeen Pietariin.[5]

Telegram-kanavat ovat kertoneet mahdollisista kuolleista, mutta henkilövahinkojen laajuutta ei ole vahvistettu.[5]

Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko kertoi ilmatorjunnan ampuneen alas yli 140 lennokkia ja kolmen ihmisen saaneen vammoja.[6]

Tausta:

Reutersin mukaan Ukrainan viime päivien iskut ovat lamauttaneet 30 prosenttia Venäjän öljyntuotannosta.[6]

Maanantaina Ukraina iski Leningradin alueen itäosassa sijaitsevaan Kirišin öljynjalostamoon.[6]

Suursaari sijaitsee 110 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.[5]

Myös Latvian ja Liettuan viranomaiset varoittivat yöllä drooniuhasta.[1][6]

Lähteet:
1. [Puolustusvoimat rajoitti ilmailua ja merenkulkua Suomenlahdella](https://yle.fi/a/74-20256221) (Yle, 11.11. klo 3.11)
2. [Kaksi Pietariin matkalla ollutta konetta laskeutui Helsinki-Vantaalle](https://yle.fi/a/74-20256223) (Yle, 11.11. klo 5.09)
3. [Hornetit herättivät asukkaita Lappeenrannassa – kaksi matkustajakonetta joutui laskeutumaan Pietarin sijaan Suomeen](https://yle.fi/a/74-20256271) (Yle, 11.11. klo 11.53)
4. [Epäily: Drooni loukkasi Suomen ilmatilaa aamuyöllä](https://yle.fi/a/74-20256350) (Yle, 11.11. klo 13.06)
5. [Ukraina iski venäläiseen ohjuslaivaan Suursaaren lähellä Suomenlahdella – Ylen lähde: myös Suomi havaitsi iskun](https://yle.fi/a/74-20256468) (Yle, 11.11. klo 21.45)
6. [Ukraina teki suuren iskun Laukaansuun öljysatamaan](https://yle.fi/a/74-20256230) (Yle, 11.11. klo 7.42)

### Zelenskyi: Venäjä esitti valheellisia väitteitä rintamatilanteesta Abu Dhabin rauhanneuvotteluissa

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/zelenskyi-venaja-esitti-valheellisia-vaitteita-rintamatilant

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen delegaatiot aloittivat kaksipäiväiset neuvottelut tiistaina Abu Dhabissa, ja ne jatkuivat keskiviikkona.[1] Tiistain neuvottelut kestivät lähes neljä tuntia, eikä niissä saavutettu merkittäviä läpimurtoja.[1] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän neuvottelijat väittivät Venäjän hallitsevan yli puolet Ukrainan Donbasin alueesta, mutta Ukrainan neuvottelijat sanoivat videomateriaalin osoittavan väitteet valheellisiksi.[1]

Tarkemmin:

Ukrainan valtuuskuntaa johti Rustem Umjerov ja Venäjän valtuuskuntaa Vladimir Medinski.[1]

Yhdysvaltoja edustivat presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff.[1]

Zelenskyi kuvaili ensimmäistä neuvottelupäivää rakentavaksi ja kertoi, että keskusteluissa käsiteltiin humanitaarisia kysymyksiä ja turvatakuita.[1]

Zelenskyin mukaan Yhdysvallat oli samaa mieltä Ukrainan esittämästä tilannekuvasta rintamalla.[1]

Kushner kirjoitti tiistai-iltana X:ssä, että rakentavat keskustelut rohkaisevat Yhdysvaltoja.[1]

Umjerovin mukaan Ukrainan ensisijaisia tavoitteita ovat turvatakuiden lisäksi tulitauko, mutta Lavrovin mukaan Venäjä ei suostuisi välittömään tulitaukoon tietämättä, mitä sen jälkeen tapahtuisi.[1]

Tausta:

Kolmikantaneuvottelut olivat ensimmäiset laatuaan sitten helmikuun, jolloin Iranin sota vei Yhdysvaltojen huomion muualle.[1]

Neuvotteluissa oli tiedetty keskityttävän sodan jälkeisiin turvatakuisiin.[1]

Kushner kertoi ennen neuvotteluja, että Yhdysvallat oli onnistunut kaventamaan osapuolten erimielisyyksiä.[1]

Lähteet:
1. [Zelenskyi: Venäjä valehteli rintamatilanteesta – tämä Ukrainan rauhanneuvotteluista tiedetään nyt](https://yle.fi/a/74-20256227) (Yle, 11.11. klo 8.38)

### Kongon demokraattisessa tasavallassa yli 11 000 vahvistettua ebolatapausta – kuolleita 5 387

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/kongon-demokraattisessa-tasavallassa-yli-11-000-vahvistettua

Kongon demokraattisen tasavallan hallinto julkaisi tiistaina tilastot, joiden mukaan maassa on vahvistettu yli 11 000 ebolatapausta.[1] Virallisten tilastojen mukaan tautiin on kuollut maassa 5 387 ihmistä.[1]

Tarkemmin:

Uutistoimisto Reutersin mukaan tauti on levinnyt nopeasti muun muassa siksi, että tartuntojen leviäminen havaittiin myöhään.[1]

Reutersin mukaan leviämistä on nopeuttanut myös Kongon ylikuormittunut terveydenhuolto.[1]

Tausta:

Epidemia puhkesi toukokuun puolivälissä.[1]

Sen aiheuttaa harvinainen Bundibugyo-viruslaji.[1]

Lähteet:
1. [Kongossa vahvistettu jo yli 11 000 ebolatapausta](https://yle.fi/a/74-20256217) (Yle, 11.11. klo 1.35)

### Yli 7 000 koulua sai pommiuhkauksen Italiassa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa – pommeja ei löytynyt

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/yli-7-000-koulua-sai-pommiuhkauksen-italiassa-skotlannissa-j

Keskiviikkona ainakin yli 6 300 kouluun eri puolilla Italiaa tehtiin pommiuhkaus.[3] Sähköpostitse lähetetyissä viesteissä väitettiin, että kouluun on tuotu tehokas, kauko-ohjattava räjähde.[1] BBC:n mukaan Pohjois-Irlannissa uhkauksia lähetettiin yli 300 kouluun, ja Sky Newsin mukaan samankaltaisia viestejä tuli 470 kouluun Skotlannissa.[1]

Tarkemmin:

Italian pääministeri Giorgia Meloni ja opetusministeri Giuseppe Valditara ilmoittivat myöhemmin keskiviikkona, ettei mitään löytynyt ja koulu jatkuu normaalisti torstaina.[1]

Pohjois-Irlannin ja Skotlannin poliisi pitävät uhkauksia perättöminä, ja Skotlannin kyberrikollisuuden ja petosten tutkintayksikkö selvittää viestien alkuperää.[1]

Suomen opetusministeriön tietoon ei ole tullut uhkauksia suomalaisiin kouluihin.[1]

Jyväskylän yliopiston Panu Moilanen arvioi, ettei uhkausten takana olevaa tahoa välttämättä saada koskaan selville, eikä Venäjää voi pitää varmana tekijänä.[4]

EU:n ilmailu- ja turvallisuusasiantuntijat kokoontuivat keskiviikkona Brysselissä käsittelemään pommiuhkauksia.[2]

Tausta:

Euroopassa on runsaan viikon aikana nähty pommiuhkausten sarja, jossa uhkaukset kohdistuivat ensin matkustajakoneisiin ja sitten tiedotusvälineisiin.[2]

Edellisellä viikolla Italian lentoviranomaiset saivat sähköpostitse uhkausviestin, jonka allekirjoittaja oli ”Miesten valtion taistelijat”.[1]

Presidentti Alexander Stubb varoitti jo syyskuussa Venäjän pyrkimyksistä horjuttaa Eurooppaa hybridikeinoilla.[2]

Lähteet:
1. [Yli 7 000 koulussa pommiuhkaus Italiassa, Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa](https://yle.fi/a/74-20256347) (Yle, 11.11. klo 12.55)
2. [Analyysi: Tästä Stubb meitä varoitti](https://yle.fi/a/74-20256419) (Yle, 11.11. klo 18.08)
3. [Yle meni italialaiselle koululle, joka sai pommiuhkauksen: ”Täällä on tyhjää”](https://yle.fi/a/74-20256398) (Yle, 11.11. klo 15.34)
4. [Asiantuntija kertoo, miksi koulujen pommiuhkauksia tehtiin juuri Italiaan: ”Kuvio on hyvin selvä”](https://yle.fi/a/74-20256367) (Yle, 11.11. klo 15.12)

### Yhdysvaltain edustajainhuone lykkäsi puolustusministeri Pete Hegsethin virkasyytteen käsittelyä

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/yhdysvaltain-edustajainhuone-lykkasi-puolustusministeri-pete

Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti puolustusministeri Pete Hegsethin virkasyytteen käsittelyn lykkäämisen puolesta.[1] Republikaanienemmistöinen alahuone päätti äänin 211–204 siirtää virkasyytealoitteen oikeusvaliokunnan käsiteltäväksi.[1] Päätös estää käytännössä edustajainhuoneen keskiviikoksi suunnitellun äänestyksen siitä, nostetaanko Hegsethiä vastaan virkasyyte.[1]

Tarkemmin:

Thomas Massien mukaan Hegseth on käyttänyt väärin valtaansa puolustusministerinä ja käynyt sotaa ilman kongressin valtuutusta.[1]

Tausta:

Republikaaniedustaja Thomas Massie esitti maanantaina Hegsethin asettamista virkasyytteeseen Iranin sodan takia.[2]

Massie esitteli kahdeksan virkasyyteartiklaa, joissa Hegsethiä syytetään laittomasta sodankäynnistä ilman kongressin valtuutusta ja vallan väärinkäytöstä Pentagonin johtajana.[2]

Tuomio senaatissa on arvioitu epätodennäköiseksi, koska siihen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö ja republikaaneilla on 53 paikkaa sadasta.[2]

Lähteet:
1. [USA:n edustajainhuone lykkäsi Hegsethin virkasyytteen käsittelyä](https://yle.fi/a/74-20256218) (Yle, 11.11. klo 2.11)
2. [Massie esittää virkasyytettä Hegsethille](https://yle.fi/a/74-20255977) (Yle, 9.11. klo 21.54)

### Ukraina saattaa käyttää israelilaista HiSky-järjestelmää Starlinkin sijaan drooni-iskuissa Venäjälle

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/ukraina-saattaa-kayttaa-israelilaista-hisky-jarjestelmaa-sta

Ukraina on mahdollisesti löytänyt korvaajan Elon Muskin Spacex-yhtiön Starlink-satelliittijärjestelmälle, kertoo esimerkiksi Kyiv Post -lehti.[1] Ukrainalaisen UkrMedia-sivuston mukaan monet venäläiset sotilasmediat ovat kertoneet lokakuun lopusta lähtien, että Ukraina on alkanut käyttää israelilaista HiSky-järjestelmää.[1] Ukraina ei vahvista, onko se ottanut järjestelmän käyttöön.[1]

Tarkemmin:

Venäläistietojen mukaan HiSky-laitteiden osia on löydetty pudotetuista drooneista.[1]

Järjestelmän avulla ukrainalaiset lennonvalvojat saavat tiedon, jos ensimmäiset droonit ovat osuneet kohteeseensa, ja voivat suunnata vielä lennossa olevat droonit uusiin maaleihin.[1]

Ohjaajat voivat myös muuttaa droonien lentoreittejä, jos edessä havaitaan paljon ilmatorjuntaa.[1]

HiSkyn heikkous Starlinkiin verrattuna on vähäinen tiedonsiirtokapasiteetti, eikä sen avulla saa esimerkiksi televisiokuvaa kohteesta.[1]

Järjestelmää on erittäin vaikea torjua elektronisella sodankäynnillä, koska heikentynyt signaali siirtyy automaattisesti toiseen satelliittiin.[1]

Militär Aktuell -sivuston mukaan Ukraina on lokakuun lopusta lähtien iskenyt drooniparvilla lähes päivittäin Venäjän jalostamoihin, ja kuvamateriaalin mukaan tuhot ovat selvästi aiempaa laajemmat.[1]

Tausta:

Starlink on ollut olennaisessa roolissa erityisesti Ukrainan drooni-iskuissa Venäjälle, mutta se toimi vain Ukrainan rajojen sisällä.[1]

Aiemmin Ukrainan hyökkäysdroonit ja ohjukset piti suunnata yhteen kohteeseen, eikä niille voinut antaa käskyjä lennon aikana.[1]

Elon Musk päätti aiemmin rajoittaa Starlinkin toimintaa, mikä vei suuren osan Ukrainan iskukyvystä.[1]

HiSky omistaa itse vain yhden satelliitin ja hyödyntää muiden yksityisten yhtiöiden satelliittipalveluita.[1]

Lähteet:
1. [Ukraina tekee nyt ennennäkemättömän tehokkaita droonihyökkäyksiä – taustalla ehkä Starlinkin korvaava järjestelmä](https://yle.fi/a/74-20256303) (Yle, 11.11. klo 12.43)

### Espanjassa yleislakko vaati halvempaa asumista ja palkankorotuksia – ensimmäinen sitten vuoden 2012

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/espanjassa-yleislakko-vaati-halvempaa-asumista-ja-palkankoro

Espanjassa työntekijät jäivät keskiviikkona pois töistä vuorokauden kestävään yleislakkoon.[2] Julkinen liikenne kulki harvennetusti, ja monissa julkisissa palveluissa oli paikalla vain minimimäärä henkilökuntaa.[2] Madridissa mielenosoittajat kokoontuivat keskustan turistialueelle ja tukkivat katuja.[2]

Tarkemmin:

Lakkoon kutsui vuokralaisten oikeuksia ajava liike Sindicato de Inquilinas, ja maan suurimmat ammattiliitot tukivat sitä.[1]

Lakkoilijoiden päävaatimus on kohtuuhintaisen vuokra-asumisen lisääminen.[1]

Vaatimuslistalla on myös eläkkeiden ja julkisten palveluiden turvaaminen.[1]

Lakko järjestettiin muutamaa päivää ennen parlamenttivaalien vaalikampanjan alkua.[1]

Pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti vaalien aikaistamisesta lokakuussa, kun parlamentti oli hylännyt hallituksen asuntoasetuksen.[1]

Mielipidemittausten perusteella näyttää todennäköiseltä, että Sánchezin kausi päättyy ja valtaan nousee oikeistohallitus äärioikeiston tuella.[1]

Tausta:

Lakon sytykkeenä olivat asuntoprotestit, jotka alkoivat 87-vuotiaan Maricarmen Abascalin häädöstä Madridissa syyskuussa.[1][3]

Abascal häädettiin, koska hän ei pystynyt maksamaan vuokraa, jonka vuokranantaja oli nostanut nelinkertaiseksi.[3]

Abascal kuoli lokakuussa sairaalassa, eikä hän ehtinyt palata kotiinsa, vaikka häätö peruttiin.[1]

Espanjan julkinen asuntotuotanto on Euroopan pienimpiä, ja monien suurkaupunkien vuokrataso on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Yleislakko sulkee Espanjan, koska työssäkäyvillä ei ole enää varaa kotiin](https://yle.fi/a/74-20256067) (Yle, 11.11. klo 6.34)
2. [Espanjalaiset menivät yleislakkoon vaatien halvempaa asumista ja palkankorotuksia](https://yle.fi/a/74-20256442) (Yle, 11.11. klo 17.14)
3. [Espanjalaiset surevat kodistaan häädetyn naisen kuolemaa: ”Hän kuoli sydänsuruun”](https://yle.fi/a/74-20250500) (Yle, 8.10. klo 14.24)

### Yhdysvaltalaistuomari päätti, että Trumpin kunnianloukkauskanne BBC:tä vastaan saa edetä

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/yhdysvaltalaistuomari-paatti-etta-trumpin-kunnianloukkauskan

Floridan käräjäoikeuden tuomari Jeffrey Kuntz kieltäytyi tiistaina hylkäämästä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kunnianloukkauskannetta BBC:tä vastaan.[1] Tuomari hylkäsi kuitenkin kanteesta osan, joka koski epäreiluja kaupankäyntitapoja.[1]

Tarkemmin:

Kuntzin mukaan Trump oli uskottavasti väittänyt, että BBC vahingoitti hänen mainettaan.[1]

Tuomari totesi myös, että BBC tiesi tai sen olisi pitänyt tietää videoleikkeen olleen harhaanjohtava.[1]

Päätös ei ratkaise sitä, onko Trump todistanut väitteensä.[1]

Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa jatkavansa taistelua.[1]

Tausta:

Kanne liittyy BBC:n Panorama-ohjelmassa esitettyyn videoon Trumpin puheesta, jonka väitetään olleen harhaanjohtavasti leikattu.[1]

BBC on aiemmin myöntänyt leikkauksen olleen harhaanjohtava ja pahoitellut asiaa Trumpille.[1]

Lähteet:
1. [Tuomari: Trumpin kunnianloukkauskanne BBC:tä vastaan saa edetä](https://yle.fi/a/74-20256219) (Yle, 11.11. klo 2.24)

### Charles-myrsky jäi Portugalissa pelättyä heikommaksi – kuolonuhreja ei raportoitu

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/charles-myrsky-jai-portugalissa-pelattya-heikommaksi-kuolonu

Charles-myrsky iski Portugaliin keskiviikkona ja aiheutti laajoja häiriöitä.[2][3] Myrsky jäi pelättyä heikommaksi, eikä kenenkään raportoitu kuolleen sen seurauksena.[2] Myrsky aiheutti tulvia ja kaatoi puita.[2]

Tarkemmin:

Koulut ja kaikki ei-välttämättömät palvelut suljettiin keskiviikkoksi.[2]

Sisäministeri Luis Neves kehotti ihmisiä pysymään sisällä, jos ulos ei ollut pakko mennä.[3]

Ihmisiä varoitettiin erityisesti menemästä rannoille katselemaan myrskyä.[3]

Kahdeksan Portugalin piiriä, mukaan lukien Lissabon, asetettiin korkeimpaan punaiseen hälytystilaan.[1]

Pelastustyöntekijät asetettiin korkeaan valmiustilaan.[1]

Myrsky ohitti Madeiran saaren tiistai-iltana ennen saapumistaan Portugalin manneralueelle.[1]

Tausta:

Alkuvuodesta Portugalissa riehui peräkkäin kuusi myrskyä.[3]

Niiden seurauksena kuoli arviosta riippuen seitsemän tai lähes 20 ihmistä.[2]

Charles-myrskyn tuhot olivat lievemmät kuin alkuvuoden myrskyissä.[2]

Tutkijoiden mukaan Iberian niemimaa on erittäin haavoittuva ilmastonmuutoksen aiheuttamille äärimmäisille sääilmiöille.[3]

Lähteet:
1. [Voimakas Charles-myrsky saapuu Portugaliin aamun aikana](https://yle.fi/a/74-20256222) (Yle, 11.11. klo 4.44)
2. [Portugali selvisi säikähdyksellä Charles-myrskystä](https://yle.fi/a/74-20256472) (Yle, 11.11. klo 23.16)
3. [Charles-myrsky riehui Portugalissa – satoja lentoja peruttiin](https://yle.fi/a/74-20256453) (Yle, 11.11. klo 18.50)

### Reuters: Kiinan armeijaan sidoksissa oleva yliopisto osti Nvidian siruja vientikiellosta huolimatta

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/reuters-kiinan-armeijaan-sidoksissa-oleva-yliopisto-osti-nvi

Uutistoimisto Reutersin mukaan kiinalainen yliopisto osti viime kuussa Nvidian H200-tekoälysiruja.[1] Yliopisto on läheisesti sidoksissa Kiinan kansanarmeijaan, ja se on Yhdysvaltain vientikieltolistalla.[1] Reuters perusti tietonsa keräämiinsä hankinta-asiakirjoihin.[1]

Tarkemmin:

Tiedot kaupoista tulivat julki pian sen jälkeen, kun Nvidian toimitusjohtajan Jensen Huangin raportoitiin mahdollisesti joutuneen kiinalaisen vakoiluoperaation kohteeksi.[1]

Tausta:

Washingtonissa Huangia on arvosteltu pitkään siitä, että hän on lobannut tekoälysirujen Kiinaan suuntautuvan myynnin rajoitusten löysäämistä.[1]

Huang on perustellut kantaansa sillä, että jatkuva myynti Kiinaan pitäisi kiinalaiset asiakkaat riippuvaisina amerikkalaisesta teknologiasta.[1]

Lähteet:
1. [Reuters: Kiinalainen yliopisto hankki Nvidian siruja vientikiellosta huolimatta](https://yle.fi/a/74-20256315) (Yle, 11.11. klo 11.25)

### Israelin arabipuolueet nousivat kuninkaantekijöiksi hallitusneuvotteluissa, mutta yhteistyö niiden kanssa on lähes tabu

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/israelin-arabipuolueet-nousivat-kuninkaantekijoiksi-hallitus

Israelissa käydään vaikeita hallitusneuvotteluja, joissa arabipuolueet ovat nousseet historialliseen kuninkaantekijän asemaan.[1] Hallitustunnustelijan mandaatin sai sunnuntaina opposition suurimman puolueen johtaja Gadi Eisenkot.[1] Arabipuolueet tukivat Eisenkotin pääministeriehdokkuutta, mutta osa oppositiosta vastustaa jyrkästi yhteistyötä niiden kanssa.[1]

Tarkemmin:

Sekä opposition juutalais- että arabipuolueet tavoittelevat pääministeri Benjamin Netanjahun syrjäyttämistä, eivätkä opposition juutalaispuolueiden paikat yksin riitä enemmistöhallitukseen.[1]

Eisenkot pyrkii houkuttelemaan Netanjahun hallituskoalition edustajia riveihinsä.[1]

Juutalaiset puolueet vaativat arabipuolueita tunnustamaan Israelin juutalaiseksi ja demokraattiseksi valtioksi sekä Hamasin terrorijärjestöksi.[1]

Yhteislistan puolueet eivät ole osoittaneet halukkuutta hallituspaikkaan, mutta ne ovat tarjoutuneet tietyin ehdoin tukemaan Netanjahun syrjäyttävää koalitiota.[1]

Konservatiivinen Ra'am suhtautuu avoimesti hallitusyhteistyöhön, ja se istui Yair Lapidin ja Naftali Bennettin hallituksessa vuosina 2021–2022.[1]

Palestiinalaistaustaisten äänestäjien suurin huolenaihe on ollut arabikaupungeissa rehottava järjestäytynyt rikollisuus, ja murhaluvut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti Netanjahun kaudella.[1]

Tausta:

Noin viidesosa Israelin väestöstä on arabeja, ja suurimmalla osalla heistä on maan kansalaisuus.[1]

Laissa Israel on määritelty yksinomaan juutalaisten kansallisvaltioksi, eikä arabeja ole tunnustettu kansalliseksi vähemmistöksi.[1]

Knessetissä arabiväestöä edustavat kolmen puolueen yhteislista ja itsenäisesti kampanjoiva Ra'am.[1]

Presidentti Isaac Herzog kertoi nimittävänsä Eisenkotin hallitustunnustelijaksi keskusteltuaan puolueiden johtajien kanssa.[2]

Lähteet:
1. [Viidesosa Israelin väestöstä on arabeja – he äänestivät yhdenvertaisuuden puolesta ja väkivaltarikollisuuden kitkemiseksi](https://yle.fi/a/74-20254540) (Yle, 11.11. klo 14.03)
2. [Israelin presidentti nimittää oppositioblokin johtajan hallitustunnustelijaksi](https://yle.fi/a/74-20255689) (Yle, 8.11. klo 0.38)

### Yhdysvallat syytti kolmea miestä terrorisuunnitelmasta Britannian Fairfordin sotilaslentokentälle

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/yhdysvallat-syytti-kolmea-miesta-terrorisuunnitelmasta-brita

Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti tiistaina nostaneensa syytteet kolmea miestä vastaan epäillystä terrorisuunnitelmasta Fairfordin sotilaslentokentälle Britanniassa.[1] Ministeriön mukaan miehet olivat mukana iskuyrityksen koordinoinnissa ja suunnittelussa, mutta eivät sen varsinaisessa toteutuksessa.[1]

Tarkemmin:

Yhdysvalloissa tutkintavankeudessa ollut syytetty oli siellä terrorismista syytettynä.[1]

Viranomaiset eivät ole kertoneet tarkemmin, millainen uhka tukikohtaan kohdistui.[1]

Tausta:

Fairfordin tukikohdan lähistöllä oli syyskuun lopulla uhkatilanne.[1]

Sen vuoksi otettiin alkuun kiinni viisi epäiltyä.[1]

Lähteet:
1. [USA:n oikeusministeriö nosti syytteet kolmea vastaan terrorisuunnitelmasta sotilaslentokentälle Britanniassa](https://yle.fi/a/74-20256389) (Yle, 11.11. klo 14.49)

### Kymmenettuhannet oikeiston kannattajat marssivat Puolan itsenäisyyspäivänä Varsovassa – Nawrocki kärjessä

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/kymmenettuhannet-oikeiston-kannattajat-marssivat-puolan-itse

Kymmenettuhannet kansallismieliset oikeiston kannattajat marssivat keskiviikkona Puolan itsenäisyyspäivän kulkueessa Varsovassa.[1] Maan kansallismielinen presidentti Karol Nawrocki marssi kulkueen kärjessä.[1]

Tarkemmin:

Marssi kokosi Puolan oikeiston eri suuntauksia Laki ja oikeus -puolueen (PiS) konservatiivisista kansallismielisistä äärioikeistolaisiin ja radikaaleihin ryhmiin.[1]

Oikeistopuolueet pitävät marssia kansallisen ylpeyden ilmauksena.[1]

Vallassa olevien keskustalaisten mielestä marssista on tullut rasististen näkemysten näyttämö.[1]

Nawrocki hoitaa pääosin seremoniallista presidentin tehtävää.[1]

Tausta:

Krakovan historiallisessa keskustassa kuoli lauantaina kuusi ihmistä, kun puolalaismies avasi tulen.[2]

Sisäministeri Marcin Kierwiński sanoi heti lauantai-iltana, että epäilty olisi ollut kiinnostunut äärioikeistolaisista ideologioista, ja PiS:n johtaja Jarosław Kaczyński syytti häntä törkeästä valehtelusta.[2]

Syyttäjät kertoivat maanantaina, ettei tutkinnassa ollut toistaiseksi löytynyt näyttöä, joka yhdistäisi ampujan mihinkään tiettyyn ideologiaan; ampuja kuoli vammoihinsa maanantaiaamuna.[2]

Puolan politiikassa vastakkain ovat Tuskin keskustaoikeistolainen hallitus sekä konservatiivinen presidentti Nawrocki ja oppositiopuolue PiS, ja vastakkainasettelua lisäävät ensi vuoden parlamenttivaalit.[2]

Lähteet:
1. [Laitaoikeiston kannattajat marssivat Puolassa](https://yle.fi/a/74-20256462) (Yle, 11.11. klo 20.17)
2. [Analyysi: Krakovan joukkoampuminen muuttui poliittiseksi kiistaksi lähes välittömästi](https://yle.fi/a/74-20255898) (Yle, 9.11. klo 15.24)

### Suhteellinen köyhyys yleistyy Ruotsissa nopeasti talouskasvusta huolimatta

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/suhteellinen-koyhyys-yleistyy-ruotsissa-nopeasti-talouskasvu

Ruotsissa suhteellinen köyhyys yleistyy nopeasti, vaikka talous kasvaa ja valtionvelka on kurissa.[1] Lapsiperheiden tilanne on Ruotsissa heikompi kuin naapurimaissa.[1] Materiaalisessa ja sosiaalisessa puutteessa elää seitsemän prosenttia ruotsalaisista.[1]

Tarkemmin:

Sveriges Stadsmissionerin Malmön perhekeskuksen johtaja Rakel Thunander on nähnyt avuntarpeen kasvavan vuosi vuodelta.[1]

Thunanderin mukaan järjestö tapaa todella monia, jotka eivät saa apua järjestelmästä.[1]

Ruotsissa perusturva, työttömyysturva ja sairauspäiväraha ovat Suomea matalampia, ja tuen saanti on monimutkaisempaa.[1]

Sosiaaliturva on viime vuosina jäänyt jälkeen muusta tulotasosta, ja pienimmät palkat eivät ole nousseet samaa vauhtia kuin rikkaiden tulot.[1]

Gini-kertoimen perusteella taloudelliset kuilut ovat Ruotsissa kasvaneet parissakymmenessä vuodessa, kun Suomessa tilanne on pysynyt samalla tasolla.[1]

Malmöläinen Joakim Larsson on ollut enemmän tai vähemmän koditon parikymmentä vuotta, ja hänen mukaansa edes viranomaiset eivät ymmärrä, että Ruotsissa on köyhyyttä.[1]

Tausta:

Ruotsin valtionvelka on EU-alueen matalimmasta päästä ja talouskasvu EU:n keskiarvon yläpuolella.[1]

Keskimääräisesti rikkaissa maissa köyhyyttä voi mitata myös tarkastelemalla, onko perheellä aineellista ja sosiaalista puutetta.[1]

EU:n tilaston mukaan köyhyysriskirajalla eläviä on Ruotsissa suhteellisesti hieman enemmän kuin Suomessa.[1]

Lähteet:
1. [Joakim Larsson eli vuosia kodittomana: ”Ruotsalaiset eivät ymmärrä, että täällä on köyhyyttä”](https://yle.fi/a/74-20251231) (Yle, 11.11. klo 12.04)

### Saksan asevoimat kieltää kiinalaisvalmisteiset droonit – tilalle kotimaisia tai eurooppalaisia malleja

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/saksan-asevoimat-kieltaa-kiinalaisvalmisteiset-droonit-tilal

Saksan asevoimat on kieltänyt kiinalaisvalmisteisten droonien käytön.[1] Linjauksesta tiedotti keskiviikkona Saksan puolustusministeriö.[1]

Tarkemmin:

Puolustusministeriön mukaan nykyiset järjestelmät korvataan kotimaisilla tai soveltuvin osin eurooppalaisilla tuotteilla.[1]

Ministeriön tiedotteen mukaan kiinalaisvalmisteisia malleja ei enää käytetä maalitoiminnassa tai harjoituksissa.[1]

Lähteet:
1. [Saksan asevoimat kieltää kiinalaisvalmisteiset droonit](https://yle.fi/a/74-20256333) (Yle, 11.11. klo 12.21)

### Senegalin luoteisrannikolla haaksirikkoutuneen siirtolaisveneen kuolonuhrien määrä nousi 42:een

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/senegalin-luoteisrannikolla-haaksirikkoutuneen-siirtolaisven

Senegalin viranomaiset kertoivat keskiviikkona kolmesta uudesta kuolonuhrista, jolloin uhrien määrä nousi 42:een.[1] Saint-Louisin alueen pelastuslaitoksen päällikön Amadou Fallin mukaan viimeksi löydetyt vainajat ajautuivat Gandiolin kaupungin rannalle.[1]

Tarkemmin:

Fallin mukaan keskiviikkoiltapäivään mennessä oli löydetty 42 vainajaa ja yksi eloonjäänyt.[1]

Pelastustyöntekijät löysivät rannoille ajautuneita kuolleita koko viikonlopun ajan.[1]

Fallin mukaan paikalle lähetettiin myös kriisiapuryhmä tukemaan pelastustyöntekijöitä ja uhrien vanhempia.[1]

Uutistoimisto AFP:n toimittajat näkivät alkuviikosta Thieppen kylän rannalla veneen, joka oli katkennut kahtia ja vaurioitunut pahoin.[1]

Uhrit olivat kotoisin lähialueelta, etenkin Thieppen ja Potoun kylistä.[1]

Senegalin armeijan mukaan merivoimat pelasti tiistaina 759 ihmistä neljästä veneestä, ja viikkoa aiemmin se kertoi pelastaneensa 817 ihmistä.[1]

Tausta:

Monille senegalilaisnuorille Eurooppaan pääsy näyttäytyy mahdollisuutena parempaan elämään, koska työtä on vaikea löytää.[1]

Tuhansia Länsi-Afrikasta lähteneitä siirtolaisia on kuollut yrittäessään päästä Espanjan Kanariansaarille.[1][2]

Espanjan viranomaiset julistivat hätätilan Kanariansaarten El Hierrolla, jonne oli saapunut marraskuun alun jälkeen yli 3 300 ihmistä noin 30 veneellä.[2]

Lähteet:
1. [Senegalin veneonnettomuuden kuolonuhrien määrä nousi 42:een](https://yle.fi/a/74-20256449) (Yle, 11.11. klo 18.06)
2. [Yli 20 Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista kuoli veneen upottua Senegalin lähellä](https://yle.fi/a/74-20255715) (Yle, 8.11. klo 13.14)

### Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Aleksandr Dartšijev kuoli äkillisesti 66-vuotiaana

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/venajan-yhdysvaltain-suurlahettilas-aleksandr-dartsijev-kuol

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että suurlähettiläs Aleksandr Dartšijev kuoli äkillisesti 11. marraskuuta 66-vuotiaana.[1] Ministeriön tiedottaja Marija Zaharova kertoi erillisessä lausunnossa, että Dartšijev kuoli Moskovassa krooniseen sairauteen.[1] Zaharova ei kertonut, mistä sairaudesta oli kyse.[1]

Tarkemmin:

Ulkoministeriö esitti osanottonsa Dartšijevin perheelle ja läheisille.[1]

Dartšijev tunnettiin aiemmista julkisista lausunnoistaan, joissa hän arvosteli länsimaita.[1]

Venäjän YK-suurlähettiläs Vitali Tšurkin kuoli sydänpysähdykseen vuonna 2017, päivää ennen 65-vuotissyntymäpäiväänsä.[1]

Maailmanpankin mukaan miesten keskimääräinen elinajanodote Venäjällä on 68 vuotta.[1]

Tausta:

Dartšijev oli toiminut Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläänä maaliskuusta 2025 lähtien.[1]

Meduzan mukaan hän aloitti Venäjän ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1992.[1]

Hän työskenteli lähetystöneuvoksena Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystössä vuosina 2005–2010 ja oli Venäjän Kanadan-suurlähettiläs vuosina 2014–2021.[1]

Helmikuussa 2025 Dartšijev johti Venäjän valtuuskuntaa Venäjän ja Yhdysvaltain välisissä neuvotteluissa Istanbulissa.[1]

Lähteet:
1. [Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs kuoli äkillisesti](https://yle.fi/a/74-20256451) (Yle, 11.11. klo 18.17)

### Suomen Canberran-suurlähetystön kiinniolopäivä levisi viraaliksi – suurlähettiläs Haapea yllättyi huomiosta

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/suomen-canberran-suurlahetyston-kiinniolopaiva-levisi-viraal

Suomen Australian-suurlähettiläs Arto Haapea kertoi yllättyneensä lähetystön suunnittelupäivän saamasta valtavasta huomiosta.[1] Haapean mukaan kyse oli tavallisesta tapahtumasta, jossa henkilökunta kokoontuu suunnittelemaan seuraavaa vuotta.[1] Keskiviikkona lähetystö julkaisi somessa videon, jossa Haapea leikkaa punaisen nauhan merkiksi suunnittelupäivän päättymisestä.[1]

Tarkemmin:

Nauhavideo oli saanut Instagramissa yli 400 000 tykkäystä ja tuhansia kommentteja.[1]

Haapean mukaan henkilökunta ilahtui somehuomiosta, ja lähetystö on pyrkinyt ottamaan siitä kaiken ilon irti.[1]

Haapea arvioi ilmiön taustalla olevan lähetystön aiemman videon, joka markkinoi Visit Finlandin kampanjaa ulkomaisille sinkuille.[1]

Haapean mukaan kampanjavideo sai yli 7,5 miljoonaa katselukertaa, ja algoritmi levitti myös seuraavaa julkaisua, josta tehtiin meemi.[1]

Haapea sanoi kasvaneiden seuraajamäärien olevan suureksi avuksi lähetystön työssä.[1]

Tausta:

Lähetystö ilmoitti maanantaina sosiaalisessa mediassa olevansa seuraavana päivänä suljettu suunnittelupäivän vuoksi.[1]

Somessa levisi videoita, joissa ihmiset esittivät tarvitsevansa konsulaattipalvelua ja nykivät väitetyn suurlähetystön ovea turhaan.[2]

Visit Finlandin kampanjassa 16 ulkomaiselle sinkulle tarjotaan ilmainen matka Suomeen, johon kuuluu treffi-iltoja suomalaisten sinkkujen kanssa.[2]

Myös ulkoministeri Elina Valtonen otti kantaa ilmiöön humoristiseksi tarkoitetulla videolla, jossa hän kysyi Haapealta suunnittelupäivästä.[2]

Lähteet:
1. [Suurlähettiläs kommentoi viraaleiksi levinneitä videoita Ylelle – lähetystön kiinnioloa surtiin Gazan kaistaa myöten](https://yle.fi/a/74-20256283) (Yle, 11.11. klo 13.14)
2. [Suomen suurlähetystön vilpitön julkaisu sai aikaan viraali-ilmiön](https://yle.fi/a/74-20256204) (Yle, 10.11. klo 20.39)

### Espanjan syyttäjäviranomainen tutkii epäiltyä lasten hyväksikäyttömateriaalin levittämistä Tiktokissa

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/espanjan-syyttajaviranomainen-tutkii-epailtya-lasten-hyvaksi

Espanjan syyttäjäviranomainen määräsi keskiviikkona tutkinnan epäilystä, jonka mukaan Tiktokissa on levitetty lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia.[1] Tutkinta käynnistettiin Maldita.es-järjestön tekemän ilmoituksen perusteella.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjänviraston tiedotteen mukaan asiaa tutkimaan on nimetty syyttäjä.[1]

Tutkinnassa selvitetään, onko Tiktokissa tuotettu tai levitetty lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia.[1]

Lisäksi selvitetään, onko palvelussa syyllistytty alaikäisten turmelemiseen.[1]

Lähteet:
1. [Epäily: Lasten hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia levitettiin Tiktokissa Espanjassa](https://yle.fi/a/74-20256445) (Yle, 11.11. klo 17.24)

### Kennedyn suku liittyi oikeusjuttuun, jolla yritetään estää Trumpin riemukaaren rakentaminen

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/kennedyn-suku-liittyi-oikeusjuttuun-jolla-yritetaan-estaa-tr

Useat Kennedyn suvun jäsenet liittyivät oikeusjuttuun, jolla pyritään estämään presidentti Donald Trumpin suunnitteleman riemukaaren rakentaminen Washingtoniin.[1] Suvun tiistaina oikeudelle toimittaman asiakirjan mukaan riemukaari varjostaisi pysyvästi suvun jäsenten hautapaikkoja ja heidän muistomerkkejään Arlingtonin kansallisella hautausmaalla.[1]

Tarkemmin:

Asiakirjan mukaan kaari vahingoittaisi myös historiallisesti merkittäviä näkymiä näille paikoille ja satojentuhansien kaatuneiden amerikkalaisten muistomerkeille.[1]

Tuomari on määrännyt rakentamisen keskeytettäväksi väliaikaisesti 19. marraskuuta asti.[1]

Tuomari harkitsee, kielletäänkö rakentaminen alustavalla määräyksellä oikeuskäsittelyn ajaksi.[1]

Trumpin hallinnon suunnitelmakuvan mukaan noin 76 metriä korkeassa kaaressa olisi liekkiä pitelevä kultainen siivekäs naishahmo ja sen molemmin puolin kultaisia lentäviä kotkia.[1]

Riemukaari sijoittuisi Arlingtonin kansallisen hautausmaan sisäänkäynnin lähellä olevaan liikenneympyrään, Potomacjoen toiselle puolelle Lincolnin muistomerkkipaikalta katsottuna.[1]

Tausta:

Riemukaaren rakentaminen on herättänyt paljon vastustusta, ja sitä on yritetty estää oikeusteitse.[2]

Yli 76 metriä korkea rakennus olisi toteutuessaan maailman suurin riemukaari.[2]

Kennedyt ovat yksi Yhdysvaltain tunnetuimmista poliittisista suvuista, ja sukuun kuului muun muassa presidentti John F. Kennedy.[1]

Lähteet:
1. [Kennedyn suku yrittää pysäyttää Trumpin riemukaaren rakennustyöt](https://yle.fi/a/74-20256459) (Yle, 11.11. klo 19.44)
2. [Yhdysvaltain liittovaltion tuomari keskeytti Trumpin kaarihankkeen](https://yle.fi/a/74-20255426) (Yle, 6.11. klo 8.07)

### Etelä-Korean ensimmäinen Koillisväylää seilannut konttialus myydään tappiollisen matkan jälkeen

https://seeste.fi/2026-11-11/ulkomaat/etela-korean-ensimmainen-koillisvaylaa-seilannut-konttialus

Eteläkorealaisen SBS Newsin mukaan Panstar-konserni on myymässä Panstar Acro -konttialusta.[1] Tietojen mukaan mahdollinen ostaja on HMM, joka on aluksen aiempi omistaja.[1] Konserni oli ostanut aluksen HMM:ltä vain kuukautta ennen arktista matkaa.[1]

Tarkemmin:

Kylmyys aiheutti tiettävästi ongelmia aluksen moottorille ja polttoainejärjestelmälle, ja GPS-paikannus sekä satelliittiyhteydet katkeilivat ajoittain.[1]

Matkasta aiheutui yhtiölle huomattavia tappioita.[1]

Morskaja Rabotan mukaan yhtiön oli myös vaikea saada kuljetukselle vakuutusta.[1]

Kauppa on herättänyt arvostelua ja epäilyjä siitä, että koepurjehdus jäisi yksittäiseksi hankkeeksi.[1]

Aluksen myyntiä pidetään keinona kattaa koematkan tappioita.[1]

Panstar-konserni kiistää luopuvansa arktisen reitin liiketoiminnasta kokonaan.[1]

Tausta:

Etelä-Korea kertoi elokuussa ensimmäisestä konttialuksen matkasta pohjoista merireittiä Eurooppaan, ja matkan tarkoitus oli testata reitin kannattavuutta.[1][2]

Alus kulki 21 päivää Felixstowen satamaan Britanniassa ja palasi Etelä-Koreaan lokakuun puolivälissä.[1]

Presidentti Lee Jae Myung on tehnyt arktisesta merenkulusta tärkeän tavoitteen, ja viranomaiset haluavat pohjoisesta reitistä säännöllisen kauppareitin vuoteen 2030 mennessä.[2]

Hankkeen on pelätty aiheuttavan jännitteitä länsimaisten liittolaisten kanssa, jotka haluavat pitää Venäjän eristyksissä Ukrainan sodan vuoksi.[2]

Lähteet:
1. [Etelä-Korean ensimmäinen pohjoisen reitin seilannut konttialus myydään pois](https://yle.fi/a/74-20256467) (Yle, 11.11. klo 20.43)
2. [Etelä-Korea lähettää ensimmäisen kaupallisen aluksen pohjoisen merireitin kautta Eurooppaan](https://yle.fi/a/74-20242405) (Yle, 22.8. klo 14.55)

## Politiikka

### THL: Orpon hallituksen päätökset lisäävät tuloeroja – pienituloisimmilta pois noin 80 euroa kuussa

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/thl-orpon-hallituksen-paatokset-lisaavat-tuloeroja-pienitulo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore selvitys arvioi ensimmäistä kertaa Petteri Orpon hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutosten suorat vaikutukset kotitalouksien tuloihin.[1] THL:n johtavan tutkijan Jussi Tervolan mukaan pienituloisten tulot heikkenevät ja suurituloisten kasvavat, joten tuloerot kasvavat.[1] Pienituloisimman kymmenesosan aikuisten käytettävissä olevat tulot laskevat noin kahdeksan prosenttia eli keskimäärin 80 euroa kuussa aikuista kohti.[1]

Tarkemmin:

Eniten tuloja vähentävät vuosina 2024–2025 tehdyt asumisen tukien ja työttömyysturvan leikkaukset, kuten lapsikorotusten ja suojaosan poisto.[1]

Tuloja nostavat työssäkäyviin kohdistuvat veronkevennykset, erityisesti työtulovähennyksen korotukset.[1]

Euroissa suurimmat menetykset kohdistuvat työttömiin, jotka tekevät osa-aikatyötä etuuden lisäksi tai saavat Kelan työttömyysetuutta.[1]

Tervolan mukaan kotitalouksien yhteenlaskettu tulosumma pysyy lähes ennallaan, kun käyttäytymisvaikutuksia ei huomioida.[1]

Arvio pienituloisten määrästä on myönteisempi kuin runsas vuosi sitten, jolloin määräksi arvioitiin 110 000, joista 27 000 lapsia.[1]

Selvitys ei huomioi muutosten vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen, asumiseen ja kotitalouksien kulutukseen.[1]

Tausta:

Työttömyysturvan suojaosa mahdollisti aiemmin työttömälle 300 euron ansiotulot ilman, että etuus pieneni.[1]

Pienituloisia eli köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin mediaanituloista; vuonna 2023 raja oli yksinasuvalle noin 1 470 euroa kuussa.[2]

Hallitus valmisteli myös toimeentulotuen muutosta vuodelle 2026, ja THL:n alustavan arvion mukaan se syventää köyhyyttä.[2]

Lähteet:
1. [Pienituloisimmilta pois 80 euroa kuussa, suurituloisimmille 50 lisää – näin Orpon hallituksen päätökset lisäävät tuloeroja](https://yle.fi/a/74-20256179) (Yle, 11.11. klo 0.05)
2. [THL:n koventuneet laskelmat: Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset sysäävät 27 000 lasta köyhyyteen](https://yle.fi/a/74-20178854) (Yle, 25.8. klo 6.30)

### Työryhmä: Nato-jäsenyys ei ole muuttanut valtiojohdon valtasuhteita – eduskunnalle lisää tietoa

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/tyoryhma-nato-jasenyys-ei-ole-muuttanut-valtiojohdon-valtasu

Parlamentaarinen työryhmä selvitti, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin, hallituksen ja eduskunnan välisiin valta-asetelmiin.[1] Selvityksen mukaan jäsenyydestä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia valtiojohdon valtasuhteisiin.[1] Työryhmä pitää Nato-asioiden johtamisjärjestelmää toimivana, mutta eduskunnan tiedonsaantia pitäisi sen mukaan parantaa.[1]

Tarkemmin:

Työryhmän mukaan eduskunnan tulisi saada tietoa Nato-asioista nykyistä säännöllisemmin ja myös ennakolta.[1]

Työryhmän puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan haasteena on asioiden salassapito, minkä vuoksi työryhmä esittää vuosikelloon perustuvaa informointia.[1]

Työryhmä ei esitä muutoksia siihen, että presidentti johtaa Suomen valtuuskuntaa Naton huippukokouksissa.[1]

Työryhmän mukaan Naton viidettä artiklaa koskeva päätöksenteko on Suomessa toimivaa, ja Suomen kannasta linjaisi presidentti yhdessä hallituksen kanssa.[1]

Orpon mukaan valtiojohto on joutunut uudenlaisiin tilanteisiin, koska Suomi on ollut Naton jäsen vasta lyhyen aikaa.[1]

Orpo sanoi keskiviikkona, että hallitus perehtyy suosituksiin ja että eduskunnalle tulisi antaa tietoa mieluummin enemmän kuin vähemmän.[1]

Tausta:

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhdessä hallituksen kanssa.[1]

Vallanjaosta Nato-asioissa on keskusteltu julkisuudessa aika ajoin.[1]

Esimerkiksi viime vuonna pääministeri Orpo ei ollut paikalla Naton Itämeren rantavaltioiden huippukokouksessa, jota isännöi Helsingissä presidentti Alexander Stubb yhdessä Viron pääministerin kanssa.[1]

Parlamentaarinen työryhmä toimi valtioneuvoston asettamana.[1]

Lähteet:
1. [Näin valta jakautuisi Nato-Suomessa kriisin aikana](https://yle.fi/a/74-20256258) (Yle, 11.11. klo 13.20)

### Eduskunnan hallintovaliokunta kannattaa rajaturvallisuuslain jatkamista vuoden 2028 loppuun

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/eduskunnan-hallintovaliokunta-kannattaa-rajaturvallisuuslain

Eduskunnan hallintovaliokunta kannattaa mietinnössään väliaikaisen rajaturvallisuuslain jatkamista vuoden 2028 loppuun asti.[1] Vasemmistoliitto ja vihreät jättivät asiaan eriävän mielipiteen.[1]

Tarkemmin:

Valiokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi STT:lle, että mietinnön sisältö vastaa pitkälti aiempia esityksiä asiasta.[1]

Poikkeuslain kestossa on otettu huomioon ensi kevään eduskuntavaalit.[1]

Eduskunta äänestää asiasta täysistunnossa ensi viikolla.[1]

Tausta:

Rajaturvallisuuslaki on ollut voimassa heinäkuusta 2024.[1]

Laki mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajoittamisen Suomen itärajalla.[1]

Lähteet:
1. [Rajaturvallisuuslain jatkolle vihreää valoa – eduskunta äänestää asiasta täysistunnossa ensi viikolla](https://yle.fi/a/74-20256375) (Yle, 11.11. klo 14.12)

### Kokoomusaktiivit syyttävät kannatusromahduksesta vaikeita päätöksiä, viestintää ja perussuomalaisia

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/kokoomusaktiivit-syyttavat-kannatusromahduksesta-vaikeita-pa

Lokakuun lopulla kokoomusaktiiveille tehtyyn kyselyyn vastanneet mainitsivat kannatusalhon syiksi vastuunkannon vaikeista päätöksistä, epäonnistuneen viestinnän ja perussuomalaisten mielistelyn.[1] Vastauksista piirtyy kuva puolueen sisäisten jakolinjojen syvenemisestä.[1] Kokoomuksen kannatus laski lokakuun kannatusmittauksessa 15,4 prosenttiin, mikä on matalin taso yli 30 vuoteen.[2]

Tarkemmin:

Moni vastaaja katsoo perussuomalaisten onnistuneen kokoomusta paremmin julkisuuden hallinnassa ja ottaneen kunnian monista hallituksen hankkeista.[1]

Osa vastaajista olisi toivonut puheenjohtaja Petteri Orpolta tiukempaa puuttumista hallituskumppaneiden sooloiluun, ja jotkut katsovat tilanteen korjautuvan vain puheenjohtajaa vaihtamalla.[1][3]

Puolueväki kuvaa Orpon onnistuneen pääasiassa hyvin, mutta kritiikkiä hän saa esimerkiksi Helsingin Garden-tapauksen hoidosta ja julkisuuden huonosta hallinnasta.[1]

Enemmistö vastaajista arvioi kokoomuksen onnistuneen hallitusyhteistyössä hyvin, ja saavutuksiksi nimetään esimerkiksi puolueiden sitoutuminen velkajarruun.[1]

SDP oli neljäs mieluisimpana hallituskumppanina, mutta myös ei-toivotuimpien kärkikolmikossa vasemmistoliiton ja vihreiden jälkeen.[1]

Uusimman kannatusmittauksen mukaan suuri osa kokoomusta aiemmin äänestäneistä ei tiedä, ketä äänestäisi.[1]

Tausta:

Syyskuun kannatusmittauksessa perussuomalaiset ohitti kokoomuksen ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella.[4]

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan kokoomuksesta on valunut kannatusta erityisesti perussuomalaisille, mutta myös SDP:lle.[2]

Lokakuussa julkisuuteen tulleen imagotutkimuksen mukaan kokoomuksen imago oli kuuden suurimman puolueen huonoin, ja enemmistö piti puoluetta ylimielisenä.[5]

Hallitus perui Garden-hankkeen tukipäätöksen, mutta oikeuskanslerin selvitys Garden- ja Valmet Automotive -tapauksista on yhä kesken.[1]

Lähteet:
1. [Kokoomuksen vaikuttajat avautuvat puolueen kannatusromahduksesta: ”Mitä syitä jää äänestää meitä?”](https://yle.fi/a/74-20254219) (Yle, 11.11. klo 5.00)
2. [Kokoomuksen kannatus putosi historiallisen alhaiseksi – ääniä valuu nyt erityisesti perussuomalaisille](https://yle.fi/a/74-20255019) (Yle, 5.11. klo 6.00)
3. [Orpo joutui selittelemään Helsingin Garden-hanketta – lue tästä, mitä oikein tapahtui](https://yle.fi/a/74-20234296) (Yle, 1.7. klo 14.42)
4. [Ylen kyselyssä jymypaukku: perussuomalaiset ohitti kokoomuksen](https://yle.fi/a/74-20250257) (Yle, 8.10. klo 6.00)
5. [Mielikuva kokoomuksesta romahti, ykkösenä SDP – Yle sai haltuunsa puolueiden imagovertailun](https://yle.fi/a/74-20252213) (Yle, 19.10. klo 18.41)

### Keskusta vaatii hyvinvointialueiden arviointimenettelyjen keskeyttämistä ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/keskusta-vaatii-hyvinvointialueiden-arviointimenettelyjen-ke

Keskusta vaati, että hyvinvointialueiden kaikki arviointimenettelyt keskeytetään määräajaksi.[1] Vaatimus koskee sekä jo käynnissä olevia että mahdollisia uusia menettelyjä.[1] Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati myös lisäaikaa alueille alijäämien kattamiseen ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin pikaista korjaamista.[1]

Tarkemmin:

Kaikkonen arvosteli hallitusta toimettomuudesta hyvinvointialueiden taloudellisen ahdingon suhteen.[1]

Kaikkosen mukaan aikalisää tarvitaan, koska alueet joutuvat hallituksen pakottamina tekemään nopealla aikataululla huonoja päätöksiä sote-palvelujen leikkauksista.[1]

Hänen mukaansa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja laajemminkin Suomessa suljetaan vanhusten ja sairaiden hoivapalveluita.[1]

Kaikkosen mukaan uuden rahoituslain valmistelu pitäisi aloittaa heti ja laki toteuttaa ensi kevään vaalien jälkeen mahdollisimman pian.[1]

Satakunnan hyvinvointialue kertoi saaneensa lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2028 loppuun asti.[1]

Myös Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet lisäaikaa vuoden 2028 loppuun, ja Kanta-Häme vuoden 2029 loppuun.[1]

Tausta:

Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso joutuivat kesällä valtiovarainministeriön ohjaukseen eli arviointimenettelyyn.[1]

Viime vuonna arviointimenettelyyn joutuivat Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi.[1]

Hyvinvointialueet voivat hakea valtiovarainministeriöltä lisäaikaa aiemmin kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2027, 2028 tai 2029 loppuun.[1]

Lähteet:
1. [Keskusta vaatii sote-alueiden arviointimenettelyjen keskeyttämistä ja lisäaikaa tappioiden kattamiseen](https://yle.fi/a/74-20256284) (Yle, 11.11. klo 12.34)

### Hallitus esittää perustuslakiin muutosta, joka sallisi eduskuntavaalien vaalipiirien yhdistämisen

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/hallitus-esittaa-perustuslakiin-muutosta-joka-sallisi-edusku

Hallitus tuo eduskuntaan esityksen perustuslain muutoksesta, joka mahdollistaisi eduskuntavaalien vaalipiirien määrän vähentämisen.[1] Hallituksen on määrä hyväksyä esitys torstaina valtioneuvostossa.[1] Muutoksen jälkeen vaalipiirejä voitaisiin yhdistää ilman, että jokin toinen vaalipiiri pitäisi jakaa.[1]

Tarkemmin:

Esitys ei vaikuta ensi kevään eduskuntavaaleihin, ja mahdollinen yhdistäminen tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2031 vaaleissa.[1]

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) perustelee esitystä keskustelulla piilevistä äänikynnyksistä ja pitää merkillisenä, että vastustajat lyövät kantansa lukkoon etukäteen.[1]

Oppositiosta SDP, keskusta ja vasemmistoliitto ilmoittivat jo kesällä vastustavansa muutosta, vihreät taas kannattaa sitä.[1]

Vaalipiirien yhdistäminen vaatisi vielä erikseen vaalilain muutoksen, eikä esityksessä oteta kantaa siihen, pitäisikö vaalipiirejä yhdistää.[1]

Lapista valitaan ensi kevään vaaleissa kuusi kansanedustajaa ja Satakunnasta kahdeksan.[1]

Tausta:

Piilevä äänikynnys tarkoittaa, että pienissä vaalipiireissä paikkaan tarvittava ääniosuus on moninkertainen suuriin verrattuna, mistä kärsivät etenkin pienet puolueet.[1]

Hallitusohjelmassa ongelmaan ehdotettiin vaalialuemallia, joka olisi tuonut käyttöön kaksi erilaista vaalitulosten laskentatapaa.[1]

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit hautasivat vaalialuemallin toukokuussa, eikä päätös ollut yksimielinen.[1][2]

Kesällä hallituspuolueet päätyivät ajatukseen sallia perustuslaissa vaalipiirien määrän vähentäminen.[1]

Lähteet:
1. [Hallitus esittää perustuslakiin muutosta vaalipiireistä – oikeusministeri ihmettelee vastustusta: ”Pidän merkillisenä”](https://yle.fi/a/74-20256321) (Yle, 11.11. klo 16.44)
2. [Ylen tiedot: Suunniteltu eduskuntavaalien vaalialuemalli on hylätty](https://yle.fi/a/74-20226768) (Yle, 19.5. klo 15.59)

### Presidentti Stubb puhui YK:n ilmastokokouksessa Turkissa ja kehui suomalaisyrityksiä

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/presidentti-stubb-puhui-yk-n-ilmastokokouksessa-turkissa-ja

Stubbin mukaan ilmastonmuutos ei ole riittävästi päättäjien agendalla.[2] Hän toivoi kokoukselta multilateralismia ja muistutti, että ilmastotoimien pitää perustua tieteeseen.[2]

Tarkemmin:

Stubb nosti puheessaan esiin muun muassa Iceyen satelliitit, Vaisalan sääennusteet sekä yrityksiä kuten Fortumin, Nesteen ja Outokummun.[2]

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati päättäjiä toimimaan ilmastokriisin eteen.[2]

Isäntämaa Turkin aloitteessa sähkön osuus maailman energiankäytöstä nostettaisiin noin 20 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mitä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti tehtävissä olevana.[2]

Stubbin delegaatiossa ovat ministerit Ville Tavio ja Sakari Puisto, ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistuu neuvotteluihin ensi viikolla.[2]

Tausta:

Vuosittaisessa YK:n ilmastokokouksessa maat neuvottelevat tänä vuonna erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamisesta.[2]

Sopimuksen päätavoite on pitää lämpeneminen selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5 asteeseen.[2]

Kokous pidetään tilanteessa, jossa 1,5 asteen lämpenemisrajan tiedetään varmasti ylittyvän.[3]

Viime vuonna Brasilian Belémin ilmastokokouksessa Stubb sanoi, että jokaisen maan on katsottava peiliin ja mietittävä, mitä itse voi tehdä.[2][4]

Lähteet:
1. [Presidentti Stubb puhuu tänään YK:n ilmastokokouksessa Turkissa](https://yle.fi/a/74-20256220) (Yle, 11.11. klo 3.01)
2. [Stubb kehui suomalaisyrityksiä ilmastokokouksessa Turkissa ja sanoi, että ilmastotoimet ovat taloudellinen mahdollisuus](https://yle.fi/a/74-20256279) (Yle, 11.11. klo 14.45)
3. [YK:n ilmastokokous alkaa Turkissa – nyt väännetään sähköistymisestä, joka voisi vähentää maailman päästöjä isosti](https://yle.fi/a/74-20253881) (Yle, 9.11. klo 5.30)
4. [Stubb korostaa Brasilian ilmastokokouksen roolia: ”Tavoitteessa pysyminen riippuu täällä ja nyt tehtävistä päätöksistä”](https://yle.fi/a/74-20192165) (Yle, 6.11. klo 20.08)

### Ulkoministeriön virkamies: Ville Tavion päätös hylätä järjestöjen Somalia-avustukset oli lainvastainen

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/ulkoministerion-virkamies-ville-tavion-paatos-hylata-jarjest

Perussuomalaisten Tavio sanoi MTV Uutisille, ettei hän aio muuttaa päätöstään.[1]

Tarkemmin:

Savolaisen mukaan Tavio ei kohdellut neljää Somalia-hanketta tasapuolisesti, kuten hallintolaki edellyttää.[1]

Virkakunta tulee Savolaisen mukaan jättämään päätöksestä eriävän mielipiteen.[1]

Tavion mukaan hänen päätöksensä on vahvasti perusteltu.[1]

Tausta:

Tavio kertoi maanantaina Facebookissa päättäneensä olla myöntämättä rahoitusta seitsemälle Somaliaan suunnitellulle kansalaisjärjestöjen hankkeelle.[1]

Tavio kutsui ratkaisuaan säästötoimeksi.[1]

Lähteet:
1. [IS: Virkamiehen mukaan Tavion Somalia-ratkaisu oli lainvastainen](https://yle.fi/a/74-20256455) (Yle, 11.11. klo 19.01)

### RKP julkaisi ensimmäisenä eduskuntapuolueena saamelaispoliittisen ohjelman

https://seeste.fi/2026-11-11/politiikka/rkp-julkaisi-ensimmaisena-eduskuntapuolueena-saamelaispoliit

RKP julkaisi maanantaina 9. marraskuuta 26-kohtaisen saamelaispoliittisen toimenpideohjelman.[1] Ohjelman tavoitteena on vahvistaa saamelaisten oikeuksia ja itsehallintoa Suomessa.[1] Ohjelma käsittelee lainsäädäntöä, kieliä, koulutusta, perinteisiä elinkeinoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.[1]

Tarkemmin:

Ohjelmassa vaaditaan Suomea edistämään YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toimeenpanoa ja ILOn yleissopimuksen nro 169 ratifiointia yhdessä saamelaisten kanssa.[1]

RKP esittää pysyvää saamelaisasioiden yksikköä valtioneuvostoon sekä muutoksia muun muassa poronhoitoon, kalastusoikeuksiin ja saamen kielilakiin.[1]

Useat ehdotukset ovat samoja kuin totuus- ja sovintokomission ehdotukset, ja suurimmat erot koskevat kyttyrälohen torjuntaa ja saamenkielisiä palveluita ilman tulkkia.[1]

Puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi Inarissa, että toimenpiteet edellyttävät laajaa poliittista tahtoa ja konkreettisia kirjauksia esimerkiksi hallitusohjelmaan.[1]

Aloitteen ohjelmasta teki Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, ja tilaisuudessa kerrottiin myös hänen ehdokkuudestaan ensi kevään eduskuntavaaleissa.[1]

Kokoomuksen mukaan erillistä ohjelmaa ei tarvita, koska saamelaisten oikeudet on turvattu perustuslaissa, kun taas Liike Nyt on kiinnostunut laatimaan ohjelman tulevaisuudessa.[1]

Tausta:

Saamelaiset ovat EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa, ja perustuslaki turvaa heidän oikeutensa ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.[2]

Valtioneuvosto, saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous asettivat saamelaisten totuus- ja sovintokomission vuonna 2021.[2]

Komission 700-sivuisessa loppuraportissa on 68 ehdotusta saamelaisten ja valtion välisen sovinnon edistämiseksi.[2]

Raporttia varten järjestettiin kuulemisia, joihin osallistui yli 400 saamelaista eri puolilta maata.[2]

Lähteet:
1. [RKP julkaisi ensimmäisenä eduskuntapuolueena saamelaispoliittisen ohjelman saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi](https://yle.fi/a/74-20254752) (Yle, 11.11. klo 15.13)
2. [Sadat saamelaiset kertoivat kokemuksiaan totuus- ja sovintokomissiolle – nyt historiallinen raportti on valmis](https://yle.fi/a/74-20194764) (Yle, 4.12. klo 6.32)

## Talous

### Verottaja: tuloveroja kerättiin vuonna 2025 yli 47 miljardia euroa – pääomatuloverot nousivat 13 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/verottaja-tuloveroja-kerattiin-vuonna-2025-yli-47-miljardia

Verottaja on julkaissut tiedot vuonna 2025 kerätyistä veroista.[1] Tuloveroja kerättiin yhteensä yli 47 miljardia euroa.[1] Henkilöasiakkaiden ansio- ja pääomatuloverot nousivat edellisvuodesta 1,7 miljardia euroa eli 4,5 prosenttia, lähes 40 miljardiin euroon.[1]

Tarkemmin:

Ansiotuloveroa kertyi noin 36 miljardia euroa ja pääomatuloveroa reilut 4 miljardia euroa.[1]

Yritykset maksoivat tuloveroa 7,5 miljardia euroa, mikä on puoli miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2024.[1]

Yhteisöverosta valtio sai 5,7 miljardia euroa ja kunnat 1,8 miljardia euroa eli vajaat 24 prosenttia.[1]

Yhteisöverokertymä kasvoi eniten Utsjoella, 101 prosenttia, ja supistui eniten Hattulassa, 53 prosenttia.[1]

Verottaja julkaisee verotiedot vuodelta 2025 torstaina 12. marraskuuta.[2]

Iranilainen yrittäjä Saber Kordestanchi on nousemassa ensimmäisenä Euroopan ulkopuolisena maahanmuuttajana vero- ja tulolistojen kärkisijoille.[3]

Tausta:

Kordestanchi nousi jo vuoden 2023 tuloillaan verolistan sijalle 11, kun hän tienasi noin 21 miljoonaa euroa.[3]

Hänen suurten tulojensa taustalla on hänen ja kahden suomalaisen perustaman Hostaway-ohjelmistoyhtiön lähes 350 miljoonan euron rahoituskierros.[3]

Lähteet:
1. [Verottaja keräsi yli 47 miljardia euroa tuloveroja vuonna 2025 – pääomatuloverot ampaisivat 13 prosentin nousuun](https://yle.fi/a/74-20256103) (Yle, 11.11. klo 7.10)
2. [Vertaa itseäsi muihin: näin paljon ikäisesi tienaavat](https://yle.fi/a/74-20255351) (Yle, 11.11. klo 8.30)
3. [Kovatuloisten listan kärkipäähän on nousemassa tuntematon nimi](https://yle.fi/a/74-20255934) (Yle, 11.11. klo 18.00)

### Valtion tukemat vuokranantajat ahtaalla – korkotuet vähenevät, kun asunnot ovat remontti-iässä

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/valtion-tukemat-vuokranantajat-ahtaalla-korkotuet-vahenevat

Asumista seuraava toimittaja Karla Kempas arvioi analyysissään, että valtio kaventaa rooliaan vuokra-asuntojen tukijana juuri, kun iso osa asunnoista tarvitsee remonttia.[1] Kempasin mukaan moni tuettu vuokranantaja on päätynyt kiperään tilanteeseen.[1] Olennainen muutos koskee valtion korkotukia, joiden määrä vähenee, ja leikkaus vaikuttaa uusien asuntojen lisäksi vanhojen korjaamiseen.[1]

Tarkemmin:

Tuettujen asuntojen vuokraan saa laittaa vain asuntojen oikeat kulut, joten vuokria voi olla pakko nostaa remonttien maksamiseksi.[1]

Samaan aikaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on paljon tarjolla, ja niiden vuokrat ovat polkeneet paikallaan tai jopa laskeneet.[1]

Vuokralaisilla on myös vähemmän rahaa vuokraan, koska moni tuki on pienentynyt ja eläminen kallistunut.[1]

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken raportissa vuokranantajat arvioivat, etteivät korkotuet riitä kaikkiin korjaus- ja rakennustarpeisiin.[1]

Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoi, ettei säätiöllä ole enää näkymää siihen, että valtio tukisi vahvasti sen kaltaisia toimijoita.[1]

Kempasin mukaan kohtuuhintaisen kodin löytäminen todennäköisesti vaikeutuu, jos säänneltyjen asuntojen määrä vähenee pysyvästi, mutta seuraukset näkyvät vasta viiveellä.[1]

Tausta:

Y-säätiön lisäksi muut valtion tukemat vuokranantajat, kuten Tampereen vuokratalosäätiö, ovat myyneet kohteitaan kiinteistösijoitusyhtiö Sijoitusasunnot.comille.[2]

Tuettuja vuokrataloja ei saa myydä vapaasti ennen sovitun määräajan päättymistä, joten etuajassa myyminen vaatii valtiolta vapautuksen rajoituksista.[2]

Hallitus kertoi budjettiriihessä leikkaavansa korkotukilainojen valtuuksista ylimääräiset 365 miljoonaa euroa.[3]

Asiantuntijoiden arvion mukaan korkotuella rakennettavien asuntojen määrä voi pudota noin 8 000:sta vuodessa noin 2 000:een vuonna 2027.[3]

Lähteet:
1. [Analyysi: Valtion tukema vuokra-asuminen on ajautumassa umpikujaan](https://yle.fi/a/74-20256154) (Yle, 11.11. klo 15.05)
2. [Pienituloisille suunnattuja vuokra-asuntoja myytiin sadoittain sijoittajalle, joka tekee miljoonatulosta](https://yle.fi/a/74-20254098) (Yle, 8.11. klo 5.30)
3. [Hallituksen leikkaus uhkaa romahduttaa kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon](https://yle.fi/a/74-20180798) (Yle, 3.9. klo 16.42)

### Tilastokeskus korjasi asuntokauppatilastoja – alkuvuoden tiedoista puuttui noin 4 000 kauppaa

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/tilastokeskus-korjasi-asuntokauppatilastoja-alkuvuoden-tiedo

Tilastoista oli puuttunut noin 4 000 asuntokaupan tiedot, koska ne eivät olleet päätyneet Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään Hintaseurantapalveluun.[1] Virheet koskivat kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen vanhojen osakeasuntojen kauppojen lukumääriä ja myyntiaikoja vuoden 2026 tammi–syyskuussa.[1]

Tarkemmin:

Vanhojen asuntojen kauppoja tuli tammi–syyskuulta lisää yhteensä 9,2 prosenttia, ja koko maan kauppamäärät kasvoivat korjauksen myötä tammikuussa 0,9, helmikuussa 3,4, maaliskuussa 7,2 ja huhti–elokuussa noin 11 prosenttia.[1]

Tilastokeskuksen mukaan myyntiajat lyhenivät korjauksessa tammi–elokuussa kuukausitasolla noin 1–9 prosenttia, ja syyskuussa ne pitenivät vajaan prosentin.[1]

Korhonen sanoi, ettei hänen pitkällä urallaan ole aiemmin tullut vastaan vastaavaa virhettä.[1]

Siljanderin mukaan korjattu data osoittaa heinä–syyskuun kauppamäärien elpyneen lähelle viime vuoden tasoa, mutta lokakuussa kauppaa tehtiin noin 10 prosenttia vuodentakaista vähemmän.[1][2]

Siljander piti lukuja mahdollisina ensimmäisinä merkkeinä käänteestä, mutta hänen mukaansa käänne parempaan ei ole vielä tapahtunut, ja syyskuussa kuluttajien luottamus romahti erityisesti asunnonostoaikeiden osalta.[2]

Korjaus muutti myös Suomen Pankin arviota: Siljanderin mukaan kesällä arvioitu selvästi laskeva markkina ei ole enää tarpeellinen arvio.[2]

Tausta:

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan järjestelmän tiedonsiirtovirhe huomattiin lokakuussa, ja sen vuoksi osa kaupoista ei ollut vuoden alusta päätynyt järjestelmään eikä Tilastokeskuksen tietoihin.[1]

Kesällä Tilastokeskus raportoi hintojen laskeneen 3,4 prosenttia, ja kauppamäärät näyttivät olevan 10–15 prosenttia alle edellisvuoden tason.[2]

Syyskuun tilastossa hinnat nousivat kuukausitasolla, mutta ne ovat edelleen matalammat kuin viime vuonna.[2]

Lähteet:
1. [Tuhansia asuntokauppoja puuttui tilastosta – varsinkin syyskuussa kauppoja oli aiemmin kerrottua enemmän](https://yle.fi/a/74-20256134) (Yle, 11.11. klo 10.01)
2. [Asuntomarkkinoilla ei ole niin synkkää sittenkään – ehkä](https://yle.fi/a/74-20256423) (Yle, 11.11. klo 18.31)

### Elisa ja Sensofusion perustivat Masthead-yhtiön rakentamaan droonintunnistusverkkoa Suomeen ja Viroon

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/elisa-ja-sensofusion-perustivat-masthead-yhtion-rakentamaan

Drooniyhtiö Sensofusion ja teleoperaattori Elisa kertoivat perustaneensa Masthead Oy -nimisen yhteisyrityksen.[1] Yhtiö aikoo rakentaa drooneja havaitsevan verkon kaikille alueille, joille Elisan matkapuhelinverkko ulottuu Suomessa ja Virossa.[2] Masthead on jo aloittanut toimintansa.[1]

Tarkemmin:

Sensorit voivat perustua radiotaajuuksien kuunteluun, akustiseen havainnointiin tai optisiin järjestelmiin.[2]

Rasilan mukaan esimerkiksi datakeskuksilla ja energiantuotantolaitoksilla voi olla tarve suojata rakennuksiaan drooniuhkien varalta.[2]

Masthead tarjoaa vain havainnointiteknologian, ei esimerkiksi tavallisille ihmisille suunnattua drooneista varoittavaa sovellusta.[2]

Verkon rakentaminen alkaa, mutta kaupallistaminen ja käyttöönotto tapahtuvat huomattavasti myöhemmin.[2]

Suomen ja Viron viranomaiset olisivat yhtiölle kiinnostavia asiakkaita, mutta sopimuksia ei ole vielä tehty.[2]

Myöhemmin Masthead tavoittelee laajentumista muualle Eurooppaan vuokraamalla verkkoa paikallisilta operaattoreilta.[2]

Tausta:

Sensofusion kehittää teknologioita, joilla havaitaan ja torjutaan drooniuhkia.[3]

Yhtiö menestyi useiden vaikeiden vuosien jälkeen, kun droonisodan merkitys korostui Ukrainan sodan myötä.[2]

Sensofusionin liikevaihto on kasvanut 2020-luvulla 700 000 eurosta reiluun 20 miljoonaan euroon.[3]

Lähteet:
1. [Elisa ja Sensofusion suunnittelevat droonintunnistusverkkoa Suomeen](https://yle.fi/a/74-20256269) (Yle, 11.11. klo 10.07)
2. [Harhailevat ja uhkaavat droonit synnyttävät uutta bisnestä Suomeen](https://yle.fi/a/74-20256345) (Yle, 11.11. klo 19.20)
3. [Tällä kertaa harrastuksesta kannatti tehdä työ](https://yle.fi/a/74-20204807) (Yle, 7.2. klo 8.30)

### Arctialin Kokkolan alumiinitehdas kilpailee sähköstä datakeskusten kanssa – investointipäätös noin vuoden kuluttua

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/arctialin-kokkolan-alumiinitehdas-kilpailee-sahkosta-datakes

Arctial Groupin hallituksen puheenjohtaja Pekka Vauramo puhui ensimmäistä kertaa julkisuudessa yhtiön suunnittelemasta noin 4,5 miljardin euron alumiinitehtaasta Kokkola Material Week -tapahtumassa.[1] Investointipäätös riippuu rakennuskustannuksista, sähkön hinnasta ja luvituksesta.[1]

Tarkemmin:

Sähkö olisi Arctialin toiseksi suurin kustannus raaka-aine bauksiitin jälkeen.[1]

Datakeskusbuumi voi Vauramon mukaan ylikuumentaa myös rakennusalan, mikä nostaisi kustannuksia.[1]

Investointipäätöksen ehtona on lainvoimainen ympäristölupa, ja riskinä on, että mahdolliset valitukset viivästyttävät hanketta.[1]

Valtiolta on luvassa 150 miljoonan euron verohuojennus, joka jaksotetaan kymmenelle vuodelle.[1]

Tausta:

Alumiinitehdas sijoittuisi Kokkolaan ja Kruunupyyhyn.[1]

Arctial on saanut EU:n strategisesti tärkeän hankkeen statuksen, jonka ansiosta sen lupakäsittely menee muiden hankkeiden edelle.[1]

Toteutuessaan tehdas olisi Manner-Euroopan ensimmäinen alumiinitehdas 30 vuoteen, ja se työllistäisi suoraan 1 200 ja välillisesti 8 500 ihmistä.[2]

Alkuvuodesta valmistunut esiselvitys näytti vihreää valoa tarkemman suunnittelun jatkamiselle.[1]

Lähteet:
1. [Viivästykset voivat olla Kokkolan alumiinitehtalle kohtalokkaita – datakeskukset kuumentavat sähkö- ja rakennusmarkkinat](https://yle.fi/a/74-20256376) (Yle, 11.11. klo 16.29)
2. [Viisi suomalaista kaivos- ja teollisuushanketta pääsi EU:n pikakaistalle – katso lista](https://yle.fi/a/74-20250604) (Yle, 9.10. klo 11.13)

### Suomen päivitetty akkustrategia tähtää korkeaan jalostusarvoon – akkukennojen massatuotantoa ei tavoitella

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/suomen-paivitetty-akkustrategia-tahtaa-korkeaan-jalostusarvo

Suomen akkustrategian päivitys julkistettiin tiistaina Kokkola Material Weekillä, joka on Pohjois-Euroopan suurin kaivannais- ja mineraalikemian tapahtuma.[1] Strategiassa Suomi tavoittelee Euroopan kärkipaikkaa akkuteknologiassa ja akkujen materiaaleissa.[1] Strategian mukaan Suomen ei kannata tavoitella akkukennojen suurivolyymista massatuotantoa, vaan vahvistaa nykyistä katodimateriaalien ketjua ja kasvattaa Suomessa syntyvää jalostusarvoa.[1]

Tarkemmin:

Huoltovarmuus tarkoittaa käytännössä puolustussektorin akkuja, raaka-aineiden saatavuutta sekä energia- ja akkujärjestelmien toimintavarmuutta.[1]

Akkuteollisuuden mukaan Suomen valtteja ovat mineraaliosaaminen, mineraalien jalostus ja kiertotalous.[1]

Strategiaan on tuotu mukaan myös sovellukset, järjestelmät ja digitaaliset palvelut, joista korostuvat liikkuvat työkoneet, mikroakut sekä älykkäät energiavarastot ja -järjestelmät.[1]

Kokkolassa Umicore otti viime vuonna käyttöön toisen pCAM-linjansa ja suunnittelee uutta tehdasta, ja Kotkaan rakennetaan kiinalais-suomalaista katodimateriaalitehdasta.[1]

Tausta:

Suomen ensimmäinen akkustrategia valmistui vuonna 2021 silloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla.[1]

Strategian uusimiseen pakotti muuttunut maailmantilanne: Kiinan kasvava etumatka, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja sota Ukrainassa.[1]

Lähteet:
1. [Uusi akkustrategia tähtää korkean jalostusarvon akkuteollisuuteen ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta](https://yle.fi/a/74-20256180) (Yle, 11.11. klo 17.37)

### Titanorin suunnittelemalta titaanikaivosalueelta Keski-Pohjanmaalla löytyi skandiumia

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/titanorin-suunnittelemalta-titaanikaivosalueelta-keski-pohja

Keski-Pohjanmaalle suunnitellulta titaanikaivosalueelta on löytynyt skandiumia.[1] Skandiumia on titaaniyhdiste ilmeniitin mukana.[1] Kaivosta suunnitteleva Titanor aikoo selvittää, miten skandiumia voisi hyödyntää.[1]

Tarkemmin:

EU pitää skandiumia kriittisenä raaka-aineena sen merkittävän taloudellisen arvon ja huoltovarmuuden vuoksi.[1]

Skandiumia käytetään muun muassa ilmailu- ja puolustusteollisuudessa, ajoneuvoissa, polttokennoissa ja elektroniikassa.[1]

Sillä voidaan vahvistaa alumiinia ja parantaa sen hitsattavuutta.[1]

Titanorin toimitusjohtaja Mikko Sopanen arvioi, että Halsuan, Toholammin ja Kokkolan alueelle suunniteltu kaivos voisi käynnistyä ensi vuosikymmenen alussa.[1]

Alustavien suunnitelmien mukaan kaivos tuottaisi vuosittain ilmeniittirikastetta noin kymmenen prosenttia EU:n tarpeesta.[1]

Kaivos työllistäisi 140 henkilöä ja rakennusvaiheessa selvästi enemmän.[1]

Lähteet:
1. [Keski-Pohjanmaan titaaniesiintymistä löytyi skandiumia](https://yle.fi/a/74-20256286) (Yle, 11.11. klo 11.43)

### Danske Bankin kysely: 48 prosenttia suomalaisista sijoittaa osakkeisiin tai muihin sijoitustuotteisiin

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/danske-bankin-kysely-48-prosenttia-suomalaisista-sijoittaa-o

Danske Bankin kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista sijoittaa osakkeisiin, arvopapereihin ja vastaaviin sijoitustuotteisiin.[1] Sijoittamisen suosio on kasvanut vuodesta 2024, jolloin sijoittajien osuus oli 38 prosenttia.[1]

Tarkemmin:

Sijoittaminen on yleistynyt myös nuorempien keskuudessa.[1]

Danske Bankin mukaan sijoittaminen on yleisempää korkeammissa tuloluokissa, mutta se on yleistynyt myös pienituloisilla.[1]

Alle 27 000 euroa vuodessa tienaavista joka kolmas kertoi sijoittavansa.[1]

Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto arvioi, että jos tahti jatkuu, enemmistö suomalaisista on pian sijoittajia.[1]

Vastaajista 35 prosenttia kertoi säästäneensä säästötilille, ja joka kolmas säästi tai sijoitti rahastoihin.[1]

Suoriin osakkeisiin sijoitti vastaajista 18 prosenttia.[1]

Lähteet:
1. [Danske Bank: Sijoittaminen on suomalaisten suosiossa – jopa 48 prosenttia sijoittaa osakkeisiin](https://yle.fi/a/74-20256229) (Yle, 11.11. klo 7.28)

### Tulli aloittaa yt-neuvottelut itärajan junaliikenteen hiljennyttyä – enintään 23 lomautusuhan alla

https://seeste.fi/2026-11-11/talous/tulli-aloittaa-yt-neuvottelut-itarajan-junaliikenteen-hiljen

Tulli ilmoitti aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, koska raideliikenne itärajalla on hiljentynyt.[1] Neuvottelujen piirissä on yhteensä 41 työntekijää.[1]

Tarkemmin:

Neuvottelut koskevat Savo-Karjalan ja Nuijamaan liikkuvia ryhmiä sekä Vaalimaan läpivalaisulaitoksen kuvantulkintaa.[1]

Lomautusuhan alla on enintään 23 työntekijää Savo-Karjalan ja Nuijamaan liikkuvista ryhmistä.[1]

Tulli selvittää työntekijöiden mahdollisuutta siirtyä muille toimipaikoille sekä osa-aikaisuuksia ja muita vaihtoehtoisia toimia.[1]

Tausta:

Tulli on turvallisuusviranomainen, joka valvoo tavara- ja henkilöliikennettä Suomen rajoilla.[1]

Venäjä sulki heinäkuusta alkaen raideliikenteen ylityspaikat Vainikkalaa lukuun ottamatta.[1]

Junaliikenne hiljeni myös Vainikkalassa, kun Venäjä korotti Suomeen suuntautuvien rautatiekuljetusten tariffit kahdeksankertaisiksi.[1]

Tulli lomautti viime kesänä itärajalta yli 100 työntekijää Nuijamaalla, Imatralla ja pohjoisilla rajanylityspaikoilla.[1]

Lähteet:
1. [Tulli aloittaa yt-neuvottelut hiljentyneen junaliikenteen takia itärajalla](https://yle.fi/a/74-20256399) (Yle, 11.11. klo 15.05)

## Tiede & teknologia

### Traficom hyväksyi Teslan avustavan ajojärjestelmän Suomeen – autolla voi ajaa rattiin koskematta

https://seeste.fi/2026-11-11/tiede/traficom-hyvaksyi-teslan-avustavan-ajojarjestelman-suomeen-a

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom hyväksyi Teslan kuljettajaa avustavan FSD (Full Self Driving) Supervised -järjestelmän käyttöönoton.[1] Järjestelmän avulla auto voi liikkua kameroiden avulla ilman, että kuljettajan tarvitsee koskea rattiin tai painaa kaasua.[1] Traficomin mukaan Tesla voi ottaa järjestelmän käyttöön Suomessa välittömästi, vaikka EU-tasolla hyväksyntä on vielä kesken.[1]

Tarkemmin:

Suomi etenee EU:n aikataulua nopeammin osittain siksi, että suomalaiset Tesla-käyttäjät ehtisivät tutustua järjestelmään ennen pahimpia talviolosuhteita.[1]

Traficomin erityisasiantuntija Jukka Juholan mukaan talviolosuhteet on huomioitu, mutta toimintaan voi tulla rajoitteita, jos kamerat peittyvät lumeen, loskaan tai likaan.[1]

Traficomin mukaan nimenmuutoksella haluttiin selkeyttää, että kyse on kuljettajaa avustavasta järjestelmästä eikä itsestään ajavasta autosta.[1]

Järjestelmän toimintaan tehtiin muutoksia myös nopeuden säätelyyn, eikä kuljettaja voi enää kannustaa sitä ylläpitämään jatkuvasti tarpeettoman suurta ylinopeutta.[1]

Traficom korostaa, että vastuu ajamisesta on järjestelmää käytettäessä aina kuljettajalla.[1]

Juholan mukaan kuljettajan tulee osata käyttää järjestelmää ja olla asianmukaisesti valppaana.[1]

Lähteet:
1. [Lupa tuli: Teslalla saa nyt ajaa ”ilman käsiä”](https://yle.fi/a/74-20256275) (Yle, 11.11. klo 10.23)

### Refurbedin selvitys: Suomessa noin 560 000 tietokonetta vaarassa jäädä ilman tietoturvatukea

https://seeste.fi/2026-11-11/tiede/refurbedin-selvitys-suomessa-noin-560-000-tietokonetta-vaara

Käytettyjen laitteiden markkinapaikka Refurbedin teettämän selvityksen mukaan Suomessa on noin 560 000 tietokonetta, jotka ovat vaarassa jäädä ilman tietoturvatukea.[1]

Tarkemmin:

Luku on laskennallinen arvio, joka perustuu kuluvan vuoden alun tilanteeseen.[1]

Tutkimuslaitos Fraunhofer Austrian mukaan EU:ssa on 41 miljoonaa toimivaa PC-tietokonetta, jotka eivät täytä Windows 11:n laitteistovaatimuksia, ja Suomen osuus on laskettu tästä väestöosuuden perusteella.[1]

Tutkimuslaitoksen mukaan vanhojen laitteiden käytön jatkaminen vuodella välttäisi Suomessa 16 tonnia elektroniikkajätettä ja vähentäisi lähes 4 400 tonnia hiilidioksidipäästöjä.[1]

Koko EU:ssa vuoden jatkoaika säästäisi 1 172 tonnia jätettä ja 320 000 tonnia päästöjä.[1]

Lähteet:
1. [Nyt tulivat luvut: näin paljon vanhoja Windows-koneita uhkaa joutua kierrätykseen ennen aikojaan](https://yle.fi/a/74-20256050) (Yle, 11.11. klo 7.31)

### Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori: turvemaan metsitys ei ole ilmastoteko – metsittäjä Carboreal eri mieltä

https://seeste.fi/2026-11-11/tiede/luonnonvarakeskuksen-tutkimusprofessori-turvemaan-metsitys-e

Metsätalousinsinööri Heikki Ala-ahon mukaan Reisjärvellä Hesburgerin ilmastopäästöjen sitomiseksi metsitetty entinen turvepelto ei sido päästöjä niin kuin yritys ehkä luulee.[1] Ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo, ettei turvemaan metsitys ole ilmastoteko, koska turvealueista tulee suuria päästöjä metsityksen jälkeenkin.[1] Kohteen metsittäneen Carborealin mukaan metsitys on Reisjärvellä onnistunut tavanomaista paremmin, ja yhtiön edustajat pitävät sitä ilmastotekona.[1]

Tarkemmin:

Mäkipään mukaan metsittäminen on ilmastolle kuitenkin parempi kuin se, että entiset turvepellot tai turpeennostoalueet jätetään ennalleen.[1]

Ilmastolle huonoin vaihtoehto olisi viljellä alueita, koska jatkuvan maanmuokkauksen yhteydessä turpeen päästöt ovat suurimmat.[1]

Carborealin toimitusjohtaja Salomo Vilenin mukaan jo se on ilmastoteko, että peltoa ei viljellä.[1]

Carboreal on sitoutunut pitämään Reisjärven metsän metsänä 99 vuotta, ja kuolleiden taimien tilalle aiotaan istuttaa uusia.[1]

Ala-ahon mukaan myöskään nuorten 4H-liiton Taimiteko-toiminnassa metsittämän Kärsämäen entisen turpeennostoalueen metsitys ei vaikuta varsinaiselta ilmastoteolta.[1]

4H:n järjestöpäällikkö Sampo Juhajoen mukaan on tiedetty alusta saakka, että käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden metsitys on erittäin vaativaa.[1]

Tausta:

Taimiteon tavoitteena oli metsittää 10 000 hehtaaria, mutta toteutuneista 490 hehtaarista suuri osa on turvemailla.[1]

Valtio alkaa pian maksaa tukea metsittämiseen, ja sitä perustellaan ilmastosyillä.[1]

Lakiesityksen mukaan entisen turvetuotantoalueen metsitykseen voisi saada tukea 1 500 euroa ja turvemaapellon metsitykseen 2 000 euroa hehtaarilta.[2]

Edellisen kerran metsitystukea maksettiin vuosina 2021–2023.[2]

Lähteet:
1. [Veimme asiantuntijan Hesburgerin metsään – hän kertoo, mikä siellä on pielessä](https://yle.fi/a/74-20255080) (Yle, 11.11. klo 10.33)
2. [Joutomaiden metsitykseen kaavaillaan uutta, tuhansien eurojen tukea](https://yle.fi/a/74-20252772) (Yle, 31.10. klo 7.37)

### Anne Hämäläisen väitöstutkimus: tiestön korjausvelan hallintaan tarvitaan parempaa tietoa

https://seeste.fi/2026-11-11/tiede/anne-hamalaisen-vaitostutkimus-tieston-korjausvelan-hallinta

Diplomi-insinööri Anne Hämäläisen väitöstutkimuksen mukaan tiestön korjausvelan hallintaan tarvitaan parempaa tietoa teiden kunnosta, korjausten ajoituksesta ja huonokuntoisten teiden yhteiskunnallisista vaikutuksista.[1] Väitöskirja tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa 13. marraskuuta.[1]

Tarkemmin:

Tutkimuksen mukaan tarvitaan ajantasaista tietoa teiden rakenteellisesta kunnosta, esimerkiksi siitä, mitä päällysteiden alla on.[1]

Lisäksi tieverkon kuivatusrakenteisiin tulisi tutkimuksen mukaan keskittyä enemmän.[1]

Hämäläisen mukaan Väylävirastolta puuttuvat kattavat tiedot siitä, milloin eri korjaustoimet on kustannustehokkainta tehdä.[1]

Tutkimuksen mukaan poliitikot tarvitsevat enemmän tietoa huonokuntoisten teiden taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnalle.[1]

Hämäläisen mukaan huonot tiet vaikuttavat esimerkiksi polttoaineen kulutukseen, matkanopeuteen, ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen sekä kuljetusten hintaan.[1]

Hämäläisen mukaan päätieverkkoa korjataan oikein, mutta vähäliikenteisiä teitä ei voida korjata oikeaan aikaan, kun rahaa tai tietoa ei ole riittävästi.[1]

Tausta:

Korjausvelalla tarkoitetaan korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia.[1]

Suomen tiestön kuormitus on suurempaa kuin aiemmin.[1]

Väitöskirjan menetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja ja teknisiä analyyseja.[1]

Lähteet:
1. [Tiestön korjausvelan hallintaan tarvitaan tarkempaa tietoa, kertoo tuore väitös](https://yle.fi/a/74-20255964) (Yle, 11.11. klo 18.47)

### Jyväskylän yliopisto aloitti turvallisuusteknologian koulutuksen kyberuhkien torjumiseksi

https://seeste.fi/2026-11-11/tiede/jyvaskylan-yliopisto-aloitti-turvallisuusteknologian-koulutu

Jyväskylän yliopistossa on aloitettu turvallisuusteknologian koulutus.[1] Tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, jotka tunnistavat verkottuneen ympäristön uhkia.[1] Koulutusta vetää professori Tuomas Grahn.[1]

Tarkemmin:

Grahnin mukaan turvallisuuden takaamiseksi ei enää riitä kapea teknologian tuntemus, vaan tarvitaan kokonaisuutta käsitteleviä asiantuntijoita.[1]

Grahnin mukaan tavoitteena on, että järjestelmien heikkoudet ja haavoittuvuudet löydetään ennen kuin mitään ehtii tapahtua.[1]

Grahn uskoo myös alan yritysten hyötyvän, koska opiskelijat tarjoavat asiantuntevaa työvoimaa ja opinnäytetöiden kautta tutkittua tietoa.[1]

Jyväskyläläinen Wesecure on yksi yrityksistä, joista yliopisto toivoo yhteistyökumppania.[1]

Yrittäjä Teemu Ollilaisen mukaan kiinteistöjen lämmitys-, ilmanvaihto- ja vedenjakelujärjestelmiä on liitetty verkkoon, mutta niiden tietoturvaa ei aina ole huomioitu riittävästi.[1]

Ollilainen pitää uuden koulutuksen poikkitieteellisyyttä erityisen arvokkaana.[1]

Tausta:

Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies on arvioinut suomalaisiin organisaatioihin kohdistuneiden hyökkäysten lisääntyneen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla reilun kolmanneksen.[1]

Myös muutamissa pienissä K-ruokakaupoissa Suomessa havaittiin kylmälaitteiden lämpötilahäiriöitä.[2]

Arvioiden mukaan pakastealtaiden etävalvonta tarjosi mahdollisuuden vahingontekoihin tietoverkon kautta.[1]

Lähteet:
1. [Hakkerit sulattivat pakastimet ja säikäyttivät Euroopan – teknologian turvauhkien torjuntaan koulutetaan Jyväskylässä](https://yle.fi/a/74-20255822) (Yle, 11.11. klo 20.45)
2. [Ruokakauppoja hakkeroitu useissa Euroopan maissa – pakastimet lähes saunalämpötilassa, Belgia aloittaa rikostutkinnan](https://yle.fi/a/74-20254535) (Yle, 2.11. klo 9.51)

## Kulttuuri & viihde

### Grand Theft Auto VI -pelin ennakkolataus nosti Suomen verkkoliikennettä yli 40 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/grand-theft-auto-vi-pelin-ennakkolataus-nosti-suomen-verkkol

Grand Theft Auto VI -videopelin ennakkolataus alkoi tiistain vastaisena yönä.[1] Valokuituyhtiö Global Connectin mukaan Suomen verkkoliikenne kasvoi tuona yönä yli 40 prosenttia tavalliseen tasoon verrattuna.[1]

Tarkemmin:

Lukuja verrattiin kolmen edellisen viikon tiistaiöihin.[1]

Ruotsissa kasvua oli 50 prosenttia.[1]

GTA VI on ladattavan datan määrällä mitattuna poikkeuksellisen suuri peli.[1]

Lähteet:
1. [Grand Theft Auto VI -pelin ennakkolataus nosti Suomen internetliikennettä yli 40 prosenttia](https://yle.fi/a/74-20256418) (Yle, 11.11. klo 15.57)

### Nuoret kertovat kapellimestari Erkki Lasonpalon alkoholinkäytöstä ja rajojen ylityksistä nuoriso-orkestereissa

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/nuoret-kertovat-kapellimestari-erkki-lasonpalon-alkoholinkay

Lukuisten Tapiolan nuorissa sinfonikoissa ja Vivossa soittaneiden nuorten mukaan kapellimestari Erkki Lasonpalon alkoholinkäyttö oli vuosien ajan näkyvää.[1] Nuoret kertovat myös kaulailusta, vyötäröltä kiinni pitämisestä ja intiimeistä suhteista joidenkin orkesterilaisten kanssa.[1] Lasonpalo kiistää pääosin nämä väitteet.[1]

Tarkemmin:

Lokakuun 2025 Portugalin-kiertueen jälkeen iso joukko nuoria kirjoitti Espoon musiikkiopistolle, että Lasonpalo esiintyi täysin päihtyneenä viimeisessä konsertissa.[1]

Musiikkiopiston johdon mukaan työaikaisesta päihtymyksestä ei ollut riittävää näyttöä, mutta Lasonpalo sai huomautuksen päihtymyksestä kiertueen ensimmäisenä matkustuspäivänä.[1]

Marraskuussa 2022 Lappeenrannassa tapahtumahetkellä 18-vuotiaan nuoren mukaan tilanne Lasonpalon hotellihuoneessa johti suutelemiseen, ja Lasonpalo kuvaa sitä elämänsä suurimmaksi virheeksi.[1]

Vivon intendentti Heidi Hänninen sanoo, ettei nuoriso-orkesterin taiteellisen johtajan oleskelu nuorten kanssa alkoholin äärellä ole millään tavalla hyväksyttävää.[1]

Lasonpalo kertoo hakeutuneensa hoitoon ja olleensa noin vuoden raittiina.[1]

Tausta:

Erkki Lasonpalo johti Espoon musiikkiopiston Tapiolan nuoria sinfonikkoja vuosina 2015–2025 ja valtakunnallista nuoriso-orkesteri Vivoa vuosina 2019–2025.[1]

Tapiolan nuorten sinfonikkojen soittajat ovat alaikäisiä tai aikuisuuden kynnyksellä, Vivon soittajat 13–25-vuotiaita.[1]

Lasonpalo on ollut Mikkelin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja vuodesta 2023.[1]

Lasonpaloa ei ole syytetty eikä tuomittu rikoksista.[1]

Lähteet:
1. [Nuoret kertovat kapellimestarin alkoholinkäytöstä ja sopimattomista suhteista: ”Eihän se mikään turvallinen aikuinen ollut”](https://yle.fi/a/74-20249819) (Yle, 11.11. klo 16.01)

### Tubettaja Roni Bäck ja Sibelius-Akatemian dekaani Kaisa Rönkkö Ylen hallitukseen

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/tubettaja-roni-back-ja-sibelius-akatemian-dekaani-kaisa-ronk

Ylen hallintoneuvosto valitsi Ylen hallitukseen kaksi uutta jäsentä, Roni Bäckin ja Kaisa Rönkön.[1] He tulevat väistyvien jäsenten Mikko Alatalon ja Kaarina Gouldin tilalle.[1]

Tarkemmin:

Roni Bäck on tunnettu suomalainen tubettaja ja digitaalisen median yrittäjä.[1]

Hän on perustanut BackMedia Oy:n ja toimii sen toimitusjohtajana.[1]

Kaisa Rönkkö on Sibelius-Akatemian dekaani Taideyliopistossa.[1]

Rönkölla on yli 20 vuoden kokemus musiikki- ja kulttuurialan tehtävistä.[1]

Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Kari Kivelä, varapuheenjohtaja Hannakaisa Länsisalmi sekä Elina Piispanen, Salla Ketola, Frank Korsström ja Antti Laakso.[1]

Tausta:

Ylen hallituksen jäsenen toimikausi kestää enintään viisi vuotta.[1]

Lähteet:
1. [Tubettaja Roni Bäck Ylen hallitukseen](https://yle.fi/a/74-20256298) (Yle, 11.11. klo 11.01)

### Lapin yliopisto: Lauri Törhösen opinto-oikeus säilyy, ja hylätty väitöskirja voidaan palauttaa ohjaukseen

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/lapin-yliopisto-lauri-torhosen-opinto-oikeus-sailyy-ja-hylat

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaanin Satu Miettisen mukaan hylätty väitöskirja voidaan palauttaa ohjaukseen, joten elokuvaohjaaja Lauri Törhönen voi jatkaa väitöskirjaansa.[1] Miettinen kommentoi menettelyä yleisellä tasolla, koska hän ei halua lausua yksittäisen opiskelijan asioista.[1] Törhönen oli kertonut edellisenä päivänä aikovansa tehdä väitöskirjaansa tarvittavat korjaukset ja saada sen loppuun.[1]

Tarkemmin:

Miettisen mukaan väitöskirjaa varten saatu jatko-opiskeluoikeus on jatkuva.[1]

Väitöskirjaa voi valmistella jopa vuosia ennen kuin se etenee väitöstilaisuuteen.[1]

Törhösen ohjaajista Mauri Ylä-Kotola on irtisanottu yliopistosta ja Kaarina Määttä on jäänyt eläkkeelle.[1]

Miettinen korostaa, että opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja uudet ohjaajat pyritään löytämään.[1]

Törhönen kertoo, ettei ole vielä ilmoittautunut läsnä olevaksi, mutta aikoo tehdä niin.[1]

Tausta:

Törhösen väitöstilaisuus oli Lapin yliopistossa lokakuussa 2023.[2]

Saman vuoden joulukuussa taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hylkäsi väitöskirjan yksimielisesti, koska se ei neuvoston mukaan täyttänyt väitöskirjan kriteerejä.[2]

Törhösen mukaan hän ei vielä tiedä, kuinka paljon noin 350-sivuista tekstiä pitää muuttaa.[2]

Lähteet:
1. [Hylkäys ei estä Lauri Törhösen väitöskirjaprojektia – Lapin yliopisto: opinto-oikeus säilyy](https://yle.fi/a/74-20256330) (Yle, 11.11. klo 12.36)
2. [Lauri Törhösen tapauksessa uusi käänne: elokuvaohjaaja aikoo tehdä väitöskirjansa valmiiksi](https://yle.fi/a/74-20256188) (Yle, 10.11. klo 17.28)

### Suzanne Innes-Stubb tapasi Tanskan kuningatar Maryn Kööpenhaminassa

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/suzanne-innes-stubb-tapasi-tanskan-kuningatar-maryn-koopenha

Tanskan kuningatar Mary otti keskiviikkona vastaan tasavallan presidentin puolison Suzanne Innes-Stubbin Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa.[1] Tanskan kuningashuone kertoi tapaamisesta Instagram-tilillään.[1]

Tarkemmin:

Innes-Stubb toimii Unicef Suomen suojelijana, ja hänen vierailunsa Tanskassa oli käynnissä tapaamisen aikaan.[1]

Kuningashuoneen julkaisun mukaan vierailuun kuuluu myös käynti Unicefin hankintayksikössä Nordhavnin alueella.[1]

Unicefilla on ollut Tanskassa humanitaarisen avun varasto vuodesta 1962, ja nykyisin se on maailman suurin lajissaan.[1]

Varasto varmistaa, että hätäapu toimitetaan nopeasti kriisialueille eri puolille maailmaa.[1]

Tausta:

Kuningatar Mary ja Innes-Stubb ovat tavanneet aiemminkin.[1]

Tanskan kuningaspari teki valtiovierailun Suomeen vuonna 2025, jolloin presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa ottivat sen vastaan Helsingissä.[1]

Kuningas Frederik X ja kuningatar Mary ovat myös hiihtäneet presidenttiparin kanssa Inarin Saariselällä marraskuussa 2025.[1]

Lähteet:
1. [Suzanne Innes-Stubb tapasi Tanskan kuningatar Maryn](https://yle.fi/a/74-20256464) (Yle, 11.11. klo 20.22)

### Köyhyys kiinnostaa myös kulttuurissa – esimerkkeinä Hurmos, Ilmapallokivi ja Huoneet

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/koyhyys-kiinnostaa-myos-kulttuurissa-esimerkkeina-hurmos-ilm

Rikkaus on ollut viime vuosina suosittua populaarikulttuurissa, ja myös köyhyys näyttää herättävän kiinnostusta.[1] New Yorker väitti heinäkuussa, että laatusarjoissa trendaa niin sanottu vararikkotelkkari, koska yhä useammalla on kokemus siitä, ettei pärjää.[1] Kirjailijat arvioivat alkuvuodesta, että luokasta kirjoitetaan suomalaisissa kirjoissa yhä enemmän.[1]

Tarkemmin:

Huoneet sai DocPointissa parhaan kotimaisen lyhytelokuvan palkinnon.[1]

Puccinin oopperaa on arvosteltu köyhyyden romantisoimisesta, ja se on Kansallisoopperan ohjelmistossa keväällä 2027.[1]

Tutkijat ovat 2020-luvulla puhuneet empatiakuilusta eli myötätunnon puutteesta köyhien arkea kohtaan.[1]

Tausta:

Vuonna 2024 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa 958 000 ihmistä.[2]

Suomen tavoitteena on vähentää määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta, joka oli 838 000.[2]

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Sosten mukaan kehityksen taustalla ovat muun muassa hallituksen suuret leikkaukset sosiaaliturvaan vuosina 2024–2025.[2]

Euroopan unioni asetti Suomen joulukuussa 2025 sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle muun muassa työttömyyden kasvun takia.[2]

Lähteet:
1. [Irtisanottu myyjä keksii kostean bisnesidean, asunnoton isä ihailee tähtitaivasta – tätä köyhyydestä on haluttu kertoa](https://yle.fi/a/74-20255030) (Yle, 11.11. klo 18.59)
2. [Tuore raportti: Köyhien määrä pian synkissä lukemissa – miljoona suomalaista voi olla köyhyysriskissä jo nyt](https://yle.fi/a/74-20217323) (Yle, 26.3. klo 5.30)

### Brittitaiteilija Oliver Beerin esihistoriallisessa luolassa tehty teos The Cave esillä Kiasmassa

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/brittitaiteilija-oliver-beerin-esihistoriallisessa-luolassa

Brittitaiteilija Oliver Beerin ääntä ja videota yhdistävä suurteos The Cave täyttää nykytaiteen museo Kiasman ylimmän kerroksen.[1] Teos on esillä Kiasmassa Helsingissä 28.3.2027 saakka.[1]

Tarkemmin:

Beer kutsuu installaatiotaan video-oopperaksi, ja se koostuu 16 äänikanavasta ja kahdeksasta videoprojisoinnista.[1]

Ne on aseteltu niin, että laulajien äänet värähtelevät yhdessä ja kuulija kokee olevansa kuin itse luolassa.[1]

Beer pyysi laulajia esittämään laulunsa luolan sävellajissa ja sovitti melodiat soimaan yhteen.[1]

Laulujen joukossa on esimerkiksi kehtolaulu ja haitilaista vodouta.[1]

Matalan F-sävelen laulaminen sai luolan vahvistamaan äänen moninkertaiseksi.[1]

Laulajat kertoivat Beerille kokeneensa luolassa syvän yhteyden menneisyyteen ja esivanhempiinsa.[1]

Tausta:

Font-de-Gaumen luola sijaitsee Lounais-Ranskassa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla alueella.[1]

Luola on kuuluisa sadoista hyvin säilyneistä maalauksista, joiden eläinaiheet on maalattu yli 15 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[1]

Maalausten suojelemiseksi vierailijoiden määrä on tarkkaan rajoitettu.[1]

Beerin mukaan luvan saaminen kuvausryhmän kanssa ja laulamaan oli todella vaikeaa.[1]

Lähteet:
1. [Brittitaiteilija toi nykytaiteen museoon yli 10 000 vuotta vanhan luolan](https://yle.fi/a/74-20252786) (Yle, 11.11. klo 19.28)

### Prinssi Georgen piirros kuningaskalastajasta mukana Country Life -lehden erikoisnumerossa

https://seeste.fi/2026-11-11/kulttuuri/prinssi-georgen-piirros-kuningaskalastajasta-mukana-country

Britannian 13-vuotiaan prinssi Georgen piirros kuningaskalastajasta on osa brittilehti Country Lifen erikoisnumeroa, kertoi Britannian yleisradio BBC.[1] Erikoisnumeron vierailevana toimittajana toimii Georgen isä, Walesin prinssi William.[1]

Tarkemmin:

Georgen kerrotaan piirtäneen kuvan kotonaan viime keväänä, jolloin hän oli 12-vuotias.[1]

Lehden erikoisnumero on 300-sivuinen.[1]

Numerossa on muun muassa Walesin prinsessa Catherinen haastattelu, jossa hän kertoo syövästä toipumisestaan.[1]

Tausta:

Georgen isoisä, kuningas Charles III, on innokas taiteilija, ja hänen äitinsä Catherine opiskeli taidehistoriaa yliopistossa.[1]

Viime vuonna Kensingtonin palatsi julkaisi sosiaalisessa mediassa Catherinen, Georgen sekä prinsessa Charlotten ja prinssi Louisin piirtämiä kuvia.[1]

Kuningas Charles on toiminut Country Lifen vierailevana toimittajana useita kertoja, muun muassa täyttäessään 65 ja 70 vuotta.[1]

Myös kuningatar Camilla ja prinsessa Anne ovat toimittaneet lehteä.[1]

Lähteet:
1. [Britannian prinssi George, 13, loistaa piirtäjänä](https://yle.fi/a/74-20256435) (Yle, 11.11. klo 18.20)

## Elämä & terveys

### Lukijat kertoivat kokemuksistaan Telian, Elisan ja DNA:n myynnistä – vastauksia tuli päivässä noin 250

https://seeste.fi/2026-11-11/elama/lukijat-kertoivat-kokemuksistaan-telian-elisan-ja-dna-n-myyn

Ihmisiä pyydettiin kertomaan omista kokemuksistaan teleoperaattoreiden kanssa, ja yhden päivän aikana vastauksia tuli noin 250.[1] Vastaukset koskivat kaikkia suurimpia operaattoreita eli DNA:ta, Elisaa ja Teliaa.[1] Useat kymmenet vastaajat kertoivat joutuneensa selvittämään iäkkäiden vanhempiensa asioita operaattoreiden kanssa.[1]

Tarkemmin:

Herrasen mukaan Elisan myyjä huomasi ruokakaupan aulassa, että hänelle oli myyty 5G-liittymä, jota hänen puhelimensa ei tukenut.[1]

Elisan myymälässä Herranen ei saanut edullisempaa 4G-liittymää, vaan hänelle sanottiin, että vaihtoehto on 5G tai ei mitään.[1]

Nymanin mukaan uusi liittymä tulee voimaan jo puhelun aikana, jolloin vanhan edullisemman liittymän viimeinen kuukausi jää käyttämättä.[1]

Kuluttajaviranomaisen saamat yhteydenotot kasvoivat 50 prosenttia vuonna 2025, mutta Elisa, Telia ja DNA kiistävät, että alalla olisi ongelmallisia myyntitapoja ruokkiva rakenteellinen vika.[1]

Tausta:

Teleoperaattorien entiset myyjät kertoivat aiemmin, että Telia, Elisa ja DNA myyvät asiakkaille tarpeettomia liittymiä ja lisäpalveluita.[2]

Myyjän palkka koostuu pohjapalkasta ja myynnin perusteella maksettavista provisioista, joiden osuus voi olla jopa 70 prosenttia kuukausipalkasta.[2]

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ollaan teleoperaattoreiden toiminnasta yhteydessä noin 1 500 kertaa vuodessa, ja eniten raportoidaan Elisan myyjistä ja vähiten DNA:n myyjistä.[2]

Operaattoreiden johtajat eivät pidä entisten myyjien kuvaamia myyntikeinoja isona ilmiönä.[2]

Lähteet:
1. [Iäkäs nainen pisti stopin myyjän sumutukselle ja vaihtoi operaattoria: ”Ei kiitos”](https://yle.fi/a/74-20256201) (Yle, 11.11. klo 7.02)
2. [Elisan, Telian ja DNA:n ex-työntekijät paljastavat: näin puhelinliittymien myyjät vedättävät asiakkaita](https://yle.fi/a/74-20255944) (Yle, 10.11. klo 5.30)

### Tutkimus: alkuvuodesta syntyneillä naisilla vähemmän mielenterveysongelmia aikuisena

https://seeste.fi/2026-11-11/elama/tutkimus-alkuvuodesta-syntyneilla-naisilla-vahemman-mielente

Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan alkuvuodesta syntyneillä naisilla on parempi mielenterveys kuin loppuvuodesta syntyneillä ikätovereillaan.[1] Tammi–kesäkuun välillä syntyneet naiset joutuvat myös harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden loppupuolella syntyneet.[1]

Tarkemmin:

Tutkimuksessa seurattiin yli 650 000 suomalaisen rekisteriaineistoja 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen.[1]

Lähteet:
1. [Tutkimus: Naisilla syntymäpäivä alkuvuodesta tietää vähemmän mielenterveysongelmia aikuisena](https://yle.fi/a/74-20256237) (Yle, 11.11. klo 8.01)

### Väitöstutkimus: iäkkäät naiset voivat elää väkivaltaisissa parisuhteissa vuosikymmeniä

https://seeste.fi/2026-11-11/elama/vaitostutkimus-iakkaat-naiset-voivat-elaa-vakivaltaisissa-pa

Väkivaltatyöntekijä Eveliina Saarela tutki Lapin yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa yli 65-vuotiaiden kokemaa parisuhdeväkivaltaa.[1] Tutkimuksesta kävi ilmi, että iäkkäät naiset voivat elää väkivaltaisissa parisuhteissa vuosikymmenten ajan.[1] Saarelan mukaan talous, sairaudet ja avioliittovala sitovat iäkkäitä naisia väkivaltaisiin suhteisiin.[1]

Tarkemmin:

Saarelan mukaan moni iäkäs nainen ei kerro väkivallasta kenellekään, ja turvakotiin uskaltautuneet ovat jäävuoren huippu.[1]

Osa ikäihmisistä ei edes tiedä turvakotien olemassaolosta tai luulee niiden olevan vain lapsiperheille.[1]

Saarelan mukaan nainen palaa usein turvakodista kotiin hoitamaan väkivaltaista puolisoaan, koska kukaan muu ei sitä tee.[1]

Aineistossa oli paljon pakottavaa kontrollointia, joka ilmeni esimerkiksi mustasukkaisuutena ja vahtimisena.[1]

Fyysinen väkivalta voi loppua puolison kunnon heiketessä, jolloin puoliso alkaa käyttää henkistä väkivaltaa.[1]

Saarelan mukaan osa uhrien aikuisista lapsista tukee äitiään, osa taas kyseenalaistaa tämän kokemukset.[1]

Tausta:

Ikäihmisten parisuhdeväkivallan yleisyydestä on vaikea saada tarkkaa tietoa.[1]

Kymmenen vuotta sitten tehdyn AVOW-tutkimuksen mukaan neljännes yli 60-vuotiaista suomalaisnaisista oli kokenut kaltoinkohtelua tai väkivaltaa.[1]

Vuonna 2022 tehdyn Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 4,6 prosenttia iäkkäistä naisista on kokenut fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa.[1]

THL:n kehittämispäällikkö Jenni Krogellin mukaan nuoret raportoivat parisuhdeväkivaltaa ikääntyneitä enemmän, mikä voi selittyä sillä, että he tunnistavat väkivallan paremmin.[1]

Lähteet:
1. [Talous, sairaudet ja avioliittovala sitovat iäkkäitä naisia väkivaltaisiin parisuhteisiin, kertoo tutkija](https://yle.fi/a/74-20255852) (Yle, 11.11. klo 17.00)

### 16-vuotias Jesse Pekonen kunnosti isomummonsa Tunturi-mopon – tallista tuli hänelle rauhan paikka

https://seeste.fi/2026-11-11/elama/16-vuotias-jesse-pekonen-kunnosti-isomummonsa-tunturi-mopon

Jesse Pekonen löysi pari vuotta sitten isomummonsa Tunturi Automat -mopedin vuosimallia 1974 mökin varaston perältä.[1] Löydöstä alkoi harrastus, joka valtasi perheen autotallin.[1] Syksyn aikana Pekonen on tehnyt isomummon mopolle täyden peruskorjauksen moottorista alkaen.[1]

Tarkemmin:

Pekonen opiskelee Seinäjoella autoalaa, eikä perheessä ole aiempaa mopotaustaa.[1]

Sana taitavasta korjaajasta on levinnyt nopeasti sosiaalisessa mediassa.[1]

Pekonen uskoo välttyneensä monelta harmilta, kun aika ja rahat ovat menneet mopoihin.[1]

Hän vierailee mopomiiteissä pari kertaa kesässä ja muistuttaa, etteivät ne ole automaattisesti laittomia.[1]

Tallissa on isomummon mopon lisäksi Tunturit vuosimalleilta 1966 ja 1982.[1]

Seinäjoen moottorikerho tarjoaa nuorille mahdollisuuksia ajaa radalla ja esitellä kunnostamiaan menopelejä talvisessa näyttelyssä.[1]

Tausta:

Mopoharrastus leimataan usein häiriökäyttäytymiseksi ja vaaralliseksi kaahailuksi.[1]

Mopoilijoiden isoista kokoontumisista eli mopomiiteistä on tullut jokakesäinen ilmiö, joka työllistää poliisia.[2]

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Kontolan mukaan miiteistä tulee valtava määrä hätäkeskuspuheluita ja niissä rikotaan liikennesääntöjä.[2]

Lähteet:
1. [Jesse Pekonen, 16, hurahti pappatuntureihin mökkilöydön jälkeen: ”Tämä ei enää ikinä mätäne ladossa”](https://yle.fi/a/74-20255864) (Yle, 11.11. klo 9.04)
2. [Mopomiiteistä tulee valtava määrä puheluita 112:een – poliisia on kivitetty ja syljetty](https://yle.fi/a/74-20240145) (Yle, 11.8. klo 19.00)