# Seeste: Lauantai 14. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 43 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Märkä lumi aiheutti sähkökatkoja Savossa – Tahkon uusi tuolihissi avautui myöhässä

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/marka-lumi-aiheutti-sahkokatkoja-savossa-tahkon-uusi-tuolihi

Lauantaina sähkövikoja esiintyi etenkin Savon Voiman verkkoalueella.[1] Savon Voiman mukaan katkojen syynä oli lumi: alueella satoi perjantaina ja lauantaina paljon märkää lunta, joka kuormitti puita ja sähköjohtoja.[1] Energiateollisuuden tietojen mukaan sähköt oli saatu sunnuntain vastaisena yönä laajalti palautettua.[1]

Tarkemmin:

Lauantai-iltana valtaosa sähköttömistä talouksista oli Pohjois-Savossa Savon Voiman toimialueella.[1]

Sen jälkeen urakoitsijat pääsevät korjaamaan pienjännitevikoja, jotka voivat sijaita vaikeakulkuisissa paikoissa keskellä metsää.[1]

Tahkon laskettelukeskuksen uuden tuolihissin Kuopion Nilsiässä piti aueta puoli kymmeneltä, mutta se avattiin vasta yhdentoista jälkeen.[1]

Rinnepäällikkö Marianne Lappalaisen mukaan hetkittäiset sähkökatkot aiheuttivat hissiin lukuisia vikakoodeja.[1]

Puiden kaatumisia ja teiltä suistumisia oli myös muun muassa Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, mutta niissä vältyttiin isommilta vahingoilta.[1]

Tausta:

Laskettelukausi alkoi Tahkolla perjantaina.[1]

Lähteet:
1. [Sähkökatkot estivät aamulla Tahkon tuolihissin käyttöönoton – vikojen korjaus etenee](https://yle.fi/a/74-20256956) (Yle, 14.11. klo 7.03)

### Puolustusvoimat ampui ensimmäistä kertaa Suomessa maalilennokin alas torjuntadroonilla Vattajan harjoituksessa

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/puolustusvoimat-ampui-ensimmaista-kertaa-suomessa-maalilenno

Puolustusvoimat harjoitteli Lohtajan Vattajalla lennokkiuhkaa ja sen torjuntaa.[1] Harjoituksessa maalilennokki ammuttiin alas torjuntadroonilla ensimmäistä kertaa Suomessa.[1] Asiasta kertoi kansainvälisen ilmapuolustusharjoituksen apulaisjohtaja, everstiluutnantti Rauno Leppiviita, jonka mukaan torjunta onnistui.[1]

Tarkemmin:

Leppiviidan mukaan koulutuksessa on tarkistettu linnoittautumista, suojautumista, naamiointia ja maastouttamista.[1]

Lisäksi harjoitellaan valelaitteiden käyttöä vihollisen huomion harhauttamiseksi.[1]

Hänen mukaansa myös elektroninen häirintä on yksi keino vaikuttaa lennokkiuhkaan.[1]

Aliupseerioppilas Samu Lahtinen on yksi neljästä ensimmäisestä varusmiehestä Puolustusvoimien lennokkitorjuntaryhmässä.[1]

Tausta:

Lennokkien käyttö sodankäynnissä on lisääntynyt.[1]

Puolustusvoimat on hakenut oppeja muun muassa Ukrainasta ja mukauttaa koulutustaan taistelukentän muuttuessa.[1]

Lähteet:
1. [Ensimmäinen kerta Suomessa: Puolustusvoimat ampui lennokin alas torjuntadroonilla harjoituksessa](https://yle.fi/a/74-20256816) (Yle, 14.11. klo 15.14)

### KHO esti lähteen hävittämisen NCC Industryn louhoksen tieltä Sipoossa – ennakkopäätös koskee koko Suomea

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/kho-esti-lahteen-havittamisen-ncc-industryn-louhoksen-tielta

Korkein hallinto-oikeus kumosi lokakuun lopussa valmistuneella ennakkopäätöksellä NCC Industrylle myönnetyn poikkeusluvan kajota Linnanpellon lähteikköön Sipoossa.[1] Päätös palautti voimaan aluehallintoviraston hylkäävän päätöksen ja antoi lähteikölle lopullisen suojan.[1] Ennakkopäätös vaikuttaa vesilain soveltamiseen tulevissa rakennus- ja maankäyttöhankkeissa koko Suomessa.[1]

Tarkemmin:

Vesilaki suojaa luonnontilaiset lähteet, mutta luonnontilaisuuden määritelmä on aiemmin ollut laintulkinnassa epäselvä.[1]

KHO katsoi, että suojelun tarve määräytyy kokonaiskuvan mukaan: jos luontotyyppi on alueella harvinainen, sen esiintymien turvaaminen on erityisen tärkeää.[1]

Sipoossa, kuten koko Etelä-Suomessa, on hyvin vähän lähteitä.[1]

Yhtiö voi yhä jatkaa louhoshankkeen suunnittelua, jos maankäyttö ei vaikuta lähteeseen tai sen valuma-alueeseen.[1]

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pitää päätöstä tärkeänä oikeusvoittona luonnolle.[1]

NCC Industry korostaa edenneensä hankkeessa virallisten lupaprosessien mukaisesti.[1]

Tausta:

NCC Industry haki vuonna 2023 aluehallintovirastolta poikkeuslupaa kajota lähteikköön, mutta virasto hylkäsi hakemuksen.[1]

Yhtiön valituksesta Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi luvan, minkä jälkeen paikalliset asukkaat ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[1]

Lähteen päältä ja ympäriltä on hakattu puita ennen NCC Industryn maanomistajuutta, mitä Kajander pitää tyypillisenä metsälakirikoksena.[1]

Kajanderin mukaan noin sadan vuoden aikana valtava määrä lähteitä on tuhoutunut metsäojitusten ja maankäytön seurauksena.[1]

Lähteet:
1. [Yhtiö halusi hävittää luonnonlähteen louhoksen tieltä, oikeus torppasi – merkittävä ennakkopäätös koko Suomessa](https://yle.fi/a/74-20256470) (Yle, 14.11. klo 20.11)

### Naispappeuden vastustajat tiivistävät rivejään – naispiispat kertovat loukkaavista viesteistä

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/naispappeuden-vastustajat-tiivistavat-rivejaan-naispiispat-k

Naisten pappeuden vastustajat ovat tiivistäneet rivejään evankelis-luterilaisessa kirkossa ennen sunnuntaina järjestettäviä seurakuntavaaleja.[1] Kirkon kolme naispuolista piispaa ovat saaneet osansa arvostelusta.[1] Turun arkkihiippakunnan piispan Mari Leppäsen mukaan hänen saamissaan sähköposteissa ja sosiaalisessa mediassa näkyy naisviha, ja naispappeja kutsutaan harhaoppisiksi.[1]

Tarkemmin:

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka sanoo naispappien kohdanneen viime vuosina yhä enemmän syrjintää, ja hänen mukaansa epäasiallista palautetta lähettävät pääosin miehet.[1]

Professori Kati Tervo-Niemelän mukaan naispapit kertoivat 2020-luvun alun kyselyssä poikkeuksellisen usein vähättelystä, nimittelystä ja pappeutensa kyseenalaistamisesta.[1]

Espoon ja Turun tuomiokapitulit ovat linjanneet, ettei messuja voi järjestää, jos naispapit on suljettu pois, mutta Hintikan mukaan osa yhteisöistä toimii ilman lupaa.[1]

Kirkkokansan liiton hallituksen puheenjohtajan Lauri Vartiaisen mukaan konservatiiviset järjestöt kokevat elintilansa kirkossa kaventuneen.[1]

Oma kirkkokunta lopettaisi kirkon avustukset ja järjestöjen aseman virallisina lähetysjärjestöinä, mutta Vartiaisen mukaan järjestöt ovat varautuneet rahoituksen loppumiseen.[1]

Piispat liittävät vastustuksen kovenemisen konservatiivisen uskonnollisuuden nousuun, ja Leppänen puhuu poliittisesta uskonnollisuudesta.[1]

Tausta:

Naispappeus hyväksyttiin Suomessa 1986, ja nykyään puolet papeista on naisia.[1][2]

Kesällä Turun tuomiokapituli kielsi herätysliike Sleyn jakamat ehtoolliset Länsi-Porin seurakunnan alueella, mutta Sley jatkoi ehtoollisten jakoa.[2]

Kirkkohallitus poisti Sleyn ja Kansanlähetyksen virallisten kolehtikeräysten listalta äänin 6–4.[2]

Maan suurin herätysliike vanhoillislestadiolaiset vastustaa myös naispappeutta, mutta se ei ole mukana Kirkkokansan liitossa.[1]

Lähteet:
1. [Pieni ja kiihkeä joukko vastustaa naisten pappeutta – piispat kertovat loukkaavista viesteistä](https://yle.fi/a/74-20256051) (Yle, 14.11. klo 10.31)
2. [Naispappeuden vastustajien asema tukaloituu – Kirkkohallitus pudotti konservatiivit pois virallisista kolehtikeräyksistä](https://yle.fi/a/74-20179792) (Yle, 28.8. klo 11.07)

### Lähes 2 400 alaikäisellä on turvakielto – Nestori Frilander eli sen varjossa lähes koko lapsuutensa

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/lahes-2-400-alaikaisella-on-turvakielto-nestori-frilander-el

Tuoreen tilaston mukaan Suomessa on noin 2 400 alaikäistä, joilla on turvakielto.[1] 22-vuotiaalla Nestori Frilanderilla oli turvakielto lähes koko lapsuuden ajan väkivaltaisen isän takia.[1]

Tarkemmin:

Frilanderille myönnettiin turvakielto kolmevuotiaana, ja isä uhkasi tappaa hänet ja äidin, kun hän oli juuri täyttänyt seitsemän.[1]

Uhkauksen jälkeen hän muutti äitinsä kanssa Helsingistä Jyväskylään, jossa häntä kiusattiin koulussa.[1]

Frilanderin mukaan helluntaikirkon rippileiri käänsi hänen elämänsä suunnan.[1]

Nykyään hän asuu Helsingissä, opiskelee nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi ja esiintyy kristillisissä tapahtumissa.[1]

Isä ei ole uhannut Frilanderia turvakiellon purkamisen jälkeen, mutta tapaamiseen Frilander ei ole valmis ainakaan vielä.[1]

Tausta:

Suomessa yli 10 000 ihmisellä on turvakielto, ja sitä haetaan Digi- ja väestötietovirastosta.[1]

Perheväkivallan takia haettaessa on esitettävä näyttöä uhasta, esimerkiksi rikosilmoitus, rikostuomio tai lähestymiskielto.[1]

Joskus vanhemman työ aiheuttaa turvakiellon myös lapselle.[1]

Lähteet:
1. [Isä uhkasi tappaa poikansa – näin Nestori Frilander pakeni isäänsä ja löysi lopulta rauhan elämäänsä](https://yle.fi/a/74-20253618) (Yle, 14.11. klo 6.30)

### Öljyklimppejä löytyi Suomenlinnan lisäksi Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta – öljyinen lintu löytyi kuolleena

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/oljyklimppeja-loytyi-suomenlinnan-lisaksi-vallisaaresta-ja-k

Helsingin pelastuslaitoksen mukaan perjantaina Suomenlinnassa todettu öljyvahinko on laajentunut.[1] Öljyklimppejä havaittiin myös Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa, joissa öljyä on noin parinkymmenen metrin kaistaleella kahdella rannalla.[1] Suomenlinnassa öljyä siivosivat lauantaina pelastuslaitos, WWF:n vapaaehtoiset sekä Metsähallituksen ja Suomenlinnan hoitokunnan väki.[1]

Tarkemmin:

Palomestari Juha Lindholmin mukaan öljyä ei ole laajalla alueella, mutta sen siivoaminen on hankalaa.[1]

Lindholmin mukaan öljy on todennäköisesti tullut merialuksesta, jos se on peräisin merestä.[1]

Öljyä ei ole havaittu meressä kauempana rannasta.[1]

WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäen mukaan yksi öljyyntynyt lintu on löydetty kuolleena Suomenlinnasta.[1]

Niinimäen mukaan WWF:llä on jopa 10 000 vapaaehtoista reservissä tällaisten tilanteiden varalle.[1]

Tausta:

Pelastuslaitos arvioi öljyn huuhtoutuneen rannalle marraskuun alkupuolella.[1]

Pelastuslaitos pyysi apua WWF:ltä, ja noin parinkymmenen hengen joukko löytyi puolessa tunnissa.[1]

Lähteet:
1. [Öljyklimppejä on havaittu jo useassa saaressa Helsingin edustalla – öljyinen lintu löytyi kuolleena](https://yle.fi/a/74-20256999) (Yle, 14.11. klo 15.57)

### Tutkija Hanna Rosti: datakeskusten melua ei ole Suomessa selvitetty riittävän tarkasti

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/tutkija-hanna-rosti-datakeskusten-melua-ei-ole-suomessa-selv

Bioakustiikan tutkija Hanna Rosti sanoo, ettei datakeskusten toiminnan melua ole Suomessa selvitetty riittävän tarkasti.[1] Hänen mukaansa meluselvityksistä puuttuvat usein laitekohtaiset tiedot melusta, jota syntyy konesalien käynnistyessä.[1] Antti Poikola myöntää, että laitekohtaiset mittaukset puuttuvat suunnitteluvaiheessa, mutta sanoo kansalaisten olevan lainsäädännön puolesta melko hyvin suojattuja.[1]

Tarkemmin:

Rostin mukaan datakeskusten melu on matalataajuista ja tonaalista, kuten jäähdytyslaitteiston huminaa ja muuntajien surinaa, eikä korva totu siihen.[1]

Rosti katsoo, että 1990-luvun alun ohjearvoihin perustuvat melunormit kaipaavat päivitystä.[1]

Laissa on säännös viiden desibelin lisäyksestä erityisen häiritsevälle tonaaliselle melulle, mutta Rostin mukaan sitä ei käytännössä sovelleta, koska toimijat eivät kerro laitteiden äänitaajuuksia.[1]

Poikolan mukaan laitekohtaisia mittauksia tehdään myöhemmin, ja Datakeskusteollisuus tekee ensi kesänä selvityksen, joka käsittelee myös melua.[1]

Poikola sanoo, että Suomessa jäähdytystarve on pienempi kuin kuumissa paikoissa ja sähköverkko on hyvässä kunnossa, joten datakeskusten ei tarvitse käyttää dieselvaravoimaa sähkökatkojen vuoksi.[1]

Lahden Kiveriössä asuva Katerina Medkova pelkää, että rakentamisen aikaiset häiriöt muuttuvat pysyviksi, kun datakeskus käynnistyy.[1]

Tausta:

Singaporelainen DayOne rakennuttaa Lahden Kiveriöön datakeskusta, jonka toimijaksi tulee Tiktok.[2]

Kiveriön asukkaat ovat valittaneet työmaan melusta, ja kaupunki katsoi, etteivät rakentajat rikkoneet lakia, mutta määräsi heidät tiedottamaan yötöistä asukkaille etukäteen.[1][3]

Forssaan suurta datakeskusta toteuttavan QTS Data Centersin hankkeen lähimmät asunnot ovat parinsadan metrin päässä, ja Kouvolassa Tiktokin datakeskus on Rostin mukaan alle sadan metrin päässä asuinalueesta.[1]

Yhdysvalloissa Gallupin kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista vastusti datakeskuksen rakentamista omaan naapurustoon.[4]

Lähteet:
1. [Datakeskusten sirisevä melu voi tunkeutua koteihin – tutkija: ”Korva ei totu siihen”](https://yle.fi/a/74-20255850) (Yle, 14.11. klo 5.30)
2. [Tiktok perustaa Suomeen toisen datakeskuksen – Lahteen luvassa miljardi-investointi](https://yle.fi/a/74-20218813) (Yle, 8.4. klo 6.00)
3. [Lahdessa rakennetaan datakeskusta aivan asutuksen viereen – asukas tympääntyi meluun ja vaati kaupungilta toimenpiteitä](https://yle.fi/a/74-20244990) (Yle, 18.9. klo 14.01)
4. [Ei datakeskusta minun takapihalleni](https://yle.fi/a/74-20233985) (Yle, 16.7. klo 8.32)

### Etelä-Pohjanmaan sote-palveluiden karsintaesitys nostatti vastarinnan Lapualla, Evijärvellä ja muissa kunnissa

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/etela-pohjanmaan-sote-palveluiden-karsintaesitys-nostatti-va

Arviointiryhmän esitys Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden karsimisesta on herättänyt voimakasta vastustusta useissa kunnissa.[1] Ryhmä esittää siirtymistä viiden sosiaali- ja terveyskeskuksen malliin nykyisen kahdeksan sijaan sekä rajuja muutoksia ikääntyvien asumispalveluihin.[1] Kunnissa on käynnistetty kansalaistoimintaa esityksen kaatamiseksi, ja myös eteläpohjalaiset terveyskeskuslääkärit ovat julkaisseet kannanoton.[1]

Tarkemmin:

Lapuan sote-keskuksen toiminta päättyisi ja palvelut siirtyisivät Seinäjoelle, ja jäljelle jäisivät vain hoitajan vastaanotto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä hammashoito.[1]

Lapualaista aluevaltuutettua Hanna Peräahoa (kesk.) huolettavat erityisesti lapset, nuoret ja ikääntyneet, joilla ei ole autoa tai ajokorttia.[1]

Evijärveltä lähtisivät kaikki kolme ikäihmisten asumis- ja hoivayksikköä, sote-pisteen toiminta sekä laboratorion näytteenotto, ja hoivayksiköt siirtyisivät Kortesjärvelle, Vimpeliin ja Kauhavalle.[1]

Evijärven luottamushenkilöt valmistelevat kirjelmiä muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille, koska he ovat huolissaan perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden toteutumisesta.[1]

Evijärven valtuuston varapuheenjohtaja Markus Kattilakoski (kok.) ja Peräaho kritisoivat sitä, ettei vaikutuksia asukkaisiin, kuntatalouteen ja elinvoimaan ole arvioitu etukäteen.[1]

Ähtäristä on lähetetty kannanotto päättäjille, ja Ylistarossa asukkaat kokoontuvat ensi viikolla puolustamaan sote-pisteen säilyttämistä.[1]

Tausta:

Lapuan terveyskeskuksen vuodeosasto suljettiin jo aiemmin tänä vuonna ensimmäisenä neljästä Etelä-Pohjanmaalla suljettavasta osastosta.[1][2]

Myös Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan vuodeosastot oli määrä sulkea vuoden aikana.[2]

Terveyspalvelujohtaja Tiina Perä totesi tuolloin, että lääkärin ja hoitajan vastaanotot jatkuvat sote-keskuksissa nykyisellään.[2]

Lähteet:
1. [Asukkaat nousevat vastarintaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rajuja lakkautuksia vastaan](https://yle.fi/a/74-20256688) (Yle, 14.11. klo 10.09)
2. [Lapuan vuodeosasto suljetaan tänään – potilaat lähtivät jo alkuviikosta](https://yle.fi/a/74-20223345) (Yle, 30.4. klo 7.22)

### Kingsrose Exploration sai malminetsintäluvan Penikoiden Natura-alueen viereen Etelä-Lapissa

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/kingsrose-exploration-sai-malminetsintaluvan-penikoiden-natu

Australialaisen Kingsrose Miningin suomalainen tytäryhtiö Kingsrose Exploration haluaa tutkia Simon ja Keminmaan rajalla olevia malmiesiintymiä, joista suurin osa on Natura-alueella.[1] Yhtiö lohkoi lupahakemuksensa kahteen osaan, joista toinen, Penikat Eraus, jäi Natura- ja soidensuojelualueen ulkopuolelle.[1] Tukes myönsi lokakuussa tälle alueelle malminetsintäluvan, ja molemmista luvista voi valittaa 20. marraskuuta asti.[1]

Tarkemmin:

Toimitusjohtaja Andy Caruson mukaan alueen erottamisella yhtiö halusi osoittaa, että se pystyy toteuttamaan kairausohjelman Suomen odotusten mukaisesti.[1]

Yhtiöllä on Penikoiden alueella yhteensä kuusi etsintälupahakemusta, ja Caruson mukaan se keskittyy Penikat Eraukseen ja odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Ala-Penikasta.[1]

Ympäristöministeriön poikkeuslupa soidensuojelualueelle ehti vanhentua, koska Ala-Penikan etsintälupa ei saanut lainvoimaa.[1]

Caruson mukaan yhtiö hakee uutta poikkeuslupaa, kun eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, joka siirtäisi poikkeuslupien myöntämisen ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle.[1]

Yhtiön entinen projektinjohtaja Vesa Tuhkanen sanoi, ettei henkilöstöä ollut tarkoituksenmukaista pitää töissä neljää vuotta odottamassa luvan lainvoimaa.[1]

Tausta:

Kingsrose Exploration on yrittänyt jo vuosia saada malminetsintälupaa Penikoiden Natura- ja soidensuojelualueelle Meri-Lapissa.[1]

Vuonna 2024 yhtiö sai Ala-Penikan alueelle Tukesin malminetsintäluvan ja ympäristöministeriön poikkeusluvan Martimoaavan soidensuojelualueelle.[1]

Valitusten jälkeen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi luvan ja palautti sen Tukesille, vaikka piti Natura-arviointia ja muita selvityksiä kattavina.[1]

Tukes on hakenut päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.[1]

Lähteet:
1. [Malminetsintäyhtiö hamuaa Natura-suon alla olevia mineraaleja Etelä-Lapissa – sai jo luvan suojelualueen viereen](https://yle.fi/a/74-20255896) (Yle, 14.11. klo 13.23)

### Valtioneuvoston tilaama selvitys: valtaosalla pojista ja nuorista miehistä menee hyvin

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/valtioneuvoston-tilaama-selvitys-valtaosalla-pojista-ja-nuor

Tänä vuonna valmistuneen, valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan suurimmalla osalla pojista ja nuorista miehistä menee pääosin hyvin.[1] Selvityksen teki sosiaalipolitiikan ja nuorisotutkimuksen dosentti Harry Lunabba.[1] Kutsunnoissa Puolustusvoimat, kuntien nuorisotyöntekijät ja lääkärit tapaavat joka vuosi yhden ikäluokan nuoret miehet, ja valtaosa heistä voi hyvin.[1]

Tarkemmin:

Etsivän nuorisotyöntekijän Sonja Lindroosin mukaan tapaamiset antavat ainutlaatuisen katsauksen suuren joukon hyvinvointiin.[1]

Nuoret kertovat kutsunnoissa esimerkiksi opinnoistaan, haaveistaan ja joskus ihastuksistaan.[1]

Jos nuorisotyöntekijä kuulee nuoren ongelmista, apu käynnistyy, ja se voi tarkoittaa esimerkiksi velkojen järjestämistä, tukien hakemista tai asunnon hankkimista.[1]

Selvityksen mukaan pojilla ja nuorilla miehillä on haasteita hakea apua, ja heidän haavoittuvuutensa pitäisi tunnistaa varsinkin koulutuksessa ja mielenterveyspalveluissa.[1]

Lunabban selvitys esittää myös peruskouluikäisten osaamisen parantamista strategiseksi tavoitteeksi ja järjestöjen panostusta väkivallan ehkäisyyn.[1]

Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä noin 70 prosenttia toisen asteen opiskelijoista kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.[1]

Tausta:

Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämään on historiallisen matalalla.[2]

Suomessa on kymmeniätuhansia nuoria, joiden voimavarat eivät riitä työn- tai avunhakuun.[3]

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 255 000 nuorta eli yli kolmasosa 18–29-vuotiaista.[3]

Etsivälle nuorisotyölle tehtiin vuonna 2025 yli 30 000 yhteydenottopyyntöä, ja niitä tekevät muiden muassa Puolustusvoimat.[3]

Lähteet:
1. [Kutsunnoissa näkyy nuorten miesten hyvä arki – everstiluutnantti: ”Totuus on se, että nämä nuoret ovat fiksuja”](https://yle.fi/a/74-20256114) (Yle, 14.11. klo 8.25)
2. [”Ei vain uskalleta toivoa” – Samuel Klemetti, 23, kertoo, miksi nuorten tyytyväisyys elämään on romahtanut](https://yle.fi/a/74-20212279) (Yle, 11.3. klo 0.05)
3. [Ilmainen kahvi pelasti Nea Hyvärisen](https://yle.fi/a/74-20253079) (Yle, 4.11. klo 9.05)

### Mies kuoli teräasetappelussa Helsingin Puotinharjussa – 20-vuotias mies pidätettynä

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/mies-kuoli-teraasetappelussa-helsingin-puotinharjussa-20-vuo

Helsingin poliisi sai perjantaina kello 20.30 hälytyksen yksityisasuntoon Korsholmantielle Puotinharjuun.[1] Paikalla kaksi henkilöä oli saanut vammoja, ja toinen heistä kuoli matkalla sairaalaan.[1] Poliisi on ottanut kiinni 20-vuotiaan helsinkiläismiehen epäiltynä taposta, ja hän on pidätettynä.[1]

Tarkemmin:

Molemmat loukkaantuneet saivat ensihoitoa paikan päällä.[1]

Lähteet:
1. [Miehet tappelivat teräaseilla Itä-Helsingissä – toinen kuoli, 20-vuotias pidätetty](https://yle.fi/a/74-20256986) (Yle, 14.11. klo 13.07)

### Noin 200 osoitti mieltään Nuoriso kaduille -mielenosoituksessa Helsingissä – yksi otettiin kiinni

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/noin-200-osoitti-mieltaan-nuoriso-kaduille-mielenosoituksess

Noin kaksisataa henkeä osallistui lauantaina Nuoriso kaduille -mielenosoitukseen Helsingin keskustassa.[2] Kulkue lähti Rautatientorilta kello 16 ja päättyi Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon noin kello viideltä iltapäivällä.[2] Järjestäjien mukaan protestissa kritisoitiin muun muassa elinkustannusten nousua, julkisia leikkauksia, opiskelumahdollisuuksien kaventumista, heikkoja työllisyysnäkymiä ja Israelin tukemista.[2]

Tarkemmin:

Poliisin mukaan mielenosoitus sujui pääosin rauhallisesti.[2]

Poliisi epäilee kiinniotettua ilotulitteiden varomattomasta käsittelystä.[2]

Poliisin mukaan järjestäjät eivät ilmoittaneet mielenosoituksesta etukäteen.[2]

Kulkueessa näkyi ilotulitteita, palavia soihtuja sekä antifasistisia ja kommunistisia tunnuksia, ja osa osallistujista peitti kasvonsa.[2]

Järjestäjiksi ilmoittautui ryhmä poliittisesti aktiivisia nuoria sekä ryhmät Aurora Helsinki, Emilia ja Opiskelijat leikkauksia vastaan.[2]

Helsingissä oli lauantaina muitakin mielenosoituksia, esimerkiksi Eduskuntatalolla vaadittiin valtiolta järeämpiä ilmastotoimia, ja poliisin mukaan kaikki sujuivat rauhallisesti.[2]

Tausta:

Järjestäjien tiedotteen mukaan mielenosoitus osoitti, ettei Euroopan kaduille lähtenyt Z-sukupolvi suostu vaikenemaan Suomessakaan.[2]

Nuoriso kaduille -mielenosoitus järjestettiin talouskuria, elinkustannusten nousua ja näköalattomuutta vastaan.[1]

Lähteet:
1. [Helsingissä tänään useita mielenosoituksia](https://yle.fi/a/74-20256952) (Yle, 14.11. klo 2.58)
2. [Euroopan protestit läikkyivät Suomeenkin: noin 200 osoitti mieltään Helsingin keskustassa](https://yle.fi/a/74-20257005) (Yle, 14.11. klo 16.34)

### Turistiryhmiä käveli Levin Immeljärven vasta muodostuneelle jäälle Kittilässä

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/turistiryhmia-kaveli-levin-immeljarven-vasta-muodostuneelle

Lapin poliisille tuli vuorokauden aikana useita ilmoituksia heikoilla jäillä kulkevista turisteista.[1] Poliisin tiedotteen mukaan useat turistiryhmät kävelivät Kittilässä Levin Immeljärven jäälle.[1] Jää oli vasta muodostunut, eikä sen kestävyydestä ollut mitään takeita.[1]

Tarkemmin:

Vesi.fi näytti lauantaina Pohjois-Suomessa parissa järvessä jään paksuudeksi nolla senttimetriä, ja monista järvistä tiedot puuttuivat kokonaan.[1]

Nolla voi tarkoittaa, että vesistö on jäässä, mutta jää on liian heikkoa mitattavaksi.[1]

Turistikauden alku näkyi Lapin poliisille myös liikenteessä.[1]

Rovaniemellä Kajaanintiellä matkailijat pysähtyivät liikennevaloissa väärän liikennevalotolpan kohdalle, ja paikallinen kuljettaja ajoi heidän autonsa perään.[1]

Törmäyksessä ei tullut henkilövahinkoja.[1]

Poliisin mukaan porokolareita on sattunut ympäri Lappia sekä turisteille että paikallisille.[1]

Lähteet:
1. [Lapissa turistiryhmät lähtivät jo heikoille jäille](https://yle.fi/a/74-20256984) (Yle, 14.11. klo 15.07)

### Vanajan naisvankilassa Hämeenlinnassa paljastui vangin ja työntekijän välinen suhde

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/vanajan-naisvankilassa-hameenlinnassa-paljastui-vangin-ja-ty

Syksyllä Vanajan naisvankilassa Hämeenlinnassa paljastui suhde vangin ja vankilassa työskennelleen ihmisen välillä.[1] Vanajan ja Ojoisten vankilan yksikönpäällikkö Tuomo Kärjenmäki ei kommentoinut tapausta tarkemmin.[1]

Tarkemmin:

Yksi syy suhteiden kieltämiseen on ammatillisuus, sillä henkilökunnan tulee kohdella vankeja tasapuolisesti.[1]

Kärjenmäki pitää tärkeänä myös turvallisuutta, sillä hänen mukaansa osa vangeista käyttää tällaisia tilanteita hyväkseen.[1]

Joskus taustalla on myös järjestäytynyttä rikollisuutta.[1]

Kärjenmäen mukaan suhteita on ollut aina, mutta ne ovat melko harvinaisia, eivätkä kaikki jää kiinni.[1]

Useat korkeat Rikosseuraamusviraston virkamiehet ovat Kärjenmäen mukaan ottaneet kantaa siihen, etteivät suhteet ole sopivia.[1]

Kärjenmäki toivoisi lakiin selkeämpiä kirjauksia siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.[1]

Tausta:

Vanajan avovankilassa on 57 paikkaa naisille.[1]

Ojoisten avovankila on tarkoitettu miehille, ja siellä on 50 paikkaa.[1]

Hämeenlinnassa paljastuneesta suhteesta kertoi ensin Iltalehti.[1]

Lähteet:
1. [Hämeenlinnassa Vanajan naisvankilassa paljastui vangin ja työntekijän suhde](https://yle.fi/a/74-20256983) (Yle, 14.11. klo 12.37)

### Lahtelainen miljonääri Annamari Jukko rahoittaa itse kokeiluja vastuuyhteiskunnan puolesta

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/lahtelainen-miljonaari-annamari-jukko-rahoittaa-itse-kokeilu

Lahtelainen miljonääri Annamari Jukko haluaa Suomeen vastuuyhteiskunnan ja on valmis käyttämään omia rahojaan sen toteuttamiseen.[1] Hän käyttää rahojaan ja aikaansa yhteiskunnan ongelmien, kuten valtion velkaantumisen ja ihmisten pahoinvoinnin, ratkaisemiseen.[1] Torstaina julkaistujen verotietojen perusteella Jukon vuoden 2025 pääoma- ja ansiotulot olivat runsaat 300 000 euroa, joista suurin osa oli pääomatuloa.[1]

Tarkemmin:

Verotiedot eivät kerro ihmisen varallisuudesta.[1]

Jukko oli Eimo oyj:n pääosakkeenomistajia yhdessä isänsä Jalo Paanasen ja veljiensä kanssa, ja yhtiön omistus siirtyi Taiwaniin.[1]

Jukon hankkeissa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan hän pyrkii ratkomaan julkisen sektorin ongelmia yritysmaailman keinoin.[1]

Jukko sanoo, ettei hän tarvitse hankerahoitusta, vaan voi päättää projektista ja aloittaa sen heti seuraavana päivänä.[1]

Hän kertoo olevansa hyvinvointivaltion kannattaja ja iloinen veronmaksaja, mutta toivoo julkisille varoille viisaampaa käyttöä.[1]

Jukko toivoo poliittiseen keskusteluun vaihtoehtoja leikkausten ja veronkorotusten rinnalle ja ehdottaa ratkaisuksi omia kokeilujaan.[1]

Tausta:

Jukko on toteuttanut omin varoin useita projekteja, joissa kehitetään toimintamalleja esimerkiksi hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi.[2]

Hänen Lahen vaikuttajat -vertaistukiryhmänsä tukee koulutettuja lahtelaistyöttömiä työnhaussa.[2]

Ensimmäisen ryhmän 12 jäsenestä puolet työllistyi kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.[2]

Jukko rahoitti itse myös Suomen Florida -kampanjan, jossa Lahtea markkinoitiin pääkaupunkiseutulaisille.[2]

Lähteet:
1. [Miljonääri haluaa parantaa Suomea omalla rahallaan](https://yle.fi/a/74-20256326) (Yle, 14.11. klo 9.22)
2. [Annamari Jukko kehitti vertaistukimallin työttömyyden nujertamiseen Lahdessa](https://yle.fi/a/74-20178655) (Yle, 27.8. klo 11.16)

### Varusmiesten auto suistui tieltä Sodankylässä – kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/varusmiesten-auto-suistui-tielta-sodankylassa-kuljettajaa-ep

Viisi Lapin rajavartiostossa palvelevaa varusmiestä joutui liikenneonnettomuuteen perjantaina iltapäivällä Sodankylän Kersilössä.[1] Varusmiehen ajama auto suistui tieltä ja osui puuhun.[1] Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Tiina Majavan mukaan kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.[1]

Tarkemmin:

Lapin rajavartioston yleisjohtaja Jari Lauri kertoi, että onnettomuus tapahtui puolen päivän jälkeen.[1]

Kyseessä oli siviiliajoneuvo, ei rajavartioston auto, eikä onnettomuudessa ollut muita osapuolia.[1]

Lauri ei kommentoinut varusmiesten terveydentilaa eikä sitä, minne heidät kuljetettiin.[1]

Rajavartioston mukaan onnettomuudessa osallisina olleiden läheiset on tavoitettu.[1]

Poliisi tutkii onnettomuuden kulkua ja syytä.[1]

Majavan mukaan esitutkinta on alkuvaiheessa, eikä kuulusteluja ole vielä tehty.[1]

Lähteet:
1. [Varusmiesten auto suistui tieltä Sodankylässä](https://yle.fi/a/74-20256966) (Yle, 14.11. klo 9.03)

### Kajaanilaista Keijo Nevarantaa syytetään ympäristörikkomuksesta lintujen ruokinnasta

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/kajaanilaista-keijo-nevarantaa-syytetaan-ymparistorikkomukse

Kajaanilaista Keijo Nevarantaa syytetään ympäristörikkomuksesta lintujen ruokinnan vuoksi.[1] Kainuun käräjäoikeus käsittelee asiaa helmikuussa.[1] Nevarannan pamfletti Kynskin sorsien puolustuspuhe julkaistaan virallisesti Kajaanin kirjamessuilla lauantaina.[1]

Tarkemmin:

Pamflettiin on koottu Nevarannan kirjoituksia lintujen ruokinnan puolesta sekä yleistä tietoa sorsien ruokinnasta ja moraalisia ajatuksia.[1]

Nevarannalle ruokinta on ennen kaikkea eettinen kysymys, ja hän vetoaa myös eläinten hyvinvointilakiin.[1]

Hänen mukaansa kyse on 350–400 sorsan pysymisestä hengissä kevääseen.[1]

Nevaranta sanoo ehtineensä ruokkia lintuja hyvin vähän ja pitää häneen kohdistuneita ilmiantoja perättöminä.[1]

Hänen mukaansa rikosepäily koskee päivää, jona hän ei ollut Kajaanin asemakaava-alueella.[1]

Biologi ja lintuasiantuntija Vesa Hyyryläinen on sitä mieltä, ettei talvehtivia vesilintuja pitäisi ruokkia.[1]

Tausta:

Kajaanin kaupunki kielsi luonnonvaraisten eläinten ruokinnan hallitsemillaan alueilla asemakaava-alueella vuonna 2024.[1][2]

Kieltoa perusteltiin haittaeläinten, kuten rottien, lisääntymisellä sekä lintujen ulosteiden aiheuttamalla tahraantumisella ja tautiriskillä.[1][3]

Vapaaehtoiset jatkoivat sorsien ruokintaa, ja kaupunki teki rikosilmoituksen.[1]

Poliisi keskeytti esitutkinnan välillä mutta käynnisti sen uudelleen, ja tapaus siirtyi syyteharkintaan.[2]

Lähteet:
1. [Lintujen ruokinta johti syytteeseen Kajaanissa – Keijo Nevaranta ei anna periksi](https://yle.fi/a/74-20256531) (Yle, 14.11. klo 17.51)
2. [Kun sorsien ruokinta kiellettiin, Keijo Nevaranta uhosi menevänsä vaikka vankilaan – nyt tapaus on syyteharkinnassa](https://yle.fi/a/74-20230611) (Yle, 12.6. klo 18.20)
3. [Kajaanin kaupunki kieltää luonnonvaraisten eläinten ruokinnan asemakaava-alueella](https://yle.fi/a/74-20108045) (Yle, 30.8. klo 7.46)

### Metso lensi kerrostalon ikkunaan Rovaniemellä – tutkija ei ole kuullut vastaavasta

https://seeste.fi/2026-11-14/kotimaa/metso-lensi-kerrostalon-ikkunaan-rovaniemella-tutkija-ei-ole

Rovaniemellä asuvan Heidi Inkeröisen keittiöstä kuului syyskuun lopulla valtava paukahdus.[1] Uloimmat ikkunat olivat säpäleinä, ja lasinsirujen seassa oli höyheniä.[1]

Tarkemmin:

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara ei ole koskaan kuullut vastaavasta tapauksesta.[1]

Hänen mukaansa metsäkanalintuja on hyvin harvoin kerrostaloalueilla, eikä tapaus ole niille normaalia käytöstä.[1]

Paasivaaran mukaan tapahtumaa voi osaltaan selittää läheinen metsä ja talojen sijainti Korkalovaaran rinteessä.[1]

Paasivaara arvioi, että saalistuksen seurauksena metsolle on voinut tulla suunnistusvirhe, mutta varmaa syytä ei saada tietää.[1]

Lähteet:
1. [Metso törmäsi rajusti päin kerrostalon ikkunaa – tutkija ei ole ikinä kuullut vastaavasta](https://yle.fi/a/74-20256415) (Yle, 14.11. klo 17.25)

## Ulkomaat

### Valkoinen talo: Trump tapaa Xi Jinpingin ja Putinin Apecin huippukokouksen yhteydessä Kiinassa

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/valkoinen-talo-trump-tapaa-xi-jinpingin-ja-putinin-apecin-hu

Valkoisen talon tiedottaja vahvisti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaa ensi viikon torstaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin.[1] Tapaaminen on määrä järjestää Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö Apecin huippukokouksen yhteydessä Kiinan Shenzhenissä.[1]

Tarkemmin:

Tiedottajan mukaan Trump keskustelee tapaamisessa muun muassa ydinaseiden vähentämisestä.[1]

Yhdysvallat ei kuitenkaan odota pääsevänsä asiassa minkäänlaiseen sopimukseen.[1]

Yhdysvaltalaislähteen mukaan Ukrainan tilanne ei olisi tapaamisessa esillä, vaan Trump aikoo käsitellä sotaa Iranissa.[1]

Tausta:

Wall Street Journal kertoi lokakuussa lähteisiinsä viitaten, että Putin oli ehdottanut Trumpille ja Xille kolmenkeskistä tapaamista Apecin huippukokouksen yhteydessä.[1][2]

Lehden lähteiden mukaan tapaamisessa pyrittäisiin löytämään Venäjälle suotuisa ratkaisu Ukrainan sodan päättämiseksi.[2]

Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä ei tuolloin ollut kutsuttu mahdolliseen tapaamiseen.[2]

Apecin huippukokous järjestetään Kiinassa 18.–19. marraskuuta.[2]

Lähteet:
1. [Trump tapaa Xin ja Putinin ensi viikolla, vahvistaa Valkoinen talo](https://yle.fi/a/74-20256951) (Yle, 14.11. klo 1.51)
2. [WSJ: Putin ehdotti Trumpille ja Xille kokousta Ukrainan sodan ratkaisemiseksi](https://yle.fi/a/74-20252031) (Yle, 19.10. klo 2.30)

### Venäjä pommittaa Slovjanskia samalla kun Donbasista neuvotellaan – asukkaat epäilevät Venäjän aikeita

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/venaja-pommittaa-slovjanskia-samalla-kun-donbasista-neuvotel

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kolmikantaneuvottelut päättyivät keskiviikkona Arabiemiraattien Abu Dhabissa.[1] Neuvotteluissa oli jälleen esillä Ukrainan hallussa oleva Donbasin alue, jonka Venäjä haluaa hinnalla millä hyvänsä.[1] Venäjä iski liitopommeilla Slovjanskin keskustaan, joka on jo lähes täysin tuhottu.[1]

Tarkemmin:

Ukraina on julistanut lapsiperheiden evakuoinnin Slovjanskista, ja kaupunki tyhjenee nopeasti.[1]

Liitopommeihin kuolee Donetskin alueen ukrainalaisia lähes päivittäin.[1]

Olena ja hänen 19-vuotias tyttärensä Sofia suunnittelevat muuttoa Harkovaan.[1]

Oleksandr pakeni kaupunkiin muutama kuukausi sitten läheiseltä maaseudulta, eikä hän ole sen jälkeen kuullut mitään vanhemmistaan.[1]

Olena ei usko Venäjän selityksiä, että Donbas riittäisi sille, ja viittasi Venäjän hyökkäyksiin myös Sumyn, Tšernihivin, Harkovan ja Zaporižžjan alueilla.[1]

Tausta:

Venäjä ei ole kyennyt valtaamaan Donbasin aluetta kokonaan pian viiteen vuoteen.[1]

Lähteet:
1. [Venäjä neuvottelee Donbasista ja pommittaa sitä samalla raunioiksi – ”Täällä oli hyvä ilman heitä”](https://yle.fi/a/74-20256443) (Yle, 14.11. klo 13.56)

### Yhdysvaltain lentoliikenteen ongelmat jatkuivat lauantaina – ministerin mukaan syynä kaapeliverkon päivitystyö

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/yhdysvaltain-lentoliikenteen-ongelmat-jatkuivat-lauantaina-m

Flightaware-sivuston mukaan yli 10 000 lentoa myöhästyi tai peruttiin Yhdysvalloissa lauantaina.[2] Liikenneministeri Sean Duffyn mukaan lentojen keskeytyksen aiheutti kuparikaapeliverkon päivitystyö.[2] Vielä ei ole selvää, johtuivatko ongelmat laitteistosta vai asennustöistä.[2]

Tarkemmin:

Duffyn mukaan syrjäisessä toimipisteessä tehdyn päivityksen ei olisi pitänyt aiheuttaa näin laajaa häiriötä.[2]

Duffy sanoi, että verkon omistava L3harris tai muu verkon toimittaja on tehtävä työnsä paremmin, ja yhtiö kertoi tukevansa tilanteen tutkimista.[2]

Bedfordin ja Duffyn mukaan merkkejä pahantahtoisesta toiminnasta tai tekoälyyn liittyvistä syistä ei ole löytynyt.[2]

Halikkolainen Kristian Mäntylä oli matkalla Boliviasta New Yorkiin, mutta kone ohjattiin Miamiin.[1]

Tausta:

Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA keskeytti perjantaina lähes kaiken lentoliikenteen maassa useiden tuntien ajaksi kaikkiin alueellisiin lennonjohtokeskuksiin vaikuttaneen viestintäongelman takia.[1]

Kongressi hyväksyi viime vuonna 12,5 miljardin dollarin rahoituksen lennonjohtojärjestelmien uudistamiseen, ja Trumpin hallinto haluaa vielä 30 miljardia dollaria.[3]

Valtiontalouden tarkastusvirasto GAO:n vuonna 2024 julkaistun raportin mukaan 138 lennonjohtojärjestelmästä 51 oli kestämättömiä.[3]

Lähteet:
1. [Yhdysvaltojen lentokaaos vaikuttaa myös suomalaismatkustajiin, Kristian Mäntylä päätyi New Yorkin sijasta Miamiin](https://yle.fi/a/74-20256961) (Yle, 14.11. klo 8.29)
2. [Yli 10 000 lentoa peruttu tai myöhästynyt Yhdysvalloissa lauantaina](https://yle.fi/a/74-20257003) (Yle, 14.11. klo 16.06)
3. [Yhdysvaltain lennonjohto kärsii vioista toistuvasti – taustalla vanha teknologia](https://yle.fi/a/74-20256962) (Yle, 14.11. klo 11.52)
4. [Eurooppaan tuskin iskee samanlainen lentokaaos kuin Yhdysvaltoihin, arvioi asiantuntija](https://yle.fi/a/74-20256998) (Yle, 14.11. klo 16.09)
5. [”Minulla kävi tuuri!” iloitsee Maija Astikainen selvittyään Yhdysvaltojen lentokaaoksen keskeltä Suomeen](https://yle.fi/a/74-20257009) (Yle, 14.11. klo 19.53)
6. [Analyysi: Maailman pysäyttämiseen ei välttämättä tarvita vihollista – digitaalinen korttitalo huojuu omasta painostaan](https://yle.fi/a/74-20256985) (Yle, 14.11. klo 18.30)

### Kahdeksan Nato-maata harjoitteli sukellusveneiden torjuntaa Itämerellä

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/kahdeksan-nato-maata-harjoitteli-sukellusveneiden-torjuntaa

Kahdeksan Nato-maata harjoitteli 9.–13. marraskuuta sukellusveneiden torjuntaa Itämerellä.[1] Laivat, lentokoneet ja kopterit jäljittivät ja torjuivat sukellusveneitä, jotka puolestaan yrittivät pysyä piilossa.[1]

Tarkemmin:

Sotalaivoja tuli Kanadasta, Saksasta, Tanskasta, Hollannista ja Ruotsista, ja merivalvontakoneet tulivat Britanniasta ja Ranskasta.[1]

Yhdysvallat ei osallistunut kalustollaan, mutta amerikkalainen amiraali tarkkaili harjoitusta.[1]

Naton merivoimaesikunnassa sukellusvenesodankäyntiä johtavan amiraali John Craddockin mukaan Itämeri on Naton suunnitelmissa äärettömän tärkeä.[1]

Naton 1. pysyvän alusosaston johtajan Nicolas Molitorin mukaan harjoituksella viestitään, että liittolaiset ovat yhtenäisiä ja kykenevät toimimaan yhdessä.[1]

Saksalainen sukellusvene ei aluksi voinut sukeltaa vian vuoksi, mutta ongelman kerrottiin myöhemmin ratkenneen.[1]

Tausta:

Vastaava Nato-harjoitus on järjestetty Välimerellä ja Pohjois-Atlantilla.[1]

Itämeri on myös Venäjän kauppalaivojen ja öljytankkereiden väylä sekä Venäjän Itämeren laivaston kotivesi.[1]

Meri on muuttunut entistä kiistanalaisemmaksi, kun Venäjä suojelee liikennettään ja Ukraina iskee sen öljysatamiin.[1]

Itämerellä sukellusveneitä on Ruotsilla, Saksalla ja Puolalla, ja avointen lähteiden mukaan Venäjän Itämeren laivastossa on kaksi taistelusukellusvenettä.[1]

Lähteet:
1. [Itämeren salaperäisimpiä aseita on vaikea löytää ja torjua](https://yle.fi/a/74-20256458) (Yle, 14.11. klo 9.55)

### WSJ: Amerikan terveysjärjestö PAHO kumosi Yhdysvaltain aseman tuhkarokon hävittäneenä maana

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/wsj-amerikan-terveysjarjesto-paho-kumosi-yhdysvaltain-aseman

Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal uutisoi lähteisiinsä pohjaten, että Amerikan terveysjärjestö PAHO on kumonnut Yhdysvaltain luokituksen tuhkarokon hävittäneenä maana.[1] Yhdysvallat taistelee pahinta tuhkarokkoepidemiaa vastaan yli 30 vuoteen.[1]

Tarkemmin:

Yhdysvallat erosi Maailman terveysjärjestö WHO:sta presidentti Donald Trumpin kaudella, mutta se on pysynyt järjestön alueorganisaation PAHO:n jäsenenä.[1]

Tausta:

Tuhkarokko saatiin hävitettyä Yhdysvalloista vuosituhannen vaihteessa tehokkailla rokotuskampanjoilla.[1]

Rokotevastaisuuden nousu ja salaliittoteoriat ovat kuitenkin johtaneet taudin paluuseen.[1]

Aiemmin New Yorkin osavaltion pohjoisosassa Lewisin piirikunnassa kuoli tuhkarokkoon lapsi, mikä oli viranomaisten mukaan osavaltion ensimmäinen tuhkarokkokuolema kolmeen vuosikymmeneen.[2]

Lähteet:
1. [WSJ: Yhdysvallat menettää aseman tuhkarokon hävittäneenä maana](https://yle.fi/a/74-20256953) (Yle, 14.11. klo 4.30)
2. [New Yorkissa ensimmäinen tuhkarokkokuolema vuosikymmeniin](https://yle.fi/a/74-20254738) (Yle, 3.11. klo 8.31)

### Unkarissa löytyi lähes 20 miljoonaa dollaria käteistä ex-ministeri Sesztákin lahjontatutkinnassa

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/unkarissa-loytyi-lahes-20-miljoonaa-dollaria-kateista-ex-min

Unkarin viranomaiset löysivät lähes 20 miljoonaa dollaria eli 18 miljoonaa euroa käteistä lahjontatutkinnassa.[1] Tutkinta kohdistuu entiseen ministeriin Miklós Sesztákiin.[1]

Tarkemmin:

Magyarin mukaan järjestelmää johtivat Viktor Orbánin oikeistolainen Fidesz-puolue ja sen kristillisdemokraattiset liittolaiset.[1]

Kaksi Orbánin hallituksen entistä ministeriä ja keskuspankin entinen pääjohtaja György Matolcsy on pidätetty erillisissä korruptiotutkinnoissa.[1]

Pidätetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä väärinkäytöksiin.[1]

Viranomaiset ovat ottaneet kiinni myös Orbánin veljen ihmissalakuljetukseen liittyvässä tapauksessa.[1]

Tausta:

Seszták oli kansallisen kehityksen ministeri ex-pääministeri Viktor Orbánin hallituksessa.[1]

Péter Magyar syrjäytti kansallismielisen Orbánin huhtikuun vaaleissa, kun tämä oli ollut vallassa 16 vuotta.[1]

Magyar aloitti pääministerinä maassa laajat korruptiotutkinnat.[1]

Lähteet:
1. [Unkarin ex-ministeri piilotti 20 miljoonaa dollaria käteistä metsiin ja maatilalle](https://yle.fi/a/74-20256974) (Yle, 14.11. klo 9.50)

### Ranskassa noin 106 000 ihmistä osoitti mieltä hallitusta ja elinkustannusten nousua vastaan

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/ranskassa-noin-106-000-ihmista-osoitti-mielta-hallitusta-ja

Ranskan sisäministeriön mukaan maan kaduilla oli lauantaina noin 106 000 mielenosoittajaa.[1] Mielenosoittajat vastustivat maan hallitusta ja elinkustannusten nousua.[1]

Tarkemmin:

Lauantain mielenosoitukset sujuivat suurelta osin rauhanomaisesti.[1]

Poliisi kuitenkin käytti kyynelkaasua hajottaakseen väkijoukkoja Pariisissa, Bordeaux'ssa ja länsirannikolla sijaitsevassa Nantesissa.[1]

Tausta:

Mielenosoitukset alkoivat yli kuukausi sitten.[1]

Ne yltyivät pahimmiksi mellakoiksi Ranskassa vuosikausiin.[1]

Poliisia on syytetty tarpeettoman kovista otteista mielenosoittajia vastaan.[1]

Lähteet:
1. [Ranskassa osoitetaan mieltä jälleen sankoin joukoin](https://yle.fi/a/74-20257017) (Yle, 14.11. klo 19.31)

### Demokraattien Mary Peltola johtaa Alaskan senaattorinvaalia republikaanien Dan Sullivania vastaan

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/demokraattien-mary-peltola-johtaa-alaskan-senaattorinvaalia

Demokraattien Mary Peltola on todennäköisesti Alaskan seuraava senaattori.[1] Kun Alaskassa oli laskettu 96 prosenttia äänistä, Peltola johti noin kymmenellätuhannella äänellä.[1]

Tarkemmin:

Peltolan ääniosuus oli 49,8 prosenttia, kun republikaanien Dan Sullivan oli kerännyt noin 46 prosenttia äänistä.[1]

Jos Peltola ylittää 50 prosentin ääniosuuden, senaattoripaikka varmistuu hänelle.[1]

Anchorage Daily Newsin arvion mukaan Sullivan voisi nousta voittoon, jos laskennassa joudutaan huomioimaan muita ehdokkaita äänestäneiden toissijaiset valinnat.[1]

Tausta:

Peltola nousi vuonna 2022 kongressin edustajainhuoneeseen ensimmäisenä naisena ja alkuperäiskansojen edustajana Alaskasta.[1]

Suomalaisen sukunimensä Peltola sai edesmenneeltä aviomieheltään Eugene Peltolalta.[1]

Lähteet:
1. [Mary Peltola on matkalla Alaskan senaattoriksi](https://yle.fi/a/74-20256979) (Yle, 14.11. klo 11.03)

### Itä-Ukrainasta paenneet nuoret auttavat iäkkäitä sotapakolaisia Kiovassa

https://seeste.fi/2026-11-14/ulkomaat/ita-ukrainasta-paenneet-nuoret-auttavat-iakkaita-sotapakolai

18-vuotiaat ukrainalaiset Olha Tkatšenko ja Maria Revina osallistuvat Kiovassa iäkkäiden sotapakolaisten avustamiseen.[1] He ovat itsekin paenneet sotaa Venäjän miehittämiltä alueilta Itä-Ukrainasta.[1]

Tarkemmin:

Nuoret auttavat vanhuksia käytännön asioissa ja antavat myös materiaalista tukea, kuten vaatteita.[1]

Tärkeintä avustustyössä on kuitenkin keskustelu ja kuuntelu.[1]

Suurin osa muistakin paikalla olevista nuorista on paennut Venäjän miehittämiltä alueilta Itä-Ukrainasta.[1]

Vähintään joka kymmenes kiovalainen on nykyään maan sisäinen pakolainen.[1]

Kiovaan muuttaneista sotapakolaisista yli 75 000 on eläkeläisiä.[1]

Lähteet:
1. [Katso video: Ukrainalaiset pakolaisnuoret saavat lohtua avustaessaan iäkkäitä sotapakolaisia](https://yle.fi/a/74-20257001) (Yle, 14.11. klo 20.03)

## Politiikka

### Sähkön riittävyyttä turvaava laki viivästymässä – esitys ei ehtinyt määräajassa eduskuntaan

https://seeste.fi/2026-11-14/politiikka/sahkon-riittavyytta-turvaava-laki-viivastymassa-esitys-ei-eh

Sähkön riittävyyttä turvaamaan tarkoitettu lakiesitys ei ehtinyt määräajassa eduskunnan käsittelyyn.[1] Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että lain voimaantulo todennäköisesti siirtyy.[1]

Tarkemmin:

Hallitus aikoo kuitenkin saada lain läpi vielä tällä vaalikaudella.[1]

Uutena tavoitteena on saada pikavauhtia valmisteltu esitysluonnos eduskuntaan joulukuun ensimmäisellä viikolla.[1]

Tausta:

Sääntelyn tavoitteena on turvata sähköverkon kapasiteetin tehokas hyödyntäminen.[1]

Samalla sen on tarkoitus taata liittymiskapasiteetti esimerkiksi kotitalouksille.[1]

Lähteet:
1. [Sähkön riittävyyttä turvaava laki on viivästymässä aikataulusta](https://yle.fi/a/74-20256959) (Yle, 14.11. klo 8.06)

### Opetusministeri Adlercreutz haluaa kouluihin määrällisiä tavoitteita ja torjuu kansalliset kokeet

https://seeste.fi/2026-11-14/politiikka/opetusministeri-adlercreutz-haluaa-kouluihin-maarallisia-tav

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että kouluihin tarvitaan määrällisiä tavoitteita ja mittareita.[1] Samalla hän torjui peruskoulujen kansalliset kokeet, joita vastaan hän äänesti hiljattain eduskunnassa.[1]

Tarkemmin:

Adlercreutzin mukaan määrä tuottaa sujuvuutta, joka parantaa keskittymis- ja oppimiskykyä.[1]

Hän mainitsi esimerkkinä helsinkiläisen Kontulan koulun, jossa oppilaat saavat joka päivä valvotun lukuläksyn ja ovat voittaneet kansallisen lukukilpailun kaksi vuotta peräkkäin.[1]

Määrällisten mittarien rinnalla kouluissa on ministerin mukaan nostettava myös vaatimustasoa.[1]

Adlercreutz ymmärtää tarpeen paremmalle tiedonkeruulle, mutta hänen mukaansa kansalliset kokeet vähentäisivät opettajan autonomiaa ja toisivat lieveilmiöitä opetukseen.[1]

Ministeri muistutti, että hallitus on jo päättänyt osaamistakuusta, joka tuo kouluihin standardoituja tehtäviä sisältävän kansallisen tehtäväpankin.[1]

Tausta:

Eduskunta hyväksyi juuri tarkastusvaliokunnan mietinnön kansallisten kokeiden käyttöönotosta kokeiluna.[1]

Kansallisissa kokeissa kaikki oppilaat tekisivät yhtenäisesti arvioitavan kokeen esimerkiksi kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla.[1]

Tavoitteena on kerätä vertailukelpoista tietoa, koska arvosanat vaihtelevat jyrkästi eri puolilla maata eikä uudistusten vaikutuksia oppimistuloksiin voida nykyisin arvioida.[1]

Keskustelua on käyty, koska viimeisimmät mittaukset osoittivat Suomen Pisa-romahduksen jatkuvan.[1]

Lähteet:
1. [”Esimerkiksi kirja joka kuukausi” – opetusministeri Adlercreutz haluaa kouluihin selkeät, määrälliset tavoitteet](https://yle.fi/a/74-20256973) (Yle, 14.11. klo 12.43)

## Talous

### Ossi Ketolan nettikasinoita on rangaistu ja kielletty Espanjassa ja Ruotsissa

https://seeste.fi/2026-11-14/talous/ossi-ketolan-nettikasinoita-on-rangaistu-ja-kielletty-espanj

Suomalaisyrittäjä Ossi Ketolan pyörittämät CSGOEmpire- ja Duel-nettikasinot ovat saaneet valvontaviranomaisilta sanktioita ainakin Espanjassa ja Ruotsissa.[1] Espanjan rahapeliviranomainen sakotti vuonna 2025 CSGOEmpiren taustayhtiötä Moonrail Limitediä viidellä miljoonalla eurolla ja määräsi sen lopettamaan toimintansa maassa.[1] Viranomaisen mukaan yhtiö oli syyllistynyt erittäin vakaviin rikkomuksiin tarjoamalla pelejään espanjalaisille.[1]

Tarkemmin:

CSGOEmpirella ei ole Espanjassa rahapelilupaa, mutta valvojan mukaan sivustolle pystyi silti rekisteröitymään Espanjassa olevana asiakkaana.[1]

Ruotsi kielsi CSGOEmpiren taustayhtiön toiminnan vuonna 2023, ja myöhemmin myös Duelin taustayhtiön toiminta kiellettiin.[1]

Ruotsin viranomaisten mukaan molemmat sivustot olivat saatavilla ruotsiksi ja niitä mainostettiin ruotsinkielisillä sivustoilla.[1]

Duelin taustayhtiö kiisti viranomaisen näkemyksen, eikä CSGOEmpiren taustalla oleva Ketolan yhtiö vastannut lausuntopyyntöön.[1]

Helsingin Sanomien mukaan Elon Muskin omistama X syytti Ketolaa ja tämän yhtiöitä muun muassa työntekijöidensä lahjomisesta, minkä yhtiöt kiistivät, ja osapuolet sopivat riidan oikeuden ulkopuolella.[1]

Suomessa ulkomaisten nettikasinoiden mainostaminen on laitonta, mutta Poliisihallitus ei ole puuttunut Ketolan yhtiöiden toimintaan.[1]

Tausta:

28-vuotias Ketola on noussut tänä vuonna julkisuuteen erikoisten tempaustensa takia, esimerkiksi Paavo Pesusieneksi pukeutuneena maahanmuuttovastaisen kyltin kanssa.[1]

Tietovuodon perusteella Ketola oli vuonna 2024 Curaçaolle rekisteröidyn Moonrail Limitedin ainoa omistaja, ja yhtiö teki vuosina 2018–2024 liikevaihtoa yhteensä 194 miljoonaa euroa.[2]

Suomen nykyinen laki ei kiellä ulkomaisia nettikasinoita ottamasta vastaan suomalaisia pelaajia.[1]

Ensi kesänä Suomessa siirrytään lisenssimalliin, jossa ulkomaiset peliyhtiöt voivat lisenssin turvin toimia ja mainostaa laillisesti.[1]

Lähteet:
1. [Ossi Ketolan kasinoita on kielletty ainakin kahdessa maassa – ”Vakavia rikkomuksia”](https://yle.fi/a/74-20256658) (Yle, 14.11. klo 12.04)
2. [Tietovuoto: Ossi Ketolan kasinobisnes tuottaa kymmeniä miljoonia vuodessa](https://yle.fi/a/74-20255476) (Yle, 10.11. klo 15.05)

### Meta sai Italiassa noin 800 miljoonan euron sakot Facebook-käyttäjien kuvien luvattomasta käytöstä

https://seeste.fi/2026-11-14/talous/meta-sai-italiassa-noin-800-miljoonan-euron-sakot-facebook-k

Italian tietosuojaviranomainen kertoi lausunnossaan, että teknologiayhtiö Meta on saanut maassa noin 800 miljoonan euron sakot.[1] Sakot määrättiin Facebook-käyttäjien kuvien luvattomasta käytöstä.[1]

Tarkemmin:

Lausunnon mukaan Meta pääsi käsiksi kuviin, videoihin ja niihin liittyvään metadataan, joita oli julkaistu Android-laitteissa käytetyssä Facebook-sovelluksessa.[1]

Viranomaisen mukaan käyttäjiltä Italiassa ei ollut nimenomaisesti pyydetty lupaa tähän.[1]

Lausunnon mukaan käyttäjille ei myöskään ollut kerrottu riittävän selvästi kuvien käytöstä.[1]

Lähteet:
1. [Metalle jättisakot Italiassa](https://yle.fi/a/74-20257007) (Yle, 14.11. klo 16.59)

## Tiede & teknologia

### SpaceX:n Starship-alus laskeutui ensi kertaa takaisin laukaisualustalleen – kantoraketin palautus epäonnistui

https://seeste.fi/2026-11-14/tiede/spacex-n-starship-alus-laskeutui-ensi-kertaa-takaisin-laukai

Avaruusyhtiö SpaceX:n Starship-alus laskeutui lauantaina Texasissa ensimmäistä kertaa takaisin laukaisualustalleen.[2] Alus laskeutui laukaisualustan jalustalle noin vuorokauden mittaisen matkan päätteeksi.[2] Perjantaina laukaistu testilento epäonnistui osittain, koska myös kantorakettia yritettiin saada takaisin laukaisualustalle, mutta se ohjattiin Meksikonlahden vesiin.[2]

Tarkemmin:

Yhtiön mukaan tavoitteena oli saada ensimmäistä kertaa sekä kantoraketti että alus turvallisesti takaisin laukaisualustalle.[1]

Kantoraketti ohjattiin turvatoimenpiteenä Meksikonlahden vesiin pian lähdön jälkeen, kun siinä oli havaittu tekninen ongelma.[1]

Alus jatkoi matkaansa kohti Maan kiertorataa.[1]

Tausta:

Vaikka kantoraketin talteenotto epäonnistui perjantaina, yhtiö on aiemmin onnistunut raketin kiinniotossa.[2]

Lähteet:
1. [SpaceX:n historiallinen koelento epäonnistui](https://yle.fi/a/74-20256949) (Yle, 14.11. klo 1.32)
2. [SpaceX:n alus palasi ensi kertaa onnistuneesti laukaisualustalleen](https://yle.fi/a/74-20257029) (Yle, 14.11. klo 23.59)

### Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang eroaa salasuhteiden vuoksi – tilalle väliaikaisesti Colette Kress

https://seeste.fi/2026-11-14/tiede/nvidian-toimitusjohtaja-jensen-huang-eroaa-salasuhteiden-vuo

Puolijohdevalmistaja Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang ilmoitti torstaina eroavansa 33 vuotta sitten perustamansa yhtiön johdosta.[1] Syynä ovat Huangin salasuhteet, joita on tähän mennessä tiedossa kolme.[1] Virkaatekeväksi toimitusjohtajaksi nousi talousjohtaja Colette Kress, joka on työskennellyt Nvidialla vuodesta 2013.[1]

Tarkemmin:

Nvidia on sijoittanut kymmeniä miljardeja tekoälyalan yrityksiin ja taannut lainoja satojen miljardien dollarien edestä.[1]

Hallamaan mukaan Nvidian päivät tekoälykehityksen keskuspankkina ovat ohi, vaikka Huangin tilalle valittaisiin joku muu kuin Kress.[1]

Hallamaa arvioi Nvidian olevan Huangin eron jälkeen haavoittuvassa asemassa, ja kilpailijoilla on mahdollisuus nousta sen rinnalle.[1]

Yhtiön toiminnasta on käynnistetty useita tutkintoja.[1]

Nvidian mukaan se voi harkita toimitusjohtajaksi niin yhtiön sisältä kuin ulkopuolelta tulevaa henkilöä.[2]

Nvidian markkina-arvosta on kadonnut satoja miljardeja osakkeen laskettua tuntuvasti.[2]

Tausta:

Huangin kohtaloksi koitui etenkin suhde Alice Huangiin, jota Yhdysvaltain tiedustelu epäilee Kiinan vakoojaksi.[2]

Alice Huang oli aiemmin Nvidian asiakkaan Megaspeedin toimitusjohtaja, ja The Economistin mukaan amerikkalaisviranomaiset uskovat yhtiön salakuljettavan mikrosiruja Kiinaan.[2]

Kiina on kieltänyt vakoiluväitteet, ja Nvidian mukaan ei ole syytä uskoa sen liikesalaisuuksien tai Yhdysvaltain turvallisuuden vaarantuneen.[2]

The New York Timesin mukaan noin 90 prosenttia edistyneimmistä tekoälyjärjestelmistä käyttää Nvidian siruja.[2]

Lähteet:
1. [Analyysi: Mitä tapahtuu tekoälybuumille, kun sen suurin hypettäjä on poissa?](https://yle.fi/a/74-20256737) (Yle, 14.11. klo 7.46)
2. [Hunaja-ansaan astunut Jensen Huang jättää Nvidian – tämä juttu kertoo, miksi koko tapaus on merkittävä](https://yle.fi/a/74-20256504) (Yle, 12.11. klo 16.33)

### Jyväskylän yliopistossa ohjelmoitiin puhelimen kokoisen kotisydäniskurin aivot – laite kokeiluvaiheessa

https://seeste.fi/2026-11-14/tiede/jyvaskylan-yliopistossa-ohjelmoitiin-puhelimen-kokoisen-koti

Jyväskylän yliopistossa on kehitetty pieni, suunnilleen matkapuhelimen kokoinen sydäniskuri eli defibrillaattori.[1] Kotikäyttöön tarkoitettu laite on kehitetty yhdessä yhdysvaltalaisen USA Medical Electronix -yrityksen kanssa.[1] Laite on kokeiluvaiheessa, ja sen perusteelliset testit alkavat ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa.[1]

Tarkemmin:

Laitteen tärkein osa on yliopistossa laadittu ohjelma, joka analysoi sydämen tilaa ja päättää nopeasti iskun antamisesta.[1]

Iskuri antaa sähköiskun, joka pysäyttää sydämen sähköisen myrskyn ja palauttaa sydämen normaaliin lyöntitahtiin, ja laite neuvoo elvyttäjää koko ajan.[1]

Yrityksen mukaan laite voitaisiin lupien jälkeen saada Euroopassa käyttöön noin kahden vuoden päästä.[1]

Toimitusjohtaja Tom Kuutti sai idean ensihoitajana työskennelleeltä pojaltaan, jonka mukaan sydänkohtauspotilas oli usein kuollut ennen ambulanssin tuloa.[1]

Professori Lauri Kettusen mukaan hanke toi yliopistolle tärkeää kokemusta tieteellisen tiedon jalostamisesta tuotteiksi.[1]

Kenttäjohtaja Kai Lahtinen arvioi, että laitetta voisivat hankkia esimerkiksi perheet, joissa tiedetään olevan sydänoireita.[1]

Tausta:

USA Medical Electronix perusti Jyväskylään tytäryhtiön, ja päätöksen taustalla oli onnistunut yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa.[2]

Kuutin mukaan yhtiö etsi tekijää sydämen rytmiä tunnistavalle ohjelmistolle Yhdysvalloista ja muualta, kunnes hän soitti tutulleen Lauri Kettuselle.[2]

Selviytymismahdollisuudet sydänpysähdyksestä moninkertaistuvat, jos elvytys ja iskurin käyttö aloitetaan viiden minuutin kuluessa, mutta ensihoito ehtii harvoin paikalle niin nopeasti.[3]

Sydänliiton mukaan sydäniskurit ovat vielä hyvin harvinaisia suomalaisissa taloyhtiöissä.[3]

Lähteet:
1. [Minikokoisen sydäniskurin toivotaan pelastavan ihmishenkiä – kotikäyttöisen laitteen ”aivot” ohjelmoitiin Jyväskylässä](https://yle.fi/a/74-20256641) (Yle, 14.11. klo 17.24)
2. [Amerikkalaisyhtiö laajensi Jyväskylään, koska yliopisto löysi ratkaisun sen ongelmaan](https://yle.fi/a/74-20172155) (Yle, 16.7. klo 9.37)
3. [Iisalmelainen taloyhtiö halusi varautua nopeaan elvytykseen, siksi ala-aulassa on nyt sydäniskuri](https://yle.fi/a/74-20189302) (Yle, 27.10. klo 11.30)

## Kulttuuri & viihde

### Ronja Salmi kolumnissaan: säätiöistä tullut kulttuurialan pelastajia – Miki Kuuselle ehdotus omasta säätiöstä

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/ronja-salmi-kolumnissaan-saatioista-tullut-kulttuurialan-pel

Toimittaja ja kirjailija Ronja Salmi kirjoitti kolumnissaan, että kilpailu taide- ja kulttuurialan apurahoista on koventunut.[1] Salmen mukaan syinä ovat alan leikkaukset, digitalisoitumisen muuttama ansaintalogiikka ja sosiaaliturvan aukot.[1] Hän ehdotti, että Wolt-lähettipalvelulla vaurastunut Miki Kuusi perustaisi oman säätiön.[1]

Tarkemmin:

Salmen mukaan säätiöt tekevät myös kulttuuripolitiikkaa, kun ne jakavat hankkeille satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen rahoituksia.[1]

Hänen mukaansa säätiöiden toiminnasta on vaikea valittaa, eikä niiden rahoitus riitä paikkaamaan jo tehtyjä leikkauksia.[1]

Kuusi tienasi viime vuonna miltei 132 miljoonaa euroa ja maksoi veroja 64 miljoonaa euroa.[1]

Säätiöt ja rahastot ry:n mukaan omaa säätiötä kannattaa harkita, jos siihen sijoitettavia varoja on yli kolme miljoonaa euroa.[1]

Salmen mukaan Kuusi on muuttanut Lontooseen, eivätkä hänen veroeuronsa tule ensi vuonna enää Suomeen.[1]

Salmi on itse saanut tänä vuonna apurahan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokesilta.[1]

Tausta:

Veropäivää vietettiin torstaina, ja Kuusi oli tulolistojen ykkönen neljättä vuotta peräkkäin.[1][2]

Suomen suurin säätiö on kahden miljardin euron omaisuutta hallinnoiva Suomen Kulttuurirahasto, joka perustettiin ennen sotia muun muassa kansakoululaisten keräyksen avulla.[1]

Lähteet:
1. [Ronja Salmen kolumni: Onks mitään säätiöö, onks mitään apurahaa?](https://yle.fi/a/74-20256696) (Yle, 14.11. klo 6.45)
2. [Miki Kuusi maksoi vuoden jokaisena päivänä jättisumman veroja – Ylen verokone on julki](https://yle.fi/a/74-20256245) (Yle, 12.11. klo 5.30)

### Renny ja Johanna Harlin lanseerasivat Harlin House -hankkeen Helsingissä

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/renny-ja-johanna-harlin-lanseerasivat-harlin-house-hankkeen

Elokuvaohjaaja Renny Harlin ja hänen vaimonsa Johanna Harlin lanseerasivat perjantaina Helsingin Train Factoryssa Harlin House -nimisen projektin.[1] Harlin Housen ideana on jatkossa löytää, auttaa ja mentoroida nuoria eurooppalaisia elokuvantekijöitä.[1]

Tarkemmin:

Renny Harlin on Night Visions -elokuvafestivaalin tämänvuotinen kunniavieras, ja hänen masterclass-keskustelunsa tuleville elokuvantekijöille oli sovittu lauantaiksi.[1]

Samuel L. Jacksonin tähdittämässä The Beast -elokuvassa näytellään pääosin liikkuvan auton sisätiloissa.[1]

Harlinin mukaan elokuvan toiminta kuvattiin oikeasti ja heijastettiin LED-kankaille auton ikkunoiden ulkopuolelle.[1]

Harlinin mukaan elokuvateatterit ovat lähteneet vetämään aiempaa paremmin.[1]

Tausta:

Harlin tapasi Johanna Harlinin vuonna 2020 Luokkakokous 3 -elokuvan kuvauksissa, ja pariskunta asuu Miamissa.[1]

1980-luvulla Harlin ei saanut rahoitusta valtiolta eikä Suomen elokuvasäätiöltä, ja hänen ensimmäinen kansainvälinen tuotantonsa oli vuoden 1986 Jäätävä polte.[1]

Harlin työskenteli Kiinassa kuusi vuotta ja teki siellä kolme elokuvaa.[1]

Harlinin Kiinassa tekemistä elokuvista parhaiten menestyi Jackie Chanin tähdittämä Skiptrace (2016), joka tuotti maailmanlaajuisesti 130 miljoonaa euroa.[1]

Lähteet:
1. [Renny Harlin: Komisario Palmusta suurelokuva, näyttelijät valitaan keväällä](https://yle.fi/a/74-20256629) (Yle, 14.11. klo 17.53)

### Alma Pöysti palaa teatteriin Tiago Rodriguesin tosielämään perustuvassa näytelmässä Espoossa

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/alma-poysti-palaa-teatteriin-tiago-rodriguesin-tosielamaan-p

Portugalilaisen Tiago Rodriguesin näytelmän Rakastavaisten kuoro ensi-ilta oli määrä pitää lauantaina Espoon teatterissa.[1] Rodrigues ohjaa teoksen itse, ja pariskuntaa näyttelevät Elmer Bäck ja Alma Pöysti.[1] Pöysti palaa teatterilavoille seitsemän elokuvavuoden jälkeen.[1]

Tarkemmin:

Näytelmässä pariskunta lupaa muuttaa elämänsä, jos nainen selviää, ja tarina etenee vuosikymmeniä eteenpäin.[1]

Rodriguesin mukaan näytelmä kertoo rakkaudesta ja muistista, mutta ennen kaikkea ajasta.[1]

Näytelmä esitetään suomeksi, jota Rodrigues ei ymmärrä, ja Bäckin ja Pöystin äidinkieli on ruotsi.[1]

Rodrigues pitää harvinaisena, että näyttelijät ovat sinut hiljaisuuden kanssa.[1]

Magda Bizarro on suunnitellut puvut ja lavastuksen, ja Espooseen hän halusi mukaan huonekasveja.[1]

Rodrigues sanoi olevansa varma, että suomalaisia taiteilijoita kutsutaan Avignonin festivaalille lähivuosina.[1]

Tausta:

Rodriguesin puoliso Magda Bizarro sai parikymmentä vuotta sitten astmakohtauksen eikä pystynyt hengittämään.[1]

Rodrigues kirjoitti tapahtumista ensimmäisen näytelmänsä vuonna 2006.[1]

Näytelmää on esitetty ennen Espoota viidessä Euroopan maassa.[1]

Rodrigues on Avignonin festivaalin taiteellinen johtaja vuoteen 2030 asti, ja Bizarro on yksi sen ohjelmajohtajista.[1]

Lähteet:
1. [Alma Pöysti palaa teatteriin seitsemän elokuvavuoden jälkeen – Rakastavaisten kuoro perustuu tosielämään](https://yle.fi/a/74-20254550) (Yle, 14.11. klo 11.07)

### Björkin dj-keikka Oulussa vaarassa peruuntua esiintymistilan lattiavaurion vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/bjorkin-dj-keikka-oulussa-vaarassa-peruuntua-esiintymistilan

Islantilaisartisti Björkin sunnuntaiksi kaavailtu dj-keikka Oulussa on vaarassa peruuntua tapahtumapaikan lattian vaurion vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat.[1] Tarkastamo-klubin promoottori Ilpo Sulkala vahvisti asian lehdelle.[1] Sulkalan mukaan esiintymistilan lattia on vaurioitunut, mutta vaurion laajuudesta ei ollut vielä tarkkaa tietoa.[1]

Tarkemmin:

Vaurio on mahdollisesti syntynyt, kun saliin on ajettu liian painavalla henkilönostimella.[1]

Björk on suunnitellut Oulun Pekurin taloon näyttelyn, jossa on koettavissa kolme audiovisuaalista installaatiota.[1]

Näyttely avattiin yleisölle perjantaina.[1]

Tausta:

Keskustelut Björkin saamiseksi Ouluun aloitettiin jo useita vuosia sitten.[1]

Lähteet:
1. [HS: Björkin keikka Oulussa vaarassa peruuntua](https://yle.fi/a/74-20257027) (Yle, 14.11. klo 22.59)

### Anja Snellman: Tasa-arvosta käydään yhä samoja keskusteluja kuin Sonja O:n ilmestyessä 45 vuotta sitten

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/anja-snellman-tasa-arvosta-kaydaan-yha-samoja-keskusteluja-k

Anja Snellmanin esikoisromaanin Sonja O. kävi täällä julkaisusta on kulunut tänä vuonna 45 vuotta.[1] Snellmanin mukaan tasa-arvosta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta käydään yhä samoja keskusteluja kuin 45 vuotta sitten.[1] Terapeutin työssään hän on nähnyt, että parisuhteissa törmätään samoihin asioihin kuin hänen kirjailijanuransa alkuvuosina.[1]

Tarkemmin:

Romantiikkaa ja fantasiaa yhdistelevät romantasiakirjat nousevat myyntilistojen kärkeen, ja lukijat jakavat somessa arvioitaan kirjojen tulisuusasteikosta.[1]

Snellman ei kirjoittanut kirjaansa viihteeksi eikä erityisesti naisille, vaan halusi ravistella tarinalla ja kielellä.[1]

Hän muistuttaa, että naisen seksuaalisuudesta kirjoittamisella on pitkä historia, ja Suomessa oli pioneereja jo 1960- ja 1970-luvulla.[1]

Romantasian suosio kiinnostaa Snellmania myös seksuaaliterapeuttina: hän pohtii, onko kyse paosta reaalimaailman parisuhdehaasteista.[1]

Tuore muistutus keskustelun jatkumisesta on Mira Luodin oikeudenkäynti vapaaottelija Makwan Amirkhania vastaan.[1]

Sonja O:ta luetaan kouluissa, ja Snellman saa siitä jatkuvasti palautetta.[1]

Tausta:

27-vuotiaan Snellmanin esikoinen aiheutti ilmestyessään valtavan kohun, ja nuoren naisen seksiseikkailuja ja ronskia kuvailua paheksuttiin.[1]

Mieskriitikot keskittyivät arvioissaan sukupuoleen, mutta kirjaa luettiin paljon ja se sai J. H. Erkon parhaan esikoisteoksen palkinnon.[1]

Amirkhania syytetään Luodin pakottamisesta seksuaaliseen tekoon Julkkisselviytyjät-sarjan kuvauksissa Espoon Nuuksiossa kesällä 2016.[2]

Amirkhani kiistää rikoksen.[2]

Lähteet:
1. [Suomalaisen eroottisen kirjallisuuden historia on romantasiaa pidempi](https://yle.fi/a/74-20254630) (Yle, 14.11. klo 12.31)
2. [Syyttäjä: Makwan Amirkhani pakotti Mira Luodin alleen havumajassa ja masturboi – poltti myöhemmin vaatteitaan](https://yle.fi/a/74-20252983) (Yle, 26.10. klo 6.30)

### Filippiinit voitti Aasian ensimmäiset Euroviisut Thaimaan Bangkokissa

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/filippiinit-voitti-aasian-ensimmaiset-euroviisut-thaimaan-ba

Filippiinit voitti Aasian ensimmäiset Euroviisut, jotka järjestettiin Thaimaan Bangkokissa.[1] Filippiiniläisartisti Carmelle esitti kappaleen Sobra-Sobra, joka oli voittanut maan karsinnat elokuussa.[1] Thaimaan lisäksi mukana olivat Vietnam, Kambodža, Laos, Mongolia, Bhutan, Filippiinit, Bangladesh, Etelä-Korea, Nepal ja Malesia.[1]

Tarkemmin:

Kisat noudattivat Euroviisujen tuttua kaavaa, ja ne alkoivat Euroviisujen tunnusmusiikilla ja alkushow'lla.[1]

Kappaleet vaihtelivat beatboxauksesta poppiin ja tanssihiteistä mongolialaisen taloustieteilijän rakkauslauluun.[1]

Tämän vuoden Euroviisut voittanut bulgarialainen Dara esiintyi välishow'ssa, ja ennen äänestystuloksia lavalla esiintyi thaimaalainen Jeff Satur.[1]

Kisat näytettiin Euroviisujen Youtube-kanavalla ja osallistujamaiden kaupallisilla televisiokanavilla.[1]

Kiinan ja Japanin osallistumisesta neuvoteltiin vielä määräajan umpeuduttua, ja vastaava tuottaja Assaf Blecher kertoi olevansa optimistinen niiden osallistumisesta ensi vuonna.[1]

Tausta:

Euroopan yleisradioyhtiö EBU kertoi maaliskuussa laajentavansa Euroviisut Aasiaan.[1]

Euroviisujen johtaja Martin Green sanoi tuolloin, että kyse on Euroviisujen kehittämisestä yhdessä Aasian kanssa.[1]

Aasian viisut suunniteltiin pidettäväksi jo vuonna 2017, mutta suunnitelma ei toteutunut.[2]

EBU kokeili viisuja myös Amerikassa nimellä American Song Contest, mutta lopetti projektin ensimmäisen vuoden jälkeen vaisun vastaanoton vuoksi.[2]

Lähteet:
1. [Filippiinit vei voiton Aasian ensimmäisissä Euroviisuissa](https://yle.fi/a/74-20256997) (Yle, 14.11. klo 15.12)
2. [Aasian Euroviisut järjestetään ensimmäistä kertaa tänä vuonna – tämä niistä tiedetään](https://yle.fi/a/74-20226353) (Yle, 17.5. klo 0.26)

### Jenni Vartiainen pyysi yleisöä olemaan hiljempaa keikallaan Kotkan Satama-areenalla

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/jenni-vartiainen-pyysi-yleisoa-olemaan-hiljempaa-keikallaan

Jenni Vartiainen joutui puuttumaan liian kovaäänisten juhlijoiden käytökseen perjantaina Kotkan Satama-areenalla.[1] Hän pyysi väliajan jälkeen yleisöä olemaan hiljempaa.[1] Järjestyksenvalvoja ja aitioiden asiakkaista vastaava työntekijä huomauttivat juhlijoille äänentasosta muutamaan otteeseen.[1]

Tarkemmin:

Satama-areenan toimitusjohtajan Kati Paasin mukaan asiakkaat rauhoittuivat huomautusten jälkeen aina hetkeksi.[1]

Aitioiden vieraista vastaava henkilö kiersi myös yläkatsomossa ja tarjosi muita istumapaikkoja.[1]

Osa yleisöstä kommentoi sosiaalisessa mediassa, että aitioista kuului kovaa älämölöä pitkin keikkaa.[1]

Kotkalainen Anne Heikka siirtyi ystäviensä kanssa väliajalla alemmas, koska aitioissa juhlivien äänet häiritsivät.[1]

Heikan mielestä se, että artisti joutui pyytämään hiljaisuutta, osoitti, ettei yleisö kunnioittanut artistia.[1]

Lähteet:
1. [Jenni Vartiainen joutui vetoamaan yleisöönsä: Olkaa hiljempaa](https://yle.fi/a/74-20256990) (Yle, 14.11. klo 15.51)

### Suomalainen Hannu Ahonen voitti Nature Photographer of the Year -luontokuvakilpailun

https://seeste.fi/2026-11-14/kulttuuri/suomalainen-hannu-ahonen-voitti-nature-photographer-of-the-y

Suomalainen luontokuvaaja Hannu Ahonen voitti kansainvälisen Nature Photographer of the Year 2026 -kilpailun.[1] Voitto tuli kuvalla nimeltä The One that Left and the One that Stayed.[1]

Tarkemmin:

Tuomariston mukaan on harvinaista, että kasvia esittävä kuva voittaa luontokuvakilpailun.[1]

Jäälehti syntyi, kun lumpeenlehden päälle jäätyi ohut vesikerros ja tuuli puhalsi jääkopion oikean lehden viereen.[1]

Tuomaristo kiitti kuvaa siitä, että se näyttää luonnon kauneuden lisäksi sen jatkuvan muutoksen.[1]

Ahosen mukaan kuva otettiin, kun pakkaset olivat jo tulleet mutta lunta ei vielä ollut.[1]

Tausta:

Kilpailu on järjestetty vuodesta 2016 lähtien.[1]

Lähteet:
1. [Suomalaiskuvaaja voitti kansainvälisen luontokuvakilpailun](https://yle.fi/a/74-20256996) (Yle, 14.11. klo 17.00)

## Elämä & terveys

### Youtube-kalastaja Veka Tolonen kalastaa nykyisin omilla ehdoillaan eikä videoiden vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-14/elama/youtube-kalastaja-veka-tolonen-kalastaa-nykyisin-omilla-ehdo

Veka Tolonen on suomalaisten kalastusaiheisten Youtube-videoiden pioneeri, joka ansaitsee leipänsä terveystarkastajana.[1] Hän kalasti ennen videoita varten, mutta nykyisin hän kalastaa omilla ehdoillaan, eikä jokaisesta reissusta tarvitse syntyä videota.[1] Tolosta kuvattiin Sotkamossa tekeillä olevaa Perjantai-dokkaria Koukussa ku hauki varten.[1]

Tarkemmin:

Tolonen kertoo huomanneensa, että hänen suhteensa kalastukseen oli ollut hyvin suorituskeskeistä: onnistumista mitattiin sillä, saiko kalaa ja syntyikö hyvä video.[1]

Koulutukseltaan ympäristötieteiden maisteri Tolonen katsoo, että luonnolla on itseisarvo ja jokaisella lajilla on oikeus olla olemassa.[1]

Tolosen mukaan korona-aikana retkipaikat täyttyivät ihmisistä, mutta liikkumisesta tuli monelle suoritus.[1]

Mustosen mukaan luontoon mennään hakemaan kokemusta, jossa tärkeitä ovat kilometrit, ajat, askeleet ja sykkeet.[1]

Salmisen mielestä suomalaisten käsitys luontosuhteensa ainutlaatuisuudesta on myytti.[1]

Tolonen on tullut siihen johtopäätökseen, että ilmastonmuutos ja luontokato ovat pysäyttämättömiä, koska talous ja ihmisten määrä jatkavat kasvuaan.[1]

Tausta:

Nuorena Tolonen ahdistui nähtyään, kuinka tutut marjametsät hakattiin ja pato esti taimenia pääsemästä jokea ylemmäksi.[1]

Sen jälkeen hän aloitti opinnot Kuopion yliopistossa.[1]

Lähteet:
1. [Hauen pyynnistä tuli pelkkä suoritus – nyt Veka Tolonen kalastaa toisin](https://yle.fi/a/74-20249035) (Yle, 14.11. klo 19.41)
