# Seeste: Sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 27 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Seurakuntavaalien vaalipäivä oli sunnuntaina – Hämeenkylä ainoa Vantaan seurakunta, joka ei vihi homopareja

https://seeste.fi/2026-11-15/kotimaa/seurakuntavaalien-vaalipaiva-oli-sunnuntaina-hameenkyla-aino

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien vaalipäivä oli sunnuntaina.[1][2] Äänestyspaikkojen oli määrä olla avoinna kello 11:stä kello 20:een.[1] Neljän vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoihin.[1]

Tarkemmin:

Sopuvaaleihin oli päädytty 30 seurakunnassa.[1]

Hämeenkylän seurakunnassa kaksi Tulkaa kaikki -ryhmän jäsentä esitti kaksi vuotta sitten kirkkotilojen avaamista samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille.[2]

Kirkkoherra Matti Hyry vetosi vastauksessaan kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja Kirkkokäsikirjaan.[2]

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan Eve Rämön mukaan kaikki muut Vantaan seurakunnat paitsi Hämeenkylä on saatu mukaan vihkimään homopareja.[2]

Hyry ei vastannut haastattelupyyntöön perjantaina.[2]

Aktiivisesti kirkossa käyvät konservatiivit äänestävät varmimmin, kun taas valtaosa seurakuntien jäsenistä ei käytä äänioikeuttaan.[2]

Tausta:

Seurakuntavaaleissa valittavat päättäjät valitsevat kirkon ylimmän päätöksentekoelimen eli kirkolliskokouksen maallikkoedustajat.[2]

Seurakuntayhtymissä valitaan sekä yhteinen kirkkovaltuusto että seurakuntien seurakuntaneuvostot.[1]

Piispainkokous antoi kesäkuussa 2025 ohjeen, jonka mukaan kirkollisten toimitusten soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä.[2]

Kirkolliskokouksessa on liberaalienemmistö, mutta kaikissa merkittävissä kysymyksissä tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö.[2]

Lähteet:
1. [Seurakuntavaaleissa äänestetään tänään](https://yle.fi/a/74-20257034) (Yle, 15.11. klo 4.06)
2. [Vantaalla on yksi kirkko, jossa ei vihitä homoja – kysymys konservatiiveista ja liberaaleista on vaalien repivimpiä](https://yle.fi/a/74-20256848) (Yle, 15.11. klo 9.54)

### Entiset alaiset kuvailivat supon ex-päällikkö Antti Pelttaria kaikesta päättäneeksi johtajaksi

https://seeste.fi/2026-11-15/kotimaa/entiset-alaiset-kuvailivat-supon-ex-paallikko-antti-pelttari

Keskusrikospoliisin kuulusteluissa Pelttarin näkemys päätöksenteostaan erosi monen hänen entisen alaisensa kertomuksesta.[1] Pelttari sanoi poliisille, ettei hän tiennyt, miten tiedustelua kyseisessä tapauksessa tehtiin, eikä tullut tietoiseksi mahdollisesti lainvastaisista järjestelyistä.[1] Hänen mielestään operatiivisen toiminnan toteuttaminen ei ollut hänen vastuullaan.[1]

Tarkemmin:

Kolstelan mukaan Pelttari halusi päättää joka asiasta, ja hänelle piti kertoa jokaisesta asiasta.[1]

Kolstela lisäsi, ettei tässä ollut sinänsä mitään erikoista vastaaviin organisaatioihin verrattuna.[1]

Turvallisuusselvitysosaston päällikön Ilkka Hanskin mukaan Pelttarin ääneen sanottu tarkoitus oli, että hän vastaa ja päättää.[1]

Terrorismin torjunnan päällikön Risto Värtön mielestä Pelttari halusi olla perillä yksityiskohdista myös operatiivisissa asioissa.[1]

Pelttarin mukaan supo kasvoi hänen aikanaan noin 500 henkilön organisaatioksi, ja alaiset raportoivat hänelle tuloksista eivätkä menetelmistä.[1]

Tausta:

Esitutkinnassa selvisi vakavia puutteita tiedustelutietojen käsittelyssä, ja erään eläkeläisen sähköpostiin kohdistuneessa tietomurrossa tietoja päätyi Venäjän valtiolle.[1]

Pelttarin lisäksi syytteessä on kuusi supon entistä tai nykyistä työntekijää, ja syytteitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.[1]

Kenenkään syytetyn ei epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi.[1]

Lähteet:
1. [”Mikromanageeraaja”, joka halusi päättää kaikesta – näin entiset alaiset kuvailivat supon ex-päällikköä Antti Pelttaria](https://yle.fi/a/74-20256541) (Yle, 15.11. klo 11.10)

### Joukkoliikenteen lippujen hinnoissa suuria eroja – Helsingin seutu kallein, Seinäjoella halvin kuukausilippu

https://seeste.fi/2026-11-15/kotimaa/joukkoliikenteen-lippujen-hinnoissa-suuria-eroja-helsingin-s

Julkisen liikenteen lippujen hinnoissa on suuria eroja, selvisi 18 kaupunkiseudun vertailusta.[1] Useissa kaupungeissa on pohdittu hintojen nostamista.[1] Vuodessa ero on noin 380 euroa sen mukaan, asuuko ihminen Seinäjoella vai Helsingin seudulla.[1]

Tarkemmin:

HSL:n johtaja Mari Flinkiä kalleimpien lippujen sijoitus ei yllättänyt.[1]

Flinkin mukaan hintoja on nostanut myös palvelujen laajentaminen, kuten Länsimetro, Kehärata ja pikaratikka.[1]

Härmän liikenteen toimitusjohtaja Sami Heinimäen mukaan Seinäjoki tarjoaa tarkoituksella mahdollisimman halpaa kuukausilippua palkitakseen vakiokäyttäjiä.[1]

Lipputulot kattavat kustannuksista Seinäjoella noin 25 prosenttia ja Vaasassa noin 30 prosenttia, kun HSL tavoittelee 60 prosenttia vuoteen 2029 mennessä.[1]

Seinäjoella busseilla on talvisin 175 lähtöä arkipäivisin, sunnuntaisin ei yhtään.[1]

Haastatellut seinäjokelaiset sanoivat olevansa valmiita maksamaan hieman enemmän, jos busseja kulkisi enemmän ja pidempään.[1]

Tausta:

Julkista liikennettä tarjoaa usein osin tai kokonaan kaupunki tai kunta, ja alueen poliitikot voivat vaikuttaa lippujen hintoihin.[1]

HSL:ssä lippujen hinnoista päättää kuntayhtymän poliittinen hallitus.[1]

Flinkin mukaan HSL:n omistajat haluavat pienentää kuntien osuutta julkisen liikenteen rahoituksesta.[1]

Lähteet:
1. [Julkisen liikenteen lippujen hinnat vaihtelevat rajusti eri puolilla Suomea – katso, maksatko paljon vai vähän](https://yle.fi/a/74-20255932) (Yle, 15.11. klo 8.30)

### Enontekiöläisen Hannu Maggan tuhatpäisestä porokarjasta jäi 17 poroa – tekijöitä ei saatu kiinni

https://seeste.fi/2026-11-15/kotimaa/enontekiolaisen-hannu-maggan-tuhatpaisesta-porokarjasta-jai

Enontekiöläisellä poromiehellä Hannu Maggalla oli 1990-luvun alussa yksi kulmakunnan suurimmista porokarjoista.[1] Poroja katosi vuosi vuoden perään, kunnes Maggan tuhatpäisestä karjasta oli jäljellä enää 17 poroa.[1] Magga valitti tapauksensa hoidosta valtakunnansyyttäjälle, ja käräjäoikeudessa syytteet todettiin vanhentuneiksi.[1]

Tarkemmin:

Maggan mukaan ala tarvitsisi valvontaa, ettei vastaavaa tapahtuisi uudelleen.[1]

Syyttäjän mukaan Ylä-Lapin jutussa on kyse laajamittaisista ja suunnitelmallisista porovarkauksista, jotka jatkuivat vuosien ajan.[1]

Syytteiden mukaan samassa rikosvyyhdessä haettiin myös petovahinko- ja porovahinkokorvauksia väärin tiedoin.[1]

Poliisin mukaan poro on helppo ottaa mutta vaikea todistaa varastetuksi.[1]

Apulaisprofessori Tapio Nykäsen mukaan poron varastaminen on nykyään kulttuurisesti lähempänä minkä tahansa tavaran varastamista.[1]

Nykäsen mukaan koko poronhoito perustuu luottamukseen, koska ulkopuolinen valvonta on käytännössä mahdotonta.[1]

Tausta:

Keskusrikospoliisin alaisuuteen Lappiin perustettiin 1970-luvulla porosotien takia kaksi poropoliisin virkaa, jotka lakkautettiin 1990-luvun lopulla.[1]

Syytteiden mukaan varastettuja poroja merkittiin syytettyjen ja heidän lähipiirinsä omaisuudeksi muuttamalla porojen korvamerkkejä.[2]

Juttua käsitellään käräjillä todennäköisesti ensi vuoden puolella.[2]

Lähteet:
1. [Varkaat veivät Hannu Maggan porot, rahat ja terveyden](https://yle.fi/a/74-20254973) (Yle, 15.11. klo 10.10)
2. [Epäily: Ylä-Lapissa rehotti vuosia paikallinen rikosliiga, joka varasti poroja, teurasti ne ja möi lihoina eteenpäin](https://yle.fi/a/74-20254971) (Yle, 11.11. klo 20.24)

### Tutkija Georg Boldt: Suomessa suuret mielenosoitukset syntyvät yleensä ammattiliittojen voimin

https://seeste.fi/2026-11-15/kotimaa/tutkija-georg-boldt-suomessa-suuret-mielenosoitukset-syntyva

Suomessa mielenosoituksiin osallistuu enimmilläänkin kymmeniätuhansia ihmisiä, kun esimerkiksi Ranskassa kokoontuu satojatuhansia.[1] Poliittisen sosiologian tutkijan Georg Boldtin mukaan eroja selittävät väkilukujen lisäksi erot mielenosoituskulttuurissa.[1]

Tarkemmin:

Boldtin mukaan mielenosoitusten taustalla on lähes aina kuukausien suunnittelu, johon tarvitaan resursseja, ja ammattiliitoilla on kontaktiverkostot ja rahaa.[1]

Talvella 2024 SAK:n ja STTK:n mielenosoituksessa Senaatintorilla oli poliisin arvion mukaan noin 13 000 ihmistä, ja lakossa oli samaan aikaan arviolta 200 000–300 000 ihmistä.[1]

Syyskuussa 2023 Helsingin rasisminvastaisessa mielenosoituksessa marssi poliisin arvion mukaan yli 10 000 ihmistä.[1]

Paljon huomiota saavat mielenosoitukset ovat usein pieniä: Elokapinan mielenosoituksissa on tyypillisesti kymmenistä satoihin ihmisiä.[1]

Tausta:

Aiemmin Suomessa on järjestetty väkilukuun nähden isoja mielenosoituksia: SAK:n mielenosoitus keräsi Senaatintorille 40 000 osallistujaa vuonna 1991, ja samaa kokoluokkaa oli yleislakon yhteydessä vuonna 1956 järjestetty mielenosoitus.[1]

Vuoden 2024 lakoilla useat SAK:n, STTK:n ja Akavan liitot vastustivat hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.[2]

Lähteet:
1. [Miksi Suomessa marssii satoja tai tuhansia, kun muualla Euroopassa kaduille lähtee satojatuhansia?](https://yle.fi/a/74-20257087) (Yle, 15.11. klo 19.51)
2. [Suomi seis!](https://yle.fi/a/74-20072567) (Yle, 1.2. klo 20.45)

## Ulkomaat

### Viro sulkee Venäjän-vastaisen rajansa joulukuussa drooniyhtiöön kohdistuneen tuhopolttoyrityksen takia

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/viro-sulkee-venajan-vastaisen-rajansa-joulukuussa-drooniyhti

Virolaisen drooniyhtiön Threod Systemsin rakennus Tallinnan naapurikunnassa Viimsissä yritettiin polttaa perjantain ja lauantain välisenä yönä kello kolmelta.[1] Suojelupoliisin pääjohtajan Margo Pallosonin mukaan epäillyt rikkoivat ikkunat, kaatoivat sisään palavia nesteitä ja yrittivät aiheuttaa tulipalon, joka aiheuttaisi räjähdyksen.[1] Ulkoministeri Margus Tsahkna kertoi, että Viro sulkee kaikki Venäjän-vastaisen rajansa ylityspaikat joulukuun alussa.[1]

Tarkemmin:

Tsahknan mukaan syynä ovat selvät todisteet siitä, että GRU on tuhopolttoyrityksen takana.[1]

Pääministeri Kristen Michal kertoi sunnuntaina pyytäneensä sisäministeri Igor Taroa valmistelemaan rajan sulkemisen.[1]

Sulku katkaisee matkat ja kuljetukset Narvan, Koidulan ja Luhamaan rajanylityspaikkojen kautta, eikä sulun kestoa ole kerrottu.[2][3]

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja kutsui mahdollista rajasulkua russofobiaksi.[3]

Latvian turvallisuuspalvelu VDD takavarikoi tapaukseen liittyviä räjähteitä, ilotulitteita, ampumatarvikkeita ja suuren määrän matkapuhelimia.[1]

Puolustusministeri Antti Häkkänen piti Viron päätöstä luonnollisena seurauksena ja sanoi Suomen nostaneen valmiuttaan sabotaasiuhan vuoksi.[4]

Tausta:

Threod Systems kehittää ja rakentaa miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, ja sen lennokkeja käytetään myös Ukrainassa.[1]

Elokuussa tuhopolttoisku tehtiin puolustusteollisuusyritys Milrem Roboticsin rakennukseen Tallinnassa, ja kolme Latvian kansalaista otettiin kiinni.[1]

Syyskuussa Viro ilmoitti pitävänsä selvitettynä, että Venäjä tilasi elokuun iskun, mutta Venäjä kiisti syytökset.[1][5]

Virossa asuu reilun 300 000 ihmisen venäjänkielinen vähemmistö, ja Suomen itärajan ollessa kiinni Viron rajanylityspaikat ovat olleet lähin reitti Venäjälle.[2]

Lähteet:
1. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)
2. [Analyysi: Viron mitta tuli täyteen – kaksi Venäjän masinoimaa sabotaasi-iskua sai sulkemaan itärajan](https://yle.fi/a/74-20257098) (Yle, 15.11. klo 20.34)
3. [Viro sulkee Venäjän-vastaisen rajansa](https://yle.fi/a/74-20257086) (Yle, 15.11. klo 17.01)
4. [Puolustusministeri Häkkänen Viron tuhopolttoyrityksestä: Venäjä on epätoivoinen](https://yle.fi/a/74-20257090) (Yle, 15.11. klo 18.21)
5. [Viro syyttää Venäjää tuhopolttoiskusta – Venäjä kiistää](https://yle.fi/a/74-20248863) (Yle, 29.9. klo 12.16)
6. [Viron tuhopolttoyritys on osa Venäjän hybridisotaa Euroopassa, arvioi professori Kari Liuhto](https://yle.fi/a/74-20257080) (Yle, 15.11. klo 16.47)

### Nato ei järjestä ensi vuonna Albaniaan suunniteltua huippukokoustaan

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/nato-ei-jarjesta-ensi-vuonna-albaniaan-suunniteltua-huippuko

Nato vähentää korkean tason kokouksiaan eikä järjestä ensi vuonna Albaniaan suunniteltua huippukokousta, kertoivat kansainväliset uutistoimistot.[1] Uutistoimistojen mukaan syynä ovat Naton sisäiset jännitteet, jotka liittyvät puolustusmenojen kasvattamiseen sekä Ukrainan ja Iranin sotiin.[1]

Tarkemmin:

Albanian pääministerin Edi Raman mukaan huippukokouksen ajankohdasta ei ole yhteistä näkemystä, mutta sitä ei järjestetä ensi vuonna.[1]

Albanian ulkoministerin mukaan kokous voidaan siirtää vuoteen 2028.[1]

Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi AP:n haastattelussa, että huippukokouksia pidetään silloin, kun niitä tarvitaan.[1]

Tausta:

Viimeksi Naton huippukokous järjestettiin Turkin Ankarassa heinäkuussa.[1]

Ankaran kokouksen julkilausumassa maat sitoutuivat artikla 5:een, pitivät Venäjää suurimpana uhkana ja lupasivat Ukrainalle uutta tukea.[2]

Julkilausuman mukaan Nato-maat tukevat Ukrainaa tänä vuonna 70 miljardilla eurolla ja ensi vuonna vähintään samalla summalla.[2]

Lähteet:
1. [Naton ensi vuoden huippukokous on peruttu](https://yle.fi/a/74-20257100) (Yle, 15.11. klo 19.21)
2. [Tällaisia päätöksiä Nato-huippukokouksessa tehtiin – listasimme tiistain ja keskiviikon tärkeimmät](https://yle.fi/a/74-20235379) (Yle, 8.7. klo 12.15)

### Uusi reititin ylikuormitti Yhdysvaltain lennonjohdon tietoverkon – liikenneministeri: liikenne normaalia maanantaina

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/uusi-reititin-ylikuormitti-yhdysvaltain-lennonjohdon-tietove

Liikenneministeri Sean Duffyn mukaan urakoitsija oli vaihtamassa vanhaa kuparijohtoa valokuituun ilmailuhallinto FAA:n toimipisteellä Arkansasissa, ja samalla asentaja vaihtoi verkkoon uuden reitittimen.[2] Laite käynnisti tietoverkon ylikuormituksen ja alkoi lähettää tuhansia yhteydenottoja muihin reitittimiin muutaman sekunnin välein.[2] Duffyn mukaan lentoliikenne alkaa palautua normaaliksi sunnuntaina ja toimii täysin normaalisti maanantaina.[3]

Tarkemmin:

Kyseinen reititin ja mahdollisesti myös toinen, Texasissa sijainnut reititin tuottivat niin paljon liikennettä, että lennonjohtokeskusten tiedonkulku häiriintyi pahasti.[2]

Puheyhteydet lennonjohdon ja lentokoneiden välillä katkeilivat, ja lennonjohtokeskusten näytöt välkkyivät ja sammuilivat.[2]

Ilmailuhallinnon edustaja Bryan Bedford sanoi lauantaina, että ongelman juurisyy on yhä selvityksessä.[2]

Flightaware-sivuston mukaan lentokielto johti vielä lauantaina noin 15 000 lennon myöhästymiseen tai peruuntumiseen, ja sunnuntain lentoja oli peruttu yli 900.[1][3]

Huoltotyön tekemistä perjantai-iltapäivänä on hämmästelty, ja Duffy sanoi huoltotöiden ajankohdat arvioitavan uudestaan.[2]

Presidentti Donald Trump syytti Truth Social -palvelussaan edellisen presidentin Joe Bidenin hallintoa siitä, että vanha järjestelmä meni entistä huonompaan kuntoon.[3]

Tausta:

Yhdysvaltain lentoliikenne keskeytettiin perjantaina lähes viideksi tunniksi, mikä oli pisin maanlaajuinen keskeytys vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.[1]

Vastaava ongelma sotki FAA:n tietoverkkoa vuonna 2009, jolloin katkoksia aiheutti virheellisillä asetuksilla asennettu reititin, mutta lentoliikennettä ei jouduttu keskeyttämään.[2]

FAA on itse arvioinut huomattavan osan lennonjohtojärjestelmistä kestämättömän vanhentuneiksi.[2]

Duffyn mukaan tietoverkon vaihto kuparista valokuituun jatkuu ainakin vuoden 2028 loppuun, joten vastaavien häiriöiden uhkaan on varauduttava.[2]

Lähteet:
1. [Yhdysvaltain lentokielto vaikutti vielä lauantaina noin 15 000 lentoon, sunnuntain lentoja jo peruttu](https://yle.fi/a/74-20257035) (Yle, 15.11. klo 5.01)
2. [USA:n lentokaaoksen aiheutti yksi laite](https://yle.fi/a/74-20257046) (Yle, 15.11. klo 14.26)
3. [Yhdysvaltain liikenneministeri: Lentoliikenne palautuu normaaliksi maanantaina](https://yle.fi/a/74-20257081) (Yle, 15.11. klo 16.42)

### Sadattuhannet osoittivat Prahassa mieltä Babišin hallituksen yleisradiosuunnitelmia vastaan

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/sadattuhannet-osoittivat-prahassa-mielta-babisin-hallituksen

Sadattuhannet ihmiset osoittivat sunnuntaina mieltään Prahassa Tšekin yleisradioyhtiöiden riippumattomuuden puolesta.[1][2] Mielenosoitus alkoi kello 15 Suomen aikaa, eikä virallinen osallistujamäärä ollut vielä vahvistunut.[1] Protestin järjesti kansalaisliike Miljoona hetkeä demokratialle, joka tavoitteli suurinta protestia sitten marraskuun 1989 tapahtumien.[2]

Tarkemmin:

Hallituksen lakiesitys muuttaisi yleisradioyhtiöiden Česká televizen ja Český rozhlasin rahoitusmallia, joka on tähän asti perustunut kansalaisten ja yritysten lupamaksuihin.[1]

Pääministeri Andrej Babiš aikoo tehdä lupamaksuista vapaaehtoisia ja siirtää rahoituksen osaksi vuosittain päätettävää valtion budjettia.[1]

Rahoitus putoaisi noin 15 prosenttia.[1]

Kriitikot pelkäävät, että oikeistolainen hallitus voisi vähentää budjettia entisestään ja puuttua median riippumattomuuteen.[1]

Muutosta ovat arvostelleet myös Euroopan yleisradioyhtiö EBU ja Euroopan journalistiliitto EFJ.[1]

Babiš vetoaa säästötarpeisiin ja kiistää, että yleisradion riippumattomuus kärsisi uudistuksista.[1]

Tausta:

Yleisradion työntekijät ovat vastustaneet hallituksen suunnitelmia kesästä lähtien, ja lokakuun lopulla protesteista kasvoi laaja kansanliike.[1]

Marraskuun alussa tuhannet kansalaiset marssivat suunnitelmia vastaan, ja yleisradion henkilökunta oli samalla vuorokauden lakossa.[1]

Hallitus ajoitti lokakuussa lakiesityksen parlamenttikäsittelyn aamuyöhön kello 4.36, ja oppositio aikoo viedä asian perustuslakituomioistuimeen ja Euroopan komissioon.[3]

Seitsemän vuotta sitten 250 000 ihmistä lähti kaduille Babišin silloisen hallituksen vastustamiseksi.[2]

Lähteet:
1. [Sadattuhannet osoittivat mieltään Prahassa yleisradion puolesta](https://yle.fi/a/74-20257057) (Yle, 15.11. klo 14.43)
2. [Prahassa valtava mielenosoitus demokratian puolesta – ”Näpit irti mediastamme!”](https://yle.fi/a/74-20256774) (Yle, 15.11. klo 17.01)
3. [Tšekissä kuohuu: televisio vaikenee ja tuhannet puolustavat vapaata mediaa](https://yle.fi/a/74-20254567) (Yle, 3.11. klo 14.04)

### Australia, Kanada, Italia ja Britannia vaativat Israelia päästämään avun esteettä Gazaan

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/australia-kanada-italia-ja-britannia-vaativat-israelia-paast

Australia, Kanada, Italia ja Britannia totesivat yhteisessä lausunnossaan, että humanitaarinen tilanne Gazassa on vakava.[1] Lausunnon allekirjoittajat vaativat Israelia lopettamaan viivyttelyn ja sallimaan humanitaarisen avun välittömän, nopean ja esteettömän pääsyn kaikkialle Gazaan.[1]

Tarkemmin:

Ulkoministerien mukaan tilanne Gazassa on erittäin vaikea, mutta rajalla odottaa 150 000 telttaa ja muita elintärkeitä tarvikkeita.[1]

Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Israel jatkaa tulitauosta huolimatta elämän edellytysten tuhoamista Gazassa.[1]

Useat ihmisoikeusjärjestöt ja muun muassa YK:n riippumaton komissio ovat todenneet, että Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa.[1]

Komissio sanoi viimeksi kesäkuussa, että Israel on jatkanut kansanmurhan toteuttamista alueella.[1]

Kansainvälinen tuomioistuin ei ole vielä antanut asiasta lopullista ratkaisua.[1]

Tausta:

Lääkärit ilman rajoja kertoi aiemmin hoitaneensa Gazassa pelkästään kesä-heinäkuussa 1 200:aa väkivallan aiheuttamaa vammaa, kuten ampuma- tai räjähdyshaavoja.[2]

Järjestön mukaan väestön elintila Gazassa kutistuu jatkuvasti, koska Israel on ajanut asukkaat yhä pienemmälle alueelle.[2]

Tämän seurauksena ihmiset elävät muun muassa ilman puhdasta vettä, sanitaatiota ja terveydenhuoltoa.[2]

Lähteet:
1. [Neljä maata vaatii yhteislausunnossaan apua Gazaan](https://yle.fi/a/74-20257105) (Yle, 15.11. klo 21.47)
2. [Lääkärijärjestö varoittaa Gazan tilanteen yhä vaikeutuvan](https://yle.fi/a/74-20250641) (Yle, 9.10. klo 9.06)

### Ruotsin keskustapuolue valitsi sosiaalidemokraattien paketin hallitusneuvottelujen pohjaksi

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/ruotsin-keskustapuolue-valitsi-sosiaalidemokraattien-paketin

Ruotsin keskustapuolue valitsi hallitustunnusteluissa sosiaalidemokraattien kokonaispaketin jatkoneuvottelujen pohjaksi.[1] Asiasta kertoi puoluejohtaja Elisabeth Thand Ringqvist Ruotsin televisiolle SVT:lle.[1]

Tarkemmin:

Valinta vie Ruotsin hallitusneuvotteluja sosiaalidemokraattien johtaman hallitusvaihtoehdon suuntaan.[1]

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on toistanut haluavansa muodostaa hallituksen yhdessä keskustan ja ympäristöpuolueen kanssa.[1]

Tausta:

Sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus luovuttivat keskustalle perjantaina kokonaispaketit mahdollisen tulevan hallituksen linjasta ja kokoonpanosta.[1]

Thand Ringqvist ilmoitti tuolloin, että puolue pohtii tarjouksia sisäisesti.[2]

Puolueen ei odotettu vastaavan kummallekaan ennen maanantaita.[2]

Lähteet:
1. [Ruotsin keskusta valitsi sosiaalidemokraattien paketin](https://yle.fi/a/74-20257104) (Yle, 15.11. klo 21.14)
2. [Ruotsin keskustaa kosiskeltiin vasemmalta ja oikealta](https://yle.fi/a/74-20256913) (Yle, 13.11. klo 18.50)

### Portugalissa kymmenettuhannet osoittivat mieltään korkeita asumiskustannuksia vastaan

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/portugalissa-kymmenettuhannet-osoittivat-mieltaan-korkeita-a

Kymmenettuhannet ihmiset osoittivat Portugalissa lauantaina mieltään korkeiden asumiskustannusten vuoksi.[1] Mielenosoitus oli tiettävästi viime viikkojen mielenosoitusaallon suurin.[1] Tapahtumia järjestettiin yli 30 kaupungissa.[1]

Tarkemmin:

Mielenosoittajat vaativat rajoituksia vuokrien korotuksiin, laajempaa oikeusturvaa häädöiltä ja edullisempaa asumista.[1]

Uusien vuokrasopimusten vuokrat ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2017 lähtien.[1]

Tilanne on kärjistynyt erityisesti maan suurkaupungeissa.[1]

Hallitus on alentanut uudisrakentamisen verotusta, rajoittanut lyhytaikaista vuokrausta ja luvannut rakentaa 145 000 uutta asuntoa.[1]

Toimet eivät kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta asuntokriisiin.[1]

Tausta:

Asumiskustannusten nousu on ajanut ihmisiä mielenosoituksiin myös naapurimaa Espanjassa.[1]

Espanjassa on osoitettu mieltä viikkokausia, ja kaksi keskeistä ammattiliittoa kutsui koolle yleislakon.[2]

Espanjan parlamentti hyväksyi mielenosoitusten jälkeen esityksiä, joilla rajoitetaan häätöjä ja pyritään kohtuullistamaan asumisen kustannuksia.[2]

Pääministeri Pedro Sanchez joutui julistamaan ennenaikaiset vaalit, koska hänen vähemmistöhallituksensa ei saanut läpi laajempia esityksiä vuokralaisten aseman kohentamisesta.[2]

Lähteet:
1. [Portugalissa kymmenettuhannet marssivat jälleen asumisen hinnan vuoksi](https://yle.fi/a/74-20257032) (Yle, 15.11. klo 2.26)
2. [Espanjan parlamentti taipui mielenosoitusten jälkeen, hyväksyi helpotuksia asumiseen](https://yle.fi/a/74-20256652) (Yle, 12.11. klo 15.34)

### Ranskassa tuhannet kertovat kuukautisoireista kyynelkaasualtistuksen jälkeen – tutkimustietoa on vähän

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/ranskassa-tuhannet-kertovat-kuukautisoireista-kyynelkaasualt

Ranskan poliisi on käyttänyt viime viikkojen protesteissa kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan.[1] Osa altistuneista on kertonut erityisesti sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisista gynekologisista oireista, kuten runsaista vuodoista, kohtukrampeista ja jopa keskenmenoista.[1] Feministinen aktivisti- ja tutkijakollektiivi Lacrymos de sang on kerännyt kokemuksia ihmisiltä, joiden kuukautiskierto on häiriintynyt altistuksen jälkeen.[1]

Tarkemmin:

Ranskan vihreiden puheenjohtaja Marine Tondelier vaati tutkimusta kyynelkaasun vaikutuksista naisten terveyteen, koska aiheesta tiedetään hyvin vähän.[1]

Sisäministeri Nuñez sanoi lakivaliokunnan kuulemisessa 2. marraskuuta, ettei hänellä ollut tietoa kyynelkaasun haitallisuudesta.[1]

HUSin osastonylilääkäri Maarit Leinosen mukaan eläinkokeiden perusteella ei ole syytä epäillä cs-kaasun haittaavan sikiön kehitystä, eikä lisääntymisterveydestä juuri ole dataa.[1]

Leinosen mukaan kyselyiden vastaajat rekrytoitiin verkosta ja sosiaalisesta mediasta, ja haittoja kokeneet osallistuvat kyselyihin todennäköisemmin.[1]

Leinonen katsoo, että TRPA1-geenin aktivoituminen voisi selittää kohdun kouristelua, mutta näyttöä suorasta yhteydestä ihmisillä ei ole.[1]

Tausta:

Ranskassa käytettävä kyynelkaasu on cs-kaasua eli 2-klorobentsalmalononitriilia.[1]

Cs-kaasun tiedetään vaikuttavan TRPA1-geeniin, joka on solujen ionikanava ja jonka aktivoitumisesta seuraa kipusignaali.[1]

Leinonen vastaa valtakunnallisen Teratologisen tietopalvelun toiminnasta.[1]

Lähteet:
1. [Ranskassa tuhannet kertovat oudoista kuukautisoireista kyynelkaasun jälkeen – Tästä on kyse](https://yle.fi/a/74-20256035) (Yle, 15.11. klo 13.32)

### Jordaniassa kolme miestä tuomittiin kuolemaan iskusta kreikkalaisortodoksiseen kirkkoon

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/jordaniassa-kolme-miesta-tuomittiin-kuolemaan-iskusta-kreikk

Jordaniassa tuomittiin kolme miestä kuolemaan kirkkoon tehdystä iskusta.[1] Miesten todettiin syyllistyneen terrorismiin, ja heidät tuomittiin kuolemaan hirttämällä.[1]

Tarkemmin:

Kolmikon kuvaillaan olleen ääri-islamistisen ideologian kannattajia.[1]

Kaikki joulujuhlallisuudet peruttiin Jordaniassa suruajan kunnioittamiseksi.[1]

Tausta:

Jordanian väkiluvusta muutama prosentti on kristittyjä.[1]

Lähteet:
1. [Jordaniassa tuomittiin kolme miestä kuolemaan kirkkoiskusta](https://yle.fi/a/74-20257068) (Yle, 15.11. klo 14.51)

### Datakeskusyhtiö Megaspeed: vakoilusta epäillyllä Alice Huangilla ei ole roolia yhtiössä

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/datakeskusyhtio-megaspeed-vakoilusta-epaillylla-alice-huangi

Singaporelainen datakeskusyhtiö Megaspeed sanoi, ettei vakoilusta epäillyllä Alice Huangilla ole mitään roolia yhtiössä.[1] Yhtiön mukaan Huang lähti Megaspeedistä 30. elokuuta 2025.[1] Megaspeed totesi lausunnossaan, ettei se kommentoi Huangin henkilökohtaisia ja yksityisiä asioita.[1]

Tarkemmin:

Kiinalainen Alice Huang on ollut viime päivinä paljon esillä, koska hänellä on ollut suhde teknologiayhtiö Nvidian entisen toimitusjohtajan Jensen Huangin kanssa.[1]

Yhdysvaltalainen Jensen Huang sai potkut perustamastaan yhtiöstä suhteen takia.[1]

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Alice Huangin epäillään saaneen suhteen avulla haltuunsa tekoälysiruja, joiden viennin Kiinaan Yhdysvallat on kieltänyt.[1]

The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain viranomaiset epäilevät Alice Huangin työskennelleen Kiinan tiedustelupalvelulle.[1]

Megaspeed on singaporelainen yhtiö, mutta sillä on tiiviit kytkökset Kiinaan.[1]

Tausta:

Bloomberg kertoi aiemmin, että Megaspeed on saanut haltuunsa tekoälysiruja, joiden viennin Kiinaan Yhdysvallat on kieltänyt.[2]

Jensen Huang myönsi suhteen Alice Huangin kanssa yhtiön työntekijöille lähettämässään viestissä.[2]

Alice Huangia on epäilty Kiinan vakoojaksi, mutta Kiina on kiistänyt asian.[2]

Republikaanisenaattori Tim Scottin mukaan Jensen Huang ja Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick on kutsuttu kongressin kuultaviksi.[2]

Lähteet:
1. [Megaspeed: Alice Huang ei ole leivissämme](https://yle.fi/a/74-20257048) (Yle, 15.11. klo 11.17)
2. [Bloomberg: Alice Huangin yhtiö sai haltuunsa kiellettyjä tekoälysiruja](https://yle.fi/a/74-20256824) (Yle, 13.11. klo 12.42)

### NTSB: tankkerin törmäys risteilyalukseen New Orleansissa johtui alustavasti ohjausviasta

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/ntsb-tankkerin-tormays-risteilyalukseen-new-orleansissa-joht

Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta NTSB kertoi sunnuntaina alustavista tiedoista New Orleansin alusonnettomuudesta.[1] Tietojen mukaan tankkerialuksen törmäys jokiristeilylaivaan johtui tankkerin ohjausjärjestelmän viasta.[1]

Tarkemmin:

NTSB:n mukaan tankkerin peräsin oli juuttunut asentoon, minkä vuoksi alus ajautui kohti Mississippijoen itärantaa.[1]

Tankkeri törmäsi laiturissa olleeseen risteilyalukseen, joka kaatui.[1]

Risteilyaluksella oli viranomaisen mukaan onnettomuuden aikaan 140 matkustajaa ja 50 miehistön jäsentä.[1]

Kymmenet ihmiset loukkaantuivat, mutta kenenkään vammat eivät olleet vakavia.[1]

Tausta:

Onnettomuus tapahtui perjantaina paikallista aikaa hieman puolenpäivän jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Tankkerin törmäys risteilyalukseen New Orleansissa johtui ohjausviasta](https://yle.fi/a/74-20257110) (Yle, 15.11. klo 23.56)

### Viinakauppaan Virginiassa sammunut pesukarhu toi eläinsuojeluyhdistykselle lähes 300 000 dollaria

https://seeste.fi/2026-11-15/ulkomaat/viinakauppaan-virginiassa-sammunut-pesukarhu-toi-elainsuojel

Virginian Hanoverin piirikunnan eläinsuojeluyhdistys on kerännyt juopuneen pesukarhun kuvalla varustetuilla oheistuotteilla yli 290 000 dollaria eli noin 260 000 euroa.[1]

Tarkemmin:

Normaalisti yhdistys saa lahjoituksina alle 20 000 dollaria vuodessa.[1]

Piirikunnan eläinsuojelun päällikön Jeffrey Parkerin mukaan rahat käytetään loukkaantuneiden eläinten hätärahastoon.[1]

Lisäksi työntekijöille ostetaan haalarikamerat, joiden avulla voidaan kerätä todistusaineistoa eläinten kaltoinkohtelusta.[1]

Tausta:

Pesukarhu putosi kattorakenteiden kautta ABC-elintarvikeliikkeeseen Virginian Ashlandissa joulukuussa.[1]

Se teki tuhoja alkoholiosastolla ja sammui lopulta kaupan vessan lattialle.[1]

Washington Postin mukaan pesukarhu joi muun muassa rommia, viskiä, vodkaa, pontikkaa ja munatotia.[1]

Tapaus tallentui valvontakameroiden kuviin, jotka levisivät internetissä.[1]

Lähteet:
1. [Pesukarhu ryntäsi viinakauppaan ja sammui Virginiassa – eläinyhdistys on netonnut 300 000 dollaria](https://yle.fi/a/74-20257071) (Yle, 15.11. klo 20.56)

## Politiikka

### Häkkänen ei tavoittele kokoomuksen johtoa – puolustusrahoista pitäisi sopia kulissien takana

https://seeste.fi/2026-11-15/politiikka/hakkanen-ei-tavoittele-kokoomuksen-johtoa-puolustusrahoista

Puolustusministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi, ettei hänellä ole aikeita pyrkiä puolueen puheenjohtajaksi.[1] Häkkäsen mukaan Petteri Orpoa tuetaan puheenjohtajana kovasti ja vaaleihin mennään hänen johdollaan.[1] Häkkänen toivoi, etteivät puolueet väittelisi puolustusmenoista julkisuudessa, vaan keskustelu käytäisiin kulissien takana.[1]

Tarkemmin:

Häkkäsen mukaan kristillisdemokraattien esittämät puolustusleikkaukset vievät suuntaa väärään suuntaan.[1]

Häkkänen huomautti, että sosiaali- ja terveysmenoihin menee 30 miljardia, eläkkeisiin 37 miljardia ja koulutukseen 16 miljardia euroa, ja puolustus on näitä pienempi menoerä.[1]

Häkkäsen mukaan kokoomuksen on tehtävä ryhtiliike eli esiteltävä omaa linjaansa merkittävästi selkeämmin.[1]

Jokisipilän mukaan Häkkänen on vakavasti otettava seuraajaehdokas, mutta jos kokoomus päättelee menneensä liian oikealle, hän ei olisi looginen valinta puheenjohtajaksi.[1]

Tausta:

Kristillisdemokraatit esitti 9 miljardin euron sopeutuksia, joihin kuuluu puolustusmenojen indeksijäädytys, jonka vaikutus olisi 670 miljoonaa euroa vuonna 2031.[2]

Kokoomuksen kannatus laski lokakuussa matalimmalle tasolle yli 30 vuoteen, 15,4 prosenttiin.[3]

Oikeuskansleri selvittää Orpon toimintaa Garden Helsinki -hankkeessa ja Uudenkaupungin autotehtaan pelastusoperaatiossa.[1]

Häkkänen valittiin kokoomuksen varapuheenjohtajaksi vuonna 2016, ja hän ja Elina Valtonen ovat olleet pitkään Orpon seuraajapörssin kärjessä.[1]

Lähteet:
1. [”Ei se ole mitään persutouhua”, sanoo Antti Häkkänen, kun kokoomus lipuu oikealle](https://yle.fi/a/74-20256372) (Yle, 15.11. klo 5.30)
2. [Kristillisdemokraattien velkajarruresepti: 7,5 miljardin leikkaukset ja 1,5 miljardin veronkorotukset](https://yle.fi/a/74-20256013) (Yle, 10.11. klo 11.04)
3. [Kokoomuksen kannatus putosi historiallisen alhaiseksi – ääniä valuu nyt erityisesti perussuomalaisille](https://yle.fi/a/74-20255019) (Yle, 5.11. klo 6.00)

## Talous

### Väitöskirjatutkija Matias Mäkiranta vaati rehellistä eläkekeskustelua ja suurempien eläkkeiden korotusten hidastamista

https://seeste.fi/2026-11-15/talous/vaitoskirjatutkija-matias-makiranta-vaati-rehellista-elakeke

Taloustieteen väitöskirjatutkija Matias Mäkiranta vaati kolumnissaan älyllistä rehellisyyttä eläkekeskusteluun.[1] Mäkiranta ehdotti, että hieman suurempien eläkkeiden korotustahtia hidastettaisiin hyvinvointivaltion turvaamiseksi.[1]

Tarkemmin:

Mäkirannan mukaan nykyiset eläkkeet maksetaan pääosin nykyisten työikäisten maksuilla, ja rahastointiaste on vain noin 25 prosenttia.[1]

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuonna 1940 syntyneet saavat eläkemaksuilleen yli kuuden prosentin reaalituoton, vuosina 1970–2010 syntyneet 1,6–1,8 prosenttia.[1]

Mäkiranta muistutti, että joka kolmas yli 16-vuotias on eläkkeellä ja eläkkeet ovat neljännes julkisesta taloudesta.[1]

Jos eläkkeisiin ei kosketa, hänen mukaansa muualta pitäisi leikata enemmän, käytännössä sote-palveluista.[1]

Mäkiranta torjui ajatuksen eläkeläisten itsekkyydestä.[1]

Hänen mukaansa vihreät ja perussuomalaiset ovat kannanotoillaan murtaneet eläkejärjestelmän lobbarien linjaa.[1]

Tausta:

Perussuomalaiset on ehdottanut vuosiksi 2028–2031 indeksijarrua, joka koskisi yli 2 000 euron eläkkeitä.[2]

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on ehdottanut, että työeläkkeiden 5,7 prosentin korotusta jarrutettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä.[3]

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on arvioinut, että julkisen talouden sopeutustarve on liian suuri eläkkeiden jättämiseksi sopeutusten ulkopuolelle.[4]

Lähteet:
1. [Matias Mäkirannan kolumni: Meidän täytyy tunnustaa tosiasiat eläkkeistä, jos haluamme pelastaa hyvinvointivaltion](https://yle.fi/a/74-20256801) (Yle, 15.11. klo 6.45)
2. [Perussuomalaiset esitteli leikkauslistansa: yhdeksän miljardin euron sopeutukset, ympäristöministeriö lakkautettaisiin](https://yle.fi/a/74-20252087) (Yle, 22.10. klo 9.40)
3. [Yli 24 prosenttia palkasta menee eläkkeisiin, ja se on enemmän kuin koskaan ennen](https://yle.fi/a/74-20058453) (Yle, 3.11. klo 10.48)
4. [VM:n budjettipäällikkö: Säästötarve niin suuri, että eläkkeisiin on kajottava](https://yle.fi/a/74-20250596) (Yle, 8.10. klo 22.33)

### FT: Nvidian eronnut toimitusjohtaja Jensen Huang suunnittelee paluuta yhtiön johtoon

https://seeste.fi/2026-11-15/talous/ft-nvidian-eronnut-toimitusjohtaja-jensen-huang-suunnittelee

Financial Times -lehti kertoi lähteidensä perusteella, että Jensen Huang suunnittelee palaavansa Nvidian toimitusjohtajaksi.[1] Lehden mukaan Piilaakson teknologiajohtajat ovat koonneet ryhmän, joka lobbaa Nvidian hallitusta Huangin paluun puolesta.[1]

Tarkemmin:

Huangin paluuta ajavat muun muassa Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk sekä Epic Gamesin toimitusjohtaja Tim Sweeney.[1]

Paluulle toivotaan tukea myös Valkoiselta talolta.[1]

Huangin ero tuli Nvidialle kalliiksi, sillä yhtiö menetti noin kolmanneksen markkina-arvostaan.[1]

Nvidia putosi maailman arvokkaimmasta yrityksestä kolmanneksi arvokkaimmaksi.[1]

Tausta:

Huang myönsi aiemmin, että hänellä oli ollut suhde naiseen, jota epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi.[1]

Myöhemmin tuli ilmi vielä kaksi muuta suhdetta.[1]

Huangin erosta Nvidian johdosta kerrottiin torstaina.[1]

Lähteet:
1. [FT: Jensen Huang suunnittelee paluuta Nvidian johtoon](https://yle.fi/a/74-20257107) (Yle, 15.11. klo 22.26)

## Tiede & teknologia

### Ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz: vihreää siirtymää ei ole tapahtunut, energiankulutus vain kasvaa

https://seeste.fi/2026-11-15/tiede/ranskalaishistorioitsija-jean-baptiste-fressoz-vihreaa-siirt

Ranskalainen historioitsija Jean-Baptiste Fressoz kyseenalaistaa vihreän siirtymän käsitteen ja kutsuu sitä tyhjäksi iskulauseeksi.[1] Hänen mukaansa siirtymää fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisiin energiamuotoihin ei ole tapahtunut, vaan kaikkien energiamuotojen kulutus on kasvanut.[1] Fressoz toimii tutkijana Ranskan kansallisessa tutkimuskeskuksessa CNRS:ssä ja on perehtynyt energiamuotojen historiaan.[1]

Tarkemmin:

Fressozin mukaan maailmassa käytetään koko ajan enemmän öljyä ja maakaasua, ja puun polttaminen on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa.[1]

Myös tuulivoimaloiden ja sähköautojen kaltaisen vähäpäästöisen teknologian valmistukseen tarvitaan fossiilisia polttoaineita.[1]

Fressoz ei kiistä sähköistymisen hyötyjä, mutta hänen mukaansa se riittää kasvavan kulutuksen oloissa korkeintaan tasoittamaan päästöjä.[1]

Hänen mukaansa päästöjen vähentäminen edellyttää myös kulutustottumusten muuttamista, esimerkiksi ruokajärjestelmässä ja autojen määrässä.[1]

Fressozin mielestä olisi rehellistä myöntää, että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää vaan korkeintaan hidastaa.[1]

Hän ei odota Ranskan ensi kevään presidentinvaalien ehdokkailta suuria ilmastoavauksia.[1]

Tausta:

YK:n ilmastokokous pidetään Antalyassa Turkissa.[2]

Isäntämaa Turkki haluaa nostaa sähkön osuuden maailman energiankäytöstä noin 20 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.[1][2]

Aiemmissa ilmastokokouksissa on yritetty sopia fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta, mutta sopu on osoittautunut lähes mahdottomaksi.[2]

Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen raja ylittyi yksittäisenä vuotena ensimmäisen kerran vuonna 2024.[1]

Lähteet:
1. [Ranskalaistutkija: Vihreää siirtymää ei ole olemassa](https://yle.fi/a/74-20252525) (Yle, 15.11. klo 7.00)
2. [YK:n ilmastokokous alkaa Turkissa – nyt väännetään sähköistymisestä, joka voisi vähentää maailman päästöjä isosti](https://yle.fi/a/74-20253881) (Yle, 9.11. klo 5.30)

## Kulttuuri & viihde

### Isac Elliot järjestää ensi kesänä konsertin Helsingin Olympiastadionilla

https://seeste.fi/2026-11-15/kulttuuri/isac-elliot-jarjestaa-ensi-kesana-konsertin-helsingin-olympi

Laulaja Isac Elliot järjestää ensi kesänä konsertin Helsingin Olympiastadionilla.[1] The Stadium -niminen konsertti järjestetään 28. elokuuta.[1]

Tarkemmin:

Elliot kertoi tiedotteessa, ettei ole varma, kuinka kauan hän haluaa tätä enää.[1]

Hänen mukaansa oma keikka stadionilla on kuitenkin haave, joka on vielä toteutettava.[1]

Tausta:

Elliot julkaisi ensimmäiset kappaleensa vuonna 2013 vain 12-vuotiaana.[1]

Aluksi hän teki musiikkia englanniksi.[1]

Ensimmäisen suomenkielisen albuminsa hän julkaisi vuonna 2023.[1]

Lähteet:
1. [Isac Elliotille keikka Helsingin Olympiastadionilla](https://yle.fi/a/74-20257070) (Yle, 15.11. klo 15.09)

### Ilja Rautsin ensimmäinen pitkä ohjaus Punaista lunta kertoo joulupukiksi pukeutuvasta vampyyrista

https://seeste.fi/2026-11-15/kulttuuri/ilja-rautsin-ensimmainen-pitka-ohjaus-punaista-lunta-kertoo

Käsikirjoittaja Ilja Rautsin ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus Punaista lunta saa ensi-iltansa ensi perjantaina.[1] Elokuvan päähenkilö on ahdistunut goottiteini Johanna (Anni Iikkanen), jonka ovelle kolkuttaa keski-iän kriisiin jämähtänyt vampyyri Martti-pukki (Hannu-Pekka Björkman).[1]

Tarkemmin:

Rautsi on myös käsikirjoittanut elokuvan.[1]

Elokuva ammentaa siitä, miten joulu alkoi Rautsista teini-iässä tuntua tyhjältä ja muuttui pakkopullaksi.[1]

Rautsin mukaan teini- ja keski-ikäisillä on paljon yhteistä: odottamattomat tunteet ottavat vallan ja elämälle kaivataan uutta suuntaa.[1]

Parinkymmenen ihmisen ohjaaminen tuntui introvertista Rautsista järjettömältä, mutta hänen mukaansa se on samalla hauskinta, mitä voi tehdä.[1]

Rautsin käsikirjoittama Yön lapsi sai ensi-iltansa edellisellä viikolla, ja työn alla on psykologinen trilleri -tv-sarja.[1]

Tausta:

Rautsi kertoo olleensa aina introvertti ja kokeneensa ulkopuolisuutta läpi elämän.[1]

Lähteet:
1. [Kauhuelokuvassa vampyyripukki hyökkää perheen kotiin – joulussa on paljon kauhistuttavaa, sanoo ohjaaja](https://yle.fi/a/74-20254528) (Yle, 15.11. klo 7.30)

### Tuutikki Tolonen sai Kainuun kirjallisuuspalkinnon lastenromaanistaan

https://seeste.fi/2026-11-15/kulttuuri/tuutikki-tolonen-sai-kainuun-kirjallisuuspalkinnon-lastenrom

Kainuun kirjallisuuspalkinto myönnettiin suomussalmelaissyntyisen Tuutikki Tolosen lastenromaanille Henkien teatterin lapset ja puhuva kaappi.[1] Palkinto jaettiin sunnuntaina Kainuun kirjamessuilla Kajaanissa.[1] Finalistit kokosi Kainuun Kirjailijat ry:n ja Kainuun Kirjamessujen esiraati, ja voittajan valitsi Esko Valtaoja.[1]

Tarkemmin:

Valtaojan mukaan kirja hehkuu Muumilaakson inhimillisyyttä ja pursuaa maagista realismia.[1]

Valtaoja sanoi tiedotteessa, ettei parhaita lastenkirjoja ole koskaan tarkoitettu vain lapsille.[1]

Kustantaja WSOY:n mukaan kirja on sarjan avausosa.[1]

Kirja kertoo meedionäytöksissä esiintyneistä kaksosista Ottiliasta ja Rolandista, joilla on mukanaan erikoinen kaappi.[1]

Muut ehdokkaat olivat Johanna Holmströmin Karhunkaatajat, Karoliina Niskasen Sillinpyytäjä, Jarkko Piiraisen Juureton, silti pysyvä ja Ritva Ylösen Kalle Päätalon sota.[1]

Helmikuussa Tolonen sai kunniamaininnan Runebergin nuorten lastenkirjallisuuskisassa teoksesta Marsu ja lumpeena kellumisen taito.[1]

Tausta:

Kainuun kirjallisuuspalkinnon ovat lahjoittaneet Kainuun kunnat.[1]

Palkinto myönnetään vuosittain teokselle, joka kertoo Kainuusta tai jonka tekijä on kotoisin Kainuusta tai toimii siellä.[1]

Lähteet:
1. [Kainuun kirjallisuuspalkinto Tuutikki Toloselle lastenromaanista](https://yle.fi/a/74-20256784) (Yle, 15.11. klo 16.15)

### Nintendon uusi Zelda: Ocarina of Time -versio myi yli 5,2 miljoonaa kappaletta neljässä päivässä

https://seeste.fi/2026-11-15/kulttuuri/nintendon-uusi-zelda-ocarina-of-time-versio-myi-yli-5-2-milj

Nintendo julkaisi 5. marraskuuta uuden version The Legend of Zelda: Ocarina of Time -pelistä.[1] Alkuperäinen peli ilmestyi Nintendo 64 -konsolille vuonna 1998.[1] Nintendon mukaan peliä myytiin maailmanlaajuisesti yli 5,2 miljoonaa kappaletta neljän ensimmäisen myyntipäivän aikana.[1]

Tarkemmin:

Myyntivauhdissa Ocarina of Time ohitti muun muassa Donkey Kong Bananzan, Pokémon Pokopian ja Mario Kart Worldin.[1]

Nintendon mukaan uudessa versiossa on muun muassa kokonaan uudistetut grafiikat, sinfoniaorkesterin esittämä musiikki ja ääninäytellyt välianimaatiot.[1]

Kriitikot ja pelaajat ovat ottaneet pelin ylistävästi vastaan, vaikka osa on pitänyt uudistuksia varovaisina.[1]

Kaikki pelaajat eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, että peli julkaistiin vain Switch 2 -konsolille.[1]

Juhlavuoteen kuuluu myös ensi vuonna alkava maailmanlaajuinen konserttikiertue ja huhtikuussa 2027 julkaistava live action -elokuva.[1]

Tausta:

Ensimmäinen The Legend of Zelda -peli julkaistiin Japanissa vuonna 1986.[1]

Pelissä päähahmo Link yrittää estää pahis Ganondorfia saamasta valtaa Hyrulen valtakunnassa, ja okariina-soittimella on keskeinen rooli.[1]

Switch 2 on Nintendon historian kallein konsoli, ja Suomessa sen hinta lähti julkaisun aikaan 570 eurosta.[2]

Edeltäjää, vuonna 2017 julkaistua ensimmäistä Switchiä, on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta.[2]

Lähteet:
1. [Uudelleenversioitu Zelda-klassikko rikkoi Nintendon myyntiennätyksiä](https://yle.fi/a/74-20257069) (Yle, 15.11. klo 17.57)
2. [Analyysi: Switch 2 on aivan liian kallis konsoli – miljoonat ostavat sen silti](https://yle.fi/a/74-20164546) (Yle, 5.6. klo 15.00)

### Filippiinien Carmelle voitti Aasian ensimmäiset Euroviisut kappaleella Sobra-Sobra

https://seeste.fi/2026-11-15/kulttuuri/filippiinien-carmelle-voitti-aasian-ensimmaiset-euroviisut-k

Aasian ensimmäiset Euroviisut järjestettiin Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa 14. marraskuuta.[1] Kilpailun voitti Filippiinien edustaja Carmelle kappaleella Sobra-Sobra.[1] Kisaan osallistui yhteensä 11 maata.[1]

Tarkemmin:

Carmelle oli yksi kilpailun ennakkosuosikeista.[1]

Energinen Sobra-Sobra arvostelee tapaa, jolla naisia työnnetään ahtaisiin muotteihin.[1]

Voittopokaalin ojensi Bulgarian Dara, joka voitti tämän vuoden Euroviisut kappaleella Bangaranga.[1]

Tausta:

Carmelle on aiemmin esiintynyt muun muassa Filippiinien Big Brotherissa ja kisannut lapsena The Voice of Kids -ohjelmassa.[1]

Lähteet:
1. [Filippiinit voitti Aasian ensimmäiset Euroviisut – katso kuvat](https://yle.fi/a/74-20257059) (Yle, 15.11. klo 16.21)

## Elämä & terveys

### Lintututkija Vesa Hyyryläinen neuvoo: aloitettua lintujen talviruokintaa on jatkettava kevääseen asti

https://seeste.fi/2026-11-15/elama/lintututkija-vesa-hyyrylainen-neuvoo-aloitettua-lintujen-tal

Hyyryläisen tärkein neuvo on jatkaa aloitettua ruokintaa kevääseen asti.[1] Jos ruokintapaikalla ei ole kovalla pakkasella ruokaa, osa linnuista voi kuolla ennen kuin ne löytävät uuden paikan.[1]

Tarkemmin:

Birdlife Suomen mukaan ruokinnan voi lopettaa, kun maa on paljas ja sula.[1]

Hyyryläinen aloitti ruokinnan omalla pihallaan jo lokakuussa, mutta sopiva aloitushetki riippuu säästä.[1]

Hyyryläisen ruokintakatos on metsän laidassa, jossa tiheät kuuset tarjoavat linnuille piilopaikkoja.[1]

Ruokintapaikalta on talon ikkunoihin parikymmentä metriä, millä pyritään vähentämään törmäyksiä.[1]

Hyyryläinen neuvoo tiheästi asutuilla alueilla varomaan ruoan joutumista maahan, koska se voi houkutella rottia.[1]

Birdlife Suomen ohjeen mukaan ruokintapaikan alusta kannattaa puhdistaa säännöllisesti.[1]

Tausta:

Hyyryläisen mukaan sinitiainen oli Kainuussa vielä 1970-luvulla melko harvalukuinen, mutta nykyään se on alueella tuttu näky.[1]

Syksyllä pääkaupunkiseudulla löytyi poikkeuksellisen paljon lasipintoihin törmänneitä kuolleita tilhiä, esimerkiksi Viikin kampukselta 150.[2]

Helsingin villieläinapu ry:n Saara Fredriksson neuvoi tuolloin estämään törmäyksiä esimerkiksi pitämällä kaihtimet kiinni ja jättämällä ikkunat pesemättä.[2]

Lähteet:
1. [Linnuille ei saa syöttää mitä hyvänsä – näin hoidat ja ajoitat talviruokinnan oikein](https://yle.fi/a/74-20256126) (Yle, 15.11. klo 19.48)
2. [Tilhiä kuolee nyt joukoittain lasipintoihin – asiantuntija neuvoo jättämään ikkunat pesemättä](https://yle.fi/a/74-20251945) (Yle, 17.10. klo 17.48)
