# Seeste: Tiistai 17. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 56 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Supo pitää Venäjän iskuja Suomeen todennäköisinä – drooniyritys Arctic Ravn hajautti tuotantotilansa

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/supo-pitaa-venajan-iskuja-suomeen-todennakoisina-drooniyrity

Suojelupoliisi pitää todennäköisenä, että Venäjä pyrkii kohdistamaan iskuja myös Suomeen tai suomalaisiin toimijoihin.[1] Supon mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tapahtunut Venäjän tiedustelupalveluiden ohjaamaa sabotaasi-iskua puolustusteollisuuteen, mutta uhka on todellinen.[1] Espoolainen, muun muassa droonien osia tuottava Arctic Ravn kertoi hajauttaneensa toimintojaan, jotta yksi isku ei pysäyttäisi tuotantoa.[1]

Tarkemmin:

Toimitusjohtaja Matti Vansénin mukaan yritys on nostanut turvatasoaan puolen vuoden ajan, ja siihen on kohdistunut kyberhyökkäysyrityksiä.[1]

Supon mukaan jo perustason suojaus, kuten aidat, näkyvä ympärivuorokautinen vartiointi ja kameravalvonta, voi olla pidäke iskulle.[1]

TNT-tehdasta Noormarkkuun rakentava Forcit kertoi tekevänsä jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa, mutta moni puolustusalan yritys ei halunnut kommentoida suojaustaan julkisesti.[1]

Häkkänen sanoi A-studiossa, että Venäjällä on kiihtyvää tiedustelukiinnostusta kaikkiin Euroopan maihin, myös Suomeen.[2]

Häkkäsen mukaan puolustusalan yrityksiä on informoitu mahdollisista uhkatekijöistä.[2]

Häkkäsen mukaan eduskunnalta haetaan oikeuksia, jotta tiedustelupalvelut voisivat ulottua myös tiettyjen henkilöiden asuntoihin.[2]

Tausta:

Varautuminen nousi esiin, kun virolaisen drooniyhtiö Threod Systemsin rakennus Viimsissä Tallinnan lähellä yritettiin polttaa perjantain ja lauantain välisenä yönä.[1][3]

Viron suojelupoliisin mukaan kyse oli Venäjän sotilastiedustelun GRU:n koordinoimasta sabotaasioperaatiosta, ja kahdeksan epäiltyä otettiin kiinni.[3]

Viron ulkoministerin mukaan Viro sulkee kaikki Venäjän-vastaisen rajansa ylityspaikat joulukuun alussa.[3]

Elokuussa Tallinnassa tehtiin tuhopolttoisku puolustusteollisuusyritys Milrem Roboticsin rakennukseen.[3]

Lähteet:
1. [Drooniyritys piilotti tuotantotilansa, koska pelkää sabotaasi-iskua – Supo: uhka todennäköinen Suomessa](https://yle.fi/a/74-20257250) (Yle, 16.11. klo 19.01)
2. [Puolustusministeri A-studiossa: Venäjällä on kiihtyvää kiinnostusta kaikkiin Euroopan maihin, myös Suomeen](https://yle.fi/a/74-20257330) (Yle, 16.11. klo 20.40)
3. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)

### HUSin yhtymähallitus esittää asiakasmaksujen korotuksia ja uusia maksuja ensi vuodelle

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/husin-yhtymahallitus-esittaa-asiakasmaksujen-korotuksia-ja-u

HUSin yhtymähallitus linjasi maanantaina ensi vuoden talousarviosta ja asiakasmaksujen korotuksista.[1] Asiakasmaksut nousevat jo vuoden alussa indeksikorotusten verran.[1] Lisäksi HUS aikoo korottaa useita maksuja ja ottaa käyttöön uusia, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen asiakasmaksuista.[1]

Tarkemmin:

Sairaalan poliklinikkamaksu nousisi 10 prosenttia eli 80,50 euroon.[1]

Myös suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon maksut nousevat 10 prosenttia.[1]

Talousjohtaja Jari Finnilän mukaan korotuksia vastaava euromäärä leikataan suoraan HUSin rahoituksesta, ja vaje on paikattava korottamalla maksuja.[1]

Ensi vuonna alkavat Lohjan sairaalan C-osan ja Ohkolan sairaalan vanhan osan peruskorjaukset.[1]

Tausta:

HUS vastaa Uudenmaan erikoissairaanhoidosta.[1]

Asiakasmaksujen korotus on hallituksen valmistelema.[1]

Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsinki saavat ensi vuonna noin 7,9 miljardia euroa valtion 27,5 miljardin euron rahoituksesta, ja HUSin osuus on noin 2,47 miljardia.[1]

Lähteet:
1. [HUSin yhtymähallitus esittää asiakasmaksujen korotuksia ensi vuodelle](https://yle.fi/a/74-20256724) (Yle, 16.11. klo 13.46)

### Tukes: Nammon Vihtavuoren ruutitehtaan räjähdys johtui nitroselluloosajäämien syttymisestä viemäriputkessa

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/tukes-nammon-vihtavuoren-ruutitehtaan-rajahdys-johtui-nitros

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan Nammon Vihtavuoren ruutitehtaan räjähdys johtui nitroselluloosajäämien räjähdysmäisestä syttymisestä viemäriputkessa.[1] Nitroselluloosa syttyi, kun putkea sahattiin saneeraustöiden yhteydessä puukkosahalla.[1] Tukesin mukaan onnettomuuden taustalla oli myös puutteita turvallisuuteen liittyvissä asioissa.[1]

Tarkemmin:

Räjähdys tapahtui, kun urakoitsijan asentajat asensivat turva-aitaa rullakuljetinradan ympärille ja poistivat viemäriputkea tieltä.[1]

Nitroselluloosaa käsitellään kosteana, koska kuivana se on erittäin helposti syttyvää.[1]

Putken nitroselluloosa oli kuivunut, koska laitteisto ei ollut pitkään aikaan ollut käytössä.[1]

Tukesin raportin mukaan asentajilla ei ollut riittävästi tietoa putken räjähdysvaarasta eikä ohjeita sen turvalliseen käsittelyyn.[1]

Onnettomuuteen vaikuttivat myös puutteet urakoitsijan tiedonkulussa ja työlupakäytännössä.[1]

Tukes painottaa turvallisuutta parantavia toimia ja riittäviä resursseja projektien ja muutosten hallintaan, koska räjähdetuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi.[1]

Tausta:

Räjähdyspaineelle altistui kaikkiaan viisi ihmistä.[1]

Nitroselluloosa on ruudin pääraaka-aine, ja se on herkästi syttyvä ja räjähdysherkkä kemiallinen yhdiste.[1]

Nammo on Laukaan Vihtavuoressa toimiva puolustus- ja kemianteollisuuden yritys, jonka omistavat puoliksi Norjan valtio ja suomalainen valtionyhtiö Patria.[1]

Lähteet:
1. [Laukaan ruutitehtaan räjähdyksen syy selvisi – Tukes löysi monia turvallisuuspuutteita](https://yle.fi/a/74-20257138) (Yle, 16.11. klo 9.09)

### KRP aloitti esitutkinnan kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneista epäillyistä kyberiskuista

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/krp-aloitti-esitutkinnan-kauppojen-kylmalaitteisiin-kohdistu

Keskusrikospoliisi vahvisti aloittaneensa esitutkinnan kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneista epäillyistä kyberiskuista.[1] KRP:n mukaan poliisille on ilmoitettu muutamasta tapauksesta eri puolilta Suomea.[1] Tutkinta on alkuvaiheessa.[1]

Tarkemmin:

KRP:n mukaan tapahtumatiedot ovat vielä niukat.[1]

Tutkinnassa tehdään KRP:n mukaan mahdollisesti myös kansainvälistä yhteistyötä, mikä on tietoverkkorikosten tutkinnassa hyvin tavanomaista.[1]

Kesko kertoi marraskuun alussa, että tilanne koski ainakin noin kymmentä pienempää K-ruokakauppaa eri paikkakunnilla.[1]

Ruotsalaisen SVT:n mukaan tapauksella voi olla yhteys Venäjä-mielisiin hakkereihin.[1]

Italialaisen Ansan mukaan hyökkäyksiä väittäneet ryhmät ovat nimeltään Noname057(16) ja Z-Pentest.[2]

Tausta:

Noin kaksi viikkoa aiemmin K-kauppojen kylmälaitteissa havaittiin häiriöitä, ja kyberhyökkäykset häiritsivät kauppojen kylmälaitteita myös useissa muissa Euroopan maissa.[1]

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan häiriöt johtuivat kyberhyökkäyksestä, jossa laitteiden etähallintasäätöjärjestelmään oli vaikutettu ulkopuolelta.[3]

Kyberturvallisuuskeskus havaitsi Suomessa 30 laitetta, jotka olivat olleet verkossa näkyvissä ja siten alttiina hyökkäykselle.[3]

Keskon mukaan häiriöt koskivat kauppoja, joiden kylmälaitteet eivät olleet keskitetyn suojauksen piirissä.[4]

Lähteet:
1. [KRP aloitti rikostutkinnan epäillyistä kylmälaiteiskuista](https://yle.fi/a/74-20257159) (Yle, 16.11. klo 10.24)
2. [Venäjä-mieliset hakkerit väittävät olevansa kylmälaiteiskujen takana](https://yle.fi/a/74-20255145) (Yle, 4.11. klo 17.54)
3. [Kyberturvallisuuskeskus vahvistaa: kauppojen kylmälaitehäiriöt johtuivat kyberhyökkäyksestä](https://yle.fi/a/74-20255142) (Yle, 4.11. klo 17.41)
4. [K-kauppojen kylmälaitteissa ilmeni häiriötä samaan aikaan – hakkerointia ei voida poissulkea](https://yle.fi/a/74-20254613) (Yle, 2.11. klo 14.01)

### Hovioikeus: HKL:llä ei ollut oikeutta purkaa metron automatisointisopimusta Siemensin kanssa

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/hovioikeus-hkl-lla-ei-ollut-oikeutta-purkaa-metron-automatis

Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n ja Siemensin kiistassa, joka koskee pieleen mennyttä metron automatisointihanketta.[1] Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, ettei HKL:llä ollut oikeutta purkaa hankintasopimusta Helsingin metron eikä länsimetron automatisoinnista.[1]

Tarkemmin:

HKL:n tiedotteen mukaan se tutustuu välituomioon huolellisesti ja arvioi jatkotoimia sen jälkeen.[1]

Jutun hovioikeuskäsittely alkoi syksyllä 2024, ja se on kaksivaiheinen.[1]

Tässä vaiheessa käsiteltiin sopimuksen purkamista, ja vahingonkorvauksista päätetään myöhemmässä käsittelyssä.[1]

Tausta:

HKL ja Siemens sopivat metron automatisoinnista vuonna 2008, mutta yhteistyö alkoi pian takkuilla.[1]

Helsingin käräjäoikeus katsoi välituomiossaan vuonna 2020, että HKL:n päätös purkaa sopimus Siemensin kanssa oli perusteltu.[1]

Vuonna 2021 käräjäoikeus tuomitsi Siemensin maksamaan HKL:lle yli 4,9 miljoonan euron vahingonkorvaukset sekä runsaat kolme miljoonaa euroa kauppahinnanpalautuksia.[1]

Siemens valitti ratkaisuista hovioikeuteen, koska sen mukaan sopimuksen purkamiselle ei ollut perustetta.[1]

Lähteet:
1. [Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa HKL:n ja Siemensin kiistassa: päätti päinvastoin kuin käräjäoikeus](https://yle.fi/a/74-20257152) (Yle, 16.11. klo 15.40)

### Lakimuutos: rikoksella hankittu omaisuus, myös kryptovaluutta, voidaan pian takavarikoida valtiolle

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/lakimuutos-rikoksella-hankittu-omaisuus-myos-kryptovaluutta

Uuden lain mukaan omaisuus, myös kryptovaluutta, voidaan takavarikoida lopullisesti, jos se on tunnistettu esimerkiksi törkeän veropetoksen tai huumausainerikoksen esitutkinnassa.[1] Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sampo Brander vahvisti, että laki on tulossa voimaan lähiviikkoina.[1]

Tarkemmin:

Branderin mukaan tuomioistuimen on määritettävä, että omaisuus on varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta, joka voi tuottaa huomattavaa hyötyä.[1]

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) on arvioinut, että rikoksella ansaittu omaisuus saadaan lain avulla tehokkaammin pois, jolloin rikosten houkuttelevuus vähenee.[1]

Ensi vuonna verottaja alkaa saada tietoa kryptokaupoista kotimaisilta kaupanvälittäjiltä ilman erillisiä pyyntöjä.[1]

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoi lähettäneensä EU-komissiolle kirjeen, jossa hän vaatii vahvempia EU-tason toimia Venäjän sotakoneistoa tukeviin kryptovaroihin puuttumiseksi.[1]

Tausta:

Suomessa voi olla satoja bitcoin-miljonäärejä, joiden tuloihin verottaja ei ole päässyt käsiksi.[1]

Arviolta noin 400 000 suomalaista omistaa jotakin kryptovaraa.[2]

Jos kryptokauppojen myyntitulot jäävät ilmoittamatta, seurauksena voi olla veronkorotus ja viivästyskorko, ja suurista summista verottaja voi tehdä rikosilmoituksen.[1]

Lähteet:
1. [Rikoksella hankittu omaisuus voidaan pian takavarikoida valtiolle](https://yle.fi/a/74-20257239) (Yle, 16.11. klo 19.15)
2. [Verottaja pettyi kryptosijoittajiin – nyt tulee käyttöön uusi konsti paljastaa kaupat](https://yle.fi/a/74-20253408) (Yle, 10.11. klo 6.00)

### Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi monissa suurissa kaupungeissa

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/seurakuntavaalien-aanestysaktiivisuus-nousi-monissa-suurissa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit pidettiin sunnuntaina.[1] Äänestysprosentti nousi edellisvaaleista monissa suurissa kaupungeissa.[1] Alustavien tietojen mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli hieman yli 14, kun vuonna 2022 se oli 12,7.[1]

Tarkemmin:

Helsingissä alustava äänestysprosentti oli 12,1, kun vuonna 2022 se oli 10.[1]

Pientä kasvua oli myös muualla pääkaupunkiseudulla.[1]

Tampereella äänesti 10,6 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvaaleissa.[1]

Turussa äänestysprosentti oli 11,1, kun vuonna 2022 se oli 10,4.[1]

Jyväskylässä äänioikeuttaan käytti 14 prosenttia, eli liki kaksi prosenttiyksikköä edellisvaaleja enemmän.[1]

Tausta:

Vaaleissa valittiin luottamushenkilöitä seurakuntiin kaudelle 2027–2030.[1]

Ehdokkaita oli yhteensä 10 700.[1]

Lähteet:
1. [Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi monissa kaupungeissa](https://yle.fi/a/74-20257111) (Yle, 16.11. klo 0.56)

### Itä-Uudenmaan poliisi takavarikoi suuren erän erittäin vaarallista pentedroni-huumetta

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/ita-uudenmaan-poliisi-takavarikoi-suuren-eran-erittain-vaara

Itä-Uudenmaan poliisi takavarikoi marraskuun alussa suuren erän pentedroni-nimistä huumausainetta, joka on luokiteltu erittäin vaaralliseksi.[1] Erä löytyi yksittäiseltä henkilöltä.[1] Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro hallussapitäjästä tarkemmin.[1]

Tarkemmin:

Rikoskomisario Jukka Kalliomäen mukaan aineen vaikutustapa on samankaltainen kuin alfa-PVP:n, ja se aiheuttaa yhtä lailla voimakasta riippuvuutta.[1]

Kalliomäen mukaan suuret annokset voivat aiheuttaa muun muassa vainoharhaisuutta, psykoottisia oireita ja aggressiivisuutta.[1]

Yliannostukseen liittyy Kalliomäen mukaan vakavien sydän- ja verenkiertoelimistön komplikaatioiden sekä lämpöhalvauksen riski.[1]

Muualla maailmassa aineen on todettu aiheuttaneen kuolemia ja sydämenpysähdyksiä erityisesti yhteiskäytössä muiden aineiden, kuten alfa-PVP:n, kanssa.[1]

Kalliomäen mukaan ei ole vielä tietoa, kuinka paljon ainetta on päätynyt Suomeen tai onko kyse yksittäisestä erästä vai laajemmasta maahantuonnista.[1]

Tausta:

Pentedroni kuuluu synteettisiin katinoneihin ja on ikään kuin samaa perhettä alfa-PVP:n kanssa.[1]

Aine muistuttaa ulkoisesti alfa-PVP:tä, eikä niitä välttämättä pysty erottamaan toisistaan.[1]

Takavarikoidun erän lisäksi KRP:n rikostekniseen laboratorioon on vuonna 2026 toimitettu vain yksi toinen, paljon pienempi erä, ja sitä edellisen kerran vuonna 2019.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi takavarikoi erittäin vaarallista huumetta – pentedroni voi tappaa etenkin yhteiskäytössä alfa-PVP:n kanssa](https://yle.fi/a/74-20257200) (Yle, 16.11. klo 11.54)

### Väylävirasto: jakohihnoja rikkovasta oktomurskeesta on poistettu teiltä vasta noin neljännes

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/vaylavirasto-jakohihnoja-rikkovasta-oktomurskeesta-on-poiste

Väyläviraston asiantuntijan Katri Eskolan mukaan oktomursketta sisältävää päällystettä on poistettu noin neljännes eli 139 kaistakilometriä.[1] Väylävirasto koosti tiedot lokakuussa.[1] Tuoreiden tietojen mukaan aineksesta ei päästä kokonaan eroon vielä vuosiin.[1]

Tarkemmin:

Tavoitteena on ollut päästä oktomurskeesta eroon vuoteen 2030 mennessä, mikä voi Eskolan mukaan toteutua vilkkaimmilla teillä, mutta vähemmän liikennöityjen teiden aikataulu on viivästymässä.[1]

Päällysteiden uusiminen on kallista, sillä keskimääräinen kilometrihinta on noin 100 000 euroa.[1]

Oktomursketta sisältävää asfalttia ei voi käyttää päällysteiden pintakerroksissa, joten sitä ei voi kierrättää edullisemmin suoraan tiellä.[1]

Oululaisen Autokorjaamo Vepsäläisen huoltoneuvojan Jukka Raappanan mukaan Oulun seudulla jakohihna voidaan joutua vaihtamaan lähes neljä kertaa virallista huoltoväliä useammin.[1]

Huoltoketju Wetterin mukaan jakopäävauriot ovat vähentyneet, kun uusissa automalleissa on paremmin suojattuja jakohihnoja ja enemmän ketjuvetoisia ratkaisuja.[1]

Lapin elinvoimakeskukseen on tullut oktomurskeesta 34 vahingonkorvaushakemusta, eikä sen tiedossa ole yhtään tuomioistuimeen nostettua kannetta.[1]

Tausta:

Tien päällysteissä käytetty oktomurske on rikkonut autoilijoiden jakohihnoja jo pitkään.[1]

Oktomursketta käytettiin 579 kaistakilometrillä erityisesti Pohjois-Suomessa, ja sen käyttö päällysteissä kiellettiin vuonna 2023.[1]

Raappanan mukaan ongelma koskee käytännössä kaikkia automerkkejä, joissa on niin sanottu kuiva jakopää.[1]

Ylimääräisten jakohihna- ja moottoriremonttien kustannukset jäävät yleensä autoilijoiden maksettaviksi.[1]

Lähteet:
1. [Autoilijoiden kiroamasta oktomurskeesta on poistettu vasta neljännes – katso kartalta, missä sitä yhä on](https://yle.fi/a/74-20255902) (Yle, 16.11. klo 14.05)

### Opiskelija on tehnyt palkatta töitä Vantaan kirjastossa lähes 1,5 vuotta – ministeriön mukaan aika on pitkä

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/opiskelija-on-tehnyt-palkatta-toita-vantaan-kirjastossa-lahe

31-vuotias Ramona Nurminen opiskelee Keudassa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa koulutussopimuksella ja oppii työssä Vantaan Martinlaakson kirjastossa ilman palkkaa.[1] Nurminen kokee tekevänsä samaa työtä kuin kirjastoon palkatut työntekijät.[1] Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen sanoi, että tilanteessa olisi ollut perusteltua tarjota palkallista oppisopimuskoulutusta.[1]

Tarkemmin:

Nurmisen tehtäviin ovat kuuluneet asiakaspalvelu, hyllytys, kirjanäyttelyt ja kokoelmatyö, ja hän veti seitsemän kuukautta novellikoukku-tilaisuutta täysin itsenäisesti.[1]

Vantaan kirjastopalvelujen päällikkö Rauha Maarno sanoi, että opiskelijat eivät ole kirjastoissa korvaavaa työvoimaa.[1]

Maarno ei ollut kuullut mahdollisuudesta muuttaa koulutussopimus palkalliseksi oppisopimukseksi.[1]

Palveluesihenkilö Éva Kelemenin mukaan koulutussopimusopiskelijat eivät vastaa itsenäisesti mistään kirjastotoiminnan osa-alueesta.[1]

Nurminen saa 673 euroa yleistukea ja asumistuen, ja hän kertoo ostavansa ruokaa velaksi.[1]

Nurmisen työ kirjastossa päättyy joulukuussa, ja hän on kirjoittanut kansanedustajille koulutussopimuksen olevan epäoikeudenmukainen.[1]

Tausta:

Koulutussopimus ei ole työsuhde, vaan opiskelija oppii työssä, mikä Keudan opettajan Inka Jousean mukaan erottaa sen palkallisesta oppisopimuksesta.[1]

Koulutussopimuksen kestosta sopivat työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.[1]

Opetushallituksen mukaan viime vuonna valmistui noin 40 000 perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittanutta, jotka olivat opiskelleet koulutussopimuksella.[1]

Lempinen pitää koulutussopimusta toimivana eikä muuttaisi järjestelmää.[1]

Lähteet:
1. [Ramona Nurminen on töissä kirjastossa 1,5 vuotta ilman palkkaa: ”Minua käytetään hyväksi”](https://yle.fi/a/74-20253556) (Yle, 16.11. klo 5.35)

### Forcit ja Puolustusvoimat solmivat kumppanuussopimuksen huoltovarmuuden parantamiseksi

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/forcit-ja-puolustusvoimat-solmivat-kumppanuussopimuksen-huol

Puolustusvoimat ja räjähteitä valmistava Forcit syventävät yhteistyötään uudella kumppanuussopimuksella.[1] Sopimuksella parannetaan Puolustusvoimien huoltovarmuutta ja räjähdealan kotimaisen tuotannon edellytyksiä.[1]

Tarkemmin:

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan, kenraalimajuri Tero Ylitalon mukaan yhteistyö kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa vahvistaa kriittisten materiaalien saatavuutta.[1]

Ylitalon mukaan sopimus turvaa Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä eri valmiustiloissa ja kehittää edellytyksiä tukea liittolaisia.[1]

Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund sanoi, että pitkäjänteinen kumppanuus luo perustan yhtiön tuotantokyvyn ja puolustusteknologisen osaamisen kehittämiselle Suomessa.[1]

Tausta:

Forcit valmistaa sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähteitä Hangossa.[1]

Lähteet:
1. [Räjähdevalmistaja Forcit ja Puolustusvoimat kumppanuussopimukseen](https://yle.fi/a/74-20257253) (Yle, 16.11. klo 14.37)

### Ruokavirasto: Valkoposkihanhien joukkokuoleman syy on todennäköisesti lintujen reovirus

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/ruokavirasto-valkoposkihanhien-joukkokuoleman-syy-on-todenna

Ruokaviraston mukaan valkoposkihanhien joukkokuoleman syy on todennäköisesti lintujen reovirus.[1] Virusta löytyi Itä- ja Etelä-Suomessa muuttoreiteille kuolleiden hanhien näytteistä.[1]

Tarkemmin:

Ruokavirastoon toimitettiin loka-marraskuun aikana yli 60 kuollutta valkoposkihanhea pääasiassa Pohjois-Karjalasta, Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Päijät-Hämeestä.[1]

Kuolleet hanhet olivat nuoria viime kesän poikasia.[1]

Ruokaviraston mukaan näin laajaa reoviruksen aiheuttamaa kuolleisuutta ei ole aiemmin ollut Suomessa.[1]

Reovirusta esiintyy siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa maailmanlaajuisesti, ja se voi aiheuttaa esimerkiksi kanoille ja ankoille kitukasvuisuutta ja yleistulehduksia.[1]

Lintuinfluenssaa on todettu loka-marraskuun aikana yksittäisissä kyhmyjoutsenissa, metsähanhissa ja huuhkajassa.[1]

Ruokaviraston mukaan lintuinfluenssavirukset eivät tartu ihmiseen ilman läheistä kontaktia sairastuneeseen lintuun.[1]

Tausta:

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle tuli myös ilmoituksia oudosti käyttäytyvistä hanhista, jotka tulivat lähelle eivätkä lähteneet lentoon.[2]

Hyvinvointialue ohjeisti hautaamaan kuolleet linnut riittävän syvälle ja välttämään niihin koskemista paljain käsin.[2]

Lähteet:
1. [Valkoposkihanhien joukkokuoleman syyksi epäillään reovirusta – yksittäisiä lintuinfluenssatapauksia Länsi-Suomessa](https://yle.fi/a/74-20257271) (Yle, 16.11. klo 15.21)
2. [Hanhien joukkokuolema paisuu – Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueelle tulee ilmoituksia oudosti käyttäytyvistä linnuista](https://yle.fi/a/74-20253577) (Yle, 27.10. klo 16.15)

### Korkein oikeus käsittelee työkaveriaan kosketelleen ylikonstaapelin ahdistelutuomion

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/korkein-oikeus-kasittelee-tyokaveriaan-kosketelleen-ylikonst

Korkein oikeus myönsi valitusluvan seksuaalisesta ahdistelusta tuomitulle ylikonstaapelille, joka työskenteli Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella.[1] Ylikonstaapeli oli hakenut valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun.[1]

Tarkemmin:

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi ylikonstaapelin helmikuussa 2025 kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[1]

Hänet määrättiin myös maksamaan asianomistajalle korvauksia 3 100 euroa korkoineen.[1]

Käräjäoikeuden mukaan hän kosketteli työkaveriaan sisäreidestä ja takapuolesta paljussa ja saunassa mökillään vapaa-ajalla vuonna 2023.[1]

Noin vuoden kuluttua hän yritti uudelleen suudella työkaveriaan.[1]

Molemmat rikokset tapahtuivat poliisien keskinäisissä illanvietoissa.[1]

Tausta:

Kaakkois-Suomen poliisilaitos pidätti ylikonstaapelin virasta kesäkuussa 2024.[1]

Työnantajan päätöksen mukaan hän oli menetellyt vastaavalla tavalla samaa alaistaan kohtaan aiemminkin, mistä hänelle pidettiin puhuttelu.[2]

Samaa poliisia syytettiin myös pahoinpitelystä: syytteen mukaan hän löi vuonna 2022 A-klinikalta hakemaansa miestä useita kertoja nyrkillä.[2]

Lähteet:
1. [Työkaveriaan kosketelleen ylikonstaapelin ahdistelutuomio menee korkeimman oikeuden ratkaistavaksi](https://yle.fi/a/74-20257176) (Yle, 16.11. klo 11.59)
2. [Kaakkois-Suomen poliisissa työskennellyt ylikonstaapeli kosketteli paljussa työkaveriaan – tuomittiin vankeusrangaistukseen](https://yle.fi/a/74-20143812) (Yle, 28.2. klo 12.22)

### Poliisi epäilee päihteillä olleen vahva osuus nuoren naisen surmaan Jyväskylässä

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/poliisi-epailee-paihteilla-olleen-vahva-osuus-nuoren-naisen

Sisä-Suomen poliisi kertoi edistyneensä Jyväskylän Puistotorilla tapahtuneen henkirikoksen tutkinnassa.[1] Poliisin mukaan päihteillä epäillään olevan vahvasti osuutta tapahtumiin.[1] Epäillyn miehen epäillään kohdistaneen uhriin väkivaltaa teräaseella.[1]

Tarkemmin:

Poliisin mukaan esitutkinnassa on muodostunut käsitys siitä, mitä asunnossa tapahtui.[1]

Epäilty on kertonut poliisille illan tapahtumista ne asiat, jotka hän muistaa.[1]

Uhri ja epäilty tunsivat toisensa ja olivat sopineet viettävänsä illan yhdessä.[1]

Syyte on nostettava 16. helmikuuta 2027 mennessä.[1]

Tausta:

Epäilty henkirikos tapahtui Puistotorilla sijaitsevassa kerrostaloasunnossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 1. marraskuuta, ja uhri oli 23-vuotias jyväskyläläinen nainen.[1]

Poliisi otti epäillyn kiinni tapahtumapaikalta samana yönä.[2]

Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi 20-vuotiaan jyväskyläläisen yliopisto-opiskelijan todennäköisin syin epäiltynä taposta.[1][2]

Epäilty aloitti opinnot Jyväskylän yliopistossa elokuussa 2025, eikä häntä ole aiemmin tuomittu rikoksesta.[2]

Lähteet:
1. [Poliisi epäilee, että päihteillä oli osuutta nuoren naisen surmaan Jyväskylässä – tekoon liittynee teräase](https://yle.fi/a/74-20257264) (Yle, 16.11. klo 15.20)
2. [Poliisi epäilee, että yliopisto-opiskelija tappoi nuoren naisen vanhempiensa asunnossa – tämä asiasta tiedetään](https://yle.fi/a/74-20256062) (Yle, 13.11. klo 10.18)

### Valkeakoskella asuva yhdysvaltalaispoika ei pääse englanninkieliseen lukioon – asunut Suomessa liian kauan

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/valkeakoskella-asuva-yhdysvaltalaispoika-ei-paase-englannink

Kuusi kaupunkia, muun muassa Tampere, aloitti tänä syksynä englanninkielisen lukiokoulutuksen.[1] Koulutukseen pääsyn ehtona on, että opiskelija on asunut Suomessa alle kolme vuotta.[1] 16-vuotiaan Cameronin kohdalla aikaraja ylittyy, eikä häntä hyväksytty opiskelijaksi.[1]

Tarkemmin:

Opetus- ja kulttuuriministeriön lakimiesasiantuntijan Maria Soinisen mukaan poikkeus voi tulla kyseeseen, jos hakijan hylkääminen johtaisi ilmeisen kohtuuttomaan lopputulokseen.[1]

Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Jukka Tulivuoren mukaan valinnat kuuluvat kouluille, eikä ministeriö voi ohittaa niiden päätöksiä.[1]

Tampereen lukiokoulutuksen johtajan Mari Aallon mukaan ministeriö on puolestaan ilmoittanut, ettei sääntöä voi sivuuttaa.[1]

Aallon mukaan Tampereen englanninkieliseen lukioon hyväksyttiin 27 opiskelijaa, vaikka paikkoja oli alun perin 20.[1]

Äiti Kristina Revonniemen mielestä poikkeukselle olisi perusteet, sillä Cameron muutti Suomeen pandemian aikana eikä saanut perusopetukseen valmistavaa vuotta.[1]

Cameron opiskelee nyt tuva-koulutuksessa, mutta perheen mukaan muut opiskelijat ovat aikuisia, eikä päättötodistuksen arvosanoja voi siellä korottaa.[1]

Tausta:

Cameron muutti Yhdysvalloista Tampereen seudulle äitinsä kanssa vuoden 2020 lopussa 11-vuotiaana, ja hän asuu Valkeakoskella.[1]

Kuudennelta kahdeksannelle luokalle hän sai tehdä kokeet englanniksi, mutta peruskoulun viimeisellä luokalla kaiken piti sujua suomeksi, ja arvosanat laskivat.[1]

Koulu on arvioinut Cameronin suomen taidon alkeistasolle.[1]

Englanninkielinen lukiokoulutus luotiin houkuttelemaan Suomeen ulkomaisia työntekijöitä perheineen sekä suomalaisia paluumuuttajia.[1]

Lähteet:
1. [”Liian kauan Suomessa” – Cameron ei pääse englanninkieliseen lukioon](https://yle.fi/a/74-20256635) (Yle, 16.11. klo 15.56)

### Rajavartiolaitos: vanhalla perusteella työviisumin saanut venäläinen poistetaan Suomesta

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/rajavartiolaitos-vanhalla-perusteella-tyoviisumin-saanut-ven

Rajavartiolaitoksen apulaisosastopäällikkö Matti Pitkäniitty kertoi maanantaina, että vanhalla perusteella myönnetyllä viisumilla Suomessa oleva venäläisurheilija poistetaan maasta.[1] Pitkäniityn mukaan tällainen henkilö käännytetään Suomesta ulkomaalaislain nojalla.[1]

Tarkemmin:

Hänen mukaansa näillä henkilöillä ei maanantaista lähtien ole edellytyksiä oleskella Suomessa.[1]

Valtioneuvoston periaatepäätös koskee viisumimatkustamista.[1]

Lähtökohtaisesti Suomessa työtä tekevällä ulkomaalaisella on oltava oleskelu- ja työlupa.[1]

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) perusteli rajoituksia sillä, että Venäjä käyttää urheilua hyökkäyssodan tavoitteita ajavan propagandan välineenä.[1]

Tausta:

Aiemmin ammattiurheilijat saattoivat saada viisumin alle 90 päivää kestävää työmatkaa varten, mutta 16. marraskuuta alkaen työnteon täytyy olla Suomen kansallisen edun kannalta välttämätöntä.[2]

Rajoitukset koskevat myös niin sanotun neutraalin statuksen saaneita urheilijoita.[2]

Periaatepäätös ei ole laki, eikä se vaadi eduskunnan hyväksyntää.[2]

Lähteet:
1. [Vanhalla perusteella lyhytaikaisen viisumin työntekoa varten saanut venäläinen poistetaan maasta](https://yle.fi/a/74-20257302) (Yle, 16.11. klo 18.17)
2. [Venäläisurheilijoiden viisumeja rajoitetaan – Valtonen: Urheilu on Venäjälle propagandan väline](https://yle.fi/a/74-20256546) (Yle, 12.11. klo 13.54)

### Vantaa voi kasvattaa Helsinki-Vantaan lentomelualueen asukasmäärää yli 5 000:lla – Traficom huolissaan

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/vantaa-voi-kasvattaa-helsinki-vantaan-lentomelualueen-asukas

Vantaa aikoo lisätä asukkaita Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä lentomelun terveysriskeistä huolimatta.[1] Lentomelualueen asukasmäärä voi kasvaa yli 5 000 ihmisellä, kun alueen Vantaan puolella asuu nyt noin 16 000 ihmistä.[1] Lentotoimintaa valvova Traficom on huolestunut asutuksen lisääntymisestä.[1]

Tarkemmin:

Asuntoja voisi tulla myös esimerkiksi Petikon, Koivuhaan ja Vantaanlaakson melualueille.[1]

Kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttulan mukaan kyse on täydennysrakentamisesta, jonka avulla voidaan hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa.[1]

Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja katsoo, että uudet kodit pitäisi sijoittaa muualle viihtyisyyden ja terveysriskien vuoksi.[1]

Ampuja pelkää, että asutuksen kasvu voi johtaa vaatimuksiin rajoittaa lentoliikennettä kentällä.[1]

Perttulan mukaan lentokentän toiminta ja terveys turvataan, kun rakennusten äänieristys on riittävä.[1]

THL:n johtavan tutkijan Timo Langin mukaan liikennemelu voi aiheuttaa terveyshaittoja, mutta riski on pieni ja äänieristys suojaa terveyttä tehokkaasti.[1]

Tausta:

Lentoaseman melualueella laskennallinen melutaso on keskimäärin yli 55 desibeliä.[1]

Vantaan yleiskaava sallii täydennysrakentamisen osassa melualuetta, mutta ei uusia asuinalueita.[1]

Asukasmäärän kasvuarvio perustuu Vantaan kaavoitukseen, ulottuu vuoteen 2050 ja on epävarma.[1]

Finavian mukaan pääkaupunkiseudun melualueen asukasmäärä on pudonnut noin viidennekseen 1990-luvun 100 000 henkilöstä.[1]

Lähteet:
1. [Kotipihalla meteliä jopa kuin konepajalla – näin vantaalaiset sietävät asumista Suomen pahimmalla lentomelualueella](https://yle.fi/a/74-20255566) (Yle, 16.11. klo 20.02)

### Henkilöauto ja 500 porsasta kuljettanut eläinkuljetusauto kolaroivat Maalahdessa – kuljettaja loukkaantui vakavasti

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/henkiloauto-ja-500-porsasta-kuljettanut-elainkuljetusauto-ko

Eläinkuljetusauto ja henkilöauto törmäsivät puolenpäivän jälkeen valtatiellä 8 Maalahdessa Pohjanmaalla, hieman Jurvantien risteyksen pohjoispuolella.[1] Etelään ajanut henkilöauto törmäsi vastaan tulleeseen kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmään, ja molemmat ajoneuvot suistuivat tieltä.[1] Henkilöauton kuljettaja loukkaantui vakavasti ja vietiin ambulanssilla sairaalaan.[1]

Tarkemmin:

Kuorma-auton kuljettaja selvisi vammoitta, eikä autoissa ollut muita ihmisiä.[1]

Eläinkuljetusautossa oli 500 porsasta, ja eläinlääkärit tulivat paikalle tarkistamaan niiden voinnin.[1]

Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Teemu Jumpponen kertoi, että eläimiä yritettiin rauhoittaa viilentämällä niitä vedellä.[1]

Porsaita siirrettiin toiseen eläinkuljetusautoon, ja Jumpponen arvioi koko prosessin kestävän useita tunteja.[1]

Tie suljettiin Kolnebackenin ja Långåminnen kohdalla, ja paikalle järjestettiin kiertotieopastus.[1]

Poliisi jatkaa onnettomuuden syyn selvittämistä.[1]

Lähteet:
1. [Henkilöauto ja 500 porsaan lastissa ollut kuljetusauto kolaroivat Pohjanmaalla – yksi loukkaantui vakavasti](https://yle.fi/a/74-20257241) (Yle, 16.11. klo 13.53)

### Rovaniemen hovioikeus korotti myöhästelleen lappilaisen asianajajan palkkiota vain vähän

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/rovaniemen-hovioikeus-korotti-myohastelleen-lappilaisen-asia

Rovaniemen hovioikeus antoi päätöksen asiassa, jossa lappilainen asianajaja valitti omasta palkkiostaan.[1] Hovioikeus myönsi asianajajalle lisää vain noin 1 350 euroa.[1] Suurin syy vaatimuksen hylkäämiseen olivat myöhästymiset.[1]

Tarkemmin:

Asianajaja perusteli vaatimustaan sillä, että työtä kertyi tavallista enemmän, koska hän joutui matkustamaan vankilaan tapaamaan toista päämiestään videoyhteyden sijaan.[1]

Hovioikeus korvasi muutaman vankilakäynnin, koska vangitulla on oikeus tavata avustajaansa.[1]

Syyttäjän mukaan ongelma ei ollut työn määrä vaan se, että asianajaja toimitti asiakirjansa myöhässä.[1]

Yksi päämiehen vastauksista oli valmiina viikkoja etukäteen, mutta asianajaja toimitti sen oikeudelle vasta pääkäsittelyä edeltävänä päivänä.[1]

Hovioikeuden mukaan viime tingassa toimitetut vastaukset olivat turhia, koska tuomioistuin ei ehtinyt käydä niitä läpi ennen käsittelyä.[1]

Asianajaja oli laskuttanut myös kuulustelusta, jota esitutkintapöytäkirjan mukaan ei ollut koskaan pidetty.[1]

Tausta:

Asianajaja puolusti vuosi sitten syksyllä kahta varkauksista syytettyä henkilöä Lapin käräjäoikeudessa.[1]

Hän vaati työstään noin 15 000 euroa, mutta käräjäoikeus maksoi hänelle vain 4 900 euroa.[1]

Myös tuomitut valittivat tuomioistaan hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei ottanut valituksia käsiteltäväksi.[1]

Lähteet:
1. [Asianajaja myöhästeli, mutta vaati liki 15 000 euron palkkiota – oikeus moitti ja pienensi korvausta kolmannekseen](https://yle.fi/a/74-20257256) (Yle, 16.11. klo 15.28)

### Pyhätunturi Oy pumppasi Pyhäjärvestä lumetukseen vettä 4–5 kertaa lupaa enemmän

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/pyhatunturi-oy-pumppasi-pyhajarvesta-lumetukseen-vetta-4-5-k

Pyhätunturi Oy on viime vuosina pumpannut lumetusta varten Pelkosenniemen Pyhäjärvestä noin 4–5 kertaa enemmän vettä kuin lupa sallii.[1] Vuonna 1997 saadun luvan mukaan yhtiö saa ottaa järvestä 40 000 kuutiota vettä vuodessa.[1] Yhtiö vakuuttaa noudattavansa vedenottolupaa alkavalla kaudella.[1]

Tarkemmin:

Yhtiö selvittää sisäisesti ylitysten tarkkoja syitä.[1]

Vesilain mukaan luparikkomuksesta tuomitaan sakkoja, jos muualla laissa ei säädetä ankarampaa rangaistusta.[1]

Kärävän mukaan yhtiö tarvitsisi alkavalle kaudelle noin 150 000 kuutiota vettä, eikä ole vielä täysin selvää, miten lumetus hoituu.[1]

Yhtiöllä on lupa ottaa vettä myös Kortelammesta ja tekolammesta, mutta Kärävän mukaan tekolammen käyttö vaatisi 30 000 euron investoinnin eikä sen vesi riitä suureen pumppaukseen.[1]

Yhtiö selvittää vesijohtoveden ostamista lampeen ja on investoinut 20 000 euroa lumiaitoihin, jotka keräävät tuulen kuljettamaa lunta.[1]

Uuden hakemuksen 180 000 kuutiota vastaa suunnilleen yhtiön viime vuosina käyttämää vesimäärää, ja veden käytöstä päättää Lupa- ja valvontavirasto.[1]

Tausta:

Pyhätunturi Oy haki maaliskuussa lupaa pumpata Pyhäjärvestä 360 000 kuutiota vettä vuodessa.[1]

Alkuperäisessä hakemuksessa huomioitiin tulevien vuosikymmenien mahdolliset laajennustarpeet, ja järveen olisi rakennettu uusi pumppausjärjestelmä.[1]

Yhtiön mukaan uusia rakenteita ei enää tarvita, ja uuden luvan saatuaan se luopuu Kortelammen ja Kimmeltien tekolammen vedenottoluvista.[1]

Lähteet:
1. [Pyhätunturin rinneyhtiö pumppasi vettä lumetukseen moninkertaisesti lupiin nähden – palaa nyt lupaehtojen rajoihin](https://yle.fi/a/74-20257189) (Yle, 16.11. klo 15.33)

### Käräjäoikeus tuomitsi Bowecon toimitusjohtajan ehdolliseen vankeuteen yrityssalaisuuksia koskevassa asiassa

https://seeste.fi/2026-11-17/kotimaa/karajaoikeus-tuomitsi-bowecon-toimitusjohtajan-ehdolliseen-v

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi maanantaina tuomionsa laajassa yrityssalaisuuksien väärinkäyttöä koskevassa tapauksessa.[1] Saarijärvellä lämpölaitoksia ja -kattiloita valmistavan Bowecon toimitusjohtaja tuomittiin 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[1] Yritys tuomittiin maksamaan 20 000 euron yhteisösakko sekä valtiolle 30 000 euroa rikoshyötynä.[1]

Tarkemmin:

Toimitusjohtajan on myös maksettava päiväsakkoja yhteensä 5 900 euroa.[1]

Lisäksi hänen on korvattava asianomistajayhtiö Ariterm Energy Oy:n 51 000 euron oikeudenkäyntikulut.[1]

Syyttäjä oli vaatinut toimitusjohtajalle 8–10 kuukauden ehdollista vankeutta ja Bowecolta 100 000 euron rikoshyötyä.[2]

Boweco ja sen toimitusjohtaja kiistivät syytteet ja sanoivat, ettei tiedostoissa ollut liikesalaisuuksia eikä niitä hyödynnetty Bowecon liiketoiminnassa.[2]

Päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen.[1]

Ariterm Energyn lähes 690 000 euron korvausvaatimus käsitellään erillisessä oikeudenkäynnissä, kun rikosasia on ratkaistu lainvoimaisesti.[2]

Tausta:

Bowecon toimitusjohtaja työskenteli aiemmin saarijärveläisen Aritermin myyntijohtajana, ja Ariterm asetettiin konkurssiin kesäkuussa 2019.[1]

Konkurssipesä myi kaikki tuoteoikeutensa ja tekniset dokumentit Ariterm Energylle.[1]

Entinen myyntijohtaja ja suunnitteluinsinööri perustivat kilpailevan Bowecon noin kuukausi konkurssin jälkeen.[1]

Syytteen mukaan myyntijohtaja kopioi keväällä 2019 yli 200 000 Aritermin tiedostoa, joiden joukossa oli liikesalaisuuksia; suunnitteluinsinööri kuoli ennen oikeudenkäynnin alkua.[1]

Lähteet:
1. [Entisen työnantajan tiedostojen kopiointi toi toimitusjohtajalle ehdollista vankeutta](https://yle.fi/a/74-20257255) (Yle, 16.11. klo 16.56)
2. [Syyte: mies kopioi satoja tuhansia dokumentteja entiseltä työnantajalta ja perusti uuden firman](https://yle.fi/a/74-20251404) (Yle, 14.10. klo 18.26)

## Ulkomaat

### Kiinan ulkoministeriö: Xi, Putin ja Trump tapaavat torstaina Apecin huippukokouksessa Shenzhenissä

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/kiinan-ulkoministerio-xi-putin-ja-trump-tapaavat-torstaina-a

Kiinan ulkoministeriön mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaavat torstaina.[1] Tapaaminen on määrä järjestää Apecin huippukokouksen yhteydessä Kiinan Shenzhenissä.[1]

Tarkemmin:

Valkoisen talon mukaan Trump aikoo keskustella tapaamisessa muun muassa ydinaseiden vähentämisestä ja Lähi-idän tilanteesta.[1]

Yhdysvallat ja Venäjä kertoivat tapaamisesta jo edellisellä viikolla.[1]

Tausta:

Apec on Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö.[1]

Lähteet:
1. [Kiinan ulkoministeriö: Xi, Putin ja Trump tapaavat torstaina](https://yle.fi/a/74-20257116) (Yle, 16.11. klo 4.32)

### Viro sulkee Venäjän-rajansa joulukuun alussa – päätös huolettaa rajan yli matkustavia

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/viro-sulkee-venajan-rajansa-joulukuun-alussa-paatos-huoletta

Viro aikoo sulkea Venäjän-vastaisen rajansa 1. joulukuuta drooniyhtiöön kohdistuneen sabotaasiyrityksen vuoksi.[4] Viron suojelupoliisin Kapon päällikkö Margo Palloson sanoi ERR:n haastattelussa, että Venäjä on ottanut kohteekseen noin kymmenen puolustusteollisuusyritystä Virossa.[2] Pallosonin mukaan Kapolla oli etukäteen tiedustelutietoa Threod Systemsin toimitiloihin kohdistuneesta tuhopolttoyrityksestä.[2]

Tarkemmin:

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi, että Venäjä pyrkii operaatioillaan pelottelemaan eurooppalaisia ja haittaamaan tukea Ukrainalle.[1]

Narva on ollut monelle suomenvenäläiselle nopein reitti Venäjälle, ja jatkossa vaihtoehtoina ovat esimerkiksi Norjan Storskog sekä lennot Turkin kautta.[5]

Tausta:

Threod Systemsin rakennus Tallinnan naapurikunnassa Viimsissä yritettiin polttaa perjantain ja lauantain välisenä yönä, ja yrityksen lennokkeja käytetään myös Ukrainassa.[6]

Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kahdeksan Latvian asukasta, ja Viron suojelupoliisin mukaan teon takana oli Venäjän sotilastiedustelu GRU.[1][6]

Suomi sulki itärajansa marraskuussa 2023, minkä jälkeen Viron itäraja on ollut käytetyin reitti Suomesta Venäjälle.[3]

Lähteet:
1. [Drooniyhtiö yritettiin räjäyttää Virossa – tutkija kertoo, mitä Venäjä operaatioillaan tavoittelee](https://yle.fi/a/74-20257119) (Yle, 16.11. klo 6.59)
2. [Viron suojelupoliisi: Venäjä on ottanut kohteekseen noin 10 puolustusalan yritystä Virossa](https://yle.fi/a/74-20257155) (Yle, 16.11. klo 10.08)
3. [Viron rajasulku vaikeuttaa kulkua Venäjälle – Norjan reitin merkitys voi kasvaa](https://yle.fi/a/74-20257145) (Yle, 16.11. klo 16.15)
4. [Narvan pormestari ihmettelee Viron rajasulkua: mikseivät paikalliset saisi ylittää rajaa, vaikka se suljetaan turisteilta?](https://yle.fi/a/74-20257324) (Yle, 16.11. klo 20.28)
5. [”Poliitikot leikkivät, mutta tavallinen ihminen kärsii” – suomenvenäläiset joutuvat etsimään nyt uuden kiertoreitin Venäjälle](https://yle.fi/a/74-20257246) (Yle, 16.11. klo 17.03)
6. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)
7. [Yle kyseli tallinnalaisilta Viron rajasulusta – ”Täysin häpeällistä” ja ”Olisi voitu sulkea vuosia sitten”](https://yle.fi/a/74-20257148) (Yle, 16.11. klo 18.32)

### Venäjän iskut Ukrainan sähkölaitoksiin uhkaavat ydinturvallisuutta – IAEA vaatii toiminnan lopettamista

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/venajan-iskut-ukrainan-sahkolaitoksiin-uhkaavat-ydinturvalli

Venäjä iski maanantaina useisiin sähköntuotantolaitoksiin Ukrainassa.[1] Iskut aiheuttivat epävakautta Ukrainan sähköverkossa, ja varaenergiaministeri Artem Nekrasovin mukaan sähkökatkoksia raportoitiin kuudella alueella.[1] Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaatii lopettamaan ydinlaitoksia vaarantavan sotilaallisen toiminnan.[1]

Tarkemmin:

Uhka johtuu siitä, että ydinvoimalat tarvitsevat myös ulkopuolista sähköä toimiakseen turvallisesti.[1]

Jos Zaporižžan voimalan ainoan ulkopuolisen sähkövoimalaitoksen tuotanto lakkaa, jäähdytys voi lakata toimimasta, mikä voi johtaa onnettomuuteen.[1]

IAEA:n tarkastajat ovat kertoneet jatkuvista droonihälytyksistä Hmelnitskin ja Rivnen ydinvoimaloiden lähistöllä.[1]

Euroopan säteilyturvallisuusviranomaiset, myös Suomen Säteilyturvakeskus, kertoivat tiedotteessa olevansa huolissaan ydinturvallisuudesta.[1]

Nekrasovin mukaan Venäjä teki edeltävällä viikolla 116 kohdennettua iskua Ukrainan energia-, öljy- ja kaasuinfrastruktuuriin.[1]

Lähteet:
1. [Venäjän iskut aiheuttavat suurimman ydinonnettomuuden riskin sitten Tšernobylin](https://yle.fi/a/74-20257258) (Yle, 16.11. klo 14.38)

### Eurooppaa edustaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa maiden ryhmä – analyysin mukaan yksi edustaja hyödyttäisi Putinia

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/eurooppaa-edustaa-ukrainan-rauhanneuvotteluissa-maiden-ryhma

Eurooppalaiset johtajat sopivat perjantaina Dublinissa, että Eurooppaa edustaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa yhtenäinen ryhmä.[1] Pääministeri Petteri Orpo kertoi perjantaina Dublinissa, että Eurooppaa edustaa ryhmä Ukrainan rauhanneuvotteluissa.[1] Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon analyysin mukaan yhden yhteisen edustajan nimeäminen voisi jopa pelata Venäjän presidentin Vladimir Putinin pussiin.[1]

Tarkemmin:

Karismon mukaan ryhmä vastaa Euroopan todellista poliittista rakennetta huomattavasti paremmin kuin yhden rauhanlähettilään nimeäminen.[1]

Hänen mukaansa yksi neuvottelija tekisi Putinille helpoksi peluuttaa maanosaa omilla vaatimuksillaan.[1]

Karismo arvioi, että jos yhteinen edustaja ei pystyisi vastaamaan Venäjän vaatimuksiin, Moskova voisi syyttää Eurooppaa neuvottelukyvyttömyydestä.[1]

Karismon mukaan Putin ei osoittanut erityistä kiinnostusta EU-instituutioiden johtajia kohtaan edes ennen sotaa, vaan oli mieluummin yhteydessä suurten valtioiden johtajiin.[1]

Karismo huomauttaa, että Eurooppa on taloudellisesti Ukrainan suurin tukija ja EU:lla on ratkaiseva asema Venäjän-pakotteissa.[1]

Tausta:

Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina neuvottelevat Ukrainan tulevaisuudesta, ja Eurooppa on seurannut keskusteluja sivusta.[1]

Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy ja erityislähettiläs Jared Kushner on arvostellut eurooppalaisia siitä, etteivät he pysty sopimaan yhdestä neuvottelijasta.[1]

Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin väitetään kysyneen 1970-luvulla, kenelle soittaa, jos haluaa puhua Euroopalle, mutta ei ole varmaa, sanoiko hän niin.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Putin ei soita – ja siksi on turha haikailla Euroopan yhteisen neuvottelijan perään](https://yle.fi/a/74-20257156) (Yle, 16.11. klo 17.14)

### Saksa, Tanska, Itävalta, Kreikka ja Hollanti aikovat perustaa palautuskeskuksen Ruandaan

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/saksa-tanska-itavalta-kreikka-ja-hollanti-aikovat-perustaa-p

Viisi EU-maata, Saksa, Tanska, Itävalta, Kreikka ja Hollanti, aikovat perustaa siirtolaisten palautuskeskuksen Ruandaan.[2]

Tarkemmin:

Keskukseen lennätettäisiin maahanmuuttajia, jotka eivät saa oleskelulupaa näihin EU-maihin.[2]

Diplomaattilähteiden mukaan sinne voitaisiin lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanpyrkijöitä.[1]

Ruandan sisäministeri Vincent Biruta sanoi, että Ruanda haluaa antaa uuden tilaisuuden niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Ruandan kumppanimaihin.[2]

Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan keskuksen perustaminen on ratkaiseva askel kohti uutta maahanmuuttojärjestelmää.[2]

Frederiksenin mukaan rajojen hallinnalla on tässä järjestelmässä tärkeä rooli.[2]

Lähteet:
1. [Lähteet: Viisi EU-maata ilmoittaa tänään palautuskeskuksen perustamisesta Ruandaan](https://yle.fi/a/74-20257219) (Yle, 16.11. klo 12.52)
2. [Viisi EU-maata aikoo perustaa siirtolaisten palautuskeskuksen](https://yle.fi/a/74-20257312) (Yle, 16.11. klo 17.44)

### EU asetti uusia Venäjä-pakotteita – listalla vaikuttamistoimisto, hakkeriryhmä ja lähes 50 pankkia

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/eu-asetti-uusia-venaja-pakotteita-listalla-vaikuttamistoimis

EU:n neuvosto lisäsi Venäjä-pakotelistalle uusia henkilöitä, informaatiovaikuttamisen toimiston Social Design Agencyn (SDA) ja hakkeriryhmä NoName057(16):n.[1] Myöhemmin maanantaina neuvosto määräsi pakotteita vielä 12 henkilölle ja 101 yhteisölle.[1] Niiden joukossa on lähes 50 venäläistä pankkia ja rahoituslaitosta.[1]

Tarkemmin:

SDA on Venäjän presidentinhallinnon rahoittama, ohjaama ja valvoma.[1]

SDA on kohdistanut disinformaatiokampanjoita EU-maihin, EU-instituutioihin ja Euroopan tukeen Ukrainalle.[1]

Listatuista nimistä 24 työskentelee SDA:lle, ja listalla on myös propagandisteja.[1]

Listalle lisättiin myös öljy- ja energia-alan yhteisöjä ja liikemiehiä, ja listatut energiayhtiöt hallinnoivat venäläisiä öljynjalostamoita ja Pietarin öljyterminaalia.[1]

Raakaöljyä ostavat listatut yhtiöt toimivat Arabiemiirikunnissa, Kiinassa, Seychelleillä ja Omanissa, ja listalle lisättiin myös pakotteiden kohteena olevien alusten omistajia.[1]

Henkilöille pakotteet tarkoittavat matkustuskieltoa ja varojen jäädyttämistä, yhteisöille varojen jäädyttämistä.[1]

Lähteet:
1. [EU:lta uusia nimiä Venäjän pakotelistalle](https://yle.fi/a/74-20257229) (Yle, 16.11. klo 13.29)

### Yhdysvaltain lentokielto sotki lentoliikennettä vielä sunnuntaina – noin 11 500 lentoa myöhästyi tai peruttiin

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/yhdysvaltain-lentokielto-sotki-lentoliikennetta-viela-sunnun

Yhdysvaltain lentokielto aiheutti sunnuntaina paikallista aikaa häiriöitä lentoliikenteeseen jo kolmatta peräkkäistä päivää.[1] Lentoliikennettä seuraavan Flightaware-sivuston mukaan kielto vaikutti sunnuntaina noin 11 500 lennon myöhästymiseen tai peruuntumiseen.[1]

Tarkemmin:

Lauantaina noin 15 000 lentoa peruttiin tai myöhästyi.[1]

Perjantaina lähes 17 000 lentoa peruuntui tai myöhästyi.[1]

Yhdysvaltain liikenneministerin Sean Duffyn mukaan lentoliikenne palautunee normaaliksi maanantaina paikallista aikaa.[1]

Flightaware-sivuston mukaan maanantaille kaavailtuja lentoja oli tästä huolimatta peruttu noin 90.[1]

Tausta:

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA keskeytti maan lentoliikenteen perjantaina lähes viideksi tunniksi.[1][2]

Keskeytyksen taustalla olivat Arkansasin ja Texasin osavaltioissa havaitut reititinongelmat kuparikaapeliverkon päivitystöiden jälkeen.[1]

Kyseessä oli toinen maanlaajuinen lentokielto 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.[2]

Lähteet:
1. [Yhdysvaltain lentokielto vaikutti vielä sunnuntaina noin 11 500 lentoon](https://yle.fi/a/74-20257115) (Yle, 16.11. klo 3.57)
2. [Viestintäongelmat pysäyttivät Yhdysvaltojen lentoliikenteen, suomalaismatkustaja jumiutui tunneiksi New Yorkiin](https://yle.fi/a/74-20256943) (Yle, 13.11. klo 23.05)

### Enemmistö puolalaisista vastusti kyselyssä ukrainalaisten vastaanottamista – ukrainalaiset kertovat vihasta

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/enemmisto-puolalaisista-vastusti-kyselyssa-ukrainalaisten-va

Puolassa asuvat ukrainalaiset kertovat vihamielisistä kohtaamisista, ja ukrainalaisten läsnäolo ärsyttää monia puolalaisia.[1] CBOS-tutkimuslaitoksen kyselyssä heinäkuussa 2026 ukrainalaisten vastaanottamista vastusti 52 prosenttia, ensimmäistä kertaa enemmistö vastaajista.[1] Jelenia Górassa ukrainalaisia auttavassa säätiössä vapaaehtoisena toimiva Mikołaj Bakhur on havainnut asenteiden koventuneen ja saanut uhkaavia viestejä uutissivustonsa julkaisujen vuoksi.[1]

Tarkemmin:

Skórkan mukaan tällaisia tilanteita sattuu yhä useammin, ja hän saa yhä useammin yhteydenottoja vanhemmilta, joiden lapset voivat koulussa huonosti.[1]

Popovychin pojan koulu puuttui tilanteeseen heti ja ilmoitti asiasta poliisille, ja kiusaajat ovat pyytäneet anteeksi.[1]

Perhe pohtii silti muuttoa toiseen maahan.[1]

Jelenia Górassa asuva Paweł Urbanowicz kehuu ukrainalaisia ahkeriksi mutta väittää heidän käyttäytyvän ryhmänä vihamielisesti puolalaisia kohtaan.[1]

Jan Palukiewiczin mukaan vihaa ukrainalaisia kohtaan esiintyy myös nuorten keskuudessa, ja hän uskoo sosiaalisen median ruokkivan sitä.[1]

Tausta:

Puolassa asuu arviolta 1,6 miljoonaa ukrainalaista, joista lähes miljoona on paennut sotaa, ja he ovat maan suurin ulkomaalaisryhmä.[1]

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tutkimuksen mukaan vuonna 2025 työikäisistä ukrainalaispakolaisista 76 prosenttia teki töitä Puolassa.[1]

Skórkan mukaan vuonna 2022 puolalaiset näkivät ennen kaikkea sotaa pakenevia äitejä ja lapsia, mutta nyt ukrainalaiset ovat työtovereita ja naapureita.[1]

Suomessa asuu 73 000 Ukrainasta paennutta.[1]

Lähteet:
1. [Puolassa jokin on muuttunut – ”Ukrainalaisten pitää mukautua”, vaatii kadunmies](https://yle.fi/a/74-20256048) (Yle, 16.11. klo 6.30)

### Ainakin 11 ihmistä kuoli tulipalossa Thaimaan Phuketissa

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/ainakin-11-ihmista-kuoli-tulipalossa-thaimaan-phuketissa

Ainakin 11 ihmistä kuoli ja 16 loukkaantui tulipalossa Thaimaan Phuketissa varhain maanantaina.[1] Patongin alueen poliisin mukaan palo syttyi noin kello 3.30 liikerakennuksessa, jossa toimi ravintola ja vuokra-asuntoja.[1]

Tarkemmin:

Palomiehillä kesti kaksi tuntia saada tulipalo hallintaan.[1]

Tulipalon syytä tutkitaan.[1]

Tausta:

Thaimaassa suhtautuminen terveys- ja turvallisuusmääräyksiin on pitkään herättänyt huolta, erityisesti baareissa ja yökerhoissa.[1]

Heinäkuussa sähköviasta alkanut tulipalo bangkokilaisessa baarissa surmasi ainakin 40 ihmistä.[1]

Lähteet:
1. [Ainakin 11 kuollut tulipalossa Phuketin lomasaarella](https://yle.fi/a/74-20257125) (Yle, 16.11. klo 7.02)

### Venäjältä Yhdysvaltoihin lähteneet dieseltankkerit eivät tulleet perille

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/venajalta-yhdysvaltoihin-lahteneet-dieseltankkerit-eivat-tul

Uutistoimistojen mukaan yksikään Venäjältä dieseliä Yhdysvaltoihin vieneistä tankkereista ei lopulta tullut Yhdysvaltoihin.[1] CNN:n mukaan Talisman-niminen alus saapui Egyptiin ja Lerua-niminen alus on tulossa Brasiliaan.[1] Agioi Fanendes -tankkeri on Atlantilla satojen kilometrien päässä Yhdysvaltain rannikosta ja ilmoittaa odottavansa tilausta.[1]

Tarkemmin:

Yhdysvaltalaiset satamat ja yritykset pelkäävät oikeudellisia seuraamuksia ja mainehaittaa.[1]

CNN:n mukaan Trumpin diesel-sopimus kohtasi rajua vastustusta Yhdysvaltain molemmissa puolueissa.[1]

Tausta:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lokakuun alussa tehneensä Venäjän kanssa sopimuksen diesel-toimituksista.[1]

Toimitusten oli tarkoitus helpottaa Yhdysvalloissa korkeiksi nousseita polttoaineiden hintoja.[1]

Lähteet:
1. [Kolme tankkeria lähti viemään dieseliä Venäjältä Yhdysvaltoihin – yksikään ei ole tullut perille](https://yle.fi/a/74-20257326) (Yle, 16.11. klo 19.20)

### Puolassa pidätettiin kolme uusnatsiliikkeeseen kytkeytyvää teiniä epäiltynä terrori-iskun suunnittelusta

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/puolassa-pidatettiin-kolme-uusnatsiliikkeeseen-kytkeytyvaa-t

Puolan sisäisen turvallisuuden virasto ABW otti kiinni kolme teini-ikäistä epäiltynä terroriteon suunnittelusta.[1] Viranomaisten mukaan teinit suunnittelivat terrori-iskua, jossa olisi käytetty räjähteitä.[1] Asiasta uutisoi Puolan kansallinen uutistoimisto PAP.[1]

Tarkemmin:

Tiedustelupalveluista vastaavan sisäministeri Tomasz Siemoniakin mukaan epäillyillä on yhteyksiä kansainväliseen uusnatsiliikkeeseen.[1]

Siemoniak kirjoitti X-palvelussa, että teinit levittivät natsi- ja fasistista ideologiaa ja ryhtyivät myös terroritekoihin tähtääviin toimiin.[1]

Teinien kerrotaan vaihtaneen tietoja muun muassa räjähteiden ja aseiden valmistuksesta.[1]

Lähteet:
1. [Kolme uusnatsiyhteisöön kytköksissä olevaa teini-ikäistä pidätetty Puolassa](https://yle.fi/a/74-20257196) (Yle, 16.11. klo 11.35)

### Ukrainan lukiolaiset opettelevat taktista ensiapua ja droonien ohjausta uudistetulla puolustuskurssilla

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/ukrainan-lukiolaiset-opettelevat-taktista-ensiapua-ja-drooni

Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Ukrainan lukiolaisten ja ammattikoululaisten koulutusta.[1] Toisen asteen opiskelijoiden pakollinen Ukrainan puolustus -kurssi on hiljattain uudistettu aiempaa huomattavasti käytännönläheisemmäksi.[1] Kurssilla 15–17-vuotiaat nuoret opettelevat muun muassa taktista ensiapua ja droonien ohjausta.[1]

Tarkemmin:

Pyzan johtamassa koulussa toimii alueellinen koulutuskeskus, jonne 15 koulun oppilaat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa noin kahdeksan tunnin opetuspäiviin.[1]

Pyzan mukaan oppilaat harjoittelevat innokkaasti esimerkiksi kiristyssiteen asettamista, verenvuodon tyrehdyttämistä ja loukkaantuneiden auttamista.[1]

Ensiavun lisäksi oppilaat opettelevat turvallisuusohjeita, hätätilanteissa toimimista ja väestönsuojelun perusteita.[1]

Suomen Kiovan-suurlähetystön erityisasiantuntija Jussi Karakosken mukaan esimerkiksi räjähtäneestä tai alasammutusta droonista voi lentää sirpaleita koska tahansa, joten haavojen sitomista voi tarvita arjessa nopeasti.[1]

Rehtori Pyzan mielestä kurssi kehittää käytännön taitojen lisäksi nuorten vastuuntuntoa ja kurinalaisuutta.[1]

Opetuksessa on käytetty venäläistä droonia, johon on kiinnitetty vaarattomaksi tehty kranaatti, sekä ukrainalaisia taisteludrooneja.[1]

Tausta:

Ukrainassa on meneillään koulutusuudistus, jonka myötä lukio on tarkoitus muuttaa kaksivuotisesta kolmivuotiseksi.[1][2]

Lukiouudistusta on kokeiltu 150 koulussa, ja tavoitteena on laajentaa malli kaikkiin maan lukioihin ensi syksyyn mennessä.[2]

Suomi tukee Ukrainan lukiouudistusta 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 saakka.[2]

Uudistus etenee tilanteessa, jossa tuhannet koulut ovat vaurioituneet Venäjän hyökkäyssodan iskuissa.[2]

Lähteet:
1. [Ukrainassa lukiolaiset opettelevat sitomaan sirpalehaavoja – sota muutti opetuksen käytännönläheiseksi](https://yle.fi/a/74-20256362) (Yle, 16.11. klo 18.01)
2. [Ukraina uudistaa koulutustaan lähemmäs Euroopan valtavirtaa – Suomi tukee kymmenillä miljoonilla](https://yle.fi/a/74-20255466) (Yle, 13.11. klo 11.13)

### Paavi Leon kiertomatka Peruun, Argentiinaan ja Uruguayhin päättyi

https://seeste.fi/2026-11-17/ulkomaat/paavi-leon-kiertomatka-peruun-argentiinaan-ja-uruguayhin-paa

Paavi Leon kiertomatka Etelä-Amerikassa päättyi maanantaina.[1] Hänen kerrottiin lähteneen Perusta kohti Vatikaania maanantaina iltapäivällä paikallista aikaa.[1]

Tarkemmin:

Matka suuntautui Perun lisäksi Argentiinaan ja Uruguayhin.[1]

Tausta:

Paavi Leolta leikattiin varhaisen vaiheen keuhkosyöpäkasvain vain muutamaa viikkoa ennen matkaa.[1]

Leikkaus herätti etukäteen huolta siitä, miten rasittava matka olisi vielä toipilaana olevalle paaville.[1]

Paavi palasi työtehtäviinsä heti leikkauksen jälkeen.[1]

Vielä sairaalassa ollessaan hän keskusteli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja ilmaisi huolensa Ukrainan tilanteesta.[1]

Lähteet:
1. [Paavin Etelä-Amerikan vierailu päättyi](https://yle.fi/a/74-20257339) (Yle, 16.11. klo 23.47)

## Politiikka

### Pääministeri Orpo oikeuskanslerille: en tiedä, mihin Garden Helsinki -hankkeen ilmoitukset viittaavat

https://seeste.fi/2026-11-17/politiikka/paaministeri-orpo-oikeuskanslerille-en-tieda-mihin-garden-he

Pääministeri Petteri Orpo vastasi oikeuskanslerin lisäselvityspyyntöön, joka koski hänen rooliaan Garden Helsinki -hankkeessa.[1] Orpon mukaan hän ei ole virallisesti keskustellut Jan Vapaavuoren tai muiden hankkeen edustajien kanssa ennen vuoden 2025 kehysriihtä eikä sen jälkeen.[1] Orpo kertoi, ettei tiedä, mihin hankeyhtiön avoimuusrekisteriin tekemissä ilmoituksissa tarkalleen viitataan.[1]

Tarkemmin:

Avoimuusrekisterin ilmoituksissa ei kerrota kohtaamisten tarkkoja ajankohtia eikä tapaamisten luonnetta.[1]

Orpon mukaan hän tiesi erityisavustajiensa tavanneen Vapaavuorta ja sai heiltä suullisesti tietoja hankkeen mittaluokasta ja kustannusarviosta ennen vuoden 2025 kehysriihtä.[1]

Hankkeen tukeminen tuotiin riihineuvotteluihin kokoomuksen ja talouspoliittisen erityisavustajan Martikkalan toimesta.[1]

Martikkalan mukaan hän on ollut hankeyhtiön edustajista yhteydessä vain Vapaavuoreen, joka soitti hänelle tammikuussa 2026.[1]

Martikkala ei tunnista hankeyhtiön ilmoittamaa tapaamista tai vierailua ajalta 1.7.–31.12.2024.[1]

Erityisavustaja Katri Manninen ei muista yhtiön ilmoittamaa puhelua ajalta 1.1.–30.6.2026.[1]

Tausta:

Hankkeen taustayhtiö ilmoitti elokuun lopulla avoimuusrekisteriin useista yhteydenotoista pääministerin kanssa.[1]

Oikeuskansleri pyysi Orpoa kertomaan, ketkä hankkeen edustajat ovat olleet häneen yhteydessä, mitä yhteydenotot koskivat ja milloin ne tapahtuivat.[1]

Oikeuskansleri kysyi myös erityisavustajien Katri Mannisen ja Mikko Martikkalan yhteydenpidosta hankkeen taustayhtiön kanssa.[1]

Martikkala keskusteli hankkeesta Vapaavuoren kanssa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2024.[1]

Lähteet:
1. [Orpo vastaa oikeuskanslerin selvityspyyntöön: Ei tietoa mihin viitataan](https://yle.fi/a/74-20257247) (Yle, 16.11. klo 14.57)

### Valtakunnansyyttäjä ei käsittele uudelleen Wille Rydmanin kantelemia päätöksiä HS:n jutusta

https://seeste.fi/2026-11-17/politiikka/valtakunnansyyttaja-ei-kasittele-uudelleen-wille-rydmanin-ka

Valtakunnansyyttäjä tiedotti maanantaina, ettei asiassa ollut perusteita ottaa rikosepäilyjä uudelleen ratkaistavaksi.[1] Kyse oli aluesyyttäjien päätöksistä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania (ps.) koskevassa tapauksessa.[1] Syyttäjät eivät olleet nostaneet syytteitä Helsingin Sanomien toimittajia vastaan, ja Rydman kanteli päätöksistä valtakunnansyyttäjälle.[1]

Tarkemmin:

Valtakunnansyyttäjän mukaan aluesyyttäjät tekivät ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa.[1]

Valtakunnansyyttäjä totesi, että perusmuotoisiksi katsottavien tekojen syyteoikeus oli vanhentunut ennen asian saattamista sen arvioitavaksi.[1]

Epäiltyjä rikoksia olivat törkeä kunnianloukkaus ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.[1]

Tausta:

HS julkaisi kesäkuussa 2022 artikkelin, jossa yhdeksän naista kertoi Rydmanin ahdistavaksi koetusta käytöksestä, ja Rydman oli tuolloin kokoomuksen kansanedustaja.[1]

Rydman teki rikosilmoituksen jutun tehneistä toimittajista ja viidestä henkilöstä, jotka oli haastateltu juttuun tai jotka kertoivat asiasta poliisin esiselvityksessä.[1]

Kesäkuussa 2024 syyttäjät päättivät olla nostamatta syytteitä, koska heidän mukaansa sananvapauteen ja lehdistön julkaisuvapauteen liittyvät näkökohdat olivat yksityiselämän suojaa painavampia.[1]

Rydman arvosteli ratkaisuja ja piti lehtitietoja valheellisina, mikä johti vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden välikysymykseen, jossa eduskunta äänesti hänelle luottamusta äänin 92–76.[1]

Lähteet:
1. [Wille Rydmanin kantelu valtakunnansyyttäjälle ei johda toimiin – syyttäjien arvio Helsingin Sanomien jutusta oikea](https://yle.fi/a/74-20257249) (Yle, 16.11. klo 14.24)

### Presidentti Stubb matkustaa Brysseliin ja Berliiniin – saa Berliinissä Walther-Rathenau-palkinnon

https://seeste.fi/2026-11-17/politiikka/presidentti-stubb-matkustaa-brysseliin-ja-berliiniin-saa-ber

Presidentin kanslian mukaan Stubb pitää tilaisuudessa puheen Euroopan geopoliittisesta vaikutusvallasta.[1]

Tarkemmin:

Brysselissä Stubb tapaa muun muassa Belgian kuningas Philippen, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costan.[1]

Brysselin jälkeen Stubbin matka jatkuu Berliiniin, jossa hän tapaa Saksan liittopresidentin ja liittokanslerin.[1]

Tapaamisissa käsitellään muun muassa Suomen ja Saksan suhteita, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa sekä transatlanttisia suhteita.[1]

Berliinissä Stubbille myönnetään myös Walther-Rathenau-palkinto.[1]

Aiempia palkinnonsaajia ovat Microsoftin perustaja Bill Gates ja Viron entinen pääministeri Kaja Kallas.[1]

Lähteet:
1. [Presidentti Stubb matkustaa Brysseliin ja Berliiniin](https://yle.fi/a/74-20257114) (Yle, 16.11. klo 3.24)

## Talous

### Käyttötilien korot laskussa nousevista koroista huolimatta – suomalaisilla tileillä lähes 56 miljardia euroa

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/kayttotilien-korot-laskussa-nousevista-koroista-huolimatta-s

Suomalaisilla on perinteisillä käyttötileillä lähes 56 miljardia euroa, ja niille maksettava talletuskorko on laskussa, vaikka asuntolainojen korot ovat nousseet.[1] Pankkien korkokate kasvaa, koska lainoista saadaan asiakkailta roimia korkoja, mutta käyttötileille maksetaan hyvin matalia ja osin laskevia korkoja.[1] Esimerkiksi S-pankki laski keväällä käyttötilin talletuskoron nollaan.[1]

Tarkemmin:

POP-pankki maksaa käyttötilille 0,05 prosentin korkoa, ja Nordea rajasi viime vuonna 0,25 prosentin korkonsa niin, ettei sitä makseta 10 000 euron ylittävästä osasta.[1]

S-pankin tuoteryhmäpäällikkö Olli Myöhäsen mukaan käyttötili palvelee arjen maksamista, ja säästämiseen pankki tarjoaa erillisiä säästötilejä.[1]

Pankit suosittelevat siirtämään rahat, joita ei tarvita pian, säästötilille.[1]

Joustavilla säästötileillä, joilta rahat saa käyttöön milloin vain, on hieman vajaa 16 miljardia euroa.[1]

Nyberg arvelee, että monet kotitaloudet katsovat talletuksissaan vain nimellisarvoa eivätkä huomioi inflaation vaikutusta.[1]

Määräaikaistalletuksille pankit maksavat jo usean prosentin korkoa.[1]

Tausta:

Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä, ja sen talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin.[2]

Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin etenkin energian kallistuttua Iranin sodan seurauksena.[2]

Vuonna 2023 markkinakorkojen ollessa huipussaan S-pankki oli ainoita käyttötileille korkoa maksavia pankkeja, mutta pian useimmat pankit alkoivat maksaa pientä korkoa.[1]

Lähteet:
1. [Pankeille sataa rahaa, kun korot kohoavat – silti kuluttajat hyväksyvät käyttötileilleen nollakoron, sanoo professori](https://yle.fi/a/74-20252964) (Yle, 16.11. klo 12.00)
2. [Euroopan keskuspankki nosti korkoa: näin se vaikuttaa asuntolainaasi](https://yle.fi/a/74-20245416) (Yle, 10.9. klo 15.16)

### Analyysi: hallituksen esitys maksullisista avoimen korkeakoulun tutkinnoista hyödyttäisi harvoja varakkaita

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/analyysi-hallituksen-esitys-maksullisista-avoimen-korkeakoul

Taloustoimittaja Karla Kempas arvioi analyysissään, että hallituksen uudesta lakiesityksestä hyötyisi lopulta pieni ja varakas joukko.[1] Esityksen mukaan korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista.[1] Kempasin mukaan taloudellinen vastuu uudelleenkouluttautumisesta jäisi työntekijöille tai työnantajille.[1]

Tarkemmin:

Hallitus perustelee uudistusta työelämän nopealla muutoksella, ja esityksessä tekoälyä kutsutaan suurimmaksi muutoksia aiheuttavaksi tekijäksi työmarkkinoilla.[1]

Maksujen tulee kattaa vähintään koulutuksen järjestämisen kustannukset, mutta muuten korkeakoulu päättää maksun suuruudesta.[1]

Maksuton tutkintokoulutus säilyisi ensisijaisesti nuorille ja ensikertalaisille.[1]

OECD:n maaraportin mukaan noin 30 prosenttia Suomen työntekijöistä tekee työtä, josta vähintään viidennes voitaisiin tehdä generatiivisella tekoälyllä puolessa ajassa.[1]

Tausta:

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan muutoksen tavoitteena on muun muassa tarjota jo työelämässä oleville mahdollisuuksia täydentää osaamistaan.[2]

Esityksen mukaan kelpoisuus- ja tutkintovaatimukset olisivat samat kuin opiskelijavalinnalla tehdyissä tutkinnoissa, eikä tarkoitus ole, että tutkinnon voisi ostaa.[2]

Kempas huomauttaa, että samaan aikaan vuorotteluvapaajärjestelmä on ajettu alas, aikuiskoulutustuki lakkautettu ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikattu.[1]

Näitä ratkaisuja on perusteltu muun muassa säästöillä ja työllisyyden paranemisella.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Tekoäly uhkaa töitä – hallitus tarjoaa ratkaisua, joka hyödyttäisi harvoja ja varakkaita](https://yle.fi/a/74-20256675) (Yle, 16.11. klo 8.30)
2. [Hallitus esittää, että korkeakoulututkinnon voisi suorittaa avoimessa korkeakoulussa](https://yle.fi/a/74-20255382) (Yle, 5.11. klo 17.14)

### Olkiluoto 3 on määrä kytkeä takaisin sähköverkkoon tiistaina huoltoseisokin jälkeen

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/olkiluoto-3-on-maara-kytkea-takaisin-sahkoverkkoon-tiistaina

Teollisuuden Voima ilmoitti sähköpörssi Nord Poolille, että Olkiluodon kolmosreaktori kytketään takaisin valtakunnan sähköverkkoon huoltoseisokin jälkeen.[1] Kytkennän on määrä tapahtua tiistaina noin kello 18.[1]

Tarkemmin:

Tehon nostaminen täyteen kapasiteettiin kestää kytkennän jälkeen noin 80 tuntia.[1]

Kytkentä tapahtuu päivää aiemmin kuin aiemmin arvioitiin, sillä aiemman arvion mukaan sen piti tapahtua keskiviikkona.[1]

Tausta:

Olkiluodon kolmosreaktorin huolto alkoi syyskuussa.[1]

Alun perin huollon oli määrä valmistua lokakuun lopussa.[1]

Lähteet:
1. [Olkiluoto 3 kytketään takaisin sähköverkkoon tiistaina](https://yle.fi/a/74-20257260) (Yle, 16.11. klo 14.39)

### Venäläinen liikemies ohjasi pakoterikoksista syytettyä Gabriel Teminiä Whatsapp-viesteillä

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/venalainen-liikemies-ohjasi-pakoterikoksista-syytettya-gabri

MOT:n selvityksen mukaan vantaalaisyritysten omistaja Gabriel Temin ei toiminut yksin, vaan hän on osa suurta kansainvälistä verkostoa, jonka taustalla on venäläisiä toimijoita.[1] Tullin hankkimien Whatsapp-viestien perusteella venäläinen Kirill Tuljakov ehdotti Siberica-yrityksen perustamista ja käytännössä käskytti Teminiä yhtiön asioissa.[1] Temin vaikuttaa toimineen vantaalaisten yritystensä kautta bulvaanina eli haamujohtajana.[1]

Tarkemmin:

Teminin serbialaisessa yhtiössä työskennellyt venäläisnainen ohjeisti usein Teminiä ja saattoi kehottaa tätä ”pistämään vauhtia”.[1]

Tullitietojen mukaan Serbian-yhtiö Luminor DOO toimitti Venäjälle kymmeniä tuote-eriä Teminin tutkintavankeuden aikana.[1]

Serbian-yhtiön suurin maksaja oli Yhdysvaltojen pakotelistalla olevan venäläisen Nikolai Levinin Mayak-yhtiö.[1]

Kaksi Levinin yhtiötä on ollut Verkkokauppa.comin asiakkaana, ja Verkkokauppa.com on lakkauttanut niiden asiakkuuden.[1]

Finnlifen venäläinen omistaja kiistää rikkoneensa EU-pakotteita, mutta tullitietojen perusteella osa tuotteista on ollut pakotteiden kohteena.[1]

Temin on kiistänyt rikokset, ja hovioikeudessa hän sanoi vastanneensa kaikesta Siberican toiminnasta.[1]

Tausta:

Teminiä syytetään hovioikeudessa pakoterikoksista, ja hänen epäillään osallistuneen muun muassa tuhansien droonien välittämiseen Venäjälle.[1]

Käräjäoikeus tuomitsi Teminin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta valtaosa syytteistä hylättiin.[1]

Sekä Temin että syyttäjä valittivat tuomiosta, eikä se ole lainvoimainen.[1]

Temin vangittiin elokuussa 2023, ja hän oli tutkintavankeudessa helmikuuhun 2024 asti.[1]

Lähteet:
1. [”Pistä vauhtia” – Whatsapp-viestit paljastavat, kuinka venäläinen liikemies käskytti suomalaisyhtiön omistajaa](https://yle.fi/a/74-20256763) (Yle, 16.11. klo 7.00)

### F-Secure vähentää 108 tehtävää muutosneuvotteluissa – Suomessa päättyy 42 tehtävää

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/f-secure-vahentaa-108-tehtavaa-muutosneuvotteluissa-suomessa

Kyberturvallisuusyhtiö F-Secure kertoi saaneensa muutosneuvottelut päätökseen.[1] Yhtiön tiedotteen mukaan neuvottelujen seurauksena päättyy 108 tehtävää, joista 42 Suomessa.[1] Lisäksi 21 tehtävän sisältö muuttuu merkittävästi, ja niistä 15 on Suomessa.[1]

Tarkemmin:

Neuvottelut koskivat kaikkia yhtiön tehtäviä, yksiköitä ja toimipaikkoja, ja niiden piirissä oli noin 597 työntekijää.[1]

Alkuperäisen arvion mukaan päättyviä tehtäviä olisi voinut olla enintään 58 Suomessa ja 87 muissa maissa.[1]

F-Secure arvioi saavuttavansa tavoittelemansa noin 13 miljoonan euron vuotuiset bruttomääräiset kustannussäästöt.[1]

Yhtiön mukaan osa säästöistä investoidaan takaisin kasvuun, kuten uusiin tehtäviin, teknologiaan ja tuotekehityshankkeisiin.[1]

F-Secure kertoo hyödyntävänsä jatkossa tekoälynatiiveja työtapoja, joiden avulla se pyrkii reagoimaan nopeammin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.[1]

Yhtiön mukaan muutokset vahvistavat kannattavuutta ja tukevat etenemistä kohti keskipitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita.[1]

Lähteet:
1. [F-Secure vähentää yli 100 työntekijää](https://yle.fi/a/74-20257136) (Yle, 16.11. klo 8.42)

### Sähköautojen myynti lähes kaksinkertaistui Kaakkois-Aasiassa ja kasvoi Euroopassa 30 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/sahkoautojen-myynti-lahes-kaksinkertaistui-kaakkois-aasiassa

Turkin isännöimässä YK:n ilmastokokouksessa tavoitteena on nostaa sähkön osuus maailman energiankäytöstä 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.[1] Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan sähköautojen myynti kasvoi viime vuonna maailmanlaajuisesti 20 prosenttia.[1] Kaakkois-Aasiassa sähköautojen myynti lähes kaksinkertaistui, Latinalaisessa Amerikassa se kasvoi 75 prosenttia ja Euroopassa 30 prosenttia.[1]

Tarkemmin:

IEA:n mukaan joka neljäs viime vuonna maailmassa myydyistä uusista autoista oli sähköauto.[1]

Uusia sähköautoja myytiin viime vuonna koko maailmassa yhteensä yli 20 miljoonaa.[1]

Sähköllä toimivien autojen osuus koko maailman autokannasta oli viime vuonna kuitenkin vain viisi prosenttia.[1]

Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja Antti Arasto sanoi olevansa kohtuullisen myönteinen sen suhteen, että Turkissa löydetään jonkinlainen yhteisymmärrys sähkön osuuden kasvattamisesta.[1]

Globaalin etelän henkilöliikenteen sähköistämisen pullonkauloja ovat heikot sähköjärjestelmät ja vähäinen latausinfrastruktuuri.[1]

Araston mukaan kuluttajien saataville pitää tulla myös edullisempia sähköautoja.[1]

Tausta:

Sähkön osuus energiankäytöstä on maailmanlaajuisesti noin 20 prosenttia.[1]

Maailmanpankin mukaan matalan ja keskitulotason maiden asukkaista useampi kuin joka viides asuu yli miljoonan asukkaan kaupungeissa.[1]

Polttomoottoriajoneuvot lisäävät päästöjä ja meluhaittoja sekä heikentävät ilmanlaatua varsinkin suurissa, vilkasliikenteisissä kaupungeissa.[1]

Lähteet:
1. [Eurooppako edelläkävijä? Sähköautojen myynnin nopea kasvu on ihan muualla](https://yle.fi/a/74-20256555) (Yle, 16.11. klo 10.03)

### Kolme työnantajaa tunnisti tekoälyn tekemän kesätyöhakemuksen – molempia hakemuksia pidettiin hyvinä

https://seeste.fi/2026-11-17/talous/kolme-tyonantajaa-tunnisti-tekoalyn-tekeman-kesatyohakemukse

Kolmelle suurelle nuoria palkkaavalle työnantajalle näytettiin kaksi kesätyöhakemusta.[1] Toisen kirjoitti 17-vuotias lahtelainen lukio-opiskelija Neena Miettinen ilman tekoälyä, ja toinen tehtiin tekoälyn avulla.[1] Kaikki työnantajat tunnistivat, kumpi hakemus oli tekoälyn tekemä, ja pitivät molempia hyvinä.[1]

Tarkemmin:

Tekoälyä pyydettiin tekemään hakemus kuvitteelliselle Miikalle, joka opiskelee Koulutuskeskus Salpauksen ammattikoulussa, eikä hakemusta viilattu.[1]

SOL Palveluiden työnhakusivulla hakija voi merkitä käyttäneensä tekoälyä ja tarkistaneensa tietojen paikkansapitävyyden.[1]

Rekrytointiasiantuntija Johanna Frimanin mukaan hakijaa yritetään vastuuttaa oikolukemaan tekoälyn tuotos.[1]

Osuuskauppa Hämeenmaan HR-asiantuntija Tuomas Korhonen uskoo, että tekoälyllä voi tehdä hakemuksen, jota on mahdoton erottaa nuoren itse kirjoittamasta, mutta tällä kertaa nuoren hakemuksessa oli hänen mielestään persoonallisempia sanavalintoja.[1]

Korhosen mukaan Hämeenmaalla ihminen lukee kaikki hakemukset, ja moni niistä on vain muutaman lauseen mittainen.[1]

Puuilon Lahden myymäläpäällikkö Jari Vartiainen uskoo, että kesätyön saamisessa ratkaisee lopulta sinnikkyys.[1]

Tausta:

Kesätyöpaikoista on ollut viime vuosina tiukka kilpailu, ja monessa paikassa hakemusten määrä rikkoi viime keväänä ennätyksiä.[1]

Esimerkiksi Hesburger kertoi hakemusmääränsä kaksinkertaistuneen edellisvuodesta.[2]

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä palkattavien kesätyöntekijöiden määrä on melkein puolittunut kahdessa vuodessa.[2]

Suomalainen työ -yhdistyksen kyselyn mukaan nuoret kokevat työnsaannin liian vaikeaksi.[1]

Lähteet:
1. [Työnantajat arvioivat nuoren ja tekoälyn tekemät kesätyöhakemukset: katso satoja hakemuksia lukeneiden mielipiteet](https://yle.fi/a/74-20255968) (Yle, 16.11. klo 7.33)
2. [Kesätyöt nyt kiven alla – kysyimme nuorilta: ”Aina saapuu se sama viesti”](https://yle.fi/a/74-20215436) (Yle, 17.3. klo 16.35)

## Tiede & teknologia

### YK:n ilmastopäällikkö Simon Stiell: tekoäly on ilmastotyössä kaksiteräinen miekka

https://seeste.fi/2026-11-17/tiede/yk-n-ilmastopaallikko-simon-stiell-tekoaly-on-ilmastotyossa

YK:n ilmastopäällikkö Simon Stiell arvioi maanantaina COP31-neuvotteluissa, että tekoäly tarjoaa ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa sekä suuria mahdollisuuksia että suuria vaaroja.[1]

Tarkemmin:

Stiellin mukaan tekoäly ja muut uraauurtavat teknologiat ovat kaksiteräinen miekka.[1]

Hän kommentoi teknologian merkitystä tilaisuudessa, jossa julkistettiin tekoälyä koskeva sitoumus.[1]

Lähteet:
1. [YK:n ilmastopäällikkö korostaa tekoälyn mahdollisuuksia ja vaaroja](https://yle.fi/a/74-20257139) (Yle, 16.11. klo 9.22)

### ULA:n Vulcan-raketin laukaisu epäonnistui – kaikkien 40 Amazonin satelliitin oletetaan tuhoutuneen

https://seeste.fi/2026-11-17/tiede/ula-n-vulcan-raketin-laukaisu-epaonnistui-kaikkien-40-amazon

United Launch Alliancen Vulcan-raketin matka epäonnistui sunnuntaina, kun raketti oli laukaistu Cape Canaveralista Floridassa.[1] Raketti kuljetti 40:ää Amazonin Leo-internetpalvelun satelliittia, ja niiden kaikkien oletetaan tuhoutuneen.[1] ULA:n mukaan raketissa havaittiin häiriö noin kymmenen minuuttia laukaisun jälkeen, eikä raketti päässyt kiertoradalle asti.[1]

Tarkemmin:

Yhtiön mukaan häiriön aiheuttaja ei ole vielä selvillä.[1]

Epäonnistuminen oli takaisku ULA:n uudelle VC6L-raketille, jonka oli tarkoitus johtaa säännölliseen laukaisutahtiin Amazonin satelliittiverkoston rakentamisessa.[1]

Se on takaisku myös Amazonille, joka pyrkii kilpailemaan SpaceX:n Starlink-internetverkoston kanssa.[1]

Tausta:

Vulcan-raketit ovat Boeingin ja Lockheed Martinin yhteisyrityksen United Launch Alliancen kehittämiä ja valmistamia kantoraketteja.[1]

Rakettien epäonnistumiset ovat toistuvasti hidastaneet Amazonin Leo-satelliittien laukaisuja.[1]

Vuodesta 2025 lähtien avaruuteen on laukaistu lähes 400 Leo-satelliittia, mikä on noin 12 prosenttia Amazonin tavoitteesta.[1]

Amazon on alustavasti toivonut voivansa aloittaa satelliitti-internetpalvelunsa tämän vuoden aikana.[1]

Lähteet:
1. [Amazonin satelliitteja tuhoutui kantoraketin häiriön takia](https://yle.fi/a/74-20257113) (Yle, 16.11. klo 2.07)

## Kulttuuri & viihde

### Foo Fighters esiintyy Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa – ensimmäinen Suomen-keikka kymmeneen vuoteen

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/foo-fighters-esiintyy-helsingin-olympiastadionilla-kesakuuss

Amerikkalaisyhtye Foo Fighters esiintyy Helsingin Olympiastadionilla 12. kesäkuuta.[1] Konsertti on osa yhtyeen Take Cover -maailmankiertuetta, joka alkoi tammikuussa Meksikosta.[1] Liput tulevat myyntiin perjantaina 20. marraskuuta kello 10 osoitteessa livenation.fi ja Ticketmasterissa.[1]

Tarkemmin:

Kosketinsoittaja Rami Jaffeen mukaan Suomi on jäänyt kiertueiden ulkopuolelle, koska sopivaa esiintymisajankohtaa ja -paikkaa ei ole löytynyt.[1]

Yhtyeen pitkäaikainen rumpali Taylor Hawkins kuoli vuonna 2022.[1]

Hänen jälkeensä rumpalina toimi aluksi Josh Freese, ja nykyään rumpuja soittaa Ilan Rubin.[1]

Jaffeen mukaan uusi jäsen on tuonut omanlaistaan energiaa, mutta yhtyeen perusluonne on säilynyt samana.[1]

Kiertueen viimeaikaisilla keikoilla Australiassa, kuten Sydneyssä, yleisössä on näkynyt tavallista enemmän nuoria faneja, mikä yllätti Jaffeen.[1]

Laulaja Dave Grohl on väläyttänyt ajatusta residenssistä Las Vegasissa, mutta Jaffee suhtautuu ideaan varauksella.[1]

Tausta:

Foo Fighters esiintyi Helsingissä Hietaniemen uimarannalla Rock The Beach -tapahtumassa kesäkuussa 2017.[1]

Yhtye on esiintynyt Suomessa myös Helsingin Kalasatamassa vuonna 2011, Provinssirockissa vuonna 2008 ja Tavastialla vuonna 2003.[1]

Lähteet:
1. [Foo Fighters esiintyy Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa: ”Tarjoamme kolmen tunnin konsertin”](https://yle.fi/a/74-20256867) (Yle, 16.11. klo 11.00)

### Brittinäyttelijä Robert Pattinsonista uusi James Bond – ohjaajana Denis Villeneuve

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/brittinayttelija-robert-pattinsonista-uusi-james-bond-ohjaaj

Robert Pattinson on uusi James Bond, kertoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.[1] Nimityksestä kerrottiin myös Bond-elokuvien virallisella Instagram-tilillä, jonka kuvassa Pattinson on smokkipuvussa ase kädessä.[1]

Tarkemmin:

Elokuvan ohjaa kanadanranskalainen Denis Villeneuve, joka tunnetaan muun muassa Dyyni-elokuvista.[1]

Villeneuven mukaan Pattinsonilla on 007:n ajaton sielu, ja hän tuo hahmoon täysin uudenlaista henkeä.[1]

Villeneuve kiitti kaikkia rooliin hakeneita näyttelijöitä.[1]

Elokuvamedia Varietyn mukaan roolista kisasivat Pattinsonin ohella muun muassa Nicholas Hoult, Callum Turner, Josh O’Connor ja Jack Lowden.[1]

Tausta:

Pattinson tuli tunnetuksi Harry Potter -elokuvasta, ja hänen ensimmäinen merkittävä pääroolinsa oli Edward Cullen Twilight-elokuvissa.[1]

Hän on esittänyt myös Batmania vuoden 2022 The Batman -elokuvassa.[1]

Bond-elokuvat perustuvat Ian Flemingin jännitysromaaneihin, ja ensimmäinen elokuva ilmestyi vuonna 1962 Sean Conneryn tähdittämänä.[1]

Bondia ovat aiemmin esittäneet muun muassa Daniel Craig, Pierce Brosnan, Roger Moore ja Sean Connery.[1]

Lähteet:
1. [Robert Pattinsonista uusi James Bond](https://yle.fi/a/74-20257306) (Yle, 16.11. klo 17.09)

### Ranskalaisnäyttelijä Gérard Depardieu perui valituksensa seksuaalirikostuomiostaan

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/ranskalaisnayttelija-gerard-depardieu-perui-valituksensa-sek

Gérard Depardieu perui valituksensa seksuaalirikostuomiostaan.[1] Valitustuomioistuimen oli määrä käsitellä asiaa maanantaina.[1] Depardieu kertoi peruutuksesta uutistoimisto AFP:lle lähettämässään lausunnossa ja sanoi hyväksyvänsä tuomion.[1]

Tarkemmin:

Myös syyttäjä ja asianosaiset peruivat valituksensa.[1]

Depardieuta vastaan on edelleen vireillä erillinen raiskaussyyte.[1]

Depardieu on kiistänyt raiskaussyytteen.[1]

Tausta:

Depardieu tuomittiin viime vuonna 18 kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahden naisen ahdistelusta.[1]

Ahdistelu tapahtui vuonna 2021 elokuvan kuvausten aikana.[1]

Aiemmin Depardieu kiisti syytökset ja valitti tuomiosta.[1]

Lähteet:
1. [Ranskalaisnäyttelijä Depardieu perui valituksensa seksuaalirikostuomiostaan](https://yle.fi/a/74-20257199) (Yle, 16.11. klo 11.42)
2. [Ranskalaisnäyttelijä Depardieu perui valituksensa seksuaalirikostuomiostaan](https://yle.fi/a/74-20257207) (Yle, 16.11. klo 12.20)

### Vuoden 2027 Grammy-ehdokkaat julkaistiin – eniten ehdokkuuksia sai brittilaulaja Raye

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/vuoden-2027-grammy-ehdokkaat-julkaistiin-eniten-ehdokkuuksia

Musiikkialan Grammy-palkintojen vuoden 2027 ehdokkaat julkaistiin.[1] Eniten ehdokkuuksia sai brittiläinen laulaja-lauluntekijä Raye, jolla on yhteensä 11 ehdokkuutta.[1] Suomalaiset eivät saaneet yhtään ehdokkuutta.[1]

Tarkemmin:

Toiseksi eniten ehdokkuuksia sai espanjalainen laulaja Rosalía, joka on ehdolla yhdeksässä kategoriassa.[1]

Miranda Lambert, Olivia Rodrigo, Phoebe Bridgers ja Ella Langley saivat kukin seitsemän ehdokkuutta.[1]

Bruno Mars, Leon Thomas ja Olivia Dean saivat kukin kuusi ehdokkuutta.[1]

Vuoden 2027 gaalassa jaetaan kaikkiaan 100 palkintoa.[1]

Palkintogaala järjestetään 7. helmikuuta Los Angelesissa Yhdysvalloissa.[1]

Tausta:

Grammy-gaalassa palkitaan parhaat artistit, yhtyeet, esitykset ja julkaisut.[1]

Viime vuonna suomalaistuottaja Jonas W. Karlsson palkittiin Grammylla työstään elektroakustisen Arkai-duon Brightside-albumilla.[1]

Lähteet:
1. [Vuoden 2027 Grammy-ehdokkaat julki – suomalaiset jäivät ilman ehdokkuuksia](https://yle.fi/a/74-20257295) (Yle, 16.11. klo 16.29)

### Ruotsin prinsessa Estelle työharjoittelussa Suomessa – tutustuu myös presidentin kansliaan

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/ruotsin-prinsessa-estelle-tyoharjoittelussa-suomessa-tutustu

Ruotsin 14-vuotias prinsessa Estelle on työharjoittelussa Suomessa, kertoi muun muassa ruotsalaislehti Expressen.[1]

Tarkemmin:

Estelle viettää muutaman päivän Ruotsin Helsingin-suurlähetystössä oppiakseen lisää Ruotsin ulkoasiainhallinnosta.[1]

Lähetystön jälkeen hän tutustuu muutaman päivän ajan Suomen presidentin kanslian toimintaan Helsingissä.[1]

Samalla hän tutustuu presidentti Alexander Stubbin työhön.[1]

Lähteet:
1. [Ruotsin prinsessa Estelle työharjoittelussa Suomessa](https://yle.fi/a/74-20257290) (Yle, 16.11. klo 15.57)

### Erkki Lasonpalo saa jatkaa Mikkelin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/erkki-lasonpalo-saa-jatkaa-mikkelin-musiikkijuhlien-taiteell

Mikkelin musiikkijuhlien hallitus käsitteli lauantaina taiteellisen johtajan Erkki Lasonpalon asemaa.[1] Lasonpalo antoi kokouksessa selvityksen tapahtuneesta, nykyhetkestä ja tulevasta.[1] Hallitus katsoi, ettei tehtävän katkaisulle ole perusteita.[1]

Tarkemmin:

Tykkyläinen sanoi hallituksen suhtautuvan uutisointiin ja väitteisiin hyvin vakavasti ja kuvaili tilannetta vaikeaksi.[1]

Tykkyläisen mukaan alkoholiongelma ei ole näkynyt musiikkijuhlien työtehtävissä.[1]

Hallitus oli Tykkyläisen mukaan kuullut viime vuoden lopusta lähtien huhuja, jotka liittyivät lähinnä Lasonpalon aiempaan alkoholinkäyttöön.[1]

Väitteistä nuorten muusikoiden fyysisten rajojen rikkomisesta hallitus sai tiedon vasta niitä koskevan uutisoinnin valmistelun aikana.[1]

Tykkyläisen mukaan musiikkijuhlien ja muiden kulttuuritoimijoiden pitää tarkastella toimintatapojaan, jotta kulttuurin harrastaminen olisi kaikille turvallista.[1]

Tausta:

Lasonpalo johti Tapiolan nuoria sinfonikkoja vuosina 2015–2025 ja valtakunnallista nuoriso-orkesteri Vivoa vuosina 2019–2025, ja hän on ollut Mikkelin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja vuodesta 2023.[1][2]

Lasonpalo myöntää ongelmallisen suhteensa alkoholiin, mutta kiistää olleensa päihtyneenä harjoituksissa tai konserteissa ja pääosin myös väitteet liian läheisestä käytöksestä nuoriin soittajiin.[1]

Vivon hallitus teki marraskuussa 2025 poliisille tutkintapyynnön Lasonpaloa koskevista väitteistä, mutta poliisi päätti olla aloittamatta esitutkintaa.[2]

Lähteet:
1. [Erkki Lasonpalo saa jatkaa Mikkelin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana](https://yle.fi/a/74-20257266) (Yle, 16.11. klo 16.49)
2. [Nuoret kertovat kapellimestarin alkoholinkäytöstä ja sopimattomista suhteista: ”Eihän se mikään turvallinen aikuinen ollut”](https://yle.fi/a/74-20249819) (Yle, 11.11. klo 16.01)

### Turkulaiset Sanni Isometsä ja Heikki Kännö ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajiksi

https://seeste.fi/2026-11-17/kulttuuri/turkulaiset-sanni-isometsa-ja-heikki-kanno-ehdolla-kaunokirj

Vuoden 2026 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi on ehdolla kaksi turkulaista kirjailijaa.[1] Sanni Isometsä on ehdolla esikoiskirjastaan Katoamiskertomus ja Heikki Kännö historiallisesta romaanistaan Silmät.[1] Ehdokkaita on kaikkiaan kuusi.[1]

Tarkemmin:

Isometsän esikoisromaani kumpuaa kahdesta kuolemasta: hän menetti isänsä 9-vuotiaana ja puolisonsa 34-vuotiaana.[1]

Isometsä on koulutukseltaan kätilö ja valtiotieteilijä.[1]

Kännö oli aiemmin ehdolla vuonna 2020 romaanillaan Runoilija ja vuonna 2022 romaanillaan Ihmishämärä.[1]

Silmät-romaani sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisen Pariisin älylliseen ja taiteelliseen kuohuntaan.[1]

Kännön mukaan jokainen kuusikkoon päässyt on tavallaan jo voittanut palkinnon.[1]

Kännö sanoi, että voitto olisi vuoden elanto, eikä seuraavaa apurahaa tarvitsisi hakea niin kiireellä.[1]

Tausta:

Isometsän Katoamiskertomus sai kunniamaininnan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon jaossa.[1][2]

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voitti Liisa Kaski esikoisromaanillaan Marras.[2]

Palkinto jaetaan vuosittain vuoden parhaalle esikoiskirjalle, ja sen arvo on 15 000 euroa.[2]

Kännön toinen romaani Sömnö voitti Runeberg-palkinnon vuonna 2019.[1]

Lähteet:
1. [Kaksi turkulaiskirjailijaa kisaa kaunokirjallisuuden Finlandiasta – ”Ehkä Aurajoessa virtaa jotain luovuutta herättävää”](https://yle.fi/a/74-20255594) (Yle, 16.11. klo 17.30)
2. [Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voitti Liisa Kaski](https://yle.fi/a/74-20255452) (Yle, 12.11. klo 18.44)

## Elämä & terveys

### THL: Joka viides yläkoulun aloittanut ei ole saanut yhtäkään HPV-rokotusta

https://seeste.fi/2026-11-17/elama/thl-joka-viides-ylakoulun-aloittanut-ei-ole-saanut-yhtakaan

THL kertoi, että joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut yhtäkään HPV-rokotusta.[1] Vuonna 2013 syntyneistä tytöistä vajaat 70 prosenttia ja pojista tasan 60 prosenttia on saanut suositellut kaksi rokoteannosta.[1]

Tarkemmin:

Koko maassa vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut rokotteen ensimmäisen annoksen.[2]

Varsinais-Suomessa vastaavat osuudet ovat 88 prosenttia tytöistä ja 84 prosenttia pojista.[2]

Matalimmat kattavuudet ovat Keski-Pohjanmaalla, jossa ensimmäisen annoksen on saanut 75 prosenttia tytöistä ja 68 prosenttia pojista.[2]

Kansallisen syöpästrategian mukaan ensimmäisen rokotuksen kattavuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin molemmilla sukupuolilla.[2]

THL:n mukaan yksi syy rokottamattomuuteen on lasten vanhempien puutteellinen tieto rokotuksen merkityksestä syöpien ehkäisyssä.[1]

Tausta:

HPV-rokotus suojaa papilloomavirukselta, joka aiheuttaa lähes kaikki kohdunkaulansyövät ja niiden esiasteet.[1][2]

Virus aiheuttaa myös esimerkiksi pään ja kaulan alueen, peniksen ja peräaukon syöpiä.[2]

Suomessa todetaan vuosittain naisilla 200 ja miehillä 100 HPV:n aiheuttamaa syöpätapausta.[2]

Lähteet:
1. [Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut yhtäkään HPV-rokotusta](https://yle.fi/a/74-20257078) (Yle, 16.11. klo 0.15)
2. [HPV-rokotekattavuus Varsinais-Suomessa maan korkein, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa](https://yle.fi/a/74-20257142) (Yle, 16.11. klo 10.24)

### Hyvinvointialueilla eri valmiudet tunnistaa hengellistä väkivaltaa – pastorit sanoivat eroa haluavaa psykoottiseksi

https://seeste.fi/2026-11-17/elama/hyvinvointialueilla-eri-valmiudet-tunnistaa-hengellista-vaki

Hyvinvointialueilla on erilaiset valmiudet tunnistaa hengellistä väkivaltaa potilastyössä.[1] Essin perheen kotiin tulleet pastorit ja seurakuntalaiset sanoivat hänen olevan psykoosissa, vaikka todellisuudessa hän halusi avioeron.[1]

Tarkemmin:

Essin mukaan eräs seurakuntalainen antoi hänelle vaihtoehdoiksi pastorin kodin tai psykiatrisen osaston, ja hän valitsi osaston.[1]

Osaston ammattilaiset kirjasivat, että hän kokee painostusta uskonyhteisön puolelta, ja totesivat, ettei hän tarvitse osastohoitoa.[1]

Essi sai paikan turvakodista.[1]

Useilta hyvinvointialueilta kerrotaan, että vuosittain esiin tulee muutamia tai korkeintaan kourallinen tapauksia, ja iso osa ilmiöstä jää piiloon.[1]

Hyvinvointialueiden vastauksissa toistuivat lestadiolaisuus, jehovan todistajat, helluntalaisuus, herännäisyys ja islam.[1]

Oikeusministeriön yksikönpäällikön Jussi Matikkalan mukaan pakottavaa kontrollia koskeva selvitys valmistunee vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista.[1]

Tausta:

Hengellinen väkivalta on henkisen väkivallan muoto, jossa uskonnolla on keskeinen rooli ja jota käytetään kontrollin ja manipuloinnin välineenä.[1]

Pakottavan kontrollin kriminalisointia ovat vaatineet Ihmisoikeusliitto ja useat muut järjestöt, myös Uskontojen uhrien tuki.[1]

Uskontojen uhrien tuen toiminnanjohtajan Joni Valkilan mukaan tällaiset tapaukset eivät nykyisin helposti etene poliisin tutkintaan ja oikeusjärjestelmään.[1]

Essin mukaan pariskunta päätyi pieneen konservatiiviseen seurakuntaan, kun mies oli lukenut kirjan, joka muutti hänen katsomuksensa.[1]

Lähteet:
1. [Seurakunta tulkitsi Essin eroaikeet psykoosiksi – yhteisön painostus paljastui hoitajille osastolla](https://yle.fi/a/74-20254053) (Yle, 16.11. klo 20.31)

### Muusikko Juuso Ruohosen sydän pysähtyi 35 minuutiksi – menetetty ääni palasi lääkärien arviosta huolimatta

https://seeste.fi/2026-11-17/elama/muusikko-juuso-ruohosen-sydan-pysahtyi-35-minuutiksi-menetet

Muusikko Juuso Ruohosen, 34, sydän pysähtyi aamuyöllä treffi-illan jälkeen.[1] Hätätilanne kesti yhteensä 35 minuuttia, minkä jälkeen hänet vietiin Meilahden sairaalan teho-osastolle.[1] Ruohosen mukaan ymmärrys omasta kuolevaisuudesta on muuttanut hänen elämänarvonsa.[1]

Tarkemmin:

Husin neurologian dosentin Marjaana Tiaisen mukaan tietoisuuden palautuminen on harvinaista yli puolen tunnin sydänpysähdyksissä.[1]

Teho-osastolla Ruohosen aivot toimivat heti vilkkaasti, mutta puhuessa kurkusta kuului vain rahinaa.[1]

Lääkäreiden mukaan halvaantuneen äänihuulen palautuminen olisi ollut hyvin epätodennäköistä.[1]

Ruohonen harjoitti ääntään laulamalla, ja äänihuulta paksunnettiin sairaalassa pistoshoidolla.[1]

Alle vuoden kuluttua sydänpysähdyksestä hän palasi äänitysstudioon.[1]

Ennen kotiutumista hänelle asennettiin rytmihäiriötahdistin, joka antaa iskun, jos hengenvaarallinen rytmihäiriö uusiutuu.[1]

Tausta:

Ruohonen kävi lääkärissä sydämensä takia ensimmäisen kerran pari vuotta ennen sydänpysähdystä, ja jo silloin todettiin, ettei tilanne ollut terveellä pohjalla.[1]

Kolme kuukautta ennen sydänpysähdystä hän lyyhistyi, ja tutkimuksissa selvisi sydämen vasemman kammion laajentuneen.[1]

Hän jatkoi silti töitään muun muassa ääninäyttelijänä ja rap-artistina nimellä View.[1]

Sairauden aiheuttajaksi diagnosoitiin dilatoiva kardiomyopatia, jolle on tyypillistä vasemman kammion laajeneminen ja pumppauskyvyn heikkeneminen.[1]

Lähteet:
1. [Juuso Ruohosen treffit muuttuivat painajaiseksi – ”Moni pelästyy, kun kerron kuolleeni vuosi sitten”](https://yle.fi/a/74-20253722) (Yle, 16.11. klo 19.34)
