# Seeste: Perjantai 13. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 64 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Potilasmaksut nousseet 70 prosenttia kolmessa vuodessa – alueet ja HUS päättävät vuoden 2027 maksuista

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/potilasmaksut-nousseet-70-prosenttia-kolmessa-vuodessa-aluee

Kaikki hyvinvointialueet ja HUS ovat parhaillaan päättämässä asiakasmaksuistaan vuodelle 2027.[1] Hallitus esittää korotuksia erikoissairaanhoidon potilasmaksuihin.[1] Aluehallitusten esitykset vuoden 2027 sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista lyödään lukkoon vuodenvaihteessa aluevaltuustoissa.[1]

Tarkemmin:

Jos lakimuutokset toteutuvat, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut nousisivat samana aikana 18–48 prosenttia.[1]

THL:n johtavan tutkijan Jussi Tervolan mukaan kaikki alueet HUS mukaan lukien perivät esimerkiksi poliklinikka- ja päiväkirurgian maksuista lakisääteisen enimmäismäärän.[1]

THL:n mukaan alueiden välillä on eroja esimerkiksi hoitajakäyntien, etävastaanottojen ja hoitopuheluiden maksuissa sekä maksujen huojennuksissa.[1]

HUSin yhtymähallitus jättää esityksensä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuista 16. marraskuuta.[1]

HUSin talousjohtajan Jari Finnilän mukaan lopullisen hyväksynnän tekee yhtymäkokous.[1]

Hallitus on esittänyt, että alaikäisiltä ei enää perittäisi päiväkirurgian maksuja 1.3.2027 lähtien.[1]

Tausta:

Asiakasmaksuja on korotettu viime vuosina tuntuvasti, ja asiantuntijat ovat arvostelleet korotuksia laajasti.[1]

Apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo on pitänyt kaavailtuja korotuksia ja uusia maksuja ongelmallisina.[2]

Hänen lausuntonsa mukaan muutoksia on tehty ilman riittävää yhteisvaikutusten arviointia, ja ne voivat johtaa siihen, ettei hoitoon hakeuduta kustannussyistä.[2]

HUSissa alaikäisten psykiatrinen lyhytaikainen hoito muuttui maksulliseksi vuoden 2025 alussa.[1]

Lähteet:
1. [Yhä useampi sairaalalasku herättää saajissaan epäuskoa – potilasmaksut nousseet jo 70 prosenttia kolmessa vuodessa](https://yle.fi/a/74-20256358) (Yle, 13.11. klo 12.40)
2. [Apulaisoikeusasiamies on huolissaan terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista](https://yle.fi/a/74-20234708) (Yle, 3.7. klo 10.57)

### Sosiaalihuollon lakiuudistus vähentää sosiaalityöntekijöitä – Pohteen työntekijä pelkää asiakkaiden puolesta

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/sosiaalihuollon-lakiuudistus-vahentaa-sosiaalityontekijoita

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus tarkoittaa sosiaalityöntekijöiden vähenemistä monilla hyvinvointialueilla.[1] Ministeriön johtaja Eveliina Pöyhösen mukaan lakia ei ole vielä hyväksytty, mutta sen muutoksia ennakoidaan jo laajasti hyvinvointialueiden taloussuunnittelussa, ja merkittävä osa säästöistä syntyy henkilöstön vähentämisestä.[1] Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa suunnitellaan sosiaalialan henkilöstöleikkauksia syksyn yt-neuvotteluissa päätettyjen leikkausten lisäksi.[1]

Tarkemmin:

Pohteen sosiaalityöntekijä pelkää, ettei kaikkien asiakkaiden kriisitilanteisiin voida jatkossa vastata riittävästi ja että työntekijöiden kuormitus kasvaa entisestään.[1]

Moni nykyinen lastensuojelun asiakasperhe on siirtymässä ennaltaehkäisevän sosiaalityön asiakkaaksi, eikä tässä työssä ole asiakasmitoitusta.[1]

Sosiaalityöntekijän arvion mukaan sosiaalihuoltolain asiakkaat jäisivät käytännössä hoitamatta tai vähälle hoidolle, mikä voi lisätä raskaampien palvelujen tarvetta.[1]

Marraskuun alussa alkaneet uudet yt-neuvottelut koskevat kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalista kuntoutusta sekä päivä- ja työtoimintaa, ja Talentian arvion mukaan Pohde toimii niissä etukenossa.[1]

Lapin yliopiston tutkimuspäällikkö Tarja Kemppaisen mukaan Pohde on ensimmäisiä hyvinvointialueita, jotka tekevät näin radikaalin liikkeen.[1]

Tausta:

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta syyskuussa, ja uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027.[2]

Ministeriön arvion mukaan lakiesitys siirtäisi noin 5 300 lasta lastensuojelun avopalveluista sosiaalihuoltolain piiriin.[3]

Syksyllä Pohde sai päätökseen koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, joiden tuloksena enintään 511 työsuhdetta päättyy, irtisanomisia niistä on 302.[1][4]

Pohde siirsi aiemmin Oulun yliopistollisen sairaalan terveyssosiaalityöntekijät muualle, ja lastenneurologi Marianne Niittyvuopion mukaan heidän töitään on valunut muille sairaalan työntekijöille.[5]

Lähteet:
1. [Sosiaalityöntekijä pelkää asiakkaiden jäävän kohta ilman hoitoa – näin uusi lakimuutos vaikuttaisi hyvinvointialueilla](https://yle.fi/a/74-20255136) (Yle, 13.11. klo 9.55)
2. [Pohde aloittaa yt-neuvottelut: muutosten piirissä enintään 200 työntekijää](https://yle.fi/a/74-20254774) (Yle, 3.11. klo 11.04)
3. [Lakimuutos siirtäisi yli 5 000 lasta pois lastensuojelusta – ammattijärjestö: ”Radikaali muutos lapsen asemaan”](https://yle.fi/a/74-20250691) (Yle, 11.10. klo 11.05)
4. [Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue irtisanomassa 302 työntekijää – yli 500 ihmisen työt päättyvät](https://yle.fi/a/74-20243864) (Yle, 1.9. klo 14.22)
5. [”Katastrofaalinen päätös”, sanoo lääkäri – sosiaalityöntekijöiden töitä valuu lääkäreille yliopistosairaalassa Oulussa](https://yle.fi/a/74-20188230) (Yle, 16.10. klo 10.21)

### Tutkija Hannele Cantell pelkää peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksen etenevän liian kiireellä

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/tutkija-hannele-cantell-pelkaa-peruskoulun-opetussuunnitelma

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteita kirjoitetaan uusiksi, ja osaamisen tavoitteet muotoillaan niin, että niitä voitaisiin mitata arvosanoilla.[1] Helsingin yliopiston dosentti ja opettajankouluttaja Hannele Cantell pelkää, että isoa urakkaa tehdään liian kovalla kiireellä.[1] Cantell istuu työryhmässä, joka uudistaa perusteiden ympäristöopin osuutta.[1]

Tarkemmin:

Työryhmillä on alle kolme kuukautta aikaa saada luonnokset valmiiksi, ja ne kokoontuvat etäyhteydellä kerran viikossa.[1]

Cantellin mukaan uudistus voi viedä opetuksen painopistettä pois vaikeasti mitattavista asioista, kuten innostumisesta ja vaikuttamistaidoista.[1]

Cantellin mielestä uudistuksesta on keskusteltu julkisesti liian vähän, eikä moni kuntapäättäjä ja rehtori ole edes tiennyt siitä.[1]

Nissinen uskoo, että opettajat löytävät arvoihin ja asenteisiin liittyvät kappaleet jatkossakin, eikä hän usko niiden siirron muuttavan opetuksen luonnetta.[1]

Lausuntokierros on alkuvuodesta 2027, ja uusien perusteiden on määrä olla käytössä kouluissa syksyllä 2028.[1]

Jo ekaluokkalaisille määritellään arvosanakriteerit, mutta uudistus ei tarkoita, että kaikille pitäisi alkaa antaa numeroita.[1]

Tausta:

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, jonka tarkoituksena on tehdä oppilaiden arvioinnista yhdenmukaisempaa.[1]

Lakiin liittyvä osaamistakuu tarkoittaa, että joka luokalle ja oppiaineelle kirjataan vähimmäisvaatimukset eli se, mikä riittää vitosen todistukseen.[1]

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut kansallisten kokeiden kokeilemista, ja eduskunta on äänestänyt tasokokeiden puolesta, vaikka sadat tutkijat ovat vastustaneet ideaa.[1]

Opetussuunnitelman uudistaminen ei ole suoraan yhteydessä tasokokeisiin.[1]

Lähteet:
1. [Koulujen opetusta sorvataan uusiksi liian kovaa vauhtia, pelkää tutkija: ”Voi johtaa siihen, ettei lähdetä ulos luokasta”](https://yle.fi/a/74-20256292) (Yle, 13.11. klo 7.30)

### Apulaisoikeusasiamies: Migri ei pysty käsittelemään kaikkia hakemuksia laissa säädetyssä ajassa

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/apulaisoikeusasiamies-migri-ei-pysty-kasittelemaan-kaikkia-h

Apulaisoikeusasiamies on havainnut merkittäviä ongelmia Maahanmuuttoviraston eli Migrin käsittelyajoissa.[1] Tarkastuksessa selvisi, ettei Migri pysty käsittelemään kaikkia hakemuksia laissa säädetyssä ajassa.[1]

Tarkemmin:

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan syynä on se, että hakemuksia on tullut enemmän kuin Migri on pystynyt ratkaisemaan.[1]

Ruuhkaa on myös kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa koskevissa asioissa.[1]

Käsittelyä hidastavat resurssipula, lainsäädäntömuutokset ja käsittelyn monimutkaisuus.[1]

Apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että viranomaisten on noudatettava lakisääteisiä määräaikoja, vaikka hakemusten määrä kasvaa.[1]

Hän on pyytänyt sisäministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä kertomaan korjaavista toimista.[1]

Tausta:

Tarkastus tehtiin, koska eduskunnan oikeusasiamies on saanut satoja kanteluita pitkittyneistä käsittelyajoista.[1]

Lähteet:
1. [Apulaisoikeusasiamies: Migrin käsittelyajoissa merkittäviä ongelmia](https://yle.fi/a/74-20256744) (Yle, 13.11. klo 9.41)

### HUSin toimialajohtaja ja lapsiasiavaltuutettu vaativat lasten hoitomaksujen poistamista kokonaan

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/husin-toimialajohtaja-ja-lapsiasiavaltuutettu-vaativat-laste

Hallitus on esittänyt muutoksia erikoissairaanhoidon asiakasmaksuihin, ja asia on eduskunnan käsittelyssä.[1] Aikuisten maksuihin on esitetty korotuksia, kun taas lasten maksuihin on tulossa huojennusta.[1] HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä ja lapsiasiavaltuutettu pitävät huojennusta hyvänä tai riittämättömänä ja katsovat, että alaikäisten maksuista pitäisi luopua kokonaan.[1]

Tarkemmin:

Hoitopäivämaksu on nyt 71,50 euroa, ja esityksessä hoitovuorokauden hinta nousisi 73,40 euroon.[1]

Hoitopäivämaksua perittäisiin jatkossakin seitsemältä hoitopäivältä kalenterivuodessa.[1]

Perusterveydenhuollossa lapsilta perittäisiin fysioterapian yksittäiset käyntimaksut, mutta sarjahoidot olisivat maksuttomia.[1]

Petäjä arvioi, että vuodeosastohoidon potilasmaksuja kertyisi koko maassa karkeasti noin 6 miljoonaa euroa 25 miljardin euron kokonaisuudesta.[1]

Pekkarisen mukaan monissa Euroopan maissa lasten terveydenhuolto on maksutonta, ja muissa Pohjoismaissa esimerkiksi vuodeosastohoito on alaikäisille maksutonta.[1]

Lakiesitys tulisi toteutuessaan voimaan ensi kesänä, ja HUSin yhtymähallitus käsittelee ensi vuoden potilasmaksuja 16. marraskuuta.[1]

Tausta:

Nykyisin alaikäisiltä peritään erikoissairaanhoidossa päiväkirurgian maksu HUSissa ja lähes jokaisella hyvinvointialueella.[1]

Lasten päiväkirurgisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hampaiden paikkaus tai poisto nukutuksessa.[1]

Lasten maksujen huojennukset lisättiin esitykseen lausuntokierroksen jälkeen.[1]

Hyvinvointialueet voivat periä enimmäismaksuja alempia maksuja, mutta niiden pitäisi löytää vastaavat säästöt muista menoistaan.[1]

Lähteet:
1. [”500 euroa on iso raha keskituloisessakin perheessä” – asiantuntijat vaativat lasten hoitomaksujen poistamista kokonaan](https://yle.fi/a/74-20256336) (Yle, 13.11. klo 8.04)

### Henkilöauton kuljettaja kuoli kolarissa rekan kanssa Leppävirralla – lumisade heikensi ajokeliä laajalti

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/henkiloauton-kuljettaja-kuoli-kolarissa-rekan-kanssa-leppavi

Lumi- ja räntäsateet heikensivät ajokeliä suuressa osassa maata, ja se oli erittäin huono Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.[1][2] Leppävirralla henkilöauto ja rekka kolaroivat valtatie viidellä perjantaina iltapäivällä, ja henkilöauton kuljettaja kuoli.[1] Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi rekan keulaan.[1]

Tarkemmin:

Valtatie 5 oli poikki noin kolme tuntia, ja poliisi tutkii onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, jossa epäiltynä on menehtynyt kuljettaja.[1]

Lapissa sattui perjantaina iltapäivällä useita onnettomuuksia, ja Sodankylässä viiden ihmisen kyydissä ollut auto törmäsi puuhun.[1]

Sodankylän auton kyydissä olleet vietiin sairaalaan tutkimuksiin, ja Tervolassa kaksi ihmistä joutui sairaalahoitoon ulosajon jälkeen.[1]

Salossa ykköstiellä hallinnasta karannut auto osui kuorma-auton perävaunuun ja toiseen henkilöautoon, ja yksi ihminen loukkaantui.[1]

Poliisi muistutti, että talvirenkaat ovat marraskuun alusta pakolliset, jos keli niin vaatii.[1]

Oulussa lunta oli satanut 11 senttimetriä, ja kelin ennustettiin paranevan laajalti seuraavan päivän aikana, kun lumisateet painottuvat Lappiin.[1]

Tausta:

Pakkasraja kulki Kajaanin korkeudella, joten etelässä varsinainen talvi ei vielä alkanut, vaikka sielläkin satoi räntää tai lunta.[2]

Fintrafficin tieliikennekeskus muistutti jo aiemmin viikolla huononevista ajokeleistä sekä keliin sopivista renkaista, turvaväleistä ja ajonopeudesta.[1]

Lähteet:
1. [Leppävirralla kuski kuoli henkilöauton ja rekan kolarissa – lumisateet jatkuvat aamuun saakka](https://yle.fi/a/74-20256786) (Yle, 13.11. klo 11.01)
2. [Lunta tulee tänään pyryttäen ja ajokeli on surkea](https://yle.fi/a/74-20256713) (Yle, 13.11. klo 6.03)

### Airiston Helmen talousrikosten käsittely päättyi Turun hovioikeudessa – tuomio annetaan maaliskuussa 2027

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/airiston-helmen-talousrikosten-kasittely-paattyi-turun-hovio

Turun hovioikeudessa kuultiin perjantaina viimeiset loppulausunnot Airiston Helmen talousrikosasiassa.[1] Melnikovin, talonmiehenä toimineen työntekijän ja Airiston Helmi -yhtiön puolustukset vaativat syytteiden hylkäämistä.[1] Hovioikeus antaa tuomionsa 12.3.2027.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjät vaativat tuomiota törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta, ja Melnikov kiistää syytteet.[1]

Syyttäjän mukaan pimeitä palkkoja maksettiin vuosina 2009–2018 noin 3,4 miljoonaa euroa.[1]

Puolustuksen mukaan yhtiön asioista päättivät Melnikovin avustajat, niin sanotut viisaat, jotka olivat pettäneet hänet.[1]

Puolustus myönsi, että palkkaa maksettiin käteisellä, mutta sen mukaan työntekijän pyynnöstä ja verot maksaen.[1]

Syyttäjät luopuivat hovioikeudessa näkemyksestä, että Airiston Helmeen liittyi kansainvälinen rikollisryhmä.[1]

Tausta:

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Melnikovin 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta ja hylkäsi työntekijöiden syytteet.[1]

Tuomiosta valitettiin, ja syyttäjä on vaatinut tuomioiden koventamista. Hovioikeus alkoi käsitellä asiaa elokuussa.[1]

Syytettyinä ovat Melnikov, neljä työntekijää ja yhtiö itse.[1]

Lähteet:
1. [Airiston Helmen talousrikosten käsittely loppuu tänään – Yle seuraa suorana](https://yle.fi/a/74-20256735) (Yle, 13.11. klo 8.56)

### Verohallinnon Omavero-palvelu on poissa käytöstä viikonlopun ajan järjestelmäpäivityksen vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/verohallinnon-omavero-palvelu-on-poissa-kaytosta-viikonlopun

Verohallinnon asiointipalvelu Omavero on kiinni viikonloppuna vuosittaisen järjestelmäpäivityksen vuoksi.[1] Käyttökatkon oli määrä alkaa perjantaina iltapäivällä ja päättyä sunnuntaina illalla.[1]

Tarkemmin:

Verohallinto kehotti ihmisiä hoitamaan mahdolliset veroasiansa ennen käyttökatkon alkamista.[1]

Jatkossa palvelussa voi esimerkiksi antaa vuosi-ilmoituksia myös yrityksen puolesta asioidessa.[1]

Lähteet:
1. [Omavero poissa käytöstä koko viikonlopun ajan](https://yle.fi/a/74-20256709) (Yle, 13.11. klo 2.06)

### Poliisi epäilee 20-vuotiasta yliopisto-opiskelijaa 23-vuotiaan naisen taposta Jyväskylässä

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/poliisi-epailee-20-vuotiasta-yliopisto-opiskelijaa-23-vuotia

Poliisi epäilee 20-vuotiasta jyväskyläläistä yliopisto-opiskelijaa 23-vuotiaan jyväskyläläisen naisen taposta.[1] Epäilty henkirikos tapahtui Jyväskylän Puistotorilla sijaitsevassa asunnossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 1. marraskuuta.[1] Tietojen mukaan tapahtumapaikka on epäillyn vanhempien asunto.[1]

Tarkemmin:

Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi miehen 5. marraskuuta todennäköisin syin epäiltynä taposta.[1]

Poliisi on huomauttanut, että rikosnimike saattaa vielä muuttua, mutta torstaina se oli yhä tappo.[1]

Epäillyn avustaja, asianajaja Tommi Hytönen kertoi sopineensa päämiehensä kanssa, ettei asiaa kommentoida julkisuuteen tässä vaiheessa.[1]

Epäilty asuu opiskelija-asunnossa muutaman kilometrin päässä, ja uhri asui melko lähellä Puistotoria.[1]

Epäilty aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelmassa elokuussa 2025.[1]

Tausta:

Poliisi pyysi 3. marraskuuta yleisöltä tietoa esimerkiksi epätavallisesta metelistä tai huomiota herättävistä henkilöistä Puistotorilla.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi epäilee, että yliopisto-opiskelija tappoi nuoren naisen vanhempiensa asunnossa – tämä asiasta tiedetään](https://yle.fi/a/74-20256062) (Yle, 13.11. klo 10.18)

### Keski-Suomen hyvinvointialue tiukensi ohjetta hoivakotihuoneen tyhjentämisestä asukkaan kuoleman jälkeen

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/keski-suomen-hyvinvointialue-tiukensi-ohjetta-hoivakotihuone

Keski-Suomen hyvinvointialue tiukensi kesällä ohjeistustaan hoivakodin asukkaan huoneen tyhjentämisestä.[1] Turkulainen Liisa Westerstråhle sai kesällä hyvinvointialueelta kirjeen, jonka mukaan huone tulisi tyhjentää mahdollisimman pian asukkaan kuoleman jälkeen, vaikka hänen Jyväskylässä hoivakodissa asuva veljensä on yhä elossa.[1] Westerstråhle pitää ohjetta kohtuuttomana, koska monet omaiset asuvat kaukana, ja ihmettelee, ettei kirjeessä perusteltu uutta toimintatapaa.[1]

Tarkemmin:

Vuokralaiset-järjestön toiminnanjohtajan Anne Viidan mukaan kuolinpesän irtisanomisaika on kuukausi, jos huoneesta on tehty vuokrasopimus asunnon tapaan, eikä vuokranantaja voi lyhentää sitä.[1]

Viidan mukaan vuokralainen tai kuolinpesä voi aloitteestaan lyhentää aikaa vuokranantajan suostumuksella, jolloin myös vuokranmaksun pitää lakata aiemmin.[1]

Hyvinvointialueen mukaan tyhjennysaika on suositus, ja vuokran laskutus päättyy tyhjennyspäivään.[1]

Palvelujohtaja Maarit Raappanan mukaan tyhjentäminen oli aiemmin saattanut kestää päiviä tai jopa viikon, ja aikataulusta voi neuvotella.[1]

Keski-Suomen ikääntyneiden asumisyksiköiden täyttöaste on noussut vuoden alusta parilla prosenttiyksiköllä 98,9 prosenttiin, kun se Etelä-Savossa on noin 94 prosenttia.[1]

Pirkanmaalla suositus on, että huone tyhjennetään kolmen vuorokauden kuluessa asukkaan kuolemasta.[1]

Tausta:

Halin selvityksen mukaan iäkkäät odottivat alkuvuonna hoivakotipaikkaa keskimäärin 58 vuorokautta, mutta alueiden erot olivat suuria.[2]

Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden säästöt näkyvät hoivan jonoissa, ja alueet ovat tiukentaneet ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsyn kriteereitä.[2]

Selvityksen mukaan Keski-Suomessa tehtiin vähiten myönteisiä hoivapäätöksiä suhteessa yli 85-vuotiaisiin, 4,1 prosenttia.[2]

Lähteet:
1. [Omainen hämmästyi hyvinvointialueen ohjeesta: hoivakodin huone halutaan asukkaan kuoleman jälkeen heti tyhjäksi](https://yle.fi/a/74-20253066) (Yle, 13.11. klo 10.37)
2. [Yhdellä sote-alueella vanhus pääsee hoivakotiin kolmessa viikossa, toisessa odottaa lähes kolme kuukautta](https://yle.fi/a/74-20253562) (Yle, 28.10. klo 7.05)

### Itäsuomalaisen kunnan johtava viranhaltija vangittiin epäiltynä useista seksuaalirikoksista

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/itasuomalaisen-kunnan-johtava-viranhaltija-vangittiin-epailt

Itäsuomalaisen kunnan johtava viranhaltija on vangittu todennäköisin syin epäiltynä useista seksuaalirikoksista.[1] Hänet aiotaan myös pidättää virasta.[1]

Tarkemmin:

Osan teoista epäillään tapahtuneen vuoden 2021 lokakuun lopun ja kuluvan vuoden lokakuun alun välillä.[1]

Kunnan mukaan viranhaltijaa on kuultu asianajajan välityksellä, eikä hänellä ole huomauttamista virasta pidättämiseen.[1]

Kunnan mukaan vangitseminen tuli yllätyksenä.[1]

Esitutkinta on yhä kesken.[1]

Viranhaltijan avustajana toimiva lupalakimies ei kommentoinut asiaa tässä vaiheessa.[1]

Epäillyn nimeä ja tekopaikkakuntaa ei kerrota uhrien suojelemiseksi.[1]

Lähteet:
1. [Itäsuomalaisen kunnan johtava viranhaltija vangittu epäiltynä useista seksuaalirikoksista](https://yle.fi/a/74-20256803) (Yle, 13.11. klo 15.26)

### Savukoski, ympäristöjärjestöt ja poroelinkeino vaativat Soklin koekaivoksen ympäristöluvan hylkäämistä

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/savukoski-ymparistojarjestot-ja-poroelinkeino-vaativat-sokli

Savukosken Sokliin suunnitellun koekaivoksen ympäristölupahakemus sai tyrmääviä lausuntoja usealta taholta.[1] Luvan epäämistä vaativat muun muassa sijaintikunta Savukoski, ympäristöjärjestöt ja poroelinkeino.[1] Savukosken kunta vaatii usean muun tavoin, että kaivostoiminnan ympäristövaikutukset pitää selvittää ennen ympäristölupaa.[1]

Tarkemmin:

Savukosken kunnan mukaan hakemuksessa jää epävarmuuksia koekaivoksen vesienkäsittelystä ja sen vaikutuksista erityisesti pohjaveteen.[1]

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin mielestä Sokli oy on pilkkonut hankkeen keinotekoisesti tarkoituksenaan laajentaa kaivos myöhemmin täyteen mittaan.[1]

Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Sompion luonnonystävät vaativat hakemuksen hylkäämistä muun muassa siksi, ettei hankkeesta ole tehty ympäristövaikutusten arviointia.[1]

Eloporoluvultaan Suomen suurin Kemin–Sompion paliskunta vaatii luvan hylkäämistä, koska kaivos vähentäisi laidunalueita ja melu ja valosaaste häiritsisivät poroja.[1]

Luonnonvarakeskuksen mukaan hakemuksessa ei ole esitetty pohjavesien laskun määrää tai laajuutta, ja Metsähallitus nostaa esiin vaarat Nuorttijoen kalakannoille.[1]

Sokli oy:n toimitusjohtaja Pasi Heino pitää kannanottojen määrää odotettavana, ja hänen mukaansa yhtiö tutustuu kaikkiin lausuntoihin.[1]

Tausta:

Hanketta vetävät valtion omistama Finnish Minerals Group ja siihen kuuluva Sokli oy, joka haluaa aloittaa enimmillään kuusi vuotta kestävän kokeilevan kaivostoiminnan ensi kesänä.[1]

Korkein hallinto-oikeus kumosi Soklin varsinaisen kaivostoiminnan ympäristöluvat vuonna 2022, ja varsinaisen kaivoksen lupahakemus on palautunut nykyiselle Lupa- ja valvontavirastolle.[1]

Sokliin on suunniteltu kaivosta 60 vuoden ajan, ja Savukoski teki aiemmin tänä vuonna kaivosvastaisen periaatepäätöksen.[1]

Business Finland on kertonut perustavansa Soklin ympärille 75 miljoonan euron hankkeen.[1]

Lähteet:
1. [Soklin koekaivoksen ympäristölupaa vaaditaan hylättäväksi](https://yle.fi/a/74-20255937) (Yle, 13.11. klo 16.20)

### Lapinlahden Korpijärven kyläläiset keräsivät lähes 15 000 euroa ja pelastivat tievalot purkamiselta

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/lapinlahden-korpijarven-kylalaiset-kerasivat-lahes-15-000-eu

Pohjois-Savon Lapinlahdella sijaitsevan Korpijärven kylän tievalot palavat edelleen, vaikka valtio uhkasi purkaa ne.[1] Valot pelasti kyläyhdistys, joka lupasi maksaa lamppujen vaihdon ledeiksi.[1] Vaihtoon tarvittiin noin 14 500 euroa, ja kyläyhdistys keräsi rahat pienkeräyksellä.[1]

Tarkemmin:

Itä-Suomen elinvoimakeskuksen projektipäällikön Mikko Laitisen mukaan elinvoimakeskus kysyy aina ensin kunnalta, haluaako se ottaa poistettavat valot haltuunsa.[1]

Itä-Suomessa valtio purkaa tievalaistuksen 22 kilometrin matkalta.[1]

Laitisen mukaan ledeiksi vaihdetut tievalaistukset säästyvät purkamiselta, ja Itä-Suomessa puolet vanhoista valoista on jo vaihdettu.[1]

Elinvoimakeskus on saanut purkamisesta paljon pääosin kielteistä palautetta, ja Laitisen mukaan valoja voidaan purkaa lisää, mutta ei lähivuosina.[1]

Tausta:

Purkuun vaikuttaa myös EU:n asetus, joka kieltää elohopeaa sisältävät suurpainenatriumlamput, ja rikkoutuneet valaisimet on vaihdettava ledeihin.[1]

Kyläyhdistys pyysi kuntalaisaloitteella kuntaa ottamaan valot hoitoonsa, mutta kunta kieltäytyi lamppujen vaihdon kustannusten vuoksi.[1]

Sopimuksen mukaan kunta ottaa valaistuksen haltuunsa vaihdon jälkeen ja vastaa jatkossa huolloista ja käyttökustannuksista.[2]

Lähteet:
1. [Valtio uhkasi pimentää kylän Lapinlahdella – asukkaat tekivät harvinaisen ratkaisun ja keräsivät itse lähes 15 000 euroa](https://yle.fi/a/74-20254664) (Yle, 13.11. klo 17.07)
2. [Korpijärven Kyläyhdistys on aloittanut pienkeräyksen katuvalojen säilyttämiseksi](https://yle.fi/a/74-20237621) (Yle, 24.7. klo 13.15)

### Traficom: sähköpotkulautojen rajoitukset ovat tepsineet ja onnettomuudet vähentyneet

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/traficom-sahkopotkulautojen-rajoitukset-ovat-tepsineet-ja-on

Traficomin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari sanoo, että sähköpotkulautaonnettomuudet ovat kääntyneet laskuun suurissa kaupungeissa.[1] Parkkarin mukaan kaupunkien asettamat rajoitukset ovat toimineet.[1]

Tarkemmin:

Parkkarin mukaan esimerkiksi yökiellot ovat tehokkaita myös päihtyneenä ajamiseen, ja nopeuksien alentaminen vilkkaimmilla alueilla on ollut hyvä asia.[1]

Parkkari huomauttaa, etteivät kaikki loukkaantuneet päädy tilastoihin.[1]

Parkkari korostaa lautailijoiden omaa vastuuta noudattaa liikennesääntöjä eikä ajaa jalkakäytävällä.[1]

Aartela on murtuneesta jalasta huolimatta jatkanut keikkailua ja laulaa baarijakkaralta.[1]

Tausta:

Tampere otti 24. kesäkuuta käyttöön kymmenen kilometrin tuntinopeuden sähköpotkulaudoille keskustan vilkkaimmilla kävelyalueilla, Hämeenkadulla rajoitus on 15 kilometriä tunnissa.[2]

Tampereen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen selvityksen mukaan Acutassa ja Valkeakosken päivystyksessä hoidettiin vuosina 2019–2025 yhteensä 1 837 sähköpotkulautatapaturmaa, joista joka kolmas oli vakava.[2]

HUSin mukaan Meilahden ja Malmin päivystyksissä hoidettiin tammi–elokuussa 172 sähköpotkulautailuun liittyvää loukkaantumista, kun vuotta aiemmin samaan aikaan potilaita oli 248.[3]

Lähteet:
1. [Aikakoneen Sani oli jäädä skuutin alle, jalka murtui](https://yle.fi/a/74-20256569) (Yle, 13.11. klo 12.36)
2. [Tampere laittaa sähköpotkulaudoille 10 kilometrin nopeusrajoituksen osalle keskustan kaduista – astuu voimaan tänään](https://yle.fi/a/74-20233140) (Yle, 24.6. klo 13.03)
3. [Sähköpotkulautailuun liittyvät onnettomuudet vähenivät Helsingissä lähes kolmanneksen](https://yle.fi/a/74-20256150) (Yle, 11.11. klo 11.31)

### Turun Rauhankadun henkirikoksesta epäilty 44-vuotias mies vangittiin – poliisin mukaan kyse lähisuhdeväkivallasta

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/turun-rauhankadun-henkirikoksesta-epailty-44-vuotias-mies-va

Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi perjantaina 44-vuotiaan miehen todennäköisin syin taposta epäiltynä.[1] Miestä epäillään keski-ikäisen naisen tappamisesta Turun Rauhankadulla alkuviikosta.[1] Poliisi tiedotti vangitsemisen jälkeen, että henkirikoksessa oli epäilyn perusteella kyse lähisuhdeväkivallasta.[1]

Tarkemmin:

Epäilty osallistui istuntoon etäyhteydellä vankilasta ja peitti kasvonsa.[1]

Poliisin mukaan mies ja uhri tunsivat toisensa.[1]

Epäilty otettiin kiinni toisesta asunnosta alle tunti sen jälkeen, kun hätäkeskukseen oli tullut ilmoitus tajuttomasta naisesta.[1]

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Riikka Laaksonen sanoi, ettei poliisi voi vielä tutkinnallisista syistä kertoa tarkempaa tekotapaa.[1]

Poliisi tutkii naisen kuolemaa tappona ja kuolemansyyntutkintana.[1]

Tausta:

Miehellä on pitkä rikostausta, ja häntä on syytetty viime vuosina lukuisista rikoksista Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.[1]

Syyskuun puolivälissä hänet vangittiin todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä, joka poliisin mukaan tapahtui Turussa 12. syyskuuta.[1]

Samassa tutkinnassa häntä epäiltiin myös kotirauhan rikkomisesta ja varkaudesta.[1]

Lokakuun alussa mies vapautettiin tutkintavankeudesta ja määrättiin matkustuskieltoon.[1]

Lähteet:
1. [Turun Rauhankadun henkirikoksesta epäilty vangittiin – poliisin mukaan kyse lähisuhdeväkivallasta](https://yle.fi/a/74-20256779) (Yle, 13.11. klo 13.59)

### Itä-Suomen hovioikeus piti Joensuun kokaiiniringin tuomiot pääosin ennallaan – kovin rangaistus yhdeksän vuotta

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/ita-suomen-hovioikeus-piti-joensuun-kokaiiniringin-tuomiot-p

Itä-Suomen hovioikeus piti laajasta kokaiiniringistä langetetut tuomiot lähes ennallaan.[1] Neljä tuomituista oli valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.[1] Hovioikeus arvioi muutamat syytekohdat lievemmiksi kuin käräjäoikeus, mutta vakavimmat rikokset pysyivät ennallaan.[1]

Tarkemmin:

Käräjäoikeudessa kovimman rangaistuksen saaneen Sami Tapani Sorsan (s. 1982) vankeustuomio pysyi yhdeksässä vuodessa.[1]

Mika Esko Henrik Sorsan (s. 1983) tuomio lyheni vuodella, sillä hovioikeuden mukaan oikea rangaistus on neljä vuotta vankeutta.[1]

Hovioikeuden mukaan yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta ei ollut riittävää näyttöä, joten se katsottiin perusmuotoiseksi huumausainerikokseksi.[1]

Kaksi muuta valittajaa oli saanut alle vuoden ehdolliset vankeusrangaistukset, joista toinen pysyi ennallaan ja toinen lyheni muutamalla kuukaudella.[1]

Käräjäoikeus tuomitsi Nico Christian Bjerregård Madsenin (s. 1990) 6 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen, eikä hän valittanut tuomiostaan.[1]

Tuomitut voivat hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.[1]

Tausta:

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2025 kymmenen ihmistä huumausaineiden välitys- ja myyntiringistä, joka toimi pääasiassa Joensuussa.[1]

Tulli takavarikoi Turussa heinäkuussa 2024 Yhdysvalloista saapuneen postilähetyksen, jossa oli kolme kiloa kokaiinia ja joka oli osoitettu Madsenille.[1][2]

Tuomittujen hallusta takavarikoitiin kiloittain kokaiinia sekä muun muassa amfetamiinia, ekstaasia, ketamiinia ja kannabista.[1]

Tuomion mukaan takavarikoidun kokaiinin arvo oli noin 390 000 euroa, ja poliisin mukaan määrä oli Pohjois-Karjalan kokoiselle alueelle poikkeuksellisen iso.[3]

Lähteet:
1. [Hovioikeus piti Joensuun kokaiiniringin tuomiot pääosin ennallaan – kovin rangaistus on yhdeksän vuotta](https://yle.fi/a/74-20256871) (Yle, 13.11. klo 15.08)
2. [Tulli pysäytti jopa 60 000 annoksen kokaiinierän – epäiltynä lukuisia pohjoiskarjalaisia henkilöitä](https://yle.fi/a/74-20147802) (Yle, 6.3. klo 8.13)
3. [Kokaiiniringin pyörittäminen toi ydinporukalle vuosien rangaistukset – Joensuun yliajosta epäilty sai yli 4 vuotta vankeutta](https://yle.fi/a/74-20191268) (Yle, 7.11. klo 14.17)

### Suomenlinnan rannoilta puhdistetaan öljyklimppejä – öljyn alkuperä ei ole tiedossa

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/suomenlinnan-rannoilta-puhdistetaan-oljyklimppeja-oljyn-alku

Helsingin Suomenlinnassa rannoille on huuhtoutunut pieniä kuivuneita öljyklimppejä, kertoi Helsingin pelastuslaitos.[1] Paikalla kerätään rakkolevään ja rannan kivikkoon tarttunutta öljyä.[1]

Tarkemmin:

Pelastuslaitoksen mukaan klimppejä on rannalla noin kymmenen metrin etäisyydellä rantaviivasta.[1]

Pelastuslaitos arvioi tämän viittaavan siihen, että aines huuhtoutui rannalle marraskuun alkupuolella.[1]

Meressä öljyä ei ole havaittu.[1]

Ympäristöjärjestö WWF kertoi tiedotteessaan kutsuvansa pelastuslaitoksen pyynnöstä vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja auttamaan siivoamisessa.[1]

Lähteet:
1. [Helsingissä Suomenlinnan rannoilta puhdistetaan öljyklimppejä](https://yle.fi/a/74-20256887) (Yle, 13.11. klo 15.24)

### Lupa- ja valvontavirasto selvittää vaasalaisen Porvarinkadun koulun ”häpeäpöytää”

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/lupa-ja-valvontavirasto-selvittaa-vaasalaisen-porvarinkadun

Lupa- ja valvontavirasto aloitti selvityksen Vaasan Porvarinkadun koulun toimintatavoista.[1] Selvitys alkoi sen jälkeen, kun oli uutisoitu oppilaiden asettamisesta niin kutsuttuun ”häpeäpöytään” kouluruokailussa.[1] Virasto lähetti torstaina Vaasan kaupungille selvityspyynnön.[1]

Tarkemmin:

Asiaa selvitetään osana perusopetuksen laillisuusvalvontaa.[1]

Viraston yksikön päällikön Noora Lohen mukaan viraston tehtävä on selvittää, onko koulutus järjestetty lainmukaisesti.[1]

Lohen mukaan tapauksessa on kyse kasvatuksellisten toimien ja kurinpitokeinojen menettelytavoista sekä lapsen oikeudesta täysipainoiseen kouluateriaan.[1]

Tausta:

Viraston saamien tietojen mukaan osa oppilaista olisi ottanut liikaa ruokaa aterioilla, joiden annoskokoa koulun keittiö on rajoittanut.[1]

Median mukaan nämä oppilaat on ohjattu istumaan erilliseen pöytään, jonka opettajat ovat nimenneet ”häpeäpöydäksi”.[1]

Lupa- ja valvontavirasto voi omasta aloitteestaan selvittää esi- ja perusopetuksen lainmukaisuutta esimerkiksi huoltajilta, henkilökunnalta tai mediasta saatujen tietojen perusteella.[1]

Lähteet:
1. [Lupa- ja valvontavirasto selvittää vaasalaisen koulun ”häpeäpöytää”](https://yle.fi/a/74-20256857) (Yle, 13.11. klo 14.13)

### Poliisi epäilee Tampereen Härmälän parkkihallipaloa tahallaan sytytetyksi – kolme autoa lunastuskunnossa

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/poliisi-epailee-tampereen-harmalan-parkkihallipaloa-tahallaa

Tampereen Härmälänrannassa Hissikadulla syttyi torstain ja perjantain välisenä yönä palamaan auto kerrostalon alla sijaitsevassa pysäköintihallissa.[1] Poliisin mukaan palo oli esitutkinnan perusteella tahallaan sytytetty, ja rikosnimike on tässä vaiheessa törkeä tuhotyö.[2] Poliisi epäilee teosta yhtä henkilöä, mutta ei anna hänestä tarkempaa kuvausta.[2]

Tarkemmin:

Pelastuslaitos sai hälytyksen asukkaalta, joka oli huomannut savua ajaessaan autoaan halliin.[1]

Hallissa oli palon aikaan 32 autoa, ja Lähi-Tapiolan korvausjohtaja Antti Määttäsen mukaan kolme niistä on lunastuskunnossa.[1]

Määttänen arvioi, että muihin autoihin riittänee tehokas puhdistus, eikä niillä pidä ajaa ennen kuin esimerkiksi suodattimet on puhdistettu.[1]

Poliisin mukaan tekijä poistui paikalta noin kello 23.30, ja poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja erityisesti Hissikadun ympäristöstä torstai-illalta.[2]

Saton liiketoimintajohtaja Olli Tångin mukaan palo katkaisi kerrostalon sähköt, ja niiden arvioitiin palaavan perjantaina kello 18:n ja 20:n välillä.[2]

Kerrostalossa on 62 huoneistoa, eikä kenenkään ole Tångin mukaan tarvinnut muuttaa palon takia kodistaan.[2]

Lähteet:
1. [Auto syttyi tuleen keskiyöllä kerrostalon parkkihallissa Tampereella – kolme autoa lunastuskunnossa](https://yle.fi/a/74-20256715) (Yle, 13.11. klo 6.37)
2. [Uutta tietoa Tampereen Härmälän autohallipalosta: poliisi epäilee yhtä henkilöä palon tahallaan sytyttämisestä](https://yle.fi/a/74-20256876) (Yle, 13.11. klo 14.49)

### Syyttäjä ei aloita esitutkintaa Kari Uotin ja Ilta-Sanomien kuvaajan välisestä tönäisystä oikeussalissa

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/syyttaja-ei-aloita-esitutkintaa-kari-uotin-ja-ilta-sanomien

Syyttäjä hyväksyi poliisin esityksen esiselvityksen päättämisestä, joten asia ei etene oikeuteen.[1] Kyse oli välikohtauksesta vapaaottelija Makwan Amirkhanin oikeudenkäynnissä lokakuun lopulla.[1] Amirkhanin oikeusavustaja Kari Uoti tönäisi tuolloin Ilta-Sanomien kuvaajaa.[1]

Tarkemmin:

Tönäisystä tehtiin rikosilmoitus lievänä pahoinpitelynä, ja poliisin mukaan myöhemmin tehtiin toinen ilmoitus kuvaajan toiminnasta.[1]

Syyttäjän mukaan tärkeä yksityinen tai yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista.[1]

Syyttäjän mukaan epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta.[1]

Rikoksesta epäiltyjä ei tarkkaan ottaen ollut, koska kyse oli esiselvityksestä.[1]

Tausta:

Uoti sanoi kuvaajan astuneen hänen jalkansa päälle, mutta kuvaaja kiisti Ilta-Sanomille osuneensa Uotiin.[2]

Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Mika Illman kuvaili tönäisyä Helsingin Sanomille erittäin poikkeukselliseksi.[2]

Amirkhania syytetään muusikko Mira Luodin pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, ja syyttäjä vaatii hänelle noin puolentoista vuoden ehdollista vankeutta.[1]

Amirkhani kiistää syytteen, ja oikeudenkäynti jatkuu 22. joulukuuta.[1]

Lähteet:
1. [”Vähäisenä pidettävää väkivaltaa” – syyttäjä torppasi Kari Uotista ja kuvaajasta tehdyt tutkintapyynnöt](https://yle.fi/a/74-20256856) (Yle, 13.11. klo 14.39)
2. [Makwan Amirkhanin avustaja tönäisi kuvaajaa oikeussalissa: rikosilmoitus](https://yle.fi/a/74-20254662) (Yle, 2.11. klo 16.40)

### Parolannummella panssarivaunun ja seinän väliin puristuksiin jäänyt varusmies voi hyvin

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/parolannummella-panssarivaunun-ja-seinan-valiin-puristuksiin

Maavoimat kertoi tiedotteessaan, että onnettomuudessa loukkaantunut varusmies voi hyvin ja on palannut palvelukseen.[1]

Tarkemmin:

Maavoimien mukaan varusmies jäi puristuksiin panssarivaunun ja seinän väliin keskiviikkona iltapäivällä Parolannummella.[1]

Varusmies toimitettiin ensihoidon tarkistuksen jälkeen jatkohoitoon.[1]

Maavoimat tiedotti keskiviikkona, että tapahtumien syitä selvitetään.[1]

Lähteet:
1. [Panssarivaunun ja seinän väliin puristuksiin jäänyt varusmies voi hyvin](https://yle.fi/a/74-20256875) (Yle, 13.11. klo 14.49)

### Venäjän Karjalassa tapahtunut heikko maanjäristys tuntui Kuusamossa

https://seeste.fi/2026-11-13/kotimaa/venajan-karjalassa-tapahtunut-heikko-maanjaristys-tuntui-kuu

Kuusamossa havaittiin maanjäristys varhain perjantaiaamuna.[1] Järistys tapahtui kolmen aikoihin aamuyöllä Venäjän Karjalan alueella.[1]

Tarkemmin:

Järistys luokitellaan heikoksi.[1]

Tausta:

Suomessa maanjäristyksiä on eniten Kuusamon seudulla, Perämeren rannikolla ja Tornionjokilaaksossa.[1]

Seismologian instituutin mukaan Kuusamon ympäristö on tilastollisesti Suomen aktiivisinta maanjäristysaluetta.[1]

Lähteet:
1. [Viimeöinen maanjäristys Venäjällä tuntui Kuusamossa saakka](https://yle.fi/a/74-20256798) (Yle, 13.11. klo 11.49)

## Ulkomaat

### Bild: Venäjä vaati Suomen eroa Natosta Ukraina-neuvotteluissa – Kreml kiistää

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/bild-venaja-vaati-suomen-eroa-natosta-ukraina-neuvotteluissa

Saksalaislehti Bild kertoi perjantaina, että Venäjän neuvottelijat ovat esittäneet Abu Dhabissa Ukrainan sodan lopettamista koskevissa neuvotteluissa vaatimuksia, joihin kuuluu Suomen ero Natosta.[1] Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti perjantaina, että Venäjä olisi vaatinut Suomen eroa Natosta.[1] Bildin mukaan esitys on yksi epävirallisissa keskusteluissa esillä olleista ehdotuksista, eikä lehti tiedä, onko sillä Putinin hyväksyntää.[1]

Tarkemmin:

Vastineeksi Venäjä tarjoutuisi lehden mukaan vetämään ydinaseensa Valko-Venäjältä.[1]

Bildin väitteille ei ole ollut laajempaa vahvistusta keskeisissä medialähteissä.[1]

Häkkäsen mukaan Venäjä tietää, ettei Suomen Nato-jäsenyydestä neuvotella, ja se on vaatinut vastaavaa jo pitkään, muun muassa vuonna 2021.[2]

Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan neuvottelujen ulottaminen Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin kertoo, ettei Venäjällä ole kiire sopia.[2]

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari pitää vaatimuksia sumutuksena, jolla Venäjä luo kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välille.[3]

Tausta:

Venäjän viranomaiset väittävät edelleen, että länsimaat lupasivat aikoinaan olla laajentamatta Natoa itään.[1]

Saaren mukaan presidentti Vladimir Putin on jo pitkään pyrkinyt saamaan Venäjälle Eurooppaan suurvalta-aseman, jossa sillä olisi omat etupiirit.[3]

Lähteet:
1. [Venäjä vaatii Suomea eroamaan Natosta, saksalaislehti Bild kertoo](https://yle.fi/a/74-20256817) (Yle, 13.11. klo 12.13)
2. [Häkkänen pitää Venäjän Nato-vaadetta pöyristyttävänä: Ei neuvottelukysymys](https://yle.fi/a/74-20256835) (Yle, 13.11. klo 13.09)
3. [Tutkija Venäjän Nato-vaatimuksesta Suomelle: ”Silmänkääntötemppu”](https://yle.fi/a/74-20256828) (Yle, 13.11. klo 18.00)

### EU-johtajat päättivät Dublinissa: E5-maat ja EU-instituutiot edustavat Eurooppaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/eu-johtajat-paattivat-dublinissa-e5-maat-ja-eu-instituutiot

EU-maiden johtajat kokoontuivat perjantaina Irlannin Dublinissa epäviralliseen huippukokoukseen.[1][2] Johtajat päättivät, että Eurooppaa edustaa Ukraina-neuvotteluissa joukkue, johon kuuluvat Saksan, Ranskan, Britannian, Italian ja Puolan sekä EU-instituutioiden edustajat.[3] Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi päätöksestä Dublinissa ja totesi, että sopuun pääseminen kesti aivan liian kauan.[2][3]

Tarkemmin:

Orpon mukaan kokouksessa tuli erittäin vahva tuki sille, ettei Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri ole neuvottelun aihe.[2]

Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushner ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoivat torstai-iltana, että Eurooppa on edustettuna seuraavissa Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa, mutta Venäjä ei vahvistanut asiaa.[3]

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettisen mukaan E5-maiden vahva asema kertoo, että EU:n turvallisuuspolitiikka rakentuu edelleen vahvasti kansallisvaltioiden ja kansallisen sotilasvallan varaan.[4]

Miettisen mukaan rauhansopimukseen kuuluisivat todennäköisesti Ukrainan turvatakuut, joiden yksi mahdollinen osa olisi Britannian ja Ranskan johdolla valmisteltava monikansallinen joukko.[4]

EU:n mukanaolo on Miettisen mukaan tärkeää, koska neuvotteluissa voivat nousta esiin Venäjä-pakotteet, jäädytettyjen venäläisvarojen käyttö ja Ukrainan jälleenrakennuksen rahoitus.[4]

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoi, että Euroopan tulee puhua Ukrainan tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa yhdellä selvällä äänellä.[3]

Tausta:

Kokouksen pääaiheeksi oli alun perin tarkoitettu tekoäly, mutta Ukrainan tilanne ja EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehys olivat nousemassa kuumimmiksi puheenaiheiksi.[1]

Euroopan edustajista on keskusteltu siitä lähtien, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti alkuvuonna 2025 aloittavansa prosessin Ukrainan sodan päättämiseksi.[3]

Rauhaa on yritetty tuloksetta saada aikaan Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän kesken, mikä on herättänyt huolta Euroopan asioista päättämisestä ilman eurooppalaisia.[3]

Presidentti Alexander Stubb sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että Euroopan pitää olla mukana, kun sodan päättymisestä neuvotellaan.[5]

Lähteet:
1. [EU-johtajilla tänään huippukokous – aiheina Ukraina, budjetti ja tekoäly](https://yle.fi/a/74-20256711) (Yle, 13.11. klo 3.38)
2. [Orpo: Euroopan sotilasmahdit edustavat Ukrainan rauhanneuvotteluissa](https://yle.fi/a/74-20256918) (Yle, 13.11. klo 19.44)
3. [Analyysi: Ukraina-neuvotteluissa on käsillä käänne, mutta kaksi olennaista kysymystä on auki](https://yle.fi/a/74-20256944) (Yle, 13.11. klo 23.43)
4. [Tutkija: Euroopan sotilasmahdit voisivat turvata rauhaa Ukrainassa, ja siksi ne halutaan neuvottelemaan Venäjän kanssa](https://yle.fi/a/74-20256938) (Yle, 13.11. klo 22.48)
5. [Stubb: Euroopan täytyy ryhdistäytyä](https://yle.fi/a/74-20143968) (Yle, 15.2. klo 20.22)

### Kongon ebolaepidemiassa yli 11 000 tartuntaa – satojen miljoonien avustusrahojen käyttö raportoimatta

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/kongon-ebolaepidemiassa-yli-11-000-tartuntaa-satojen-miljoon

Kongon demokraattisessa tasavallassa oli keskiviikkoon mennessä rekisteröity 11 114 ebolatartuntaa ja 5 433 kuolemaa.[1] Tauti leviää maassa aiempia epidemioita nopeammin.[1] BBC kertoi torstaina, että tautia torjuvilla työntekijöillä on paha pula koulutuksesta, palkoista ja jopa ambulanssien polttoaineesta.[1]

Tarkemmin:

Epidemia leviää kahdeksassa itäisessä maakunnassa, jotka ovat yhdessä Britannian kokoinen alue.[1]

Torjuntaa vaikeuttavat huonot kulkuyhteydet ja alueella vuosia jatkunut aseellinen konflikti, jonka taisteluita pakenevat levittävät tautia.[1]

Alueen muissa maissa on toistaiseksi ollut vähän tartuntoja.[1]

Afrikan CDC:n mukaan kansainväliset lahjoittajat ovat rahoittaneet Kongossa toimivia avustusjärjestöjä 868 miljoonalla eurolla, ja yli 630 miljoonan euron käyttö on jäänyt raportoimatta.[1]

Kongon hallinnon mukaan varat maksettiin suoraan järjestöille, mutta julkisuuteen ei ole kerrottu, mitkä järjestöt ovat laiminlyöneet raportoinnin.[1]

Afrikan CDC:n johtaja Jean Kaseya varoitti, että raportoinnin laiminlyöneet järjestöt voidaan sulkea mustalla listalla pois kansainvälisesti rahoitetuista operaatioista.[1]

Tausta:

Vakavin ebolaepidemia koettiin Länsi-Afrikassa vuosina 2014–2016, jolloin tartuntoja rekisteröitiin yli 28 600.[1]

Kongon demokraattisen tasavallan edellisessä epidemiassa vuosina 2018–2020 sairastuneita rekisteröitiin yli 3 000, kun tällä kertaa tartuntoja on yli 11 000 kuuden kuukauden sisällä.[1]

Paikalliset puhuvat ebolabisneksestä ja suhtautuvat joillain alueilla yhä epäluuloisesti, jopa aggressiivisesti avustustyöntekijöihin.[1]

Lähteet:
1. [Kongon ebolaepidemia leviää aiempia nopeammin – samaan aikaan satoja miljoonia euroja avustusrahaa on kateissa](https://yle.fi/a/74-20256769) (Yle, 13.11. klo 15.47)

### Virolaiseverstin mukaan Venäjän sota-aluksen miehistöä kuoli Ukrainan drooni-iskussa Suomenlahdella

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/virolaiseverstin-mukaan-venajan-sota-aluksen-miehistoa-kuoli

Ukraina teki keskiviikkona drooni-iskun venäläistä sota-alusta vastaan Suomenlahdella.[1] Aluksen miehistön jäseniä kuoli ja haavoittui, kertoi Viron puolustusvoimien eversti Aron Kalmus virolaiselle yleisradioyhtiö ERR:lle perjantaina.[1] Kalmusin mukaan Svijažsk-luokan korvetti vaurioitui pahasti.[1]

Tarkemmin:

Alus sijaitsi lähellä Suursaarta, ja se joutui iskun kohteeksi samassa yhteydessä kuin Laukaansuun öljysatama.[1]

Iskun jälkeen alus jatkoi matkaa kohti Pietaria saattoaluksen avustamana.[1]

Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n mukaan Laukaansuun eli Ust-Lugan satamassa vaurioituivat öljysäiliöt, pumppaamot, putkistot ja öljytuotteiden siirtoinfrastruktuuri.[1]

Satama-alueella syttyi myös laaja tulipalo.[1]

Kalmusin mukaan Ust-Luga on käytännössä Venäjän toiseksi suurin satama, joten iskulla on varmasti vaikutuksia Venäjän Itämeren kautta kulkevaan vientiin.[1]

Lähteet:
1. [ERR: Miehistön jäseniä kuoli iskussa Venäjän sota-alukseen Suomenlahdella](https://yle.fi/a/74-20256928) (Yle, 13.11. klo 20.41)

### CNN: Varapresidentti J. D. Vance harkitsee, ettei asetu ehdolle vuoden 2028 presidentinvaaleissa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/cnn-varapresidentti-j-d-vance-harkitsee-ettei-asetu-ehdolle

Yhdysvaltalaismedia CNN:n mukaan varapresidentti J. D. Vance on vakavasti harkinnut, ettei asettuisi ehdolle vuoden 2028 presidentinvaaleissa.[1] Taustalla ovat välivaalit, joissa demokraatit ottivat historiallisen murskavoiton.[1] Vance ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstään, kertoo CNN, joka haastatteli noin kahtatoista Vancen lähipiiriin kuuluvaa ihmistä.[1]

Tarkemmin:

Lähipiirin mukaan Vance on vahvasti sitoutunut rakentamaan uudelleen liikkeen, joka voitti vuoden 2024 vaalit, mutta ei ole varma, pitäisikö juuri hänen johtaa sitä.[1]

Lähipiirin mukaan Vancella ei ole kiire päätöksen kanssa, ja hän tekee sen todennäköisesti vasta ensi vuonna.[1]

The Wall Street Journalin mukaan lähipiiri ja tukijat ovat kehottaneet Vancea jättämään ehdokkuuden väliin.[1]

Osa tukijoista pelkää, ettei Vance onnistuisi irrottautumaan mielipidemittauksissa epäsuositusta presidentti Donald Trumpista.[1]

Trumpin mukaan Vance saa keskittyä demokraattien johtamien kaupunkien ja osavaltioiden korruptioon ja rikollisuuteen.[1]

Vance on ollut keskeinen diplomaatti Iran-neuvotteluissa.[1]

Tausta:

Aiemmin Vancea pidettiin vuoden 2028 presidentinvaalien selvänä ennakkosuosikkina.[1]

Välivaalien ennusteiden mukaan demokraatit olivat saamassa senaattiin 54 tai 55 paikkaa ja edustajainhuoneeseen lähes sadan paikan enemmistön.[2]

Vaalitappion jälkeen Vance kirjoitti X:ssä, että monet republikaanien kannattajat käänsivät puolueelle selkänsä Iranin sodan ja inflaation vuoksi, ja Trump sanoi postauksen olevan suurelta osin totta.[1]

Vancen mukaan Iranin sota on ollut suurin syy republikaanien tappioon, ja hänen on raportoitu suhtautuneen epäilevästi Trumpin helmikuussa aloittamaan sotaan.[1]

Lähteet:
1. [CNN: J. D. Vance harkitsee presidenttiehdokkuudesta luopumista](https://yle.fi/a/74-20256888) (Yle, 13.11. klo 15.53)
2. [Analyysi: Republikaaneille täydellinen romahdus – Trumpin aikakausi on henkisesti ohi](https://yle.fi/a/74-20253813) (Yle, 4.11. klo 6.30)

### Yhdysvaltain ilmailuviranomainen keskeytti lähes kaiken lentoliikenteen tunneiksi viestintäongelman takia

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/yhdysvaltain-ilmailuviranomainen-keskeytti-lahes-kaiken-lent

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA keskeytti perjantaina lähes kaiken lentoliikenteen Yhdysvalloissa useiden tuntien ajaksi.[1] Liikenneministeri Sean Duffyn mukaan taustalla oli viestintäongelma, joka vaikutti kaikkiin alueellisiin lennonjohtokeskuksiin.[1] FAA ilmoitti varhain lauantaina Suomen aikaa, että lentokielto oli päättynyt.[1]

Tarkemmin:

Ennen ilmoitustaan FAA oli keskeyttänyt liikenteen Chicagossa lennonjohdon viestintäongelmien takia.[1]

FAA:n mukaan kaiken lähtevän liikenteen tuli pysyä maassa, ja kansainväliset lennot oli määrä käsitellä tapauskohtaisesti.[1]

Eurocontroliin kuuluu Suomen lisäksi yli 40 muuta maata.[1]

Sisäisen turvallisuuden ministeri Markwayne Mullinin mukaan presidentti Donald Trump oli tietoinen lentokiellosta.[1]

Mullinin mukaan viestintäongelmilla ja Microsoftin palveluissa esiintyneillä häiriöillä ei ole yhteyttä toisiinsa.[1]

Tausta:

Kyseessä oli toinen maanlaajuinen lentokielto syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.[1]

Tammikuussa 2023 FAA keskeytti kaiken maan sisäisen lähtevän lentoliikenteen alle kahdeksi tunniksi.[1]

Lähteet:
1. [Viestintäongelmat pysäyttivät Yhdysvaltain lentoliikenteen, suomalaismatkustaja jumiutui tunneiksi New Yorkiin](https://yle.fi/a/74-20256943) (Yle, 13.11. klo 23.05)

### Senaattori Chris Van Hollen haastaa Chuck Schumerin demokraattien johtajaksi Yhdysvaltain senaatissa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/senaattori-chris-van-hollen-haastaa-chuck-schumerin-demokraa

Marylandin senaattori Chris Van Hollen ilmoitti haastavansa demokraattien istuvan johtajan Chuck Schumerin.[1] Van Hollen kertoi pyrkivänsä senaatin enemmistöjohtajaksi viestipalvelu X:ssä paikallista aikaa torstaina.[2]

Tarkemmin:

Van Hollenin mukaan hän asettuu ehdolle, koska amerikkalaiset vaativat vaaleissa muutosta.[1]

Hän sanoi lausunnossaan, että puolue tarvitsee uutta johtajuutta ja että kyse ei ole henkilöistä.[1]

Van Hollen on ensimmäinen, joka ilmoittautuu avoimesti Schumerin haastajaksi.[2]

Schumer kertoi luottavansa siihen, että hänellä on tarpeeksi kannatusta jatkaakseen.[1]

Tausta:

Demokraatit voittivat marraskuun välivaaleissa enemmistön kongressin ylä- ja alahuoneessa.[2]

Demokraattien riveissä on sen jälkeen puhuttu Schumerin vaihtamisesta.[2]

Schumer on toiminut demokraattien johdossa vuodesta 2017.[1]

Lähteet:
1. [Marylandin senaattori haastaa pitkään demokraatteja johtaneen Schumerin](https://yle.fi/a/74-20256712) (Yle, 13.11. klo 4.55)
2. [Van Hollen aikoo haastaa Schumerin senaatin demokraattijohtajana](https://yle.fi/a/74-20256767) (Yle, 13.11. klo 10.13)

### Ukrainan entisen pääministerin Azarovin entinen avustaja haavoittui autopommi-iskussa Moskovassa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/ukrainan-entisen-paaministerin-azarovin-entinen-avustaja-haa

Sergei Zavorotnii haavoittui perjantaina auton räjähdyksessä Moskovan Tšertanovon kaupunginosassa ja joutui sairaalaan.[1] Zavorotnii on Ukrainan pääministerinä vuosina 2010–2014 toimineen Mykola Azarovin entinen avustaja.[1]

Tarkemmin:

Ren TV:n ja 112-Telegram-kanavan mukaan Zavorotnii sai myös aivotärähdyksen, kylkiluunmurtumia ja muita vammoja.[1]

Telegram-kanava Baza julkaisi kuvan mustasta neliovisesta autosta, jonka tuulilasi, ovet ja etupuskuri olivat vaurioituneet.[1]

Azarov kertoi Tass-uutistoimistolle, ettei hänellä ollut iskusta muita tietoja kuin se, että Zavorotnii selvisi hengissä.[1]

Ukraina ei kommentoinut tapausta välittömästi.[1]

Torstaina Venäjän asevoimien jäsen kuoli autopommi-iskussa Pietarissa, eikä Ukraina ole kommentoinut sitäkään.[1]

Tausta:

Azarov pakeni Venäjälle vuonna 2014, kun Maidanin vallankumous syrjäytti Venäjä-mielisen presidentin Viktor Janukovytšin.[1]

Venäjä on syyttänyt Ukrainaa aiemmista korkea-arvoisten sotilashenkilöiden ja sotatoimiin kytkeytyvien ihmisten surmista.[1]

Ukrainalaislähteet ovat ottaneet vastuun joistakin tapauksista ja kiistäneet osallisuutensa toisiin.[1]

Lähteet:
1. [Uusi autopommi-isku Venäjällä](https://yle.fi/a/74-20256815) (Yle, 13.11. klo 12.41)

### Pultavan muutoksenhakuoikeus vahvisti avustustyöntekijä Roope Mustosen neljän vuoden vankeustuomion Ukrainassa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/pultavan-muutoksenhakuoikeus-vahvisti-avustustyontekija-roop

Pultavalainen muutoksenhakuoikeus vahvisti perjantaina suomalaisen avustustyöntekijän Roope Mustosen tuomion.[1] Kesäkuussa langetettu neljän vuoden vankeusrangaistus pysyy voimassa, ja tuomio muuttuu lainvoimaiseksi.[1]

Tarkemmin:

Mustosen asianajaja Myhailo Tarasenko kutsui tuomiota odotusten mukaiseksi: ei huonoimmaksi mutta ei myöskään parhaaksi lopputulokseksi.[1]

Tarasenkon mukaan Suomen ja Ukrainan ulkoministeriöt voivat aloittaa siirtomenettelyn, jonka tavoitteena on Mustosen siirtäminen kotimaahansa.[1]

Asianajajan mukaan ei ollut vielä tiedossa, mihin vankilaan Mustonen siirretään.[1]

Asianajaja ja perhe olivat pelänneet, että harkovalaisen tuomioistuimen päällikkönä työskentelevä asianomistaja voisi vaikuttaa pultavalaisiin tuomareihin.[1]

Roope Mustonen kertoi olevansa helpottunut, vaikka uskoo yhä, että ukrainalaisen tuomio ja kohtelu olisivat olleet erilaisia.[1]

Isä Mika Mustonen sanoi päätöksen olevan helpotus koko perheelle, koska tavallisessa vankilassa pojan täydellinen eristys loppuu.[1]

Tausta:

Mustonen törmäsi pakettiautollaan toukokuussa 2025 Harkovan ja Pultavan välisellä tiellä mieheen, joka tarkasti autoaan ajoradalla, ja mies kuoli vammoihinsa.[1]

Tarasenkon selvityksen mukaan kuollut mies oli Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n upseeri ja hänen vaimonsa harkovalaisen tuomioistuimen päällikkötuomari.[2]

Syyllisyytensä tunnustanut Mustonen tuomittiin lokakuussa 2025 ensin kuuden vuoden vankeuteen.[2]

Molemmat osapuolet valittivat, ja tammikuussa Pultavan hovioikeus kumosi tuomion ja lähetti asian toiseen käsittelyyn.[2]

Lähteet:
1. [Avustustyöntekijä Roope Mustosen tuomio Ukrainassa pysyi ennallaan – perheelle päätös on helpotus](https://yle.fi/a/74-20256827) (Yle, 13.11. klo 13.20)
2. [Yle pääsi Ukrainassa oikeudenkäyntiin, jossa onnettomuuden aiheuttanutta suomalaista kohdellaan kuin murhamiestä](https://yle.fi/a/74-20227472) (Yle, 26.5. klo 18.47)

### Norjan korkein oikeus mitätöi kolme Pohjanmeren öljynporauslupaa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/norjan-korkein-oikeus-mitatoi-kolme-pohjanmeren-oljynporausl

Norjan korkein oikeus päätti, että hallituksen Pohjanmerelle myöntämät kolme öljynporaustoimilupaa ovat pätemättömiä.[1] Oikeuden mukaan lupien päästövaikutuksia ei ollut otettu riittävästi huomioon.[1]

Tarkemmin:

Oikeuden mukaan päästöjä oli arvioitu, mutta arviot kattoivat vain niin sanotut tuotantopäästöt.[1]

Arvioissa ei huomioitu päästöjä, jotka syntyvät öljyn myöhemmästä polttamisesta.[1]

Norjan energiaministeri Terje Aaslandin mukaan lupien myöntämiselle on tuomion jälkeen tiukemmat ehdot.[1]

Greenpeacen Norjan puheenjohtaja Haldis Tjeldflaat Helle sanoi päätöksen olevan historiallinen voitto ilmastolle ja Norjan demokratialle.[1]

Tausta:

Alemmat oikeusasteet olivat jo tehneet vastaavan päätöksen.[1]

Aasland sanoi ennen oikeuden päätöstä, että lupien ympäristövaikutukset oli tutkittu asianmukaisesti.[1]

Hän korosti myös, että Norja on osallistunut ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja täyttänyt kansainväliset sitoumuksensa.[1]

Lähteet:
1. [Oikeus perui öljynporausluvat Pohjanmerelle Norjassa](https://yle.fi/a/74-20256868) (Yle, 13.11. klo 14.33)

### Yhdysvaltain joukot hakeutuivat suojaan droonihälytyksen vuoksi Lakenheathin tukikohdassa Britanniassa

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/yhdysvaltain-joukot-hakeutuivat-suojaan-droonihalytyksen-vuo

Yhdysvaltain joukot hakeutuivat suojaan Lakenheathin lentotukikohdassa Britanniassa epäillyn luvattoman droonitoiminnan vuoksi.[1] Sky News kertoi asiasta Yhdysvaltain ilmavoimien edustajaan viitaten.[1]

Tarkemmin:

Ilmavoimien edustajan mukaan tapaus ei vaikuttanut tukikohdan henkilöstöön, kalustoon tai infrastruktuuriin.[1]

Britannian puolustusministeriön mukaan Yhdysvaltain ilmavoimien turvallisuusjoukot reagoivat ilmoituksiin luvattomasta droonitoiminnasta, ja tilanne on ratkaistu.[1]

Tausta:

Syyskuussa Britanniassa pidätettiin viisi miestä, joita epäiltiin terrorismirikoksen valmistelusta Fairfordin lentotukikohdan lähellä.[1]

Tapauksen jälkeen Yhdysvallat veti kaikki B-1-pommikoneensa pois Fairfordin tukikohdasta.[1]

Lähteet:
1. [Yhdysvaltain joukot hakeutuivat suojaan droonihälytyksen vuoksi tukikohdassa Britanniassa](https://yle.fi/a/74-20256942) (Yle, 13.11. klo 22.48)

### New Yorkin pormestari määräsi tarkastamaan noin sata rakennustyömaata Brooklynin talosortuman jälkeen

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/new-yorkin-pormestari-maarasi-tarkastamaan-noin-sata-rakennu

Kolmekerroksinen kerrostalo sortui keskiviikkona Brooklynissa New Yorkissa.[1] New Yorkin pormestari Zohran Mamdani määräsi erityistarkastuksen noin sadalle rakennustyömaalle, joissa käytetään onnettomuudessa mukana olleita yrityksiä.[1]

Tarkemmin:

Mamdani sanoi torstaina, että jos joku kaupungissa toimiva taho on syyllinen tapahtuneeseen, se vaaditaan vastaamaan teoistaan.[1]

Raunioista pelastettiin uhreja vielä torstaina, kunnes pelastustyöt lopulta saatiin päätökseen.[1]

Lähteet:
1. [New Yorkin pormestari määräsi selvittämään rakennustyömaiden turvallisuuden kerrostalon sortuman vuoksi](https://yle.fi/a/74-20256710) (Yle, 13.11. klo 2.48)

### Nvidian eronnut toimitusjohtaja Jensen Huang ja kauppaministeri Howard Lutnick kutsuttiin kongressin kuultavaksi

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/nvidian-eronnut-toimitusjohtaja-jensen-huang-ja-kauppaminist

Teknologiayhtiö Nvidian eronnut toimitusjohtaja Jensen Huang ja Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick on kutsuttu kongressin kuultavaksi.[1] Asiasta kertoi republikaanisenaattori Tim Scott X:ssä.[1]

Tarkemmin:

Scott perusteli kutsua kansalliseen turvallisuuteen ja teknologian suojeluun liittyvillä huolenaiheilla.[1]

Lähteet:
1. [Nvidian ex-toimitusjohtaja USA:n kongressin kuultavaksi](https://yle.fi/a/74-20256727) (Yle, 13.11. klo 8.27)

### Bloomberg: Alice Huangin Megaspeed-yhtiö sai tekoälysiruja, joiden viennin Kiinaan Yhdysvallat on kieltänyt

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/bloomberg-alice-huangin-megaspeed-yhtio-sai-tekoalysiruja-jo

Uutistoimisto Bloombergin mukaan yritysjohtaja Alice Huangin datakeskusyhtiö Megaspeed on saanut haltuunsa tekoälysiruja.[1] Yhdysvallat on kieltänyt näiden sirujen viennin Kiinaan.[1]

Tarkemmin:

Teknologiayhtiö Nvidian eronneella toimitusjohtajalla Jensen Huangilla ja Alice Huangilla on ollut suhde.[1]

Jensen Huang myönsi suhteen viime viikonloppuna julkaistussa viestissä yhtiön työntekijöille.[1]

Alice Huangia on epäilty Kiinan vakoojaksi.[1]

Kiina on kiistänyt asian.[1]

Republikaanisenaattori Tim Scott kertoi X:ssä, että Jensen Huang ja Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick on kutsuttu kongressin kuultaviksi.[1]

Lähteet:
1. [Bloomberg: Alice Huangin yhtiö sai haltuunsa kiellettyjä tekoälysiruja](https://yle.fi/a/74-20256824) (Yle, 13.11. klo 12.42)

### Ukraina aikoo pidentää lukiokoulutuksen kolmivuotiseksi – Suomi tukee uudistusta 20 miljoonalla eurolla

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/ukraina-aikoo-pidentaa-lukiokoulutuksen-kolmivuotiseksi-suom

Ukraina kehittää koulutusjärjestelmäänsä sodan keskellä lähemmäs eurooppalaista mallia.[1] Ensi syksynä maan lukiokoulutus on tarkoitus muuttaa kaksivuotisesta kolmivuotiseksi, ja malli on tavoitteena laajentaa kaikkiin lukioihin.[1] Suomen Kiovan suurlähetystön erityisasiantuntijan Jussi Karakosken mukaan Suomi tukee Ukrainan lukiouudistusta 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 saakka.[1]

Tarkemmin:

Suomen tuki kohdistuu opettajien täydennyskoulutukseen, oppimateriaaleihin ja lukioiden mahdollisuuteen erikoistua esimerkiksi luonnontieteisiin.[1]

Tukea annetaan myös rehtoreiden koulutukseen ja laitteistojen hankintaan kouluille.[1]

Karakosken mukaan Suomi haluaa vahvistaa Ukrainan koulujärjestelmän kestävyyttä sodan oloissa ja parantaa opetuksen laatua.[1]

Lvivin koulun numero 91 rehtori Halyna Pyza pitää uudistusta oikeana, kunhan se tehdään asteittain ja huolellisesti.[1]

Pyzan mukaan kolmivuotinen lukio antaa oppilaille mahdollisuuden valita opintosuuntansa aiempaa harkitummin.[1]

Suurlähettiläs Tarja Fernándezin mukaan koulupäivä joudutaan usein jakamaan kahtia, koska lapsia saa olla koulussa vain pommisuojien tilan verran.[1]

Tausta:

Ukraina aloitti koko koulujärjestelmänsä mittavan uudistuksen vuonna 2018, ja Suomi on tukenut sitä jo aiemmin.[1]

Reformin suurin kansainvälinen rahoittaja on Maailmanpankki.[1]

Ukraina on nostanut koulutuksen kansalliseksi prioriteetiksi.[1]

Karakosken mukaan Ukrainan koko jälleenrakentaminen riippuu siitä, miten hyvin työvoimatarpeeseen pystytään vastaamaan.[1]

Lähteet:
1. [Ukraina uudistaa koulutustaan lähemmäs Euroopan valtavirtaa – Suomi tukee kymmenillä miljoonilla](https://yle.fi/a/74-20255466) (Yle, 13.11. klo 11.13)

### Ruotsin keskustapuolue sai sosiaalidemokraateilta ja maltilliselta kokoomukselta hallitusta koskevat paketit

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/ruotsin-keskustapuolue-sai-sosiaalidemokraateilta-ja-maltill

Ruotsin keskustapuolueelle esitettiin perjantaina hallituskosiskeluja sekä vasemmalta että oikealta.[1] Sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus luovuttivat keskustalle kokonaispaketit mahdollisen tulevan hallituksen linjasta ja kokoonpanosta.[1]

Tarkemmin:

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson toisti haluavansa muodostaa hallituksen yhdessä keskustan ja ympäristöpuolueen kanssa.[1]

Keskustan puheenjohtaja Elisabeth Thand Ringqvist ilmoitti, että puolue pohtii tarjouksia sisäisesti.[1]

Puolueen ei odoteta vastaavan kummallekaan ennen maanantaita.[1]

Lähteet:
1. [Ruotsin keskustaa kosiskeltiin vasemmalta ja oikealta](https://yle.fi/a/74-20256913) (Yle, 13.11. klo 18.50)

### Säiliöalus törmäsi risteilyalukseen New Orleansissa – risteilyalus upposi osittain

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/sailioalus-tormasi-risteilyalukseen-new-orleansissa-risteily

Säiliöalus törmäsi risteilyalukseen Mississippi-joella New Orleansissa Louisianassa paikallista aikaa perjantaina iltapäivällä, kertoivat mediat.[1] Risteilyalus oli törmäyshetkellä satamassa, ja se upposi osittain törmäyksen seurauksena.[1]

Tarkemmin:

New Orleansin pormestarin Helena Morenon mukaan säiliöalus oli menettänyt hallinnan ja törmäsi risteilyalukseen.[1]

Jokiristeilyalusta operoivan yrityksen mukaan kaikki matkustajat ja henkilökunta saatiin evakuoitua.[1]

CBS Newsin mukaan vedestä pelastettiin ainakin toistakymmentä ihmistä.[1]

CNN:n mukaan Moreno kertoi, että sairaalahoitoon kuljetettiin yli 30 aluksella ollutta.[1]

Lähteet:
1. [Mediat: Tankkeri törmäsi risteilyalukseen Yhdysvalloissa](https://yle.fi/a/74-20256940) (Yle, 13.11. klo 22.24)

### Sotaa paenneet nuoret tukevat Kiovassa iäkkäitä sotapakolaisia perjantai-iltaisin

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/sotaa-paenneet-nuoret-tukevat-kiovassa-iakkaita-sotapakolais

Sotaa paenneet nuoret auttavat iäkkäitä ihmisiä Kiovassa, ja avustustyö on tukenut nuorten paluuta normaaliin elämään.[1] Halloweenina parikymmentä nuorta koristeli kerrostalon kellarin, jonne saapui noin parikymmentä sotaa paennutta vanhusta.[1] Nuoret tapaavat ikäihmisiä aina perjantai-iltaisin.[1]

Tarkemmin:

Nuoret auttavat vanhuksia käytännön asioissa ja antavat myös materiaalista tukea, kuten vaatteita.[1]

Nuorista ja vanhuksista on muodostunut pareja, ja 18-vuotiaan Olha Tkatšenkon mukaan nuorista on tullut monille vanhuksille kuin omia lapsenlapsia.[1]

Tkatšenko pakeni Lysytšanskista, jonka Venäjä miehitti heinäkuussa 2022.[1]

Hänen ystävänsä Maria Revina odotti autosaattueessa 17 päivää päästäkseen pois Berdjanskista.[1]

Monet haastatelluista vanhuksista kertoivat, etteivät heidän varansa riitä peruselintarvikkeisiin.[1]

Tausta:

Täysimittaisen hyökkäyksen eli helmikuun 2022 jälkeen Kiovaan on muuttanut arviolta noin 400 000 sotapakolaista, joista yli 75 000 on eläkeläisiä.[1]

Kiovan hintataso on korkea, eivätkä palkkojen ja eläkkeiden korotukset ole pysyneet inflaation tahdissa.[1]

Lähteet:
1. [Keskellä sotaa syntyi jotain kaunista: nuoret sotapakolaiset auttavat Kiovan unohdettuja vanhuksia](https://yle.fi/a/74-20254844) (Yle, 13.11. klo 6.53)

### Leviathan-elokuvasta tuttu Teriberka elää yhä matkailusta, vaikka länsituristit katosivat sodan alettua

https://seeste.fi/2026-11-13/ulkomaat/leviathan-elokuvasta-tuttu-teriberka-elaa-yha-matkailusta-va

Länsimaiset turistit katosivat Teriberkan kylästä Venäjän hyökkäyssodan alettua.[1] Kylä elää edelleen matkailusta, mutta vieraat tulevat nykyisin pääosin Venäjältä ja Kiinasta.[1]

Tarkemmin:

Teriberkan matkailijamääristä ei ole tarkkoja lukuja, mutta koko Murmanskin alueella kävi viime vuonna 800 000 turistia.[1]

Ulkomaisia matkailijoita alueella oli joitakin kymmeniätuhansia, suurimmaksi osaksi Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Keski-Aasiasta.[1]

Matkailuministeri Marta Gorovin mukaan arktisen luonnon suojeleminen on ehdoton edellytys kehittämiselle, ja rakentamista valvotaan tarkasti.[1]

Kylässä on useita pieniä majataloja, mutta suuret hotelliketjut eivät ole investoineet sinne.[1]

Yrittäjä Aleksei Glebovin mukaan kävijämäärät ovat vähentyneet, mutta matkailijoita tulee yhä.[1]

Glebovin mukaan kylään tarvitaan lisää majoitustilaa ja parempia teitä, jotta se pysyy mukana kilpailussa.[1]

Tausta:

Hyökkäyssotaa arvostellut Zvjagintsev asuu Ranskassa, ja Venäjän oikeusministeriö nimesi hänet syyskuussa vieraan vallan agentiksi.[1]

Lähteet:
1. [Palkittu elokuva esitteli tätä Pohjois-Venäjän rappioromantiikkaa, mutta turistivirrat tyrehtyivät](https://yle.fi/a/74-20251002) (Yle, 13.11. klo 15.00)

## Politiikka

### Keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen hyvinvointialueiden tilanteesta

https://seeste.fi/2026-11-13/politiikka/keskusta-jatti-hallitukselle-valikysymyksen-hyvinvointialuei

Keskusta jätti perjantaina hallitukselle välikysymyksen terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumisesta ja hyvinvointialueiden kestämättömästä tilanteesta.[1] Tiedotustilaisuudessa keskustan johto arvosteli Petteri Orpon (kok.) hallitusta toimettomuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.[1]

Tarkemmin:

Keskusta liittää välikysymykseensä kolme vaatimusta.[1]

Heikosti pärjäävien alueiden arviointimenettelyt pitäisi keskeyttää, kunnes alueiden rahoitusmalli on korjattu.[1]

Lisäksi kaikille hyvinvointialueille pitäisi antaa lisää aikaa alijäämien kattamiseen, ja rahoituslain uudistus pitäisi aloittaa jo tällä vaalikaudella.[1]

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että palvelujen kehittämisen sijaan hoitajat ja potilaat uuvutetaan arviointimenettelyihin, muutosneuvotteluihin ja palveluverkon karsimiseen.[1]

Kaikkosen mukaan hallitus syyttää ongelmista edellistä hallitusta ja jättää korjaamisen seuraavalle hallitukselle.[1]

Hallituksen on vastattava välikysymykseen 15 päivän kuluessa.[1]

Lähteet:
1. [Keskusta jätti välikysymyksen hyvinvointialueista - ”Hallituksella on vielä aikaa toimia”](https://yle.fi/a/74-20256809) (Yle, 13.11. klo 12.23)

### Tamperelainen tiktokkaaja Ilari Asmala haluaa perustaa lasten ja nuorten asiaa ajavan puolueen

https://seeste.fi/2026-11-13/politiikka/tamperelainen-tiktokkaaja-ilari-asmala-haluaa-perustaa-laste

Tamperelainen 29-vuotias kauppatieteiden opiskelija Ilari Asmala haluaa perustaa puolueen, joka ajaa lasten ja nuorten asiaa.[1] Asmala kokee, että nykyiset puolueet eivät kykene ajamaan lasten ja nuorten asiaa.[1] Tavoitteena on saada puolue pystyyn jo ensi kevään eduskuntavaaleihin, mutta hanke on vielä alkutekijöissään.[1]

Tarkemmin:

Uutta nuorten puoluetta puuhaa yhdeksänhenkinen joukko, ja nimeksi on tulossa Tulevaisuuspuolue.[1]

Yhdistyksen perustamisilmoitus on käsittelyssä, mutta kovin työ on vielä edessä.[1]

Puoluerekisteriin pääsemiseksi tarvitaan 5 000 kannattajailmoitusta, mutta Asmala haluaa niitä moninkertaisesti.[1]

Nuorten asemaa Asmala parantaisi muun muassa panostamalla peruskouluun, mielenterveystyöhön ja lastensuojeluun.[1]

Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi Asmalan mukaan tiukentaa, mutta ilman rasismia ja öyhötystä.[1]

Asmala sanoo olevansa hieman oikealle kallellaan oleva keskustaliberaali, joka on aiemmin äänestänyt kokoomusta mutta pettynyt puolueen toimintaan.[1]

Tausta:

Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämään on historiallisen matalalla, ja 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta.[1]

Asmalan mielestä Serbian tapahtumat osoittavat, että nuoret voivat saada äänensä kuuluviin. Siellä opiskelijoiden lähes kaksi vuotta jatkunut protestiliike saavutti historiallisen vaalivoiton lokakuussa.[1]

Valtiovarainministeriö on arvioinut seuraavan vaalikauden sopeutuksiksi 8–11 miljardia euroa.[1]

Suomessa on 20 rekisteröityä puoluetta, joista yhdeksän on eduskuntapuolueita.[1]

Lähteet:
1. [Boomerit eivät ymmärrä nuorten ahdinkoa, sanoo Ilari Asmala – ja haluaa siksi Suomeen uuden puolueen](https://yle.fi/a/74-20255247) (Yle, 13.11. klo 9.01)

## Talous

### Suomen inflaatio kiihtyi lokakuussa 3,1 prosenttiin – polttoaineet ja asuntolainojen korot nostivat hintoja

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/suomen-inflaatio-kiihtyi-lokakuussa-3-1-prosenttiin-polttoai

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli lokakuussa 3,1 prosenttia.[1] Inflaatiota nostivat Tilastokeskuksen mukaan eniten polttoaineiden hintojen nousu ja asuntolainojen korot.[1]

Tarkemmin:

Hintojen kuukausimuutos oli 0,4 prosenttia.[1]

Pohjainflaatio oli 1,8 prosenttia.[1]

Pohjainflaatiossa jätetään huomioimatta elintarvikkeet ja energia, joiden hinnat vaihtelevat enemmän lyhyellä aikavälillä.[1]

Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli lokakuussa 4 prosenttia, kun se syyskuussa oli 3,8 prosenttia.[1]

Samalla tavalla laskettu Suomen inflaatio oli lokakuussa 3,2 prosenttia.[1]

Tässä yhdenmukaistetussa indeksissä eivät ole mukana esimerkiksi omistusasuminen, kulutusluottojen korot ja ajoneuvovero.[1]

Tausta:

Polttoaineiden kallistuminen on viime aikoina nostanut inflaatiota Suomessa ja euroalueella.[2]

Taustalla ovat erityisesti Lähi-idän sodan vuoksi kallistuneet energian hinnat.[2]

Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen energian hinnat nousivat lokakuussa arviolta 20,8 prosenttia vuoden takaisesta.[2]

Euroalueen lopulliset inflaatioluvut julkaistaan marraskuun puolivälissä.[2]

Lähteet:
1. [Inflaatio kiihtyi lokakuussa 3,1 prosenttiin](https://yle.fi/a/74-20256734) (Yle, 13.11. klo 8.41)
2. [Ennakkotiedot: Euroalueen inflaatio kiihtyi lokakuussa 4,0 prosenttiin](https://yle.fi/a/74-20255043) (Yle, 4.11. klo 12.09)

### IMF moittii Orpon hallituksen ensi vuoden budjettia ja kehottaa jatkamaan julkisen talouden sopeutusta

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/imf-moittii-orpon-hallituksen-ensi-vuoden-budjettia-ja-kehot

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sanoi, että Suomen tulisi sopeuttaa julkista talouttaan myös ensi vuonna.[1] Suomessa vierailleen IMF:n valtuuskunnan johtaja Jochen Schmittmann sanoi, ettei IMF kannata finanssipolitiikan höllentämistä.[1] Schmittmannin mukaan sopeutuksesta tulee sitä vaikeampaa, mitä pidempään sitä lykätään.[1]

Tarkemmin:

Ensi vuoden budjetissa on yhä leikkauksia, mutta etenkin yhteisöveron kevennys pienentää verokertymää yli 800 miljoonalla eurolla.[1]

IMF:n mukaan sopeutus haittaisi talouskasvua vähemmän nyt, kun talous on elpynyt.[1]

IMF suosittaa menojen uudelleen priorisointia, tiettyjen etuuksien pienentämistä ja julkisten palvelujen yksityisen rahoituksen lisäämistä.[1]

Järjestön mukaan sopeutukset pitää kohdistaa tasapuolisesti ja haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia tulee suojata.[1]

IMF kehottaa myös edistämään uusien yritysten pääsyä markkinoille ja kääntämään oppimistulokset nousuun.[1]

Purra ei kommentissaan huomioinut budjetin ja IMF:n suositusten välistä ristiriitaa.[1]

Tausta:

Orpon hallitus päätti useiden miljardien sopeutuksista ennen kaikkea kautensa ensimmäisellä puoliskolla.[1]

Sopeuttaminen tarkoittaa käytännössä menoleikkauksia tai veronkorotuksia.[1]

Seuraava hallitus aloittaa kesällä ja pääsee vaikuttamaan kunnolla vasta vuoden 2028 budjettiin.[1]

IMF käy vuosittain läpi jäsenmaidensa talouskehitystä ja -politiikkaa.[1]

Lähteet:
1. [IMF moittii hallituksen ensi vuoden budjettia: ”Emme kannata finanssipolitiikan höllentämistä”](https://yle.fi/a/74-20256765) (Yle, 13.11. klo 14.00)

### Syksyn sateet pehmittivät soratiet – puunkorjuu hidastuu ja metsäkoneyrittäjät lomauttavat väkeä

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/syksyn-sateet-pehmittivat-soratiet-puunkorjuu-hidastuu-ja-me

Syksyn runsaat sateet ovat pehmittäneet teitä eri puolilla Suomea ja hankaloittaneet sekä autoilijoiden liikkumista että puunkorjuuta.[1] Koneyrittäjien työtilanne on vaikea, ja monet yritykset ovat lomauttaneet väkeä.[1] Pahin tilanne on tänä syksynä ollut Lapissa, kun taas muualla maassa rajoituksia on kymmenien kilometrien verran.[1]

Tarkemmin:

Painorajoitus tarkoittaa, että yli 12 tonnia painavat ajoneuvot eivät saa käyttää tietä, mutta se ei koske hälytysajoa tai maatalouden välttämättömiä kuljetuksia.[1]

Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa painorajoituksia ei ole tarvinnut asettaa.[1]

SKAL Metsä ry:n toiminnanjohtajan Kari Palojärven mukaan tiehen uponneen puuauton jälkeen tie pitää käytännössä rakentaa uudestaan.[1]

Koneyrittäjien toimialapäällikön Juha Saarivuoren mukaan lomautusten syynä on muun muassa metsäteollisuuden heikko suhdanne, ja kelirikko pahentaa tilannetta.[1]

Metsänhoitoyhdistyksen Eero Poikosen mukaan hakkuumäärä on jäänyt tänä vuonna aiempaa pienemmäksi, ja tieverkon korjausvelka on kasvanut.[1]

Tausta:

Painorajoituksilla pyritään estämään teiden vaurioituminen välttämättömien kuljetusten turvaamiseksi.[2]

Niin kutsuttu lintudirektiivi kieltää puunkorjuun rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä lintujen pesimäaikana, mikä pienensi hakkuita alkukesästä.[1]

Lähteet:
1. [Suomen soratiet pettävät nyt alta – puukuljetukset jumissa, koneväkeä lomautetaan](https://yle.fi/a/74-20256234) (Yle, 13.11. klo 13.06)
2. [Kelirikko iski ennätysaikaisin – metsäalan työntekijöille lomautusvaroituksia](https://yle.fi/a/74-20215520) (Yle, 17.3. klo 17.13)

### Sakatti Mining aloitti muutosneuvottelut – enintään 27 työntekijää voidaan irtisanoa

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/sakatti-mining-aloitti-muutosneuvottelut-enintaan-27-tyontek

Kaivosyhtiö Anglo Americanin suomalainen tytäryhtiö AA Sakatti Mining oy käynnisti muutosneuvottelut.[1] Syynä on Sakatin kaivoshankkeen Natura-poikkeushakemuksen käsittelyn piteneminen vähintään kuukausilla.[1]

Tarkemmin:

Yhtiö kertoi sopeuttavansa henkilöstöresurssinsa uuteen aikatauluun.[1]

Työnantajan alustavan arvion mukaan suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa enintään 27:n vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän irtisanomiseen.[1]

Tausta:

Sakatti Mining suunnittelee kaivosta Sodankylän Viiankiaavalle.[1]

Viiankiaapa on suojeltu soidensuojelulailla ja Naturalla.[1]

Lähteet:
1. [Sakatti Mining aloittaa muutosneuvottelut: 27 työntekijää irtisanomisuhan alla](https://yle.fi/a/74-20256919) (Yle, 13.11. klo 20.03)

### Kannuslainen Simunaniemen perhe sai viime vuonna noin 4,3 miljoonan euron tulot, pääosin tuulivoimasta

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/kannuslainen-simunaniemen-perhe-sai-viime-vuonna-noin-4-3-mi

Nelihenkisen Simunaniemen perheen tulot olivat viime vuonna yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa, ja suurin osa oli tuulivoimabisneksen pääomatuloa.[1] Jaana Simunaniemen pääomatulot olivat 1,6 miljoonaa euroa ja Aki Simunaniemen liki 1,5 miljoonaa euroa.[1] Perheen lapset Heli Myllykangas ja Arttu Simunaniemi saivat kumpikin vajaat 580 000 euroa pääomatuloa.[1]

Tarkemmin:

Halsuan Tuulivoiman kaupat tehtiin jo vuonna 2018, mutta kauppasummaa on maksettu useampana vuotena.[1]

Aki Simunaniemen mukaan verot ovat järkyttäviä summia, mutta yhteiskunta ei pyöri, jos veroja ei makseta.[1]

Hänen mukaansa jokaisella on sama mahdollisuus menestyä ja perustaa yritys.[1]

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo, että hankkeisiin liittyy aina riskejä ja isoja kuluja ja että hankkeet tyypillisesti kutistuvat.[1]

Mikkosen mukaan yksittäinen ihminen voi menestyä tuulivoimahankkeilla, mutta se vaatii riskinottokykyä ja jonkin verran hyvää onneakin.[1]

Simunaniemen mukaan alalle on tulossa uusi buumi, mutta hän ei aio olla siinä mukana.[1]

Tausta:

Hankekehityksessä vuokrataan maat maanomistajalta, tehdään kunnan kanssa kaavoitussopimus, viedään läpi ympäristövaikutusten arviointi ja lopulta hanke myydään.[1]

Simunaniemen aiempiin hankkeisiin kuuluu Lestijärvellä sijaitsevan Suomen suurimman tuulivoimapuiston kehitystyö.[1]

Perhe omistaa myös muun muassa sähköurakointiyhtiön, vuokrakiinteistöjä ja kodinkoneiden korjaamiseen erikoistuneita yrityksiä.[1]

Lähteet:
1. [Yrittäjäisä testasi useita aloja, mutta tuulivoima teki koko perheestä miljonäärejä: ”Kaikilla sama mahdollisuus”](https://yle.fi/a/74-20256525) (Yle, 13.11. klo 8.30)

### HS: Helsinki neuvottelee tekoäly-yhtiö NestAI:n kanssa Lapinlahden sairaala-alueen vuokraamisesta

https://seeste.fi/2026-11-13/talous/hs-helsinki-neuvottelee-tekoaly-yhtio-nestai-n-kanssa-lapinl

Helsingin kaupunki on neuvotellut NestAI:n ja siihen liittyvien yritysten saamisesta Lapinlahden sairaala-alueen päävuokralaiseksi, kertoi Helsingin Sanomat.[1] Lehden mukaan asian vahvistaa kolme toisistaan riippumatonta lähdettä.[1] Kaupunki ei ole aiemmin kertonut julkisesti, kenen kanssa se neuvottelee alueen tulevaisuudesta.[1]

Tarkemmin:

Pormestari Daniel Sazonov (kok.) sanoi Helsingin Sanomille, että kaupunki haluaa rakentaa Lapinlahden suunnalle teknologia- ja startup-yritysten keskittymän.[1]

Sazonovin mukaan Helsinki haluaa pääkaupunkina olla paikka, jossa tällaiset yritykset sijaitsevat.[1]

NestAI:n on perustanut yrittäjä ja sijoittaja Peter Sarlin.[1]

Yhtiö tunnetaan miehittämättömistä järjestelmistä ja johtamisjärjestelmistä, ja Puolustusvoimat kertoi viime vuonna aloittaneensa yhteistyön sen kanssa.[1]

Sarlin tunnetaan aiemmin perustamastaan Silo AI -yhtiöstä, jonka hän myi yhdysvaltalaiselle ostajalle.[1]

Tausta:

Kaupunki on suunnitellut rahoittavansa Lapinlahden sairaala-alueen remontin pääosin vuokraamalla alueen tiloja yrityksille.[1]

Lähteet:
1. [HS: Lapinlahden sairaalan vuokraamisesta neuvotellaan tekoäly-yhtiö NestAI:n kanssa](https://yle.fi/a/74-20256896) (Yle, 13.11. klo 16.51)

## Tiede & teknologia

### Microsoftin maailmanlaajuinen häiriö johtui verkkokapasiteetin laajennuksesta – yhtiö pyysi anteeksi

https://seeste.fi/2026-11-13/tiede/microsoftin-maailmanlaajuinen-hairio-johtui-verkkokapasiteet

Microsoftin palveluissa alkoi torstaina illalla laaja häiriö, jonka vuoksi miljoonat ihmiset eivät päässeet esimerkiksi Outlook-sähköpostiinsa tai Teams-kokouksiin.[1][3] Perjantai-iltana Microsoft kertoi, että häiriön aiheutti verkkokapasiteetin laajennuksen yhteydessä syntynyt tekninen ongelma, joka ei liittynyt kyberturvallisuuteen tai tekoälyyn.[2][3] Yhtiön mukaan ongelma on korjattu, ja palvelut palautetaan käyttöön vähitellen.[3]

Tarkemmin:

Häiriö vaikutti myös Wordiin, Exceliin, Powerpointiin ja tekoälyavustaja Copilotiin.[1][3]

BBC:n mukaan ongelmat vaikuttivat esimerkiksi Japanin hallitukseen, Australian tiedustelupalveluihin ja poliisiin, Filippiinien korkeimpaan oikeuteen ja intialaisiin lentoyhtiöihin.[1]

Saksan hallituksen mukaan häiriöt vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi koko maan talouteen.[3]

Helsingin kaupungilla häiriö vaikutti digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkisen mukaan käytännössä kaikkien työntekijöiden Teamsin ja sähköpostin käyttöön, ja Teams-palavereita peruuntui.[2]

Etelä-Savon hyvinvointialueella työntekijöiden sähköpostit eivät kulkeneet, mutta potilasturvallisuus ei vaarantunut.[4]

Tietoturva-asiantuntija Ken Munro varoitti, että huijarit voivat lähettää häiriöön liittyviä viestejä asiakaspalvelun nimissä kalastellakseen salasanoja.[2]

Tausta:

Häiriöt alkoivat torstaina iltakahdeksalta Suomen aikaa, ja Downdetector-sivustolla Outlookin häiriöistä ilmoitti lähes 130 000 käyttäjää.[5]

Aluksi Microsoft syytti tavallista suurempaa kuormitusta, mutta täsmensi myöhemmin, että syynä oli suuren palvelinmäärän yllättävä poistuminen käytöstä.[6]

Australian sisäministerin mukaan Microsoftin edustaja vertasi ongelmia vuoden 2024 Crowdstrike-häiriöön.[2]

Heinäkuussa 2024 Crowdstrike-yhtiön virheellinen päivitys levisi Windows-järjestelmiin ympäri maailman, ja tuhansia lentoja peruttiin.[2]

Lähteet:
1. [Microsoftin palveluissa ongelmia miljoonilla ihmisillä ympäri maailman](https://yle.fi/a/74-20256719) (Yle, 13.11. klo 7.03)
2. [Microsoftin häiriöiden taustalla tekninen ongelma – yhtiö pyytää anteeksi](https://yle.fi/a/74-20256739) (Yle, 13.11. klo 9.11)
3. [Microsoftin häiriöiden taustalla tekninen ongelma – yhtiö pyytää anteeksi](https://yle.fi/a/74-20256929) (Yle, 13.11. klo 20.42)
4. [Mikkeliläinen lääkäri: Microsoftin ongelmat vaikeuttavat työntekoa](https://yle.fi/a/74-20256847) (Yle, 13.11. klo 14.33)
5. [Outlookissa ja Teamsissa yhteysongelmia – Microsoft ratkoo tilannetta](https://yle.fi/a/74-20256706) (Yle, 12.11. klo 23.02)
6. [Microsoftin laajan häiriön syy on yhä epäselvä, mutta tämä kaaoksen saattoi aiheuttaa](https://yle.fi/a/74-20256866) (Yle, 13.11. klo 15.22)
7. [Asiantuntija Microsoftin ongelmista: En muista näin isoa ja pitkäkestoista häiriötä](https://yle.fi/a/74-20256760) (Yle, 13.11. klo 10.06)
8. [Somessa suhtaudutaan huumorilla Microsoftin häiriöihin: mihin kaikkeen työpäivän voi käyttääkään?](https://yle.fi/a/74-20256899) (Yle, 13.11. klo 20.25)

### Suomalaisrekrytoijat kohtaavat etähaastatteluissa hakijoita, jotka väärentävät kasvonsa ja äänensä tekoälyllä

https://seeste.fi/2026-11-13/tiede/suomalaisrekrytoijat-kohtaavat-etahaastatteluissa-hakijoita

Upcloud-pilvipalveluyhtiön rekrytoija Susanna Aho haastatteli lokakuussa etänä työnhakijaa, joka oli väärentänyt kasvonsa ja äänensä tekoälyn avulla.[1] Ahon mukaan henkilö näytti oudolta, kuvan- ja äänenlaatu oli heikko ja hän yritti matkia brittiaksenttia.[1] Rekrytoijien mukaan hakijat yrittävät etähaastatteluissa monenlaista tekoälyvilppiä, esimerkiksi reaaliaikaisia tekoälyavustajia.[1]

Tarkemmin:

Aho kohtasi ensimmäisen syväväärennöshakijansa noin puolitoista vuotta sitten, ja hänen mukaansa ilmiö on yllättävän suuri.[1]

Baronan rekrytoija Arja Martikainen kertoi ehdokkaasta, joka oli hänen mukaansa varastanut olemassa olevan henkilön taustatiedot.[1]

Gartnerin viime vuoden kyselyssä 3 000 työnhakijasta kuusi prosenttia kertoi esiintyneensä toisena henkilönä haastattelussa tai antaneensa toisen esiintyä itsenään.[1]

Ahon arvion mukaan monet huijarit ovat yksittäisiä henkilöitä, jotka hakevat työtä, johon heidän osaamisensa ei riitä.[1]

Eezyn Liena Silenin mukaan ehdokkaan henkilöllisyys voidaan tarkistaa esimerkiksi passista tai henkilökortista ja tapaamalla kasvokkain.[1]

Rekrytoijien mukaan tekoälyvilpin huomaa usein jo hakemuksesta tai viimeistään haastattelussa.[1]

Tausta:

Etenkin Pohjois-Korea on jäänyt maailmalla kiinni yrityksistä soluttautua IT-alan yrityksiin.[1]

CNBC:n mukaan Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut syytteitä tapauksessa, jossa yli 300 yritystä palkkasi tietämättään Pohjois-Koreaan kytkeytyviä IT-työntekijöitä.[1]

Työntekijät käyttivät varastettuja henkilöllisyyksiä ja peittivät sijaintinsa.[1]

Lähteet:
1. [Jotkut väärentävät kasvonsa saadakseen töitä – näin outo huijaus toimii](https://yle.fi/a/74-20254592) (Yle, 13.11. klo 6.30)

### Tähtitieteilijät vahvistivat Maalle uuden minikuun – pieni asteroidi kiertää Maata tammikuuhun asti

https://seeste.fi/2026-11-13/tiede/tahtitieteilijat-vahvistivat-maalle-uuden-minikuun-pieni-ast

Tähtitieteilijät vahvistivat, että pieni asteroidi 2026 QQ8 jäi huhtikuussa Maan kiertoradalle, kertoo tiedeuutisiin keskittyvä Live Science.[1] Arvioiden mukaan asteroidi pysyy Maan kiertoradalla tammikuuhun saakka ennen kuin se irtautuu.[1]

Tarkemmin:

Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto IAU raportoi minikuusta virallisesti 29. lokakuuta.[1]

Asteroidi 2026 QQ8 luokitellaan Aten-tyypin asteroidiksi.[1]

Tämän tyypin isoimpia asteroideja pidetään vaarallisimpina, koska ne voivat kadota näkyvistä auringon häikäisyn vuoksi ja lopulta syöksyä Maahan.[1]

Jos minikuu tulisi lähelle Maata, se todennäköisesti palaisi ilmakehässä.[1]

Tutkijat eivät kuitenkaan usko asteroidin yltävän ilmakehään asti.[1]

Tausta:

Tähtitieteilijöiden mukaan Maa nappaa minikuita kiertoradalleen tasaiseen tahtiin.[1]

Useimmat niistä pysyvät Maan kiertoradalla alle vuoden, mutta osa voi kiertää planeettaa vuosia.[1]

Lähteet:
1. [Maata kiertää nyt uusi minikuu](https://yle.fi/a/74-20256923) (Yle, 13.11. klo 21.49)

### Maanmittauslaitoksen tutkija Jyri Näränen lähtee töihin Suomen Aboa-asemalle Etelämantereelle

https://seeste.fi/2026-11-13/tiede/maanmittauslaitoksen-tutkija-jyri-naranen-lahtee-toihin-suom

Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen lähtee töihin Suomen Aboa-tutkimusasemalle Etelämantereelle.[1] Matka kestää kaksi kuukautta, ja paluu tammikuun puolivälissä riippuu hyvistä lentosäistä.[1] Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston tutkijat mittaavat, miten esimerkiksi ilmanpaine, valtameren vuorovesi ja jäämassat vaikuttavat maankuoren liikkeisiin.[1]

Tarkemmin:

Suomalaiset lentävät Oslosta norjalaisten kanssa Kapkaupunkiin ja sieltä Norjan Troll-asemalle, kun sää sallii.[1]

Troll-asemalta Aboalle on vielä 600 kilometriä.[1]

Retkikuntaan kuuluu seitsemän tutkijan lisäksi johtaja, lääkäri, konemestari, kokki ja erikoissuunnittelija.[1]

Suomen Akatemian rahoittama DynEAnt-hanke parantaa myös satelliittipaikannukseen perustuvan paikkatiedon tarkkuutta ja jäätiköiden massamuutosten seurantaa.[1]

Jäähurrikaanin iskiessä pakkasta on 25–30 astetta, ja myrsky voi kestää päiviä, jolloin töitä ei tehdä.[1]

Lähtijöille järjestettiin lokakuun alussa viikon retkikuntaleiri, jolla hiottiin ryhmädynamiikkaa.[1]

Tausta:

Aboa on miehitetty vain marras–helmikuussa, ja muulloin mittalaitteet toimivat automaattisesti.[1]

Näräselle avautui paikka Aboalla 15 vuotta sitten, ja matkoja on tullut 2–3 vuoden välein.[1]

Suomen Etelämanner-operaatio FINNARP toimii Ilmatieteen laitoksen alla.[1]

Lähteet:
1. [Etelämantereen kärpänen puraisi – Jyri Näränen lähtee reissuun jo seitsemättä kertaa](https://yle.fi/a/74-20255225) (Yle, 13.11. klo 11.55)

### Kymenlaakson pelastuslaitos otti käyttöön Suomen ensimmäisen maassa liikkuvan pelastusrobotin

https://seeste.fi/2026-11-13/tiede/kymenlaakson-pelastuslaitos-otti-kayttoon-suomen-ensimmaisen

Kymenlaakson pelastuslaitos on ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen maassa liikkuvan pelastusrobotin.[1] Laykka-niminen robotti on ollut pelastuslaitoksella kaksi viikkoa, ja pelastajat harjoittelevat sen käyttöä.[1] Samalla laitetta kehitetään pelastustehtäviin.[1]

Tarkemmin:

Robottiin voi kiinnittää erilaisia sensoreita ja välineitä tehtävän tarpeen mukaan.[1]

Kuuselan mukaan robotti tulee mukaan harjoituksiin ensi vuoden alussa.[1]

Laite on hankittu leasing-sopimuksella vuoden 2028 tammikuuhun asti, ja se on kustannettu EU:n hankerahoituksella.[1]

Robotin hinnasta puhutaan kymmenissä tuhansissa euroissa.[1]

Pelastuspäällikkö Teemu Veneskarin mukaan Suomen maastonmuodot, kasvillisuus, maaperä ja sää vaativat erilaisia ratkaisuja kuin ulkomailla.[1]

Tausta:

Robotiikkaa käytetään maailmalla pelastustoiminnassa ja kriisialueilla, esimerkiksi maanjäristyksissä.[1]

Robotin tarkoitus on vähentää pelastajiin kohdistuvia riskejä.[1]

Lähteet:
1. [Suomen ensimmäinen pelastusrobotti Laykka menee sinne, minne ihminen ei uskalla](https://yle.fi/a/74-20256746) (Yle, 13.11. klo 20.37)

## Kulttuuri & viihde

### Lontoon poliisi aloitti tutkinnan koomikko David Walliamsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/lontoon-poliisi-aloitti-tutkinnan-koomikko-david-walliamsiin

Lontoon poliisi on aloittanut tutkinnan, joka koskee 55-vuotiaan koomikko-näyttelijä David Walliamsin epäiltyjä vakavia seksuaalirikoksia, kertoi BBC.[1] Tutkinta alkoi sen jälkeen, kun mediat uutisoivat useiden naisten syyttäneen Walliamsia seksuaalisesta häirinnästä ja väärinkäytöksistä.[1]

Tarkemmin:

Brittiläiset ITV News ja The Guardian ovat tutkineet Walliamsiin kohdistuvia väitteitä usean vuoden ajan.[1]

Niiden selvityksissä kävi ilmi, että nuorimmat henkilöt olivat olleet 15-vuotiaita.[1]

Tausta:

Walliams tunnetaan erityisesti kulttisarjasta Pikku-Britannia, jossa hän näyttelee monia eri hahmoja.[1]

Briteille hän on tuttu myös Britain’s Got Talent -ohjelmasta.[1]

Hän on myös yksi Britannian myydyimmistä lastenkirjailijoista, ja hänen kirjojaan on käännetty suomeksi.[1]

Lähteet:
1. [BBC: Poliisi aloittaa tutkinnan David Walliamsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä](https://yle.fi/a/74-20256909) (Yle, 13.11. klo 18.24)

### Turun musiikkitalo Fuugan avajaiskonsertti – istumapaikka vaikutti selvästi sointiin

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/turun-musiikkitalo-fuugan-avajaiskonsertti-istumapaikka-vaik

Turun filharmoninen orkesteri soitti uuden musiikkitalo Fuugan avajaiskonsertin ylikapellimestari John Storgårdsin johdolla.[1] Illan avasi Richard Wagnerin alkusoitto Nürnbergin mestarilaulajista.[1] Kulttuuritoimittaja Mattias Mattilan mukaan konsertissa kävi selväksi, että istumapaikalla on väliä.[1]

Tarkemmin:

Mattias Mattilan mukaan ensivaikutelma oli vakuuttava, ja erityisesti jousiston sointiin oli tullut syvyyttä ja lämpöä.[1]

Pitkä jälkikaiunta teki kuulokuvasta pyöristetyn, ja toimittajan arvion mukaan se jakaa mielipiteitä.[1]

Kaiuntaa voi muokata verhoilla sekä säätämällä lavan yläpuolella olevan heijasterakennelman eli kanoopin korkeutta ja kulmaa.[1]

Toimittajan mukaan läheinen äänikuva erottaa Fuugan Helsingin Musiikkitalosta, jonka salissa sointi on hienostunut mutta etäinen.[1]

Turkuun rakennettiin kenkälaatikkomallinen sali, koska se on akustisilta ominaisuuksiltaan tutkitusti paras.[1]

Tausta:

Fuuga valmistui osana Turun kulttuurirantaa, johon kuuluvat myös Kaupunginteatteri ja nykytaiteenmuseo WAM.[1]

Helsingin Musiikkitalo on Fuugaa edeltänyt, toiseksi uusin suomalainen konserttitalo.[1]

Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki on työskennellyt Fuuga-hankkeessa akustiikkakonsulttina.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Turun Fuugan avajaisissa selvisi, kuinka paljon istumapaikka vaikuttaa](https://yle.fi/a/74-20252560) (Yle, 13.11. klo 9.26)

### Olivia Colmanin tähdittämä Wicker-elokuva vitsoista punotusta miehestä sai Suomen ensi-iltansa

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/olivia-colmanin-tahdittama-wicker-elokuva-vitsoista-punotust

Wicker sai Suomen ensi-iltansa perjantaina 13. marraskuuta.[1] Elokuva on puhuttanut maailmalla koko syksyn.[1] Colman esittää keskiaikaisessa pikkukylässä hyljeksittyä kalastajanaista, joka pyytää kylän korintekijää punomaan hänelle vitsoista aviomiehen.[1]

Tarkemmin:

Vitsamies osoittautuu rakastavaksi ja uskolliseksi, ja naista pilkanneet kylän naiset alkavat kadehtia hänen avioliittoaan.[1]

Tekijöiden mukaan käsikirjoitusta oli mahdoton myydä tuotantoyhtiöille, joten elokuva rahoitettiin tuttavapiirin sijoittajien avulla.[1]

Elokuva ei ole ollut maailmalla massiivinen kassamagneetti, mutta se on tuottanut hyvin budjettiinsa nähden.[1]

Ikea mainosti punottuja tuotteitaan ”aviomiesmateriaalista” tehtyinä, ja New Yorkin kaupunginkirjasto vinkkasi ohjekirjoja korien punontaan.[1]

Kansainvälisissä kritiikeissä elokuvaa on kehuttu muun muassa ”valloittavan oudoksi ja sydämelliseksi”.[1]

Tausta:

Wicker on pienen budjetin indie-elokuva, joka perustuu Ursula Wills-Jonesin novelliin vuodelta 2008.[1]

Elokuvan maailman ensi-ilta oli Sundancen elokuvajuhlilla tammikuussa, mutta laajempaa huomiota se sai vasta kesän lopulla trailerin ilmestyttyä.[1]

Elokuva ajoittuu romantasiailmiöön, jossa romantiikkaa ja fantasiaa yhdistelevät kirjat ovat myyntihittejä.[1]

Lähteet:
1. [Nainen rakastelee vitsoista punotun miehen kanssa loppuvuoden puhutuimmassa elokuvassa](https://yle.fi/a/74-20256402) (Yle, 13.11. klo 11.45)

### Darth Vaderin valomiekka myytiin huutokaupassa ennätyshintaan, yli 4,8 miljoonalla dollarilla

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/darth-vaderin-valomiekka-myytiin-huutokaupassa-ennatyshintaa

Tähtien sota -elokuvissa käytetty valomiekka myytiin torstaina huutokaupassa Yhdysvaltain Dallasissa.[1] Darth Vader käytti miekkaa kuuluisaa ”I am your father” -repliikkiä edeltävässä taistelukohtauksessa.[1] Heritage Auctions -huutokaupan mukaan miekka on kallein koskaan huutokaupattu Star Wars -rekvisiitta.[1]

Tarkemmin:

Valomiekka nähtiin vuoden 1980 elokuvassa Imperiumin vastaisku, jossa Darth Vader paljastaa Luke Skywalkerille olevansa tämän isä.[1]

Samaa rekvisiittaa käytettiin myös vuonna 1983 julkaistussa Jedin paluussa.[1]

Bob Anderson oli Prowsen stunttimies ja olympiatason miekkailija.[1]

Tausta:

Useat elokuvasarjan valomiekat tehtiin vanhojen kameroiden salamapidikkeistä, joihin kiinnitettiin rekvisiittaterät.[1]

Valomiekkojen hehku lisättiin jälkituotannossa.[1]

Lähteet:
1. [Ikonisen ”I am your father” -elokuvakohtauksen valomiekka huutokaupattiin ennätyshintaan](https://yle.fi/a/74-20256905) (Yle, 13.11. klo 17.57)

### Erkki Lasonpalo jatkaa Mikkelin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina syytöksistä huolimatta

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/erkki-lasonpalo-jatkaa-mikkelin-kaupunginorkesterin-paakapel

Mikkelin kaupungin mukaan Lasonpalon toimeksiantosuhde kaupunginorkesteriin jatkuu normaalisti.[1] Kaupunki selvitti asiaa ja kuuli myös Lasonpaloa.[1] Lasonpalo myönsi Facebookissa, ettei hänen käytöksensä ole kaikissa tilanteissa ollut asianmukaista.[1]

Tarkemmin:

Kaupunginorkesterin intendentin Jaakko Antilan mukaan syytökset olivat rajuja, ja ne piti käsitellä asianmukaisesti.[1]

Antilan mukaan kaupunki on tiennyt Lasonpalon alkoholiongelmasta vuoden ajan, ja Lasonpalo on hakenut siihen hoitoa.[1]

Antilan mukaan Lasonpalo johtaa tammikuussa ensi-iltansa saavan Aino-oopperan.[1]

Lasonpalo kertoi käyttäneensä alkoholia tavalla, joka on vaikuttanut hänen harkintakykyynsä ja käyttäytymiseensä.[1]

Hän ilmoitti, ettei kommentoi asiaa enempää.[1]

Tausta:

Lasonpalo johti Tapiolan nuoria sinfonikkoja vuosina 2015–2025 ja valtakunnallista nuoriso-orkesteri Vivoa vuosina 2019–2025.[2]

Lasonpalo on myöntänyt ongelmallisen suhteensa alkoholiin, mutta hän kiistää olleensa päihtyneenä harjoituksissa tai konserteissa ja pääosin myös väitteet liian läheisestä fyysisestä käytöksestä.[3]

Vivon hallitus teki marraskuussa 2025 poliisille tutkintapyynnön, mutta poliisi päätti olla aloittamatta esitutkintaa.[2]

Lähteet:
1. [Epäasiallisesta käytöksestä syytetty Erkki Lasonpalo jatkaa Mikkelin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina](https://yle.fi/a/74-20256764) (Yle, 13.11. klo 14.56)
2. [Nuoret kertovat kapellimestarin alkoholinkäytöstä ja sopimattomista suhteista: ”Eihän se mikään turvallinen aikuinen ollut”](https://yle.fi/a/74-20249819) (Yle, 11.11. klo 16.01)
3. [Saako Erkki Lasonpalo jatkaa syytösten jälkeen työtään orkestereissa? Kysyimme Mikkelistä, Lappeenrannasta ja Porista](https://yle.fi/a/74-20256601) (Yle, 12.11. klo 21.00)

### Espoon työväenopiston kuorossa opitaan suomea laulamalla – menetelmä madaltaa kynnystä puhua kieltä

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/espoon-tyovaenopiston-kuorossa-opitaan-suomea-laulamalla-men

Espoon työväenopiston Opi suomea laulaen -kuorossa harjoitellaan suomen puhumista ja ääntämistä musiikin tekemisen ohella.[1] Kuoroa johtava musiikinopettaja Johanna Lehtinen-Schnabel on kehittänyt S2-opettajien ja opiskelijoiden kanssa kielitietoisen kuoron, jossa opetellaan sekä laulamista että kieltä.[1]

Tarkemmin:

S2-opettaja Heidi Saariston mukaan melodia auttaa muistamaan sanoja ja musiikin toisto kielen rakenteita.[1]

Lehtinen-Schnabelin mukaan yhdessä laulaminen ja ääneen puhuminen madaltavat kynnystä käyttää suomea.[1]

Oranskin joululaulu saa ensiesityksensä Espoon työväenopiston joulukonsertissa marraskuun lopussa.[1]

Yli kolme vuotta kuorossa laulanut kielitieteilijä Friederike Lüpke kuvaili kuoroa ehkä parhaaksi suomen oppimiskokemuksekseen.[1]

Menetelmällä opiskellaan suomea myös muun muassa Stoassa Helsingissä, Taideyliopistossa ja Metropolia-ammattikorkeakoulussa.[1]

Tausta:

Menetelmä sai alkunsa Espoon työväenopistossa noin 15 vuotta sitten, kun siellä haluttiin kokeilla kotoutumista taito- ja taideaineiden avulla.[1]

Lehtinen-Schnabelin mukaan ensimmäisellä tunnilla joku kysyi, mitä musiikinopetuksella on tekemistä kielen kanssa, ja kysymys sai miettimään musiikin hyödyntämistä kielen oppimisessa.[1]

Lähteet:
1. [Kuorossa suomen sanat tarttuvat melodian avulla – laulaminen rohkaisee käyttämään uutta kieltä](https://yle.fi/a/74-20254786) (Yle, 13.11. klo 16.00)

### Lentopallovalmentaja Olli Kunnari jäi maajoukkueen laivasta sormiteipillä korjatun passin takia

https://seeste.fi/2026-11-13/kulttuuri/lentopallovalmentaja-olli-kunnari-jai-maajoukkueen-laivasta

Olli Kunnari kertoi Elämäni moka -sarjassa elämänsä noloimmasta kömmähdyksestä.[1] 2000-luvun alussa hän oli lähdössä Suomen miesten lentopallon A-maajoukkueen mukana Helsingin satamasta Viroon Spring Cup -turnaukseen.[1] Passintarkastaja pysäytti hänet, eikä teipattu passi kelvannut virkailijalle.[1]

Tarkemmin:

Muu joukkue jatkoi matkaa, ja Kunnari lähti hakemaan pikapassia.[1]

Kunnarin mukaan päävalmentajalle kertominen herätti epäuskoa, häpeää ja pelkoa siitä, miten tilanteeseen suhtaudutaan.[1]

Nuorena pelaajana hän mietti myös, vaikuttaako moka hänen pääsyynsä maajoukkueeseen jatkossa.[1]

Joukkueenjohto tilasi hänelle uuden matkalipun, ja väliin jäivät vain iltaharjoitukset.[1]

Kokeneemmat pelaajat kuittailivat asiasta jonkin aikaa, ja myöhemmin reissuille lähdettäessä joku saattoi kysyä, onko Kunnarilla passi kunnossa.[1]

Kunnari kertoi myös, että maajoukkueen argentiinalainen päävalmentaja jäi kerran maailmanliigan peleistä, koska ei tiennyt tarvitsevansa viisumia.[1]

Tausta:

Olli Kunnari on lentopallovalmentaja ja entinen huippupelaaja.[1]

Hän kertoo opettavansa nuorille pelaajille, että dokumentit kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin.[1]

Lähteet:
1. [”Hävetti mennä valmentajien eteen” – Olli Kunnarin sormiteippimoka jätti hänet joukkueen matkasta](https://yle.fi/a/74-20253599) (Yle, 13.11. klo 17.50)

## Elämä & terveys

### Estrogeenilääkkeistä on yhä pulaa – Fimean mukaan tilanteen normalisoitumista ei voida luvata

https://seeste.fi/2026-11-13/elama/estrogeenilaakkeista-on-yha-pulaa-fimean-mukaan-tilanteen-no

Estrogeenikorvaushoidossa käytettävien lääkevalmisteiden saatavuudessa on yhä ongelmia.[1] Fimean ylitarkastajan Tuija Kainulaisen mukaan tarkkaa ajankohtaa tilanteen normalisoitumiselle ei voida luvata, etenkään kun ongelma ei koske vain Suomea.[1]

Tarkemmin:

Saatavuushäiriöt ovat koskeneet erityisesti iholle annosteltavia laastareita ja suihkeita, mutta myös osaa geeleistä ja suun kautta otettavista valmisteista.[1]

Tämänhetkisten ilmoitusten perusteella häiriöiden on arvioitu päättyvän vuodenvaihteen tienoilla.[1]

Kainulainen muistuttaa, että päivämäärät ovat arvioita ja ovat näiden valmisteiden kohdalla muuttuneet jo useaan otteeseen.[1]

Lääkkeitä ei pystytä tuottamaan tarpeeksi kysyntään nähden.[1]

Jos valmistetta ei ole saatavilla eikä apteekki voi vaihtaa sitä toiseen, potilaan kannattaa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriinsä.[1]

Tausta:

Suomessa estrogeenivalmisteiden saatavuudessa on ollut haasteita tämän vuoden keväästä alkaen.[1]

Erimittaisia saatavuushäiriöjaksoja on ollut viime vuosien aikana useita.[1]

Lähteet:
1. [Estrogeenivalmisteista on yhä pulaa, eikä tilanteen paluuta normaaliksi voida luvata](https://yle.fi/a/74-20256289) (Yle, 13.11. klo 10.48)

### Kuluttajariitalautakunta: autoliike vastaa virheen korjauksesta, mutta kaikki liikkeet eivät noudata linjausta

https://seeste.fi/2026-11-13/elama/kuluttajariitalautakunta-autoliike-vastaa-virheen-korjaukses

Kuluttajariitalautakunta linjasi keväällä, että liikkeestä ostetun auton virheen korjaamisen pitää pääsääntöisesti olla kuluttajalle maksutonta.[1] Kaikki autoliikkeet eivät kuitenkaan noudata linjausta, vaan korjauskuluja voidaan yrittää periä myös ostajilta.[1] Näin kävi tamperelaiselle Eijalle, jonka syyskuussa ostama käytetty Volvo ei mennyt katsastuksesta läpi neljä päivää oston jälkeen.[1]

Tarkemmin:

Liike lupautui kiistelyn jälkeen korjauttamaan katsastuksessa listatut viat omaan piikkiinsä, mutta jakohihnan vaihdosta se vaati ostajalta 40 prosenttia eli 240 euroa.[1]

Liikkeen mukaan jakohihnan vaihtotarve oli asiakkaan tiedossa ja otettu huomioon hinnassa, mutta asiaa ei merkitty kauppakirjaan. Eija harkitsee asian viemistä lautakuntaan.[1]

Lautakunnan puheenjohtaja Katri Kummoisen mukaan virheen maksuttoman korjaamisen periaate on sama auton iästä ja ajomäärästä riippumatta.[1]

Kummoisen mukaan jonkinasteista muutosvastarintaa esiintyy, koska uusi käytäntö on yrityksille aiempaa epäedullisempi.[1]

Lautakunnassa on vireillä noin 8 200 asiaa, joista noin neljäsosa koskee ajoneuvokauppaa.[1]

Niemi arvioi ilman tarkkaa tietoa, että linjaus on jo näkynyt vaihtoautojen hinnoissa ja että kuluttajat maksavat lopulta riskin.[1]

Tausta:

Aiemmin lautakunta suositteli yleensä kustannusten jakamista, koska auto voi korjauksen jälkeen tulla teknisesti aiempaa parempaan kuntoon.[1]

Lautakunta tiedotti muuttuneesta linjauksestaan huhtikuussa.[1]

Linjauksesta ei ole vielä korkeimman oikeuden tuomiota.[1]

Lähteet:
1. [Autokaupoilla tapahtui iso mullistus: virheen korjaus kuuluu nyt myyjälle](https://yle.fi/a/74-20251616) (Yle, 13.11. klo 5.30)
2. [Autoliikkeet kuntotarkastavat vaihtoautoja yhä useammin, mutta ostajat tekevät niin harvoin](https://yle.fi/a/74-20256770) (Yle, 13.11. klo 19.04)

### Uniapnealaitteen voi hakea automaatista – Hengitysliiton mukaan osa potilaista jää ilman opastusta

https://seeste.fi/2026-11-13/elama/uniapnealaitteen-voi-hakea-automaatista-hengitysliiton-mukaa

Hengitysliitolle on tullut eri puolilta Suomea palautetta siitä, että osa potilaista on saanut uniapnealaitteen automaatista ilman henkilökohtaista opastusta.[1] Joillain hyvinvointialueilla potilas noutaa automaatista sekä testilaitteen että varsinaisen CPAP-laitteen ja ottaa sen käyttöön ohjeiden tai videoiden avulla.[1] Hyvinvointialueet saavat itse päättää, miten CPAP-laitteet jaetaan.[1]

Tarkemmin:

Satakunnassa potilas hakee unirekisteröinnin mittauslaitteen sairaalan automaatista ja kiinnittää anturit itse opastevideoiden avulla, kertoo keuhkosairauksien ylilääkäri Eija Nieminen.[1]

Jos hoitoon tarvitaan CPAP-laite, Satakunnassa potilas hakee sen hoitajalta, jonka kanssa sovitetaan maski ja kerrataan laitteen käyttö.[1]

Hengitysliiton parin vuoden takaisen kyselyn mukaan vain puolet sairastavista oli saanut kutsun ensitietopäivään.[1]

Liiton erityisasiantuntija Satu Mustosen mukaan moni koki myös laite- ja maskiopastuksen riittämättömäksi.[1]

Hengitysliiton mukaan opastus pitäisi toteuttaa potilaalle sopivalla tavalla, tarvittaessa kasvotusten.[1]

Vastuu laitteista on käyttäjällä, mutta pääosin hyvinvointialueet suostuvat vaihtamaan rikkoutuneet välineet uusiin.[1]

Tausta:

Uniapneaa pidetään Suomessa jo kansantautina.[1]

Hoitoon on ollut paikoin pitkät jonot, ja lähetteiden määrä kasvoi rajusti vuosikymmenen vaihteen alla.[1]

Pelkästään Satakunnan hyvinvointialueella lähes 13 000 potilasta käyttää hengitysteitä auki pitävää CPAP-ylipainehengityslaitetta.[1]

Digitalisaatio ja potilaan omatoimisuus ovat yleistyneet tehostamiskeinoina uniapnean tutkimisessa ja hoidossa.[1]

Lähteet:
1. [Moni aloittaa uniapnean hoidon hakemalla itse laitteen luukusta – videolta katsotaan miten hengitystiet pysyvät auki](https://yle.fi/a/74-20256331) (Yle, 13.11. klo 11.29)