# Seeste: Keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 72 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### FI-Alert-vaaratiedotteen testiviesti ei tullut kaikkiin puhelimiin – Doro-puhelimissa häiriöitä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/fi-alert-vaaratiedotteen-testiviesti-ei-tullut-kaikkiin-puhe

Uutta FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmää testattiin tiistaina kello 12 ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti.[5] Kaikki eivät saaneet ilmoitusta, tai se saapui viiveellä.[4] Sisäministeriön mukaan testi tavoitti vain osan yhteensopivista puhelimista, mikä oli ministeriön mukaan odotettavissa.[4]

Tarkemmin:

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan testi ei epäonnistunut, sillä sen tarkoitus oli tuoda esiin mahdolliset puutteet.[6]

Kohvakan mukaan ei vielä tiedetä, kuinka monelle viesti jäi tulematta; syynä voi olla esimerkiksi päivittämätön käyttöjärjestelmä tai puhelimen asetukset.[6]

Osa sai viestin Android-puhelimeensa vasta sallittuaan testihälytykset asetuksista, eikä tästä ohjeistettu ennen testiä.[4]

Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen myönsi, ettei ministeriö ollut ohjeistanut tarpeeksi tarvittavista päivityksistä tai asetuksista.[4]

Joillekin viesti tuli ensin kolmella saamen kielellä ja vasta sitten suomeksi ja ruotsiksi, ja Kohvakan mukaan asiaa selvitetään.[4][6]

Kotimaisten kielten keskus Kotus kritisoi järjestelmän englanninkielistä nimeä ja piti sitä lainvastaisen oloisena.[5]

Tausta:

FI-Alertin kautta vaaratiedote voidaan lähettää kaikkiin tietyllä alueella oleviin matkapuhelimiin, eikä erillistä sovellusta tarvita.[4][5]

Järjestelmää on jo käytetty tositilanteessa, kun Tyrnävän suuren tulipalon vaaratiedote lähetettiin sen kautta.[4]

Testiviestit lähetettiin kielilain mukaisesti suomeksi, ruotsiksi ja kolmella saamen kielellä, mutta englanninkielistä versiota ei ollut.[4]

Oikeusasiamies on aiemmin linjannut, ettei julkishallinnon toimintayksiköllä, hankkeella tai tapahtumalla voi olla pelkästään englanninkielistä nimeä.[5]

Lähteet:
1. [Uutta vaaratiedotejärjestelmää testataan keskipäivällä](https://yle.fi/a/74-20257341) (Yle, 17.11. klo 1.11)
2. [Pääministeri Orpokaan ei saanut vaaratiedotetta: ”Hyvä, että testattiin”](https://yle.fi/a/74-20257497) (Yle, 17.11. klo 14.38)
3. [Doro-puhelimissa ongelmia vaaratiedotekokeilun jälkeen](https://yle.fi/a/74-20257565) (Yle, 17.11. klo 22.27)
4. [Ministeriö myöntää: Kaikkien puhelimiin ei tullut vaaratiedotetta, seuraava testi viikon kuluttua](https://yle.fi/a/74-20257384) (Yle, 17.11. klo 11.26)
5. [Kotus kritisoi uuden vaaratiedotejärjestelmän nimeä: voi olla lainvastainen](https://yle.fi/a/74-20257433) (Yle, 17.11. klo 12.34)
6. [Puhelin saattoi estää osan vaaratiedotteista – ministeriö: Tositilanteessa näin ei pitäisi käydä](https://yle.fi/a/74-20257539) (Yle, 17.11. klo 18.04)

### Kiinteistöliiton kysely: alle puolet taloyhtiöistä on alkanut selvittää parvekkeiden turvallisuutta

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/kiinteistoliiton-kysely-alle-puolet-taloyhtioista-on-alkanut

Kiinteistöliiton lokakuussa teettämän kyselyn mukaan vain alle puolet vastanneista taloyhtiöistä on alkanut selvittää parvekkeiden turvallisuutta.[1] Kyselyyn vastasi yli 3 000 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä.[1] Kiinteistöliitto kertoi olevansa pettynyt taloyhtiöiden aktiivisuuteen riskiparvekkeiden turvallisuuden selvittämisessä.[1]

Tarkemmin:

Kiinteistöliiton rakennusteknisen asiantuntijan Anssi Väätäisen mukaan riskiparvekkeiden tarkkaa määrää on vaikea selvittää.[1]

Väätäinen arvioi, että lasikaiteellisia parvekkeita voi olla helposti puoli miljoonaa, sillä 2000-luvulla on rakennettu arviolta 700 000–800 000 uutta kerrostalohuoneistoa.[1]

Kyselyn mukaan selvittämistä ovat hidastaneet muun muassa kustannuskysymykset ja epätietoisuus.[1]

Väätäinen muistutti, että kiinteistön omistaja vastaa siitä, että rakennusta on turvallista käyttää.[1]

Kiinteistöliitto aikoo lähiaikoina purkaa epäselvyyksiä esimerkiksi siitä, kuka tarkastuksia voi tehdä ja mitä niihin kuuluu.[1]

Satakunnan isännöitsijäyhdistyksen puheenjohtajan Peter Hillmanin mukaan Porissa on tehty riskiparvekkeiden eteen jo paljon töitä.[1]

Tausta:

Viime vuosina Suomessa on sattunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, kun parvekkeiden rakenteet ovat pettäneet.[1]

Tämän vuoksi parvekkeet, joissa putoamissuojana on käytetty lasia tai sementtikuitulevyä, on määritelty riskiparvekkeiksi.[1]

Onnettomuustutkintakeskuksen testien mukaan sementtikuitulevyt eivät tarjoa riittävää putoamissuojaa, ja levyn pettämiseen riittää pienen lapsen törmäys.[1][2]

Lähteet:
1. [Suomessa voi olla satoja tuhansia riskiparvekkeita – Kiinteistöliiton kysely: alle puolet taloyhtiöstä ryhtynyt toimeen](https://yle.fi/a/74-20257316) (Yle, 17.11. klo 7.04)
2. [Otkes: Parvekekaiteiden sementtikuituiset levyt eivät suojaa putoamiselta](https://yle.fi/a/74-20227237) (Yle, 21.5. klo 13.12)

### Helsingin käräjäoikeus vangitsi 17-vuotiaan pojan terrorismirikoksen valmistelusta epäiltynä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/helsingin-karajaoikeus-vangitsi-17-vuotiaan-pojan-terrorismi

Helsingin käräjäoikeus vangitsi lauantaina 17-vuotiaan pojan todennäköisin syin epäiltynä terrorismirikoksen valmistelusta.[1] Rikoksen epäillään tapahtuneen Helsingissä 2. marraskuuta, mutta tekoaika voi vielä tarkentua tutkinnan edetessä.[1]

Tarkemmin:

Tutkinnanjohtaja Tommi Lehtosen mukaan poliisi selvittää, kuinka konkreettinen suunnitelma pojalla oli.[1]

Epäily liittyy Lehtosen mukaan siihen, että poika olisi mahdollisesti laatinut suunnitelmaa terrorismirikoksen tekemiseksi.[1]

Lehtonen ei ota kantaa siihen, onko pojalla ollut tai onko hän yrittänyt hankkia aseita tai muita vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita.[1]

Poikaa on kuulusteltu kerran, ja hän on ollut Lehtosen mukaan suhteellisen yhteistyöhaluinen.[1]

Poliisi tai pojan avustaja Joonia Streng eivät kommentoineet, kiistääkö poika syyllistyneensä rikokseen.[1]

Lehtosen mukaan muita ei ole syytä epäillä osallisiksi, eikä yhteyttä ole löytynyt Puolassa epäiltyyn kahden alaikäisen terrorismirikoksen valmisteluun.[1]

Tausta:

Poikaa ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta.[1]

Terrorismirikoksen valmistelu voi rikoslain mukaan tarkoittaa myös sellaisen esineen tai aineen hankkimista tai hallussapitoa, jolla voidaan aiheuttaa vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.[1]

Rikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta.[1]

Lähteet:
1. [Alaikäinen poika vangittiin terrorismirikoksesta – motiiviksi epäillään uskontoon liittyvää ääriajattelua](https://yle.fi/a/74-20257357) (Yle, 17.11. klo 8.15)

### Simon Ekpa vapautui – apulaisvaltakunnansyyttäjä hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/simon-ekpa-vapautui-apulaisvaltakunnansyyttaja-hakee-valitus

Lahtelainen Simon Ekpa pääsi vapauteen istuttuaan oikeuden hänelle määräämän vankeusajan.[1] Apulaisvaltakunnansyyttäjä on hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta Ekpan terrorismirikostuomiosta.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjä hakee kovempaa tuomiota ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä siihen, miten terrorismirikoksia arvioidaan.[1]

Ekpan avustajana hovioikeudessa ollut Tommi Heinonen kertoi, että myös Ekpa aikoo todennäköisesti hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.[1]

Heinonen ei ollut keskustellut Ekpan kanssa tämän vapauduttua eikä kommentoinut asiaa tarkemmin.[1]

Tausta:

Käräjäoikeus tuomitsi Ekpan kuudeksi vuodeksi vankeuteen, ja Itä-Suomen hovioikeus alensi tuomion neljään vuoteen.[1]

Ekpa katsottiin syylliseksi terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen ja terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta.[1]

Tuomioissa Ekpan katsottiin edistäneen Kaakkois-Nigeriassa sijaitsevan Biafran alueen itsenäistymistä laittomin keinoin vuosina 2021–2024.[1]

Lähteet:
1. [Simon Ekpa vapautui – syyttäjä on hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta](https://yle.fi/a/74-20257468) (Yle, 17.11. klo 13.11)

### Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa valituista 55 prosenttia kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/evankelis-luterilaisen-kirkon-seurakuntavaaleissa-valituista

Vaalikoneen tuloksen mukaan seurakuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden enemmistö kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä kaikissa seurakunnissa.[1] Kysymykseen vastasi 4 631 valituksi tullutta.[1] Heistä 55 prosenttia oli täysin tai jokseenkin vihkimisen kannalla, 34 prosenttia eri mieltä ja 11 prosenttia ei osannut vastata.[1]

Tarkemmin:

Vaalikoneessa kysyttiin myös, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi eduskuntavaaleissa, ja 26 prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa.[1]

Keskustan jälkeen eniten kannatusta sai kokoomus 14 prosentilla, ja SDP ja kristillisdemokraatit olivat noin 10–11 prosentin tuntumassa.[1]

Luvuissa korostuvat pienet paikkakunnat, joten ne eivät sellaisenaan vastaa koko kirkon valtasuhteita.[1]

Kirkon sisäisistä liikkeistä läheisimmäksi koettiin Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys SLEY 12 prosentilla ja Tulkaa kaikki -liike 8 prosentilla.[1]

Tiedot perustuvat osin keskeneräiseen tulokseen.[1]

Seurakunnissa täytetään kaikkiaan 6 829 paikkaa, mutta eri henkilöitä valitaan vähemmän, koska moni tuli valituksi kahteen toimielimeen.[1]

Tausta:

Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2022 äänestysaktiivisuus oli 12,7 prosenttia.[1]

Vuoden 2018 tasoon, 14,4 prosenttiin, ei nyt päästy.[1]

Lähteet:
1. [Yli puolet seurakuntavaaleissa valituista suhtautuu myönteisesti samaa sukupuolta olevien vihkimiseen](https://yle.fi/a/74-20257307) (Yle, 17.11. klo 15.03)

### Lapin poliisi paljasti laajan laittomien sähkösavukkeiden kaupan Rovaniemellä – suurin osa ostajista alaikäisiä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/lapin-poliisi-paljasti-laajan-laittomien-sahkosavukkeiden-ka

Lapin poliisi tutkii laajaa laittomien sähkösavukkeiden eli vapejen kauppaa Rovaniemellä.[1] Poliisi epäilee, että kaupungissa on välitetty 2 000–3 000 laitonta sähkösavuketta.[1] Esitutkinnassa on ollut kiinniotettuna tai pidätettynä yhteensä seitsemän 17–19-vuotiasta epäiltyä.[1]

Tarkemmin:

Rikoskomisario Tuomo Seikkulan mukaan kyse on muutaman hengen kaveriporukoista, jotka pyörittivät kauppaa yhdessä viestisovelluksissa.[1]

Kaupoista sovittiin poliisin mukaan esimerkiksi Snapchatissa, Signalissa ja Telegramissa.[1]

Poliisin alustava arvio rikoshyödystä on noin 50 000 euroa ja veroseuraamuksista 16 000–20 000 euroa.[1]

Kolmen suurimman myyntiryhmän toiminta päättyi, mutta Seikkulan mukaan uusia myyjiä ilmaantuu nopeasti.[1]

Poliisi epäilee, että epäillyt tilasivat myös alkoholia, jota välitettiin alaikäisille, ja selvittää ostajien osuutta loppuvuoden aikana.[1]

Tausta:

EU:ssa kuluttajille myytävän sähkösavukenesteen nikotiinipitoisuus saa olla enintään kaksi prosenttia eli 20 milligrammaa millilitrassa.[1]

Lapin poliisin mukaan tapaus on ainutlaatuinen koko Suomen mittapuulla.[1]

Sähkösavukkeiden laiton kauppa rehottaa ympäri maan, mutta poliisi ei ole aiemmin tiedottanut yhtä suurista tutkinnoista.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi paljasti Lapissa tuhansia myrkkyvapeja myyneen nuorisojoukon – suurin osa ostajista alaikäisiä](https://yle.fi/a/74-20257383) (Yle, 17.11. klo 9.59)

### Rahapelifirmat tarjoavat vaikuttajille suuria summia mainonnasta – suurin osa ehdotuksista laittomia

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/rahapelifirmat-tarjoavat-vaikuttajille-suuria-summia-mainonn

Suomalaisvaikuttajia houkutellaan suurilla rahasummilla mainostamaan rahapelejä, mutta suurin osa ehdotuksista on laittomia.[1] Rahapeliyhtiöiden yhteydenotot ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.[1] Vaikuttaja Ninni Riuttula kertoi videollaan kuulleensa vaikuttajista, joille on tarjottu 100 000 euron arvoisia yhteistöitä.[1]

Tarkemmin:

Ensimmäisessä viestissä ei tyypillisesti kerrota palkkiosta eikä edes siitä, että kyse on rahapelien mainostamisesta, ja yhteydenotot tulevat usein ulkomaisilta mainostoimistoilta.[1]

Nykyinen laki kieltää vaikuttajia mainostamasta rahapelejä, ja sama linja jatkuu uudessa rahapelilaissa.[1]

Uusi laki sallii kuitenkin sponsoroinnin Suomessa toimiluvan saaneiden yhtiöiden kanssa, jos yleisö on täysi-ikäistä.[1]

Poliisihallituksen ylitarkastaja Johanna Kultalahden mukaan sponsoroitu saa näyttää logon tai mainita yhtiön, mutta linkit pelisivustoille ja pelisuositukset ovat kiellettyjä.[1]

Rikkomuksista voi seurata uhkasakko myös yksittäiselle vaikuttajalle, ja vaikuttajien uhkasakot ovat olleet tyypillisesti 15 000–100 000 euroa.[1]

Tausta:

Veikkauksen yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Suomessa päättyy heinäkuussa uuden rahapelilain tullessa voimaan.[2]

Toimilupaa Suomen pelimarkkinoille on hakenut ainakin 75 yhtiötä, joista suurin osa on rekisteröity Maltalle.[2]

Veikkaus on käyttänyt mainontaan ja urheilusponsorointiin vuosittain noin 25 miljoonaa euroa, kun EHYT ry:n Riitta Matilaisen mukaan koko markkinalla arvioidaan käytettävän ensi vuonna 200–250 miljoonaa euroa.[2]

Suomalaiset pelaavat ulkomaisilla sivustoilla yli 500 miljoonalla eurolla vuodessa, ja uudistuksella pelaamista pyritään ohjaamaan valvotulle markkinalle.[1]

Lähteet:
1. [Rahapelifirmat kosiskelevat vaikuttajia suurilla summilla: ”Ne olisivat urani hautajaisrahat”](https://yle.fi/a/74-20257294) (Yle, 17.11. klo 18.00)
2. [Uhkapelien ”mainostsunami” vyöryy pian Suomeen – peliongelmaisten apua ajetaan alas samaan aikaan](https://yle.fi/a/74-20248213) (Yle, 30.9. klo 19.41)

### THL: Pohjanmaalla maan suurimmat ja Keski-Pohjanmaalla pienimmät tarpeeseen suhteutetut sote-kustannukset

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/thl-pohjanmaalla-maan-suurimmat-ja-keski-pohjanmaalla-pienim

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailun mukaan Pohjanmaan hyvinvointialueella on palvelutarpeeseen suhteutettuna maan suurimmat sote-kustannukset.[1] Naapurialueella Keski-Pohjanmaalla kustannukset ovat vastaavasti maan pienimmät.[1] THL julkaisi valtakunnallisen arvionsa hyvinvointialueiden eroista marraskuun alkupuolella.[1]

Tarkemmin:

Kinnusen mukaan laskelmien osoittama hoidontarpeen selvä lasku Pohjanmaalla ei pidä paikkaansa, ja muiden alueiden tarpeen kasvu laskee Pohjanmaan rahoitusosuutta.[1]

Pohjanmaan ero on tarpeeseen pohjautuvassa vertailussa kaventunut vuodesta 2022 yli viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin.[1]

Alueen kaksikielisyys, suuri vieraskielisen väestön osuus ja saaristo nostavat kustannuksia, vaikka väestö on tilastojen mukaan Suomen terveintä.[1]

Asukaskohtaisissa kustannuksissa Pohjanmaa on Kinnusen mukaan lähellä Manner-Suomen keskiarvoa.[1]

Komulainen pitää Soiten pieniä kustannuksia odotettuina, koska taloutta on tasapainotettu kolme vuotta.[1]

Tausta:

Hyvinvointialueiden kustannuksia seurataan kahdella tavalla, asukaskohtaisesti ja palvelutarpeeseen nähden.[1]

Tarvevakioidut kustannukset kertovat kustannusten suhteesta laskennalliseen palvelutarpeeseen, eivät suoraan siitä, tuottaako alue palvelunsa kalliilla vai halvalla.[1]

THL:n arvion mukaan hyvinvointialueiden väliset erot taloudessa, palvelutarpeessa ja palvelujen saatavuudessa kasvavat, mikä uhkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.[2]

Lähteet:
1. [THL:n arvio: sote-kustannukset Pohjanmaalla maan suurimmat, Keski-Pohjanmaalla pienimmät – katso oman maakuntasi tilanne](https://yle.fi/a/74-20256618) (Yle, 17.11. klo 10.12)
2. [Soten säästökuuri osuu lapsiin, vammaisiin ja vanhuksiin – THL löysi suuria puutteita palveluissa](https://yle.fi/a/74-20254645) (Yle, 4.11. klo 0.01)

### STT:n pelastamista yrittävä työryhmä kuultiin eduskunnassa – Jouko Jokinen toivoo nopeaa selvityshenkilöä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/stt-n-pelastamista-yrittava-tyoryhma-kuultiin-eduskunnassa-j

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kuuli uutistoimisto STT:n pelastamista yrittävää työryhmää.[1] Työryhmään kuuluva Ylen entinen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toivoi, että hyvin nopeasti nimettäisiin selvityshenkilö selvittämään, miten STT:n toiminta voisi jatkua.[1] Jokisen mukaan poliitikkojen suhtautuminen pelastusyritykseen on ollut myönteistä, ja päättäjät ymmärtävät STT:n merkityksen.[1]

Tarkemmin:

Jokinen arvioi, ettei STT:n pelastaminen onnistu ilman valtiontukea, mutta vaadittu rahasumma ei ole suuri.[1]

Jokisen lisäksi ryhmässä ovat journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori, dosentti Heikki Hellman sekä emeritusprofessorit Kaarle Nordenstreng ja Hannu Nieminen.[1]

Jokisen mukaan ryhmän jäsenet työskentelevät ilman korvausta.[1]

Jokisen mielestä säätiö voisi olla hyvä hallintomalli, mutta riittävän pääoman keräämiseen ei ole aikaa, joten toinen vaihtoehto olisi julkisoikeudellinen yhdistys.[1]

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on todennut, ettei STT:n palveluille ollut riittävästi kysyntää, kun taas Jokisen mukaan uutisten tukkumyynti on osa kansallista infraa.[1]

Tausta:

Viime vuonna STT:n liikevaihto oli 13 miljoonaa euroa ja tulos 1,4 miljoonaa euroa tappiollinen.[1]

Valtio päätti helmikuussa STT:lle 1,05 miljoonan euron kertaluontoisesta tuesta.[1]

Lähteet:
1. [Jouko Jokiselta uutta tietoa STT:n pelastusoperaatiosta: ”Toivon, että pian nimetään selvityshenkilö”](https://yle.fi/a/74-20257390) (Yle, 17.11. klo 15.46)

### Adlercreutz: Vantaan kirjastossa palkatta työskennelleen opiskelijan olisi pitänyt siirtyä oppisopimukseen

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/adlercreutz-vantaan-kirjastossa-palkatta-tyoskennelleen-opis

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan Ramona Nurmisen tapaus ei vastaa koulutussopimuksen tarkoitusta.[1] Nurminen on työskennellyt pian 1,5 vuotta ilman palkkaa Vantaan Martinlaakson kirjastossa koulutussopimuksella.[1] Adlercreutz on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa samaa mieltä siitä, että Nurmisen olisi pitänyt siirtyä palkalliseen oppisopimukseen.[1]

Tarkemmin:

Adlercreutzin mukaan koulutussopimus on tarkoitettu lyhyempiin jaksoihin, viikosta muutamaan kuukauteen.[1]

Hänen mukaansa lainsäädännössä on aikataulusyistäkin kyse pikemminkin hallitusohjelmakysymyksestä.[1]

Adlercreutz sanoi, ettei tiedä, kuinka laaja ilmiö on.[1]

Nurminen opiskelee Keudassa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa ja kokee tekevänsä samaa työtä kuin kirjaston palkatut työntekijät.[1]

Ammatillinen oppilaitos Keuda ja Vantaan kirjasto ovat kertoneet, ettei opiskelijaa ole käytetty ilmaisena työvoimana.[1]

Tausta:

Koulutussopimus ei ole työsuhde, ja sen kestosta sopivat työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.[2]

Keudan opettajan Inka Jousean mukaan tyypillinen aika työpaikalla on noin vuosi.[2]

Nurminen saa 673 euroa yleistukea ja asumistuen, ja elämiseen jää vuokran jälkeen noin 500 euroa.[2]

Opetushallituksen mukaan viime vuonna valmistui noin 40 000 koulutussopimuksella opiskellutta.[2]

Lähteet:
1. [Nuori nainen työskentelee 1,5 vuotta ilman palkkaa – ministerin mukaan olisi pitänyt siirtyä oppisopimukseen](https://yle.fi/a/74-20257517) (Yle, 17.11. klo 16.55)
2. [Ramona Nurminen on töissä kirjastossa 1,5 vuotta ilman palkkaa: ”Minua käytetään hyväksi”](https://yle.fi/a/74-20253556) (Yle, 16.11. klo 5.35)

### Neljä kajaanilaisen kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijää oikeudessa – kaikki kiistävät syytteet

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/nelja-kajaanilaisen-kehitysvammaisten-asumisyksikon-tyonteki

Kainuun käräjäoikeudessa käsiteltiin asiaa, jossa neljää Kajaanin Rajamiehentien kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijää epäillään asukkaisiin kohdistuneista rikoksista.[1] Kahta työntekijää epäillään pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, yhtä kunnianloukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ja yhtä pakottamisesta sekä kunnianloukkauksesta.[1] Jokainen työntekijöistä on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjän mukaan yksi työntekijä on kutsunut asukasta kuin koiraa, ja toinen on sanonut asukkaan selän olevan karvainen kuin apinalla.[1]

Syyttäjän mukaan yksi työntekijä on työntänyt asukkaan seinään ja painanut häntä siinä 15–20 sekunnin ajan.[1]

Työntekijä myöntää ottaneensa asukasta olkapäistä kiinni ja taluttaneensa tätä, mutta kiistää väkivallan käytön.[1]

Puolustuksen mukaan vartija tulkitsi tilanteen kommunikoinnin väärin, ja asukas pitää koskettelusta.[1]

Tausta:

Viranomaisten mukaan epäillyt rikokset tapahtuivat Kainuun hyvinvointialueen Rajamiehentien asumisyksikössä syksyllä 2025 ja kuluvan vuoden alkupuolella.[1]

Rikostutkinta alkoi toukokuussa, kun hyvinvointialue otti yhteyttä poliisiin henkilökunnan epäasiallista käytöstä koskevien epäilyjen vuoksi.[1]

Tapahtumat johtivat hyvinvointialueella kahden työntekijän työsuhteen päättämiseen ja varoitukseen kuudelle työntekijälle.[2]

Yksikössä on käytetty kehitysvammaisiin asukkaisiin myös turvasumutinta, mitä hyvinvointialue perusteli hoitohenkilökunnan turvallisuudella.[3]

Lähteet:
1. [Työntekijöitä epäillään kehitysvammaisiin kohdistuneista rikoksista Kajaanissa – todistaja: kohteli kuin koiraa](https://yle.fi/a/74-20257184) (Yle, 17.11. klo 8.30)
2. [Yle sai uutta tietoa asumisyksiköstä, jossa käytettiin turvasumutinta: vammaisia on härnätty, halvennettu ja uhkailtu](https://yle.fi/a/74-20242248) (Yle, 21.8. klo 13.23)
3. [Hoitajat ovat käyttäneet turvasumutinta kehitysvammaisiin](https://yle.fi/a/74-20241888) (Yle, 20.8. klo 8.04)

### Kymmentä epäillään rikoksesta Oulun palvelusuhdepäällikön irtisanomisessa – joukossa kaupunginjohtaja Alatossava

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/kymmenta-epaillaan-rikoksesta-oulun-palvelusuhdepaallikon-ir

Poliisin mukaan kymmentä henkilöä epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä ja työsyrjinnästä Oulun entisen palvelusuhdepäällikön Mauri Mikkolan irtisanomisessa.[1] Epäiltyjen joukossa on irtisanomisesta päätöksen tehnyt kaupunginjohtaja Ari Alatossava.[1] Poliisi kertoi siirtäneensä asian syyteharkintaan.[1]

Tarkemmin:

Epäiltyinä on myös irtisanomista valmistellut kaupungin lakimies.[1]

Lisäksi epäiltyjä ovat kaupunginhallituksen jäsenet, jotka äänestivät irtisanomisen puolesta oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.[1]

Poliisin mukaan on epäiltävissä, että Mikkolaan kohdistettiin työsyrjintää, koska hän puuttui kokemiinsa työyhteisön epäkohtiin.[1]

Epäillyt ovat poliisin mukaan kiistäneet esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen.[1]

Epäiltyjen mukaan irtisanomiselle oli asiallinen ja painava syy.[1]

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) on kertonut olevansa epäiltynä virkarikoksesta.[1]

Tausta:

Mikkola irtisanottiin tammikuussa 2025.[1]

Kaupunki perusteli irtisanomista luottamuspulalla.[1]

Mikkola oli tehnyt poliisille tutkintapyyntöjä useista kaupungin johdossa olleista henkilöistä.[1]

Kaupungin näkemyksen mukaan Mikkola rikkoi lojaliteettivelvoitettaan.[1]

Lähteet:
1. [Kymmentä henkilöä epäillään rikoksesta Oulun entisen palvelusuhdepäällikön irtisanomisessa – joukossa kaupunginjohtaja](https://yle.fi/a/74-20257495) (Yle, 17.11. klo 14.18)

### Lapin käräjäoikeus tuomitsi merilappilaisen ravintolan yrittäjäveljekset kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/lapin-karajaoikeus-tuomitsi-merilappilaisen-ravintolan-yritt

Lapin käräjäoikeus on tuominnut merilappilaisen ravintolan yrittäjäkaksikon kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.[1] Oikeuden mukaan ravintolaa pyörittäneet veljekset käyttivät vuosien ajan hyväkseen kolmen ulkomaalaistaustaisen työntekijän heikkoa asemaa, kielitaidottomuutta ja riippuvuutta työpaikasta.[1] Oikeus tuomitsi veljeksille päiväsakkoja ja velvoitti heidät maksamaan työntekijöille yhteensä tuhansia euroja korvauksia kärsimyksestä ja oikeudenkäyntikuluista.[1]

Tarkemmin:

Yksi omistajista uhkasi peruuttaa työntekijän työperäisen oleskeluluvan, jos tämä ei jatkaisi ravintolassa vähintään kahta vuotta tai maksaisi omistajalle 3 000 euroa.[1]

Oikeuden mukaan työntekijän oleskeluoikeus sidottiin käytännössä työsuhteen jatkumiseen, mikä teki hänestä täysin riippuvaisen työnantajastaan.[1]

Omistajat jättivät oikeuden mukaan maksamatta ilta- ja sunnuntailisät, estivät lakisääteiset vuosilomat ja huusivat työntekijöille.[1]

Käräjäoikeuden mukaan työntekijät eivät osanneet suomea eivätkä tunteneet Suomen työlainsäädäntöä, ja omistajat hyödynsivät tätä tietoisesti.[1]

Yksi työntekijöistä kertoi tienneensä palkkansa olevan laskettu väärin, mutta hän ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi potkujen pelossa.[1]

Lähteet:
1. [Veljekset käyttivät vuosia hyväkseen kielitaidottomia työntekijöitä: epäsivät lomat, kiristivät ja maksoivat liian vähän](https://yle.fi/a/74-20257493) (Yle, 17.11. klo 14.27)

### Entistä satakuntalaista poliisimiestä epäillään seksuaalirikoksista hierojan sivutoimessa

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/entista-satakuntalaista-poliisimiesta-epaillaan-seksuaalirik

Satakuntalaisen entisen poliisimiehen epäillään syyllistyneen lukuisiin seksuaalirikoksiin, kun hän toimi vapaa-aikanaan sivutoimisesti hierojana.[1] Tapaus siirrettiin syyteharkintaan valtakunnansyyttäjän toimistoon.[1]

Tarkemmin:

Esitutkinnassa juttua tutkittiin rikosniminkkeillä raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen kajoaminen.[1]

Tekojen epäillään tapahtuneen hierontojen yhteydessä tammikuusta 2020 helmikuuhun 2026.[1]

Asianomistajina on kuusi täysi-ikäistä henkilöä.[1]

Epäilty kiistää syyllistyneensä rikokseen.[1]

Tausta:

Miehellä oli Lounais-Suomen poliisilaitoksen myöntämä sivutoimilupa hierojana toimimiseen.[1]

Lähteet:
1. [Entistä poliisimiestä epäillään useista seksuaalirikoksista – rikosten epäillään tapahtuneen hierojan sivutoimessa](https://yle.fi/a/74-20257526) (Yle, 17.11. klo 15.43)

### Kokkola pidätti Turkissa lomailleen Isokylän koulun rehtorin virastaan toistaiseksi

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/kokkola-pidatti-turkissa-lomailleen-isokylan-koulun-rehtorin

Kokkolan kaupunki on pidättänyt Turkissa lomailleen Isokylän koulun rehtorin väliaikaisesti virasta.[1] Kaupungin mukaan rehtori ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole palaamassa työhön lomansa päättyessä.[1] Rehtoriin ei ole saatu yhteyttä.[1]

Tarkemmin:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Ronnie Djupsund on ollut yhteydessä rehtorin valtuuttamaan edustajaan.[1]

Lain mukaan viranhaltija voidaan pidättää virantoimituksesta, jos hän ei itsestään johtuvasta syystä voi hoitaa virkatehtäviään asianmukaisesti.[1]

Koulutyö Isokylän koululla jatkuu normaalisti, ja vs. rehtorina toimii vararehtori Virpi Vuolteenaho.[1]

Viestintäpäällikkö Päivi Korpisalon mukaan kaupungilla ei ole tietoa siitä, että rehtori olisi pidätetty Turkissa, kuten mediassa on kerrottu.[1]

Korpisalon mukaan kaupunki on täysin julkisuudessa olevan tiedon varassa.[1]

Ulkoministeriö ei kertonut asiasta enempää, koska konsuliasiat ovat salassa pidettäviä eikä se kommentoi yksittäistä henkilöä koskevia tietoja.[1]

Tausta:

Kaupunki tiedotti rehtorin tilanteesta ensimmäisen kerran 13. marraskuuta.[1]

Tuolloin kaupunki totesi, että rehtori oli vuosilomalla eikä julkisuudessa esillä ollut asia liity hänen viranhoitoonsa.[1]

Ulkoministeriön mukaan Suomen edustusto pyrkii varmistamaan, että ulkomailla vapautensa menettänyt saa tarvittaessa oikeusavustajan ja tulkin.[1]

Edustustot eivät voi puuttua rikostutkintaan tai tuomioistuimen toimintaan ulkomailla.[1]

Lähteet:
1. [Kokkola tiedottaa Turkissa lomailleen rehtorin tapauksesta: kaupunki on pidättänyt hänet virasta toistaiseksi](https://yle.fi/a/74-20257489) (Yle, 17.11. klo 16.32)

### Viranomaiset selvittävät Kemijärven yhteismetsän hakkuita Kapustan suunnitellun pumppuvoimalan lähellä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/viranomaiset-selvittavat-kemijarven-yhteismetsan-hakkuita-ka

Lupa- ja valvontavirasto sekä Metsäkeskus selvittävät, onko Kemijärven yhteismetsän Kapustan alueen hakkuissa rikottu luonnonsuojelulakia ja metsälakia.[1] Viranomaiset selvittävät myös, onko poliisille syytä tehdä rikosilmoitus mahdollisista ympäristörikoksista.[1] Virastojen mukaan selvitykset valmistuvat vuoden loppuun mennessä.[1]

Tarkemmin:

Juujärvi kävi alueella kesällä ja ilmoitti havainnoistaan viranomaisille. Hänen mukaansa hakkuut ulottuvat liian lähelle puroja, noroja ja lähteitä.[1]

Suomen luonnonsuojeluliitto selvittää, onko hakkuissa rikottu FSC-sertifikaattia.[1]

Liiton Tuuli Hakulisen mukaan näyttää siltä, ettei osia hakkuualueista ole tunnistettu suoksi ja louhikkometsäksi, joilla sertifikaatin mukaan ei hakata.[1]

Puikon mukaan avohakkuun koko on kaksi hehtaaria, ja se on osa noin 48 hehtaarin aluetta, jossa on muun muassa harvennettu metsää.[1]

Puikon mukaan hakkuissa otettiin huomioon viranomaisilta saadut ja muut olemassa olevat luontokohdetiedot.[1]

Puikon mukaan yhteismetsällä ja Suomen Voimalla on alueesta varaussopimus ja kiinteistökaupan esisopimus, mutta Suomen Voimalla ei ole oikeutta hakata alueella ennen hankkeen toteutumista.[1]

Tausta:

Hakkuut Kemijärven yhteismetsän Kapustan palstalla tehtiin syksyllä 2024.[1]

Kapustan pumppuvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointi eli yva oli vielä kesken, ja sen arvioitiin valmistuvan ennen vuodenvaihdetta.[1]

Yva on lain mukaan tehtävä isoissa hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa.[1]

Viime aikoina on paljastunut muitakin ympäristötuhoja, kuten Googlen hakkuut Muhoksella, lettorikkotuhot Savukosken Soklissa ja raakkujen yliajot Suomussalmella.[1]

Lähteet:
1. [Tomi Juujärvi näki hakkuualueella yliajettuja lähteitä ja kukkia – nyt viranomaiset tutkivat, rikottiinko paikalla lakia](https://yle.fi/a/74-20256650) (Yle, 17.11. klo 7.46)

### Hampaanpoiston jälkeen kuollut mies – erikoishammaslääkäriä ja sairaanhoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/hampaanpoiston-jalkeen-kuollut-mies-erikoishammaslaakaria-ja

Syyttäjän mukaan erikoishammaslääkäri ja sairaanhoitaja aiheuttivat potilaan kuoleman huolimattomuuttaan.[1]

Tarkemmin:

Syyttäjän mukaan erikoishammaslääkäri ei arvioinut leikkauksen riskejä miestä hoitaneen lääkärin kanssa, ei tarkistanut veren hyytymistekijäarvoja eikä ohjeistanut jälkihoidosta.[1]

Sairaanhoitaja ei syyttäjän mukaan kartoittanut potilaan tilannetta riittävän tarkasti eikä ohjannut häntä päivystykseen.[1]

Erikoishammaslääkärin asianajajan Ville-Veikko Sallisen mukaan operaatio meni hyvin, eikä mies vuotanut toimenpiteen aikana juuri ollenkaan.[1]

Sairaanhoitajan asianajajan Markku Korvenmaan mukaan puhelun aikana ei tullut ilmi, että verenvuoto oli runsasta ja jatkunut jo useita päiviä.[1]

Puolustusten mukaan miehellä oli ollut mahdollisuus lähteä terveyskeskukseen, mutta hän ei lähtenyt.[1]

Syytettyjen ammatinharjoittamisoikeuksia ei ole rajoitettu, eikä kummallakaan ole rikosasioita viimeisen kymmenen vuoden ajalta.[1]

Tausta:

Mies käytti veren hyytymistä estävää lääkitystä, ja syyttäjän mukaan molemmat syytetyt tiesivät siitä.[1]

Mies soitti 6.10.2021 päivystysapuun suun verenvuodon vuoksi, ja puheluun vastasi syytetty sairaanhoitaja.[1]

Mies kuoli kotonaan 7.10.2021.[1]

Lähteet:
1. [Viisaudenhampaan poistossa ollut mies kuoli – kahta syytetään kuolemantuottamuksesta](https://yle.fi/a/74-20257386) (Yle, 17.11. klo 11.08)

### Outokummun kuolonkolarin nuorelle kuljettajalle vuosi ja 11 kuukautta ehdollista vankeutta

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/outokummun-kuolonkolarin-nuorelle-kuljettajalle-vuosi-ja-11

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Outokummussa viime vuoden lokakuussa kuolonkolarin ajaneen 18-vuotiaan miehen vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[1] Lisäksi hänet tuomittiin 90 tunnin yhdyskuntarangaistukseen.[1] Tuomio tuli rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja neljästä törkeästä vammantuottamuksesta.[1]

Tarkemmin:

Mies oli tekoaikaan 17-vuotias.[1]

Syyttäjä vaati hänelle 2–3 vuoden ehdotonta vankeutta nuorena henkilönä tehdyistä rikoksista.[1]

Mies kiisti osan syytteistä.[1]

Hänellä oli ikäpoikkeusluvalla myönnetty B-luokan ajo-oikeus.[1]

Tuomiosta voi valittaa.[1]

Tausta:

Onnettomuus tapahtui perjantai-iltana kahdeksan aikaan Kuusjärventien ja Keretintien risteyksessä, kun nuori kuljettaja törmäsi vastaantulevaan henkilöautoon.[1]

Toista autoa kuljettanut 75-vuotias mies kuoli tapahtumapaikalle, ja hän oli autossa yksin.[1][2]

Nuoren kuljettajan kyydissä oli neljä 16–18-vuotiasta nuorta, joista yksi sai muun muassa vaikean aivovamman.[3]

Kuljettajan veren alkoholipitoisuus oli 0,85 promillea.[3]

Lähteet:
1. [Outokummun kuolonkolarin 17-vuotiaalle kuljettajalle lähes kaksi vuotta ehdollista vankeutta](https://yle.fi/a/74-20257524) (Yle, 17.11. klo 15.57)
2. [Outokummun kuolonkolarissa toisen auton kuljettaja oli 17-vuotias](https://yle.fi/a/74-20186787) (Yle, 6.10. klo 9.23)
3. [17-vuotias nuorukainen ajoi räikeää ylinopeutta Outokummussa: yksi kuoli ja useita loukkaantui, syyttäjä vaatii ehdotonta vankeutta](https://yle.fi/a/74-20253368) (Yle, 29.10. klo 11.16)

### Turun Mikaelinkirkon ulko-ovi sytytettiin tuleen – poliisi tutkii tapausta törkeän tuhotyön yrityksenä

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/turun-mikaelinkirkon-ulko-ovi-sytytettiin-tuleen-poliisi-tut

Turun Mikaelinkirkon ulko-ovi sytytettiin palamaan tiistain vastaisena yönä.[1] Kirkon murto- ja savuhälyttimet hälyttivät vartiointiliikkeen ja pelastuslaitoksen paikalle noin kello yhden aikaan, ja pelastuslaitos sai palon sammutettua.[1][2] Poliisi tutkii tapausta törkeän tuhotyön yrityksenä.[1]

Tarkemmin:

Palon sytyttäneen henkilön epäillään saapuneen kirkolle noin kello 00.50.[1]

Poliisi pyytää havaintoja kirkon ympäristössä yöllä liikkuneilta ja kertoi saaneensa jo yhteydenottoja.[1][2]

Ovessa on arviolta metrin korkuinen hiiltynyt alue, ja kirkon sisälle pääsi jonkin verran savua.[1]

Seurakunnan mukaan sisätilat eivät vaurioituneet, mutta savun hajua poistetaan laitteilla ja tuulettamalla.[1]

Kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan kyse on tuhopoltosta, ja ovi pyritään kunnostamaan entiselleen.[2]

Kirkko oli tiistaina suljettuna, mutta muuten seurakunnan toiminta jatkuu normaalisti.[2]

Lähteet:
1. [Kirkon ulko-ovi sytytettiin palamaan Turussa – poliisi pyytää vihjeitä](https://yle.fi/a/74-20257367) (Yle, 17.11. klo 8.49)
2. [Mikaelinkirkon läheltä löytyi polttonestepullo ja tekstiilejä – poliisi on saanut jo yhteydenottoja](https://yle.fi/a/74-20257438) (Yle, 17.11. klo 13.36)

### Afrohiuksiin perehtyneitä kampaajia on maakunnissa vähän – hiusalan tutkinnon voi suorittaa koskematta afrohiuksiin

https://seeste.fi/2026-11-18/kotimaa/afrohiuksiin-perehtyneita-kampaajia-on-maakunnissa-vahan-hiu

Ammattioppilaitosten mukaan merkittävä osa hiusalan opiskelijoista valmistuu koskemattakaan afrohiuksiin.[1] Etnisten hiuslaatujen, kuten afrohiusten, käsittelyn osaavia kampaajia on maakunnissa edelleen vähän.[1]

Tarkemmin:

Tutkintoperusteiden mukaan opiskelijan on osattava tunnistaa eri hiuslaadut, mutta afrohiusten perusteellisempi opiskelu on koulun ja opettajan päätettävissä.[1]

Afrohiusten käsittelyn kysyntää on maakunnissa melko vähän, joten yrityksille ja oppilaitoksille ei synny painetta tarjota palveluja tai koulutusta.[1]

Koulujen mukaan oppilaitosten kampaamoissa käy harvoin afrohiuksisia asiakkaita.[1]

Turun ammatti-instituutin tiimivastaava Laura Lindholm sanoi opetuksen keskittyneen skandinaaviseen hiukseen ja näki siinä kehittämisen paikan.[1]

Stadin ammattiopiston lehtori Taneli Ylinen ei kaipaa afro-opetusta perustutkintoon, koska suurin osa kampaajista ei hänen mukaansa todennäköisesti käsittele afroa uransa aikana.[1]

Afroon erikoistunut vaasalainen kampaaja Outi Laaksonen toivoo perusopetukseen enemmän luonnonkiharan käsittelyä, jonka jälkeen vaativamman kiharan hoito olisi helpompi oppia.[1]

Tausta:

Lindholmin mukaan tutkinnon perusteissa ei määritellä afrohiuksia erikseen, vaan monimuotoisuuden huomioiminen sisältyy opetuksen toteutukseen ja sisältöihin.[1]

Syvempi osaaminen jää opiskelijan oman kiinnostuksen, työharjoittelujen ja erikoistumisen varaan.[1]

Lähteet:
1. [Osa suomalaisista joutuu ajamaan satoja kilometrejä kampaajalle, sillä afrohiusten käsittely ei kuulu hiusalan opintoihin](https://yle.fi/a/74-20254999) (Yle, 17.11. klo 19.40)

## Ulkomaat

### Ukrainan ohjus- ja drooni-isku katkaisi Krimin sillan maantieliikenteen

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/ukrainan-ohjus-ja-drooni-isku-katkaisi-krimin-sillan-maantie

Ukraina iski Kertšinsalmen eli Krimin siltaan ohjuksilla ja drooneilla maanantaina ja tiistaina.[1][2] Kremlin nimittämä Krimin kuvernööri Sergei Aksjonov vahvisti, ettei silta ole enää käytettävissä.[1] Venäjän valtiollisen median mukaan Venäjän hallitus järjesti siltaiskun vuoksi hätäkokouksen.[1]

Tarkemmin:

Videolla näkyy ukrainalainen Flamingo-risteilyohjus hetkeä ennen osumaa siltaan.[1]

Ukrainalaiskommentaattorien mukaan valtavaa teräskaarta ei voi helposti korvata.[1]

Tutkija Ilmari Käihkön mukaan iskulla on suuri symbolinen arvo, koska silta yhdistää Putinin pyhäksi paikaksi kutsuman Krimin Venäjään.[1]

Käihkön mukaan sodankäynti kiihtyy ennen rauhanneuvotteluja ja ruokkii eskalaatiota.[1]

Tausta:

Venäjä miehitti Krimin Ukrainalta helmikuussa 2014, ja 19 kilometriä pitkä silta valmistui vuonna 2018.[1][2]

Kesäkuussa 2025 sillan vedenalaisten rakenteiden tuntumassa tapahtui Ukrainan turvallisuuspalvelun operaatioon liittynyt räjähdys.[2]

Lähteet:
1. [Ukraina vaurioitti kriittisesti Krimin siltaa – tutkija pitää iskua suurena takaiskuna Putinille](https://yle.fi/a/74-20257424) (Yle, 17.11. klo 12.20)
2. [Ukraina iski Putinin ylpeydenaiheeseen – Krimin silta sitoi miehitettyä niemimaata Venäjään](https://yle.fi/a/74-20257400) (Yle, 17.11. klo 17.47)

### Presidentti Stubb: Euroopan johtajien pitäisi keskustella suoraan Putinin kanssa

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/presidentti-stubb-euroopan-johtajien-pitaisi-keskustella-suo

Presidentti Alexander Stubb sanoi Financial Timesin haastattelussa, että eurooppalaisten johtajien on puhuttava suoraan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.[1] Stubbin mukaan neuvottelut on vastuuttomasti ulkoistettu Yhdysvaltain hallinnolle.[1]

Tarkemmin:

Stubb sanoi lehdelle, että Eurooppa on ulkoistanut Venäjä-suhteidensa hoitamisen liian pitkäksi aikaa.[1]

Hänen mielestään eurooppalaisten johtajien pitäisi käydä keskusteluja Putinin kanssa, kun nyt on olemassa kehys.[1]

Lähteet:
1. [FT: Stubb kehottaa eurooppalaisia johtajia keskustelemaan Putinin kanssa](https://yle.fi/a/74-20257356) (Yle, 17.11. klo 7.24)

### Presidentti Stubb tapasi Saksan johtajat Berliinissä – sanoi Suomen pysyvän Naton jäsenenä

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/presidentti-stubb-tapasi-saksan-johtajat-berliinissa-sanoi-s

Presidentti Alexander Stubb tapasi tiistaina Berliinissä Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ja liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin.[1] Vierailun päätteeksi Stubb sanoi suomalaismedialle, että Suomi pysyy Naton jäsenenä eikä jäsenyyttä missään tapauksessa kumota.[1] Stubbin mukaan puheet jäsenyyden kumoamisesta eivät ole vakavasti otettavia.[1]

Tarkemmin:

Stubbin mukaan päivä antoi hyvän mahdollisuuden valmistella Ukrainaa tukevien maiden niin sanotun halukkaiden koalition kokousta, joka pidetään torstaina Berliinissä.[1]

Presidentin kanslian mukaan kokouksen aiheina ovat koalition maiden tuki Ukrainalle ja rauhan edistämiseksi käytävät keskustelut.[1]

Stubbin mukaan rauhantunnustelut Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi ovat edenneet ja palanneet oikeille raiteille, ja hän toivoi eurooppalaisten olevan mukana seuraavissa neuvotteluissa Venäjän kanssa.[1]

Stubb sanoi, että seuraavaksi tarvitaan aikataulu asioiden etenemiselle ja Euroopan on sovittava agendastaan.[1]

Asialistan kuusi kokonaisuutta ovat Stubbin mukaan turvatakuut, aluekysymykset, jälleenrakennus, luottamusta herättävät toimet, tulitauko ja Euroopan turvallisuus.[1]

Venäjän suhteesta EU:hun ja Natoon voidaan Stubbin mukaan keskustella, mutta vasta sodan päätyttyä.[1]

Tausta:

Stubbin mukaan Suomi ja Saksa tukevat Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja puolustusmateriaalilla sekä tukevat rauhanneuvotteluja.[1]

Stubbilla on tiedetysti hyvät suhteet sekä Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin että Euroopan maiden johtajiin.[1]

Lähteet:
1. [Berliinissä vieraileva presidentti Stubb kommentoi Venäjän vaatimuksia rauhalle: ”Suomi pysyy Naton jäsenenä”](https://yle.fi/a/74-20256136) (Yle, 17.11. klo 18.21)

### Presidentti Stubb osallistuu halukkaiden koalition kokoukseen Berliinissä torstaina

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/presidentti-stubb-osallistuu-halukkaiden-koalition-kokouksee

Presidentin kanslia tiedotti, että tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistuu halukkaiden koalition valtionjohtajien kokoukseen Berliinissä.[1] Kokous järjestetään tämän viikon torstaina.[1]

Tarkemmin:

Kokouksen aiheina ovat rauhan edistämiseksi käytävät keskustelut ja koalition maiden tuki Ukrainalle.[1]

Tausta:

Halukkaiden koalitioon kuuluu Ukrainaa tukevia maita.[1]

Lähteet:
1. [Stubb osallistuu halukkaiden koalition kokoukseen Berliinissä](https://yle.fi/a/74-20257412) (Yle, 17.11. klo 10.26)

### Trump vihjaili voivansa tavata Pohjois-Korean Kim Jong-unin Apecin kokouksen yhteydessä Kiinassa

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/trump-vihjaili-voivansa-tavata-pohjois-korean-kim-jong-unin

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vihjaillut, että hän voisi tavata Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin.[1] Tapaaminen voisi Trumpin vihjailujen mukaan olla Tyynenmeren talousyhteistyöjärjestön Apecin kokouksen yhteydessä Kiinassa.[1] Apecin kokous järjestetään lähipäivinä, ja se kestää kaksi päivää.[1]

Tarkemmin:

Kiinan ulkoministeriön mukaan sillä ei ole tietoa Trumpin ja Kimin mahdollisesta tapaamisesta.[1]

Pohjois-Korean valtiollisen median mukaan Kim on matkustanut perheineen turistikeskukseen maan pohjoisosaan lähelle Kiinan rajaa.[1]

Tausta:

Trump tapasi Kimin kolme kertaa ensimmäisen presidenttikautensa aikana.[1]

Lähteet:
1. [Trump vihjailee tapaamisesta Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa](https://yle.fi/a/74-20257439) (Yle, 17.11. klo 11.27)

### Amerikan terveysjärjestö: Yhdysvallat menetti asemansa tuhkarokosta vapaana maana

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/amerikan-terveysjarjesto-yhdysvallat-menetti-asemansa-tuhkar

Amerikan terveysjärjestö ilmoitti, että Yhdysvallat on menettänyt asemansa tuhkarokosta vapaana maana.[1] Muutoksen syy on, että erittäin herkästi tarttuva tauti on alkanut levitä alueella voimakkaasti.[1]

Tarkemmin:

Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy jr. tunnetaan muun muassa siitä, että hän on kyseenalaistanut rokotteiden turvallisuuden.[1]

Tuhkarokkoa vastaan on tehokas rokote.[1]

Tausta:

Yhdysvallat kuului pitkään niiden maiden joukkoon, joiden on katsottu hävittäneen tuhkarokon.[1]

Lähteet:
1. [Yhdysvallat menetti asemansa tuhkarokosta vapaana maana](https://yle.fi/a/74-20257557) (Yle, 17.11. klo 19.08)

### Yritysjohtaja: Suomen viranomaiset varoittivat puolustusalan yrityksiä jo ennen Viron drooniyhtiöön tehtyä iskua

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/yritysjohtaja-suomen-viranomaiset-varoittivat-puolustusalan

Suomalaisesta puolustusalan yrityksestä kerrottiin, että Suomen viranomaiset varoittivat yrityksiä joitakin viikkoja ennen virolaiseen droonifirmaan tehtyä iskua.[1] Yrityksen mukaan viranomaiset ennakoivat, että tämäntyyppisiä hyökkäyksiä saattaa tulla Pohjoismaissa ja Baltiassa.[1] Suomalaiset puolustusalan yritykset ovat iskun jälkeen tarkkoina turvallisuutensa suhteen.[1]

Tarkemmin:

Haastatellut kaksi yritysjohtajaa esiintyivät nimettöminä turvallisuussyistä.[1]

Molempien yrittäjien mukaan heidän tilojensa sijainti on salattu, mutta Venäjä tietää silti, mitkä yhtiöt valmistavat Ukrainalle Venäjälle haitallisia tuotteita.[1]

Yrittäjän mukaan verkkohäirintäyritykset ovat olleet arkipäivää jo entuudestaan.[1]

Yrittäjien mukaan kaikki eurooppalaiset yritykset eivät ole olleet riittävän hyvin varautuneita Venäjän uhkaan.[1]

Toinen yrittäjä piti Viron iskua viimeisenä herätyksenä niille Euroopan yrityksille, jotka eivät olleet ajan tasalla turvallisuusasioissa.[1]

Droonidiili on Ukrainan sopimus droonien tuotannosta kymmenen eurooppalaisen maan kanssa, Suomi mukaan lukien.[1]

Tausta:

Drooneja kehittävän Threod Systemsin rakennus Tallinnan naapurikunnassa Viimsissä yritettiin polttaa perjantain ja lauantain välisenä yönä, ja yrityksen lennokkeja käytetään myös Ukrainassa.[2]

Viron suojelupoliisin pääjohtajan Margo Pallosonin mukaan kyseessä oli Venäjän sotilastiedustelun GRU:n koordinoima sabotaasioperaatio, ja kahdeksan epäiltyä otettiin kiinni.[2]

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna kertoi, että Viro sulkee kaikki Venäjän-vastaisen rajansa ylityspaikat joulukuun alussa.[2]

Elokuussa Tallinnassa tehtiin tuhopolttoisku puolustusteollisuusyritys Milrem Roboticsin rakennukseen, ja Viron mukaan senkin tilasi Venäjä.[1]

Lähteet:
1. [Suomen viranomaiset varoittivat puolustusalan yrityksiä jo ennen kuin Viron drooniyhtiöön iskettiin, kertoo yritysjohtaja](https://yle.fi/a/74-20257544) (Yle, 17.11. klo 19.33)
2. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)

### Japani esitti Venäjälle vastalauseen kahden venäläiskoneen epäillystä ilmatilaloukkauksesta

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/japani-esitti-venajalle-vastalauseen-kahden-venalaiskoneen-e

Japani epäilee kahden venäläisen ilma-aluksen loukanneen maan ilmatilaa tiistaina paikallista aikaa.[1] Japani lähetti hävittäjiä varoittamaan koneita ja esitti Venäjälle jyrkän vastalauseen diplomaattisia kanavia pitkin.[1][2]

Tarkemmin:

Koneet tulivat Japanin ilmatilaan Fukuokan alueella Lounais-Japanissa noin kello neljältä aamulla paikallista aikaa.[1]

Japanin hallituksen tiedottajan Minoru Kiharan mukaan loukkaus on vakava loukkaus maan suvereniteettia vastaan ja uhka sen turvallisuudelle.[1]

Japani vaati Venäjää ryhtymään toimiin, jotta vastaavat tapaukset eivät toistu.[1][2]

Etelä-Korean asevoimien pääesikunnan mukaan tuntematon määrä venäläisiä ilma-aluksia tuli Etelä-Korean ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle Japaninmeren yllä varhain tiistaina.[1]

Etelä-Korean hallinnon mukaan koneet eivät loukanneet sen ilmatilaa.[1]

Tausta:

Japanin ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet viime viikkoina sen jälkeen, kun japanilainen toimittaja pidätettiin vakoiluepäilyjen vuoksi ja Venäjä takavarikoi Japan Tobacco -yhtiön omaisuutta maassa.[1]

Tshushimansalmi yhdistää Japaninmeren, Keltaisen meren ja Itä-Kiinan meren.[2]

Lähteet:
1. [Japani moittii Venäjää epäillystä ilmatilaloukkauksesta](https://yle.fi/a/74-20257343) (Yle, 17.11. klo 4.48)
2. [Japani lähetti Venäjälle protestin ilmatilaloukkauksesta](https://yle.fi/a/74-20257373) (Yle, 17.11. klo 9.02)

### Palestiinan tunnustaneet EU-maat ovat tehneet Israelin kanssa ainakin 19 merkittävää asekauppaa 2020-luvulla

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/palestiinan-tunnustaneet-eu-maat-ovat-tehneet-israelin-kanss

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin asekauppadatan mukaan Palestiinan tunnustaneet EU-maat ovat tehneet Israelin kanssa ainakin 19 merkittävää asekauppaa 2020-luvulla.[1] Siprin tutkija Zain Hussainin mukaan Palestiinan tunnustaminen ei ole merkittävä este asekaupalle Israelin kanssa.[1] Väitöskirjatutkija Kari Paasosen mukaan ei ole tiedossa tapauksia, joissa Israel olisi keskeyttänyt aseiden myynnin Palestiinan tunnustamisen takia.[1]

Tarkemmin:

Paasonen pitää mahdollisena, että Israel on kiristänyt asekauppojen ehtoja tai nostanut hintoja tunnustamisen takia.[1]

Hussainin mukaan EU-maat ovat hyvin tärkeitä asiakkaita israelilaisille puolustusteollisuusyhtiöille.[1]

Hussainin mukaan asekauppojen kyseenalaistaminen on vaikeaa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia, ja Israel toimittaa järjestelmiä suhteellisen nopeasti ja mahdollisesti halvemmalla kuin Yhdysvallat.[1]

Paasosen mukaan EU-maiden Israelista tekemien aseostojen määrällä, Palestiinan tunnustamisella ja YK-äänestyskäyttäytymisellä on selvä yhteys.[1]

EU-maista ainakin Espanja ja Slovenia ovat lopettaneet aseiden ostamisen Israelista Gazan sodan takia.[1]

Tausta:

Ruotsi tunnusti Palestiinan ensimmäisenä EU-maana vuonna 2014, ja muut Israelista aseita ostaneet tunnustajamaat tekivät sen vuonna 1988.[1]

Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa.[1]

Israelia syytetään kansanmurhasta YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa ICJ:ssä, ja Israel on kiistänyt syytteet.[1]

Gazan terveysministeriön mukaan sodassa on kuollut noin 75 000 ihmistä.[1]

Lähteet:
1. [Katso grafiikat Israelin asekaupoista EU-maiden kanssa](https://yle.fi/a/74-20256766) (Yle, 17.11. klo 6.30)

### Jarno Limnell ja Ville Niinistö vaativat Euroopalta kovempia vastatoimia Venäjän hybridivaikuttamiseen

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/jarno-limnell-ja-ville-niinisto-vaativat-euroopalta-kovempia

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell vaatii Euroopalta aiempaa kovempia ja konkreettisempia vastatoimia Venäjän lisääntyneeseen hybridivaikuttamiseen.[1] Limnellin mukaan Venäjä testaa jatkuvasti, miten pitkälle se voi toiminnassaan mennä ilman merkittäviä seurauksia.[1] Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on samaa mieltä ja vaatii epäilyttävien diplomaatti- ja turvallisuushenkilöiden palauttamista Venäjälle.[1]

Tarkemmin:

Niinistön mukaan venäläisille myönnetään yhä liian helposti viisumeita eteläisessä Euroopassa.[1]

Niinistö toi esiin huolen Venäjän varjolaivaston huonokuntoisista aluksista ja vaatii pakotteiden kiristämistä varjolaivastoa vastaan.[1]

Hänen mukaansa laivasto voitaisiin käytännössä pysäyttää tarkistamalla alusten vakuutukset Tanskan salmissa.[1]

Niinistön mukaan EU:n pakotteiden toistuva laajentaminen kertoo niiden toimivuudesta, vaikka Venäjä harjoittelee niiden kiertämistä.[1]

Limnell nosti esiin jäädytettyjen venäläisvarojen käytön Ukrainan hyväksi.[1]

Molemmat korostivat EU:n ja Nato-maiden yhtenäisyyttä, sillä hajanaiset vastatoimet eivät heidän arvionsa mukaan hidasta Venäjän toimintaa.[1]

Tausta:

Euroopassa on viime viikkoina nähty sarja tihutöitä ja sabotaasiyrityksiä, joiden epäillään liittyvän Venäjään.[1]

Virolaisen drooniyhtiön Threod Systemsin rakennus Tallinnan lähellä Viimsissä yritettiin polttaa perjantain ja lauantain välisenä yönä.[2]

Viron suojelupoliisin pääjohtajan Margo Pallosonin mukaan kyseessä oli Venäjän sotilastiedustelun GRU:n koordinoima sabotaasioperaatio.[2]

Viro ilmoitti iskun vuoksi sulkevansa kaikki Venäjän-vastaisen rajansa ylityspaikat joulukuun alussa.[3]

Lähteet:
1. [Jarno Limnell vaatii vastatoimia Venäjälle: ”Nyt on aika osoittaa, että raja on tässä”](https://yle.fi/a/74-20257363) (Yle, 17.11. klo 9.10)
2. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)
3. [Viro sulkee Venäjän-vastaisen rajansa](https://yle.fi/a/74-20257086) (Yle, 15.11. klo 17.01)

### Ranskassa mielenosoittajat kokoontuivat jälleen vastustamaan maan johtoa ja elinkustannusten nousua

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/ranskassa-mielenosoittajat-kokoontuivat-jalleen-vastustamaan

Ammattiliitot olivat kehottaneet liki kuutta miljoonaa julkisen sektorin työntekijää jäämään pois töistä ja osallistumaan mielenosoituksiin.[2] Myös opiskelijajärjestöt ja niin sanottu keltaliiviliike kertoivat osallistuvansa protesteihin.[2] Viranomaislähteen mukaan mielenosoituksiin odotettiin osallistuvan vajaat 300 000 ihmistä.[2]

Tarkemmin:

Ammattiliitot protestoivat maanlaajuisesti jo kolmatta kertaa syyskuun alun jälkeen.[2]

Julkisen sektorin työntekijät vaativat palkkojen korotusta kautta linjan.[2]

Yksityissektorilla puolestaan halutaan nostaa minimipalkkaa.[2]

Ammattiliittojen mukaan tilanne on kestämätön ostovoiman laskun vuoksi.[2]

Tausta:

Ranskassa on ollut toistuvia mielenosoituksia jo toista kuukautta, ja ne ovat paikoitellen yltyneet väkivaltaisiksi mellakoiksi.[1]

Ranskan talous on pahasti alijäämäinen.[2]

Lähteet:
1. [Ranskassa luvassa jälleen lakkoja ja mielenosoituksia](https://yle.fi/a/74-20257388) (Yle, 17.11. klo 9.42)
2. [Ranskassa jälleen laajoja mielenosoituksia](https://yle.fi/a/74-20257551) (Yle, 17.11. klo 17.50)

### Ilmastojärjestöjen johtaja Martinelli: ilmastotoimet jäävät EU:ssa taka-alalle

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/ilmastojarjestojen-johtaja-martinelli-ilmastotoimet-jaavat-e

Turkin Antalyassa oli käynnissä YK:n ilmastokokous, johon ilmoittautui yli 90 000 ihmistä.[1] Eurooppalaisten ilmastojärjestöjen CAN Europe -liittoumaa johtava Chiara Martinelli arvioi, että EU:n sisällä painotukset ovat muuttuneet.[1] Hänen mukaansa ilmastotoimet jäävät monissa EU-tason keskusteluissa taka-alalle, millä hän viittaa etenkin komission tavoitteeseen yksinkertaistaa ja purkaa sääntelyä.[1]

Tarkemmin:

Martinellin mukaan ilmastoneuvottelut ovat yhä ainoa maailmanlaajuinen tila, jossa jokaisella maalla on periaatteessa paikka neuvottelupöydässä.[1]

Ilmasto lämpenee yli 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta Martinellin mukaan maailma voidaan ilmastotoimilla yhä siirtää takaisin 1,5 asteen polulle.[1]

Riittämättömien ilmastotoimien syyksi Martinelli nimeää sen, ettei maiden päättäjillä ole ollut riittävästi poliittista tahtoa.[1]

EU-komissio on lykännyt metaanipäästöihin liittyviä velvoitteita energian hintojen nousun vuoksi, ja hintoja ovat nostaneet erityisesti Iranin sota.[1]

Jäsenmaissa on keskusteltu päästökaupan löysäämisestä, ja jo kertaalleen lykättyä laajennusta uusille sektoreille halutaan lykätä edelleen.[1]

EU:n tavoitteena Antalyassa on varmistaa, että aiemmissa kokouksissa sovitut asiat pitävät, eikä Yhdysvallat ole mukana neuvotteluissa.[1]

Tausta:

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa pyrkivänsä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen lähelle 1,5 astetta.[2]

Brasilian Belémissä pidetyssä ilmastokokouksessa Saudi-Arabia, Venäjä ja Intia estivät maininnat fossiilisista polttoaineista loppupäätelmissä.[2]

EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, ja sen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina 1990–2024 noin 40 prosenttia.[1]

Lähteet:
1. [Onko tässä järkeä? Lähes satatuhatta ihmistä matkustaa ilmastokokoukseen tänä vuonna](https://yle.fi/a/74-20255534) (Yle, 17.11. klo 10.25)
2. [Analyysi: EU hävisi taistelun Saudi-Arabiaa ja Venäjää vastaan, mutta ilmastokokous ei silti epäonnistunut](https://yle.fi/a/74-20194556) (Yle, 23.11. klo 18.06)

### Ruotsin puhemies myönsi Ulf Kristerssonille viikon lisäajan hallitustunnusteluihin

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/ruotsin-puhemies-myonsi-ulf-kristerssonille-viikon-lisaajan

Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson pyysi lisää aikaa hallitustunnusteluille.[1] Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén hyväksyi Kristerssonin toiveen viikon lisäajasta.[1]

Tarkemmin:

Kristersson kertoi mediatilaisuudessa haluavansa odottaa keskustapuolueen näkemyksiä hallitustilanteesta.[1]

Hallituksen muodostaminen ilman keskustaa on vaikeaa sekä Kristerssonille että sosiaalidemokraattien puheenjohtajalle Magdalena Anderssonille.[1]

Norlén haluaa, että neuvottelut saadaan päätökseen ennen joulua.[1]

Tausta:

Hallituksen muodostaminen Ruotsissa on ollut jumissa jo parin kuukauden ajan.[1]

Lähteet:
1. [Ruotsin hallitusneuvotteluihin viikon aikalisä](https://yle.fi/a/74-20257540) (Yle, 17.11. klo 16.26)

### Kanada ja Kiina sopivat maiden välisten tuontitullien alentamisesta

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/kanada-ja-kiina-sopivat-maiden-valisten-tuontitullien-alenta

Kanadan pääministeri Mark Carney ja Kiinan presidentti Xi Jinping sopivat uusista alennuksista maiden välisiin tuontitulleihin.[1] Asiasta kertoi Carneyn kanslia.[1] Sopimus syntyi Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön Apecin huippukokouksen yhteydessä Kiinassa.[1]

Tarkemmin:

Kanadan osalta tullihelpotukset koskevat esimerkiksi maa- ja kalatalouden tuotteiden vientiä Kiinaan.[1]

Kiinan osalta ne koskevat tiettyjen teräs- ja alumiinituotteiden vientiä Kanadaan.[1]

Lähteet:
1. [Kanada ja Kiina sopivat tullien alentamisesta](https://yle.fi/a/74-20257362) (Yle, 17.11. klo 8.25)

### Kaksi junaa törmäsi Prahassa – yli 40 ihmistä loukkaantui

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/kaksi-junaa-tormasi-prahassa-yli-40-ihmista-loukkaantui

Kaksi junaa törmäsi Tšekin pääkaupungissa Prahassa.[1] Tšekin yleisradioyhtiö Česká televizen mukaan yli 40 ihmistä loukkaantui.[1] Onnettomuus tapahtui kahdeksan aikaan aamulla sillalla Seifertova-kadun yllä, päärautatieaseman liepeillä.[1]

Tarkemmin:

Loukkaantuneita kuljetettiin Prahan sairaaloihin.[1]

Liikenneministeri Ivan Bednárik kuvaili tapahtumaa vakavaksi.[1]

Bednárikin tietojen mukaan matkustajat evakuoitiin junista.[1]

Viranomaiset tutkivat onnettomuuden syytä.[1]

Rautatieaseman laiturit palautettiin käyttöön onnettomuuden jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Junaonnettomuus Prahassa – yli 40 loukkaantunut](https://yle.fi/a/74-20257429) (Yle, 17.11. klo 11.05)

### Asiantuntijat: Jeffrey Epstein saatettiin murhata – viranomainen pysyy hirttäytymistulkinnassa

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/asiantuntijat-jeffrey-epstein-saatettiin-murhata-viranomaine

Kolmihenkinen asiantuntijaryhmä väittää ruumiinavaustietojen perusteella, että seksuaalirikoksista tuomittu Jeffrey Epstein saatettiin murhata.[1] Epsteinin ruumiinavauksesta vastaava New Yorkin oikeuslääketieteen virasto pysyy kannassaan, että Epstein hirttäytyi.[1]

Tarkemmin:

Ryhmään kuuluvat yhdysvaltalainen oikeuslääketieteen konsultti Michael Freeman, ruotsalainen emeritusprofessori Anders Eriksson ja brittiläinen tutkija Itiel Dror.[1]

Asiantuntijat eivät ole tutkineet Epsteinin ruumista itse.[1]

Olennaista arviossa on, että ruumiinavauksen tuloksista puuttuvat merkit hirttäytymisestä.[1]

Freemanin mukaan kaulan naarmut saattavat olla kynnen jälkiä.[1]

Kaulan jäljet viittaavat siihen, että Epsteinia oli saatettu kuristaa takaapäin kapealla, solmitulla kankaalla.[1]

Tausta:

Epstein kuoli sellissään New Yorkissa 10. elokuuta 2019 tutkintavankeudessa, ja ruumiinavauksessa katsottiin hänen hirttäytyneen.[1]

Epstein oli tuomittu vuonna 2008 seksin ostamisesta ja seksin ostamisesta alaikäiseltä, ja vuonna 2019 hänet pidätettiin uudelleen epäiltynä ihmiskaupasta.[1]

Jo tuolloin veljen palkkaama oikeuspatologi Michael Baden kiinnitti huomiota kaulan murtumiin ja sanoi, ettei ollut nähnyt kolmea tällaista murtumaa hirttäytyneillä.[1]

CBS:n myöhemmin haastattelemat oikeuspatologit eivät olleet yksimielisiä siitä, voiko hirttäytyneellä olla tällaisia murtumia.[1]

Lähteet:
1. [Asiantuntijat väittävät: Jeffrey Epstein murhattiin kuristamalla](https://yle.fi/a/74-20257391) (Yle, 17.11. klo 14.32)

### Lentokone putosi Venäjän Kemerovon alueella – koneessa olleet 17 ihmistä kuolivat

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/lentokone-putosi-venajan-kemerovon-alueella-koneessa-olleet

Lentokone tuhoutui Kemerovon alueella Siperian eteläosassa Venäjällä.[1] Koneessa olleet 17 ihmistä kuolivat.[1]

Tarkemmin:

Vahvistamattomien tietojen mukaan kyseessä oli Venäjän ilmavoimien Antonov An-12 -kuljetuskone.[1]

X-viestipalvelussa julkaistuista videoista näkyy, että kone oli tulessa jo pudotessaan.[1]

Turman syy ei ole tiedossa.[1]

Lähteet:
1. [Lentokone putosi Venäjällä](https://yle.fi/a/74-20257548) (Yle, 17.11. klo 17.24)

### United Airlinesin järjestelmähäiriö myöhästytti lentoja Yhdysvalloissa – häiriöitä myös pankeissa

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/united-airlinesin-jarjestelmahairio-myohastytti-lentoja-yhdy

Lentoyhtiö United Airlines kertoi korjanneensa laajan järjestelmähäiriön, joka myöhästytti yhtiön lähteviä lentoja Yhdysvalloissa noin tunnin ajan maanantaina.[1] Maanantaina järjestelmähäiriöitä havaittiin myös yhdysvaltalaisten pankkien palveluissa.[1]

Tarkemmin:

JPMorgan Chasen mukaan ongelmat muiden pankkien toiminnassa olivat mahdollisesti heijastevaikutuksia, eikä kyseessä ollut järjestelmänlaajuinen ongelma.[1]

Käyttökatkoksia seuraavan Downdetector-sivuston mukaan pankkien häiriöilmoitusten määrä oli varhain tiistaina Suomen aikaa jo laskussa, mutta ongelmista raportoitiin edelleen.[1]

Tausta:

Unitedin häiriö alkoi vain päiviä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA määräsi useiden tuntien valtakunnallisen lähtökiellon lennoille.[1]

Lähtökiellon syynä oli lennonjohtokeskuksia koskenut tietoliikennehäiriö.[1]

Lentoliikenteen odotettiin maanantain aikana palautuvan lähes normaaliksi viikonlopun häiriön jäljiltä.[1]

Lähteet:
1. [United Airlinesin järjestelmähäiriö myöhästytti lentoja](https://yle.fi/a/74-20257342) (Yle, 17.11. klo 1.36)

### Nestekaasua kuljettanut tankkeri upposi Bulgarian edustalla Mustallamerellä

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/nestekaasua-kuljettanut-tankkeri-upposi-bulgarian-edustalla

Nestekaasua kuljettanut tankkeri upposi tiistaina Bulgarian edustalla Mustallamerellä.[1] Bulgarian puolustusministeriön mukaan miehistön pelastamiseksi käynnistettiin operaatio.[1]

Tarkemmin:

Syy aluksen uppoamiseen ei ollut vielä selvillä.[1]

Lähteet:
1. [Kaasualus uponnut Bulgarian edustalla](https://yle.fi/a/74-20257440) (Yle, 17.11. klo 11.45)

### Professori Teemu Ruskola: Kiinan nousun takana ovat sosialistiset rakenteet ja maaseudun talonpojat

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/professori-teemu-ruskola-kiinan-nousun-takana-ovat-sosialist

Pennsylvanian yliopiston professori Teemu Ruskola väittää, että Kiinan nousun takana ei ole kapitalismi vaan sosialistiset rakenteet maaseudulla.[1] Hänen mukaansa yleinen tulkinta, jonka mukaan Kiina rikastui luopumalla kommunismista, on kylmän sodan jälkeen syntynyt virhe.[1] Kiina isännöi Aasian ja Tyynenmeren maiden Apec-kokousta, jonka oli määrä alkaa keskiviikkona.[1]

Tarkemmin:

Ruskolan mukaan kiinalainen työvoima on hintaansa nähden laadukasta, infrastruktuuri erinomaista ja yksipuoluevaltio poliittisesti tasainen, mikä on sosialististen vuosikymmenten saavutus.[1]

Koska maalaisilla on maata, valtio on voinut perustella, ettei sen tarvitse huolehtia heidän hyvinvoinnistaan samaan tapaan kuin kaupunkilaisten.[1]

Ruskolan mukaan maalaiset ovat huonoja kuluttajia, koska he säästävät epävarman asemansa vuoksi, ja osaksi siksi kiinalaisten kulutus on maailman alhaisimpien joukossa.[1]

Maatalouden suuryritykset ostavat pieniä maatilkkuja suuriksi tiloiksi ja paikallishallinnot myyvät maankäyttöoikeuksia rakennuttajille.[1]

Ruskolan mukaan uudet markkinat, maa ja työvoima ovat loppumassa Kiinasta, ja siksi katse kääntyy ulkomaille, esimerkiksi Vyö ja tie -hankkeen investointeihin Afrikassa.[1]

Tausta:

Kiinan kauppaylijäämä nousi tammi-lokakuussa yli biljoonan dollarin tekoälybuumin vauhdittamana.[2]

Luvut korostavat Kiinan riippuvuutta ulkomaisesta kysynnästä, kun kotimainen kulutus on vaimeaa ja kiinteistökriisi pitkittynyt.[2]

Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on määrä tavata Apecin huippukokouksessa Shenzhenissä.[2]

Lähteet:
1. [Suomalaisprofessori nostaa esiin yllättävän syyn Kiinan nousuun: maaseudun talonpojat](https://yle.fi/a/74-20257389) (Yle, 17.11. klo 15.06)
2. [Kiinan kauppaylijäämä nousi yli biljoonan dollarin tekoälybuumin vauhdittamana](https://yle.fi/a/74-20255998) (Yle, 10.11. klo 8.15)

### Mika Aaltola ehdottaa EU:lle räätälöityä kumppanuutta Britannian kanssa täysjäsenyyden sijaan

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/mika-aaltola-ehdottaa-eu-lle-raataloitya-kumppanuutta-britan

EU:n ja Britannian parlamentaarisen kumppanuuskokouksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) vieraili Lontoossa ja toppuutteli odotuksia Britannian paluusta EU:hun.[1] Aaltolan arvion mukaan Britannia kokee olevansa samalla tasolla EU:n kanssa eikä halua käydä läpi jäsenyysprosessia.[1] Hänen mukaansa EU:n pitäisi räätälöidä sopimuskokonaisuuksia, jotka eivät ole sama kuin täysjäsenyys.[1]

Tarkemmin:

Britannian kohdalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi jäsenyyttä mahdollisessa tulevassa puolustusunionissa mutta ei EU:n täysjäsenyyttä.[1]

Aaltola nostaa Suomen esimerkiksi niin sanotusta superjäsenyydestä, jossa maa kuuluu sekä Schengen-alueeseen että euroon.[1]

Hänen mukaansa EU:n pitäisi räätälöidä kumppanuuksia myös Norjan, Islannin ja Kanadan kanssa.[1]

Kiistaa on ollut kiintiömääristä, ja EU vaatii Britanniaa alentamaan yliopistojen lukukausimaksuja EU-kansalaisille. Aaltola pitää näitä kiistoja lillukanvarsina.[1]

Jos Britannian pitäisi liittyä euroon ja luopua aiemmasta jäsenmaksualennuksesta, vain kolmannes briteistä kannattaisi liittymistä.[1]

Tausta:

Britannia erosi EU:sta vuoden 2016 riitaisan ja tasaväkisen brexit-kansanäänestyksen jälkeen.[1]

Työväenpuolueeseen kuuluva pääministeri Andy Burnham on kutsunut eroa isoksi virheeksi ja luvannut keskustelua jopa uudesta kansanäänestyksestä.[1]

Uutta kansanäänestystä voidaan käytännössä pohtia vasta seuraavien vaalien jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Mika Aaltola ehdottaa Britannialle räätälöityä EU-suhdetta: ”Tarvitsemme heidän puolustusteollisuuttaan”](https://yle.fi/a/74-20257554) (Yle, 17.11. klo 20.37)

### Macron: Ranska ja Malesia syventävät suhteensa strategiseksi kumppanuudeksi

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/macron-ranska-ja-malesia-syventavat-suhteensa-strategiseksi

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tiistaina, että Ranska ja Malesia ovat päättäneet syventää kahdenvälisiä suhteitaan strategiseksi kumppanuudeksi.[1] Macron oli tuolloin vierailulla Malesiassa.[1]

Tausta:

Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Malesian taloudellinen ja sotilaallinen merkitys on kasvanut viime vuosina alueellisten jännitteiden kiristyessä.[1]

Lähteet:
1. [Macron: Ranska ja Malesia muodostavat strategisen kumppanuuden](https://yle.fi/a/74-20257349) (Yle, 17.11. klo 7.00)

### Serbialainen MIG-29-hävittäjä syöksyi maahan Belgradin luoteispuolella – lentäjä kuoli

https://seeste.fi/2026-11-18/ulkomaat/serbialainen-mig-29-havittaja-syoksyi-maahan-belgradin-luote

Serbialainen hävittäjä syöksyi maahan tiistaina Belgradin luoteispuolella, ja sen lentäjä kuoli.[1] Asiasta kertoi Serbian puolustusministeriö.[1]

Tarkemmin:

MIG-29-hävittäjä putosi noin kello 8.45 pellolle lähellä Stara Pazovan kaupunkia.[1]

Onnettomuuspaikka on noin 50 kilometrin päässä Serbian pääkaupungista.[1]

Puolustusministeriö ei kertonut heti, mikä onnettomuuden aiheutti.[1]

Ministeriön tiedotteen mukaan erityiskomissio on määrätty selvittämään tapahtumien kulku.[1]

Lähteet:
1. [Hävittäjä syöksyi maahan Serbiassa – lentäjä kuoli](https://yle.fi/a/74-20257449) (Yle, 17.11. klo 12.20)

## Politiikka

### Elinkeinoelämän valtuuskunta ehdottaa koulutustiliä, jossa opiskelija maksaisi osan tutkinnon kuluista tulojensa mukaan

https://seeste.fi/2026-11-18/politiikka/elinkeinoelaman-valtuuskunta-ehdottaa-koulutustilia-jossa-op

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva esitti koulutustilimallia, jossa ihminen maksaisi koulutuksensa kuluja takaisin yhteiskunnalle, jos hän tienaisi valmistumisen jälkeen riittävästi.[1] Mallissa vain varhaiskasvatus, perusasteen opinnot ja ensimmäinen toisen asteen tutkinto olisivat poikkeuksetta julkisesti rahoitettuja, ja tulosidonnaista omavastuuta voisi joutua maksamaan jo ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta.[1] Analyysin kirjoittivat Evan konsultti Jussi Pyykkönen ja vihreiden entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara.[1]

Tarkemmin:

Kirjoittajien mukaan kalleimpia ovat teatteri-, tanssi- ja kuvataiteiden koulutukset, jotka voivat maksaa yli 100 000 euroa, ja lähes samaan yltävät lääkärin ja hammaslääkärin koulutukset.[1]

Diplomi-insinöörin ja luonnontieteiden koulutukset maksavat noin 70 000 euroa ja yhteiskunta- ja kasvatustieteiden tutkinto noin 40 000 euroa.[1]

Kirjoittajien mukaan omavastuussa pitäisi huomioida tutkinnon hinnan lisäksi alan keskiansiot ja työllisyysnäkymät, koska esimerkiksi taidealoilla korkea omavastuu voisi sulkea opiskelijoita pois varallisuuden perusteella.[1]

Pienituloisilla mutta yhteiskunnallisesti kriittisillä aloilla julkisen rahoituksen osuuden pitäisi kirjoittajien arvion mukaan olla suurempi.[1]

Koulutuksensa keskeyttäneitä tai ilman tutkintoa jääneitä omavastuut eivät koskisi.[1]

Kirjoittajien mukaan malli lisäisi koulutuksen rahoituksen läpinäkyvyyttä, ja sen myötä erillisille lukukausimaksuille ei olisi enää tarvetta.[1]

Tausta:

Toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta ovat ohjelmissaan esittäneet ainakin kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.[1]

Perussuomalaiset esitti sopeutusohjelmassaan 2 000 euron lukukausimaksua toista samantasoista tutkintoa suorittaville, ja ensimmäinen tutkinto pysyisi maksuttomana.[1][2]

Kuluvalla hallituskaudella lukukausimaksut on otettu käyttöön EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille myös toisella asteella.[1]

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vuonna 2023 julkaiseman selvityksen mukaan toinen samantasoinen korkeakoulututkinto ei johtanut merkittävästi parempaan tulokehitykseen tai työllisyyteen.[1]

Lähteet:
1. [Opintotuki pois ja tutkinnolle hintalappu – Elinkeinoelämän valtuuskunta ehdottaa uutta koulutustiliä](https://yle.fi/a/74-20257160) (Yle, 17.11. klo 6.00)
2. [Perussuomalaiset esitteli leikkauslistansa: yhdeksän miljardin euron sopeutukset, ympäristöministeriö lakkautettaisiin](https://yle.fi/a/74-20252087) (Yle, 22.10. klo 9.40)

### Ministeri Tavio epäsi virallisesti rahoituksen kaikilta järjestöjen Somalia-hankkeilta

https://seeste.fi/2026-11-18/politiikka/ministeri-tavio-epasi-virallisesti-rahoituksen-kaikilta-jarj

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) teki tiistaina muodollisen päätöksen evätä rahoitus kaikilta Somaliaan suuntautuvilta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeilta.[1] Seitsemän hanketta oli hakenut rahoitusta, ja ulkoministeriön virkakunta esitti neljälle niistä yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, mutta Tavio torjui kaikkien hankkeiden rahat.[1] Asia nousi julkisuuteen edellisellä viikolla, kun Tavio oli ilmoittanut päätöksestään sosiaalisessa mediassa.[1]

Tarkemmin:

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolainen sanoi Ilta-Sanomille, ettei Tavio kohdellut neljää Somalia-hanketta hallintolain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti.[1]

Tavion mukaan ministerillä on oikeus tehdä tällainen päätös ja virkamiehellä oikeus jättää eriävä mielipide.[1]

Hänen mukaansa kyse on näkemyserosta, eikä virkamies ole tuomari, joka ratkaisisi päätöksen laillisuuden.[1]

Perusteluissaan Tavio kirjoittaa, että hanketuki on harkinnanvarainen valtionavustus, eikä lainsäädäntö luo hakijoille subjektiivista oikeutta avustukseen.[1]

Tavion mukaan takaisinottoyhteistyössä ei ole keskusteluista huolimatta tapahtunut riittävää muutosta.[1]

Tausta:

Kehitysyhteistyö Somalian kanssa jäädytettiin loppuvuodesta 2024, koska maan ei katsottu ottaneen takaisin Suomesta käännytettyjä kansalaisiaan, mutta päätös ei tuolloin koskenut kansalaisjärjestöjä.[1]

Neljä suomalaista järjestöä oli hakenut rahaa seitsemälle uudelle hankkeelle noin 4,2 miljoonan euron edestä.[2]

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kirjoitti X:ssä, että Tavion päätös on ministerin toimivallassa.[2]

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu piti hyvän hallintotavan vastaisena, että ministeri kertoi julkisuudessa yksityiskohtia hakemuksista ennen hakuprosessin päättymistä.[2]

Lähteet:
1. [Ministeri Tavio teki kiistellyn leikkauspäätöksensä järjestöjen Somalia-hankkeisiin – ”Ainahan eri mieltä olevia piisaa”](https://yle.fi/a/74-20257428) (Yle, 17.11. klo 16.06)
2. [Orpo siunasi X:ssä Tavion toiminnan Somalia-avustuspäätöksissä](https://yle.fi/a/74-20256195) (Yle, 10.11. klo 18.13)

### Keskustan taustavaikuttajat arvostelevat puoluettaan laiskuudesta ja hiljaisuudesta

https://seeste.fi/2026-11-18/politiikka/keskustan-taustavaikuttajat-arvostelevat-puoluettaan-laiskuu

Keskustan taustavaikuttajat pohtivat Ylen Politiikkaradiossa syitä puolueen kannatuksen laskuun ja antoivat sille kovaa kritiikkiä.[1] Tietokirjailija, taloustieteilijä ja keskusta-aktiivi Juha Kuisma sanoi, että kyse on laiskuudesta.[1] Kuisman mukaan keskusta ei pysty tuottamaan uusia ajatuksia, ja jos se reagoi, se tekee sen päivää liian myöhässä.[1]

Tarkemmin:

Kuisma arvosteli keskustaa siitä, ettei se ole tuonut talouspoliittista linjaansa riittävän tarkasti esille, vaikka vaalit ovat lähellä.[1]

Hänen mielestään Liike Nytin Harry Harkimo on onnistunut järkevän oppositiopolitiikan ilmaisussa paremmin kuin keskusta.[1]

Annika Saarikon avustajana toiminut Silvasti kertoi, että kannatuksen nostamiseksi on ehdotettu esimerkiksi entisen pääministerin Mari Kiviniemen tuomista ehdolle, mutta hänen mukaansa asia ei ratkea yksittäisillä ihmisillä.[1]

Silvastin mielestä keskustan olisi kannattanut lähteä rohkeammin mukaan SDP:n välikysymyksiin.[1]

Entinen kansanedustaja Mauri Pekkarinen ihmetteli jo elokuussa puolueen strategiaa, joka hänen mukaansa näyttää hiljaa olemiselta.[1]

Keskusta jätti kuitenkin viime viikolla hallitukselle välikysymyksen terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumisesta ja hyvinvointialueiden tilanteesta.[1]

Tausta:

Vasemmistoliitto ohitti keskustan ensimmäistä kertaa Ylen lokakuun kannatusmittauksessa, ja keskusta jäi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi.[1][2]

Vasemmistoliiton kannatus nousi lokakuussa 12,6 prosenttiin, ennätystasolle koko mittaushistoriassa.[2]

Keskusta on kertonut, että se sopeuttaisi valtion taloutta sekä veronkorotuksilla että menoleikkauksilla.[1]

Lähteet:
1. [Suorat sanat keskustalle puolueen sisältä: ”Kyse laiskuudesta”](https://yle.fi/a/74-20257514) (Yle, 17.11. klo 17.06)
2. [Kokoomuksen kannatus putosi historiallisen alhaiseksi – ääniä valuu nyt erityisesti perussuomalaisille](https://yle.fi/a/74-20255019) (Yle, 5.11. klo 6.00)

## Talous

### Työ- ja elinkeinoministeriö: työllisyys kääntyy parempaan, työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 27 000:lla

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/tyo-ja-elinkeinoministerio-tyollisyys-kaantyy-parempaan-tyol

Ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 27 000 ihmisellä.[1] Työttömiä työnhakijoita on ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna keskimäärin 340 000 ja vuonna 2028 noin 328 000.[1]

Tarkemmin:

Tämän vuoden työttömyysaste on ennusteessa keskimäärin 10,3 prosenttia, ja vuonna 2027 sen arvioidaan laskevan 9,6 prosenttiin.[1]

Ennusteen mukaan ennakoivat tiedot käänteestä ovat ristiriitaisia: avointen työpaikkojen määrän lasku on pysähtynyt, mutta kasvua näkyy vain teollisuudessa ja rakentamisessa.[1]

Ensi vuonna työllisyyden kasvun arvioidaan leviävän laajemmalle, kun investoinnit lisäävät esimerkiksi insinööri- ja arkkitehtitoimistojen sekä informaatiotekniikan palvelujen kysyntää.[1]

Julkishallinnossa kasvu pysähtyy ennusteen mukaan säästöpaineiden takia, ja sosiaali- ja terveyspalveluissa rahan puute jarruttaa työpaikkojen lisäämistä.[1]

Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy ennusteen mukaan laskuun vuodenvaihteessa 2026–2027, ja vuonna 2028 heitä arvioidaan olevan 38 000.[1]

Pitkäaikaistyöttömyys on ennusteen mukaan käytännössä huipussaan: ensi vuodeksi pitkäaikaistyöttömiä ennakoidaan 145 000 ja vuodeksi 2028 vielä 137 000.[1]

Tausta:

Ennusteen mukaan yksi syy Suomen työmarkkinoiden eurooppalaisittain poikkeuksellisen heikkoon vetoon on ollut rakennusalan alho.[1]

Kansantalouden tilinpidon mukaan Suomen talous kääntyi kasvuun jo vuonna 2024.[1]

Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna 1,6 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.[1]

Lähteet:
1. [Suhdannekäänne alkaa näkyä viimein työllisyydessä – katso videolta mitä mieltä lappilaisnuoret ovat työllistymisestä](https://yle.fi/a/74-20257261) (Yle, 17.11. klo 9.00)

### Fortumin suunnittelema Orimattilan datakeskus kuluttaisi jopa seitsemän terawattituntia sähköä vuodessa

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/fortumin-suunnittelema-orimattilan-datakeskus-kuluttaisi-jop

Orimattilan Pennalaan suunnitellun datakeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tullut nähtäville.[1] Ohjelmasta ilmenee lisää yksityiskohtia hankkeen mittakaavasta.[1] Datakeskuksen vuotuinen sähköntarve olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen jopa seitsemän terawattituntia.[1]

Tarkemmin:

Energiateollisuuden tilastojen mukaan Päijät-Hämeessä kului vuonna 2024 sähköä runsaat kaksi terawattituntia ja Helsingissä viisi, koko Suomessa vuonna 2025 yhteensä 85 terawattituntia.[1]

Kahdessa kolmesta vaihtoehdosta dieselillä tuotettua varavoimaa käytettäisiin myös silloin, kun sähkömarkkinoilla tarvitaan joustoa, esimerkiksi tuulettomina talvipäivinä.[1]

Kolmannessa vaihtoehdossa alueelle rakennettaisiin moottorivoimalaitos, joka korvaisi varavoimageneraattorit.[1]

Hukkalämmön hyödyntämisestä ei ole vielä päätetty, mutta alue suunnitellaan niin, että se olisi tulevaisuudessa mahdollista.[1]

Laitos kuluttaisi vettä vajaat 11 000 kuutiometriä vuodessa, ja merkittävin melu tulisi Fortumin arvion mukaan palvelimien jäähdyttimistä.[1]

Rakentamisen arvioidaan kestävän 10 vuotta, ja ensimmäiset rakennukset voisivat olla käytössä vuonna 2029.[1]

Tausta:

Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan, ja itse vaikutuksista tehdään myöhemmin selvitys.[1]

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että datakeskus olisi toteutuessaan valtavan suuri.[1]

Hanketta suunnittelee Fortum Power and Heat, mutta yhtiö ei tule pyörittämään datakeskusta.[1]

Lähteet:
1. [Orimattilan datakeskus voisi kuluttaa sähköä lähes kymmenesosan Suomen nykyisestä tarpeesta](https://yle.fi/a/74-20257430) (Yle, 17.11. klo 14.00)

### Iceye teki noin kahden miljardin euron ostotarjouksen italialaisesta rakettiyhtiö Aviosta

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/iceye-teki-noin-kahden-miljardin-euron-ostotarjouksen-italia

Suomalainen satelliittiyhtiö Iceye on tehnyt ostotarjouksen italialaisesta Avio-rakettiyhtiöstä.[1] Uutistoimisto Bloombergin mukaan tarjous on noin kahden miljardin euron suuruinen.[1] Iceye haluaa saada hallintaansa ainakin osan satelliittien kuljetuksesta maan kiertoradalle.[1]

Tarkemmin:

Iceyen toimitusjohtaja Rafal Modrzewski sanoi tiedotteessa, että Aviolla on rakettimoottoreissa ja laukaisussa kyvykkyyksiä, joita Eurooppa tarvitsee.[1]

Iceye aikoo pitää Avion toiminnot Italiassa ja lupaa investoida Italiaan miljardi euroa viiden vuoden aikana, jos kauppa toteutuu.[1]

Teollisen kapasiteetin rakentamisen arvioidaan vievän vuosia.[1]

Avio laukaisee omia Vega-kantorakettejaan ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Ariane-kantoraketteja.[1]

Avion laukaisualusta on Kourou Ranskan Guyanassa, ja kehitystyössä sillä on käytössä laukaisupaikka Sardiniassa.[1]

Tausta:

Käytännössä ainoa luotettava ja säännöllinen satelliittien laukaisija on Elon Muskin omistama yhdysvaltalainen Spacex, jonka raketeilla myös Iceyen satelliitit on viety kiertoradalle.[1][2]

Vuonna 2014 Espoon Otaniemessä perustettu Iceye tuottaa pienillä SAR-tutkasatelliiteilla tarkkaa kuvaa maan pinnalta ja on lähettänyt avaruuteen yli 80 satelliittia.[1]

Yhtiö on kasvanut voimakkaasti Ukrainan sodan aiheuttaman puolustusbuumin vuoksi, ja kesän rahoituskierroksella sen markkina-arvoksi määriteltiin 10,5 miljardia euroa.[1]

Suomen valtio omistaa osan Iceyesta Tesin ja Solidiumin kautta.[1]

Lähteet:
1. [Suomalaisyhtiö Iceye haluaa omilla raketeilla avaruuteen, tarjoaa kaksi miljardia euroa rakettivalmistaja Aviosta](https://yle.fi/a/74-20257426) (Yle, 17.11. klo 11.35)
2. [Iceye on Suomen kuumimpia yhtiöitä, ja käynnillä selviää miksi Suomesta on tulossa avaruusvalta](https://yle.fi/a/74-20187718) (Yle, 15.11. klo 7.00)

### Olkiluodon kolmosreaktori kytkettiin takaisin sähköverkkoon venyneen huoltoseisokin jälkeen

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/olkiluodon-kolmosreaktori-kytkettiin-takaisin-sahkoverkkoon

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin huoltoseisokki päättyi, ja reaktori kytkettiin takaisin valtakunnan verkkoon, kertoi Teollisuuden Voima (TVO).[1] Seisokki alkoi syyskuussa ja kesti runsaat kaksi kuukautta.[1]

Tarkemmin:

Huollon piti alun perin valmistua lokakuun lopussa, mutta valmistuminen lykkääntyi useita kertoja.[1]

Seisokki pitkittyi tarkastushavaintojen ja niiden perusteella ilmenneiden korjaustarpeiden vuoksi.[1]

Lisätöitä tehtiin muun muassa venttiileille, joissa havaittiin kulumaa.[1]

TVO:n mukaan korjaukset haluttiin tehdä perusteellisesti ennen seuraavan käyttöjakson alkua.[1]

Merkittävimpiä töitä olivat polttoaineen vaihto ja tarkastukset, pääkiertopumppujen huollot ja tarkastukset sekä sähkökojeistohuollot.[1]

Lisäksi korjattiin pumppuvikoja, jotka olivat aiemmin vaikuttaneet laitoksen sähkötehoon.[1]

Tausta:

Olkiluoto 3 on Suomen teholtaan suurin ydinreaktori.[1]

Lähteet:
1. [Olkiluodon kolmosreaktori on kytketty takaisin sähköverkkoon](https://yle.fi/a/74-20257552) (Yle, 17.11. klo 17.54)

### Nvidian hallitus torjui Jensen Huangin paluun toimitusjohtajaksi – tulos ylitti odotukset

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/nvidian-hallitus-torjui-jensen-huangin-paluun-toimitusjohtaj

Nvidian hallituksen puheenjohtaja Harvey C. Jones ilmoitti tiistaina, ettei Jensen Huang palaa yhtiön johtoon.[2] Jonesin mukaan hallitus hyväksyi yksimielisesti Huangin eron eikä aio palauttaa häntä toimitusjohtajaksi.[2] Nvidian liikevaihto ja tulos olivat kolmannella vuosineljänneksellä odotettua parempia.[2]

Tarkemmin:

Aiemmin tiistaina Huang kertoi The Wall Street Journalille olevansa valmis palaamaan tehtäväänsä, jos hallitus sitä pyytää.[2]

Huangin mukaan hän oli saanut työntekijöiltä, kumppaneilta ja asiakkailta valtavasti viestejä, joissa toivottiin hänen paluutaan.[1]

Hän sanoi olevansa valmis palaamaan, jos hallitus katsoo sen olevan osakkaiden, työntekijöiden, yhtiön ja Yhdysvaltojen etujen mukaista.[1]

Presidentti Donald Trump totesi maanantaina, ettei pahastuisi, jos Huang palaisi toimitusjohtajaksi.[2]

Vuotta aiemmin liikevaihto oli 57 miljardia dollaria, ja analyytikot odottivat LSEG:n keräämien ennusteiden mukaan 109,1 miljardin dollarin liikevaihtoa.[2]

Oikaistu osakekohtainen tulos oli 2,68 dollaria, kun odotukset olivat 2,48 dollaria.[2]

Tausta:

Nvidian perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Jensen Huang erosi viime viikolla suhdeskandaalin saattelemana.[2]

Huangilla oli ilmeisesti useita salasuhteita, ja yksi niistä oli naiseen, jonka epäillään olevan Kiinan vakooja.[2]

Nvidian edistyneille siruille on valtavaa kysyntää, koska tekoälybuumia pyörittävät datakeskukset ja pilvilaskenta nojaavat vahvasti yhtiön teknologiaan.[2]

Lähteet:
1. [WSJ: Jensen Huang valmis palaamaan Nvidian johtoon](https://yle.fi/a/74-20257553) (Yle, 17.11. klo 18.30)
2. [Nvidian tulos ylitti odotukset – hallitus torjui eronneen toimitusjohtajan paluuhaaveet](https://yle.fi/a/74-20257568) (Yle, 17.11. klo 23.37)

### Nvidia myi yli puolet Nokian osakkeistaan – Nokian kurssi laski noin 4,7 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/nvidia-myi-yli-puolet-nokian-osakkeistaan-nokian-kurssi-lask

Tieto käy ilmi Nvidian ilmoituksesta Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita seuraavalle virastolle SEC:lle.[1] Nokian osakekurssi syöksyi noin 4,7 prosenttia.[1]

Tarkemmin:

Syyskuun lopussa Nvidialla oli yhä lähes 73 miljoonaa Nokian osaketta.[1]

Osakkeiden arvo oli lähes 739 miljoonaa dollaria eli yli 670 miljoonaa euroa.[1]

Puoli tuntia ennen pörssin sulkeutumista Nokian osake maksoi noin 6,8 euroa.[1]

Nokian kurssi oli laskenut alle seitsemän euron jo aiemmin samassa kuussa.[1]

Pörssin auetessa myös Nvidian osake oli Wall Streetillä lähes kaksi prosenttia laskussa.[1]

Nvidian osakemyynneistä kertoi Suomessa aiemmin muun muassa osakeanalyysejä tekevä Inderes.[1]

Lähteet:
1. [Sirujätti Nvidia myi yli puolet Nokian osakkeistaan](https://yle.fi/a/74-20257556) (Yle, 17.11. klo 18.55)

### Pörssisähkö maksoi tiistaina kalleimmillaan yli 34 senttiä kilowattitunnilta

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/porssisahko-maksoi-tiistaina-kalleimmillaan-yli-34-senttia-k

Pörssisähkön hinta nousi tiistaina korkeaksi.[1] Kalleinta sähkö oli aamupäivällä, ja kello 11 varttihinta oli yli 34 senttiä kilowattitunnilta.[1]

Tarkemmin:

Hinnat pysyivät korkealla noin puoli seitsemään illalla, jolloin ne asettuivat alle 20 senttiin.[1]

Kunnolla sähkö halpeni vasta puoli yhdeksän jälkeen illalla.[1]

Hinnat sisältävät arvonlisäveron.[1]

Pörssisähköasiakkaat maksavat sähköyhtiölle lisäksi marginaalin ja mahdollisen perusmaksun sekä siirtomaksun paikalliselle verkkoyhtiölle.[1]

Lähteet:
1. [Sähkö on tänään kallista jo heti aamusta](https://yle.fi/a/74-20257276) (Yle, 17.11. klo 6.34)
2. [Pörssisähkön hinta tänään ja huomenna – katso halvimmat tunnit](https://yle.fi/a/74-20257254) (Yle, 17.11. klo 11.11)

### Tilastokeskus: datakeskukset kasvattivat syyskuun rakentamislupia, asuinrakentaminen yhä vaisua

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/tilastokeskus-datakeskukset-kasvattivat-syyskuun-rakentamisl

Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärä kasvoi 37 prosenttia vuodentakaisesta.[1] Luku koskee muuta kuin asuinrakentamista, ja kasvua vauhdittivat datakeskukset.[1]

Tarkemmin:

Yliaktuaari Mika Ronkaisen mukaan datakeskusten vaikutus näkyi voimakkaasti kuntakohtaisissa luvuissa.[1]

Seinäjoelle, Kouvolaan ja Akaaseen, jotka saivat syyskuussa eniten rakennuskuutioita, suunnitellaan suuria datakeskuksia.[1]

Asuinrakentaminen on Tilastokeskuksen mukaan edelleen vaisua.[1]

Asunnoille myönnettiin syyskuussa runsaat kymmenen prosenttia vähemmän rakentamislupia kuin vuotta aiemmin.[1]

Valmistuneita asuntoja oli kuitenkin viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.[1]

Lähteet:
1. [Datakeskukset vauhdittivat rakennuslupien kuutiomäärän kasvua](https://yle.fi/a/74-20257365) (Yle, 17.11. klo 9.15)

### Risto Siilasmaa pohtii uutuuskirjassaan, miksi menestyvät yritykset ajautuvat vältettäviin kriiseihin

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/risto-siilasmaa-pohtii-uutuuskirjassaan-miksi-menestyvat-yri

Nokian entisellä hallituksen puheenjohtajalla ja WithSecuren perustajalla Risto Siilasmaalla on uutuuskirja Havainnoi, ajattele, toimi – Strateginen johtaminen tekoälyn aikakaudella.[1] Kirjassa hän hakee vastausta siihen, miksi menestyneet yritykset ajautuvat katastrofeihin, jotka näyttävät jälkikäteen vältettäviltä.[1] Kirjan on suomentanut tekoälyn avulla Elina Eskola.[1]

Tarkemmin:

Nokian kohdalla Siilasmaa kuvaa ilmiötä, jota hän kutsuu kulttuuriseksi tukahduttamiseksi: epämiellyttävät tosiasiat kuullaan, mutta yrityskulttuuri estää reagoimasta niihin.[1]

Siilasmaan mukaan Nokia menestyi niin hyvin, ettei kukaan halunnut keikuttaa venettä, ja komiteavetoisessa päätöksenteossa kenelläkään ei ollut mandaattia viedä uudistuksia läpi.[1]

Kirjan esimerkkinä on myös Boeing, jonka kaksi 737 MAX -konetta joutui onnettomuuksiin vuosina 2018 ja 2019, ja niissä kuoli 346 ihmistä.[1]

Onnettomuudet aiheuttaneen MCAS-järjestelmän ongelmia oli havaittu jo simulaattoritesteissä, ja turvallisuusriskeistä keskusteltiin yhtiössä, mutta keskustelu jäi huomioimatta.[1]

Onnistuneena esimerkkinä Siilasmaa nostaa Estée Lauderin Clinique-brändin, jonka Leonard Lauder rakensi havaitsemiensa kulutuksen murrosten ympärille.[1]

Vuonna 1968 lanseeratusta Cliniquesta tuli lopulta Yhdysvaltojen nopeimmin kasvava kosmetiikkabrändi.[1]

Tausta:

Siilasmaa on käsitellyt Nokia-vuosiaan laajemmin kirjassa Paranoidi optimisti.[1]

Siilasmaa tunnetaan nykyisin myös kasvuyrityssijoittajana.[1]

Lähteet:
1. [Siilasmaan uutuuskirja: Näin oman versioni kulttuurisesta tukahduttamisesta Nokiassa](https://yle.fi/a/74-20256356) (Yle, 17.11. klo 0.01)

### Slushin toimitusjohtaja Noora Saksa vaatii seuraavalta hallitukselta teknologiastrategiaa

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/slushin-toimitusjohtaja-noora-saksa-vaatii-seuraavalta-halli

Slushin toimitusjohtaja Noora Saksa vaati haastattelussa, että seuraavan hallituksen pitää tehdä teknologiastrategia.[1] Saksan mukaan Suomen ja Euroopan pitäisi keskittää voimavaransa muutamaan teknologia-alaan, kuten avaruus- ja kvanttiteknologiaan sekä energiaan.[1] Suomen suurin start-up-tapahtuma Slush alkaa keskiviikkona 18. marraskuuta.[1]

Tarkemmin:

Slushin tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä kaksi maailman kymmenestä arvostetuimmasta teknologiayrityksestä olisi eurooppalaisia.[1]

Arvostetuin eurooppalainen yhtiö on globaalisti vasta sijalla 23.[1]

Slushin keväällä julkaisemasta kymmenen kohdan uudistuslistasta Saksa pitää tärkeimpänä eläkerahastojen pääomien ohjaamista riskisijoituksiin.[1]

Saksan mukaan Suomessa on riittävästi rahaa startuppien rahoittamiseen, mutta varovaisemman sijoituskulttuurin vuoksi ne eivät saa riittävästi pääomaa.[1]

Saksa kertoi olevansa itse kiinnostunut eniten energia-alasta, jolla hänen mukaansa on tulossa iso murros.[1]

Tausta:

Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta opiskeleva Saksa valittiin Slushin toimitusjohtajaksi tämän vuoden alussa.[1]

Hän aloitti Slushissa vapaaehtoisena tiiminvetäjänä toisena opiskeluvuonnaan ja on myöhemmin vetänyt kumppanuustiimiä ja toiminut talousjohtajana.[1]

Slushin aiempia toimitusjohtajia ovat olleet muun muassa Miki Kuusi, Marianne Vikkula ja Riku Mäkelä.[1]

Saksa on kotoisin Harjumaan noin kahdensadan asukkaan kylästä Mikkelin läheltä.[1]

Lähteet:
1. [Noora Saksa, 26, ei ole koskaan elänyt talouskasvun aikaa – haluaa haastaa Nvidian](https://yle.fi/a/74-20256189) (Yle, 17.11. klo 6.15)

### UPM:n Pietarsaaren sellutehdas käynnistyy tulipalon jälkeen arviolta joulukuun puolivälissä

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/upm-n-pietarsaaren-sellutehdas-kaynnistyy-tulipalon-jalkeen

UPM:n sellutehtaiden johtaja Vesa Volmari arvioi, että Pietarsaaren tehtaan tuotanto saataisiin käyntiin joulukuun puolivälin tienoilla.[1] Korjaustyöt tulipalon jäljiltä ovat yhä kesken, mutta avaamisen aikataulu on hieman tarkentunut.[1]

Tarkemmin:

Volmarin mukaan tehtaan oli alustavasti määrä aueta kuun lopulla, mutta tulipalo venyttää avaamista arviolta muutamalla viikolla.[1]

Aikataulu tarkentuu vielä vaativien korjaustöiden edetessä.[1]

Volmari ei halua vielä arvioida palon taloudellisia vaikutuksia UPM:lle ja tehtaalle.[1]

Palossa vaurioituivat myös kuljetinlinja ja tehdasrakennus.[1]

Tausta:

Tulipalo sattui UPM:n sellutehtaalla Pietarsaaressa maanantaina 9. marraskuuta, kun tehdas oli ollut tuotantoseisokissa lokakuusta asti.[1]

Yksikön noin 250 työntekijästä paikalla oli arvion mukaan vain noin kolmasosa lomautusten ja vuorojärjestelyiden vuoksi.[1]

Palo vaurioitti etenkin puuhaketta käsittelevää osastoa sekä putkia ja kaapeleita tehtaan kuitulinjalla.[2]

Lasikuidusta tehty niin sanottu hönkäputki kaatui, kun sen rakenne suli putken sisällä olleessa palossa.[2]

Lähteet:
1. [UPM:n Pietarsaaren tehdas seisoo vielä kuukauden – tulipalon aiheuttamia vaurioita korjataan yhä](https://yle.fi/a/74-20257416) (Yle, 17.11. klo 11.28)
2. [UPM:n Pietarsaaren tehtaan tulipalo vaurioitti putkia ja kaapeleita – syttymissyytä selvitetään](https://yle.fi/a/74-20256159) (Yle, 10.11. klo 18.26)

### Kokkolasta kasvoi EU:n tärkeä akkujen raaka-aineiden keskus – professori Ulla Lassilla iso rooli

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/kokkolasta-kasvoi-eu-n-tarkea-akkujen-raaka-aineiden-keskus

Kokkolan suurteollisuusalueesta on kasvanut yksi EU:n keskeisimmistä kriittisten ja strategisten raaka-aineiden keskuksista.[1] Kehitys vauhdittui, kun alueen yritykset perustivat 20 vuotta sitten Kokkolan yliopistokeskukseen soveltavan kemian lahjoitusprofessuurin, johon valittiin Ulla Lassi.[1]

Tarkemmin:

Alueella valmistetaan esimerkiksi sinkkiä, kobolttia, nikkeliä ja litiumia, ja tulevaisuudessa ehkä myös grafiittia ja alumiinia.[1]

Kaikkia näitä aineita tarvitaan akuissa.[1]

Laitos on sittemmin kasvanut 80 ihmisen työpaikaksi.[1]

Lassin mukaan menestyksen taustalla on tutkimuksen ja paikallisten yritysten tiivis yhteistyö, ja akkumateriaalien tutkimus alkoi Tekesin rahoittamana jo vuonna 2007.[1]

Tutkimusyhteistyöstä on kuuden viime vuoden aikana syntynyt 40 keksintöilmoitusta, parikymmentä patenttia ja kahdeksan teknologiansiirtosopimusta.[1]

Lassi uskoo alueen vahvistuvan edelleen ja hiilipohjaisten ratkaisujen, kuten grafiitin valmistuksen akkuteollisuuteen, nousevan metallien ja mineraalien jalostuksen rinnalle.[1]

Tausta:

Strategisten hankkeiden listalla EU pyrkii lisäämään omavaraisuuttaan harvinaisissa raaka-aineissa, kuten nikkelissä, koboltissa ja kuparissa.[2]

Eurooppa on riippuvainen erityisesti Kiinasta ja sen harvinaisista mineraaleista.[2]

Listalla oleva hanke voi saada poikkeusluvan rajoituksiin helpommin, ja asema voi helpottaa myös rahoitusta.[2]

Lokakuussa listalle lisättyjä suomalaiskohteita olivat muun muassa koboltin ja nikkelin jalostushanke Coniko Kokkolassa sekä Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle suunniteltu alumiinitehdashanke Project Arctial.[1][2]

Lähteet:
1. [Kokkolasta tuli koko Euroopan tärkeä akkujen raaka-aineiden keskus, ja yhdellä naisella on ollut siinä iso rooli](https://yle.fi/a/74-20256674) (Yle, 17.11. klo 12.26)
2. [Viisi suomalaista kaivos- ja teollisuushanketta pääsi EU:n pikakaistalle – katso lista](https://yle.fi/a/74-20250604) (Yle, 9.10. klo 11.13)

### Diabetesliiton muutosneuvottelut päättyivät – henkilöstö vähenee noin kolmella henkilötyövuodella

https://seeste.fi/2026-11-18/talous/diabetesliiton-muutosneuvottelut-paattyivat-henkilosto-vahen

Diabetesliitto kertoi muutosneuvottelujensa päättyneen.[1] Lopputuloksena henkilöstöä vähennetään noin kolmen henkilötyövuoden verran.[1]

Tarkemmin:

Lisäksi koko liiton henkilöstö lomautetaan kolmeksi viikoksi ensi vuoden aikana.[1]

Liiton arvion mukaan ratkaisuilla säästetään henkilöstökuluissa noin 220 000–250 000 euroa ensi vuonna.[1]

Tausta:

Muutosneuvottelut johtuivat arvioiduista STEA-avustusten leikkauksista.[1]

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Diabetesliitolle tälle vuodelle noin 803 000 euron yleisavustuksen.[1]

Lähteet:
1. [Diabetesliiton muutosneuvottelut ohi, noin kolme henkilötyövuotta vähenee](https://yle.fi/a/74-20257494) (Yle, 17.11. klo 14.14)

## Tiede & teknologia

### Ilmastopaneeli: maa- ja metsätalouden ja maankäytön päästöjä voidaan vähentää merkittävästi

https://seeste.fi/2026-11-18/tiede/ilmastopaneeli-maa-ja-metsatalouden-ja-maankayton-paastoja-v

Suomen ilmastopaneeli julkaisi tiistaina raportin keinoista, joilla maa- ja metsätalouden ja maankäytön päästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon pienillä kustannuksilla.[2] Paneelin mukaan päästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi ja samalla vahvistaa hiilinieluja.[1] Raportista käy ilmi, että monet tehokkaat ja halvat ilmastotoimet eivät etene politiikassa.[2]

Tarkemmin:

Maankäyttösektorin ja maatalouden kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2024 kolmannes Suomen kokonaispäästöistä.[1]

Raportin mukaan hiilinielua voitaisiin vahvistaa kustannustehokkaimmin pidentämällä kiertoaikoja, vähentämällä harvennushakkuita ja siirtymällä turvemailla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.[1]

Paneelin mukaan lähivuosina tarvitaan mittavia muutoksia sekä kansalliseen että EU:n yhteiseen maatalous- ja tukipolitiikkaan.[1]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan muutosmaksuun on turha palata, koska tämän hallituskauden keinot on listattu energia- ja ilmastostrategiaan.[2]

Multalan mukaan keino on kuitenkin hyvä ottaa keinovalikoimaan tulevaa hallituskautta silmällä pitäen.[2]

Sdp:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto ihmetteli, ettei muutosmaksua ole otettu käyttöön, vaikka se toisi tuloja.[2]

Tausta:

Maankäytön muutosmaksu tarkoittaisi hintaa, joka pitäisi maksaa, jos metsää poistetaan esimerkiksi rakentamisen tieltä.[2]

Arviolta viisi prosenttia Suomen päästöistä aiheutuu metsän raivaamisesta esimerkiksi pellon, tehtaan tai muun rakennushankkeen tieltä.[2]

Neljän tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Orpon hallituksen päättämät ja esittämät ilmastotoimet tekevät Suomesta hiilineutraalin vasta vuoden 2050 jälkeen, vaikka tavoite on vuosi 2035.[3]

Lähteet:
1. [Ilmastopaneeli: Maa- ja metsätalouden ja maankäytön päästöjä voidaan vähentää merkittävästi](https://yle.fi/a/74-20257340) (Yle, 17.11. klo 1.00)
2. [Näin Googlenkin hakkuista olisi saatu miljoonatulot – Orpon hallitus jätti halvimmat ilmastoteot tekemättä](https://yle.fi/a/74-20257252) (Yle, 17.11. klo 16.29)
3. [Laskelmat paljastavat: Suomesta tulossa hiilineutraali yli 15 vuotta myöhemmin kuin Orpon hallitus lupasi](https://yle.fi/a/74-20184838) (Yle, 24.9. klo 19.50)

### Withsecuren asiantuntija: tekoäly on nopeuttanut kyberhyökkäyksiä – kaupan kylmälaitteet kuumenivat Helsingissä

https://seeste.fi/2026-11-18/tiede/withsecuren-asiantuntija-tekoaly-on-nopeuttanut-kyberhyokkay

Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan K-market Oliivin kylmälaitteiden säädöt menivät sekaisin marraskuun alussa, ja laitteet kuumenivat.[1] Kauppias Mariia Jernmark lähti kaupalle turvallisuusyrityksen soitettua aamuyöllä, ja myöhemmin selvisi, että kyseessä saattaa olla kyberhyökkäys.[1] Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan, ja tapauksia tutkitaan törkeinä tietojärjestelmän häirintänä ja vahingontekoina.[1]

Tarkemmin:

Withsecuren Samuli Bergströmin mukaan kylmälaitehyökkäysten tultua julkisuuteen myös muut hyökkääjät aktivoituivat.[1]

Eri hyökkääjät olivat todennäköisesti käyttäneet tekoälyä etsimään netistä samankaltaisia laitteita.[1]

Kyberturvallisuuskeskus havaitsi Suomessa 30 laitetta, jotka olivat olleet verkossa näkyvissä ja alttiina hyökkäykselle.[1]

Tekoälyn avulla voi hyökätä samanaikaisesti satoihin tai tuhansiin kohteisiin muutamassa minuutissa, kun ihmiseltä työ veisi päiviä tai viikkoja.[1]

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yritysten on entistä tärkeämpää asentaa päivitykset nopeasti ja seurata haavoittuvuuksia jatkuvasti.[1]

Bergström ei usko, että kaikki organisaatiot ovat riittävän varautuneita tilanteeseen.[1]

Tausta:

Syksyllä hyökkääjät ovat iskeneet ruokakauppojen kylmälaitteisiin useissa Euroopan maissa.[1]

Keskon mukaan tilanne koski ainakin noin kymmentä pienempää K-ruokakauppaa eri paikkakunnilla Suomessa.[2]

Ruotsin SVT kertoi, että tapauksella voi olla yhteys Venäjä-mielisiin hakkereihin, ja ainakin kaksi hakkeriryhmää väitti olevansa hyökkäysten takana.[2]

Lähteet:
1. [Kyberhyökkäyksen uhriksi joutunut kauppias kertoo soitosta aamuyöllä – tällaista minuuttipeliä kyberiskuista on tullut](https://yle.fi/a/74-20256414) (Yle, 17.11. klo 13.20)
2. [KRP aloitti rikostutkinnan epäillyistä kylmälaiteiskuista](https://yle.fi/a/74-20257159) (Yle, 16.11. klo 10.24)

### Tutkimus: Yhdysvaltain suurten datakeskusten hiilidioksidipäästöt lähes Suomen tai Tanskan kokoiset

https://seeste.fi/2026-11-18/tiede/tutkimus-yhdysvaltain-suurten-datakeskusten-hiilidioksidipaa

Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa toimivat datakeskusjätit tuottavat vuodessa arviolta 25,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.[1] Määrä on lähes yhtä suuri kuin Tanskan tai Suomen hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan.[1] Kansainvälinen tutkijaryhmä käytti useita arviointikeinoja, koska tietoa päästöistä on vaikea saada suoraan yhtiöiltä.[1]

Tarkemmin:

Fossiilisten polttoaineiden osuus datakeskusten käyttämästä sähköstä oli 54 prosenttia.[1]

Neljäsosa sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoimasta, ja ydinvoiman osuus oli lähes 21 prosenttia.[1]

Keskukset tarvitsevat paljon sähköä laskentatehoon ja jäähdytykseen.[1]

Suomessa uudisrakentamisen lupien kuutiomäärän vuosisumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 27 prosenttia.[1]

Kasvu johtui pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan rakennuksista, joihin datakeskukset kuuluvat.[1]

Tausta:

Yhdysvalloissa on jo ainakin yli 400 valtavaa datakeskusta.[1]

Tekoälyn kehitys ja yleistynyt käyttö vaativat lisää nopeaa tietojenkäsittelyn suorituskykyä.[1]

Suomessa on huolestuttu muun muassa sähkön riittävyydestä ja datakeskusten rakentamisen vaikutuksista luontoon.[1]

Datakeskusten vastaisia mielenosoituksia järjestettiin eri puolilla Suomea 7. marraskuuta, ja Helsingissä mukana oli yli tuhat ihmistä.[1]

Lähteet:
1. [Yhdysvaltain datakeskusjätit tuottavat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin koko Tanska yhteensä](https://yle.fi/a/74-20257441) (Yle, 17.11. klo 18.39)

### Turun yliopistossa kehitetään lemmikin tavoin käyttäytyvää koirarobottia ja siipiä räpyttelevää droonia

https://seeste.fi/2026-11-18/tiede/turun-yliopistossa-kehitetaan-lemmikin-tavoin-kayttaytyvaa-k

Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimus- ja testausyksikössä kehitetään Tatu-nimistä koirarobottia.[1] Robottia opetetaan havainnoimaan ympäristöään ja reagoimaan siihen kuin lemmikki.[1] Laboratorioinsinööri Teemu Saukkion mukaan Tatu on kanssakäymiseen suunniteltu seuralainen.[1]

Tarkemmin:

Saukkio suunnittelee robottia esimerkiksi lemmikki- tai hoivarobotiksi, ja kaupassa se voisi näyttää, missä tarjoustuote on.[1]

Tutkimusryhmä kehittää myös droonia, jonka siivet jäljittelevät linnun siipiä ja jolla tavoitellaan liitämistä ja pehmeämpää lentämistä.[1]

Saukkion mukaan vielä ei ole ratkaisua siihen, miten räpyttämällä lentävä robotti saataisiin toimimaan kunnolla.[1]

Yliopistossa arvioidaan, että räpyttelevä ilmarobotti olisi psykologisesti erilainen kuin uhkaavalta vaikuttava drooni.[1]

Ryhmää johtava professori Tomi Westerlund arvioi robottien lisääntyvän, ja hänen mukaansa hoivarobotiikassa on paljon tarvetta.[1]

Turun yliopistossa pidetään tärkeänä, että Suomessa osataan itse kehittää ja ylläpitää autonomisia järjestelmiä eikä niitä tarvitse ostaa muualta.[1]

Tausta:

Saukkio on erikoistunut kognitiiviseen robotiikkaan, jossa kehitetään robotteja, jotka liikkuvat, aistivat, oppivat ja käyttäytyvät kuin biologiset olennot.[1]

Tutkimusyksikkö sijaitsee Turun Itäharjun teollisuusalueella, jossa hallissa voi testata drooneja ympäri vuoden ja ulkona maarobotteja luonnollisessa ympäristössä.[1]

Ryhmä kehittää myös robottien yhteistoimintaa, ja viimeksi kokonainen robottiarmeija teki tutkimusta Oulankajoella.[1]

Lähteet:
1. [Turussa kehitetään entistä luonnollisempia robotteja – näin liikkuu lonkkavikainen koirarobotti Tatu](https://yle.fi/a/74-20254389) (Yle, 17.11. klo 16.00)

### Hevostietokeskus ja Savonia tutkivat tekoälyn avulla hevosten ääniä Pohjois-Savon talleilla

https://seeste.fi/2026-11-18/tiede/hevostietokeskus-ja-savonia-tutkivat-tekoalyn-avulla-hevoste

Suomen hevostietokeskus Kiuruvedellä ja Savonia-ammattikorkeakoulu tutkivat Tekoälyä talleille -hankkeessa, mitä hevosten äänet merkitsevät eläinten hyvinvoinnille.[1] Kolmen pohjoissavolaisen tallin kattoihin on asennettu suuntamikrofoneja, ja pilttuiden toiminta tallentuu kameralle.[1] Tavoitteena on parantaa hevosten hyvinvointia ja vähentää tallinpitäjän työtaakkaa.[1]

Tarkemmin:

Talteen tallentuvat muun muassa hirnuminen, maan kuopiminen ja nukkumisen äänet.[1]

Tutkijat ovat suunnitelleet puhelinsovelluksen, joka kertoo, miten hevonen on syönyt tai nukkunut ja onko sen arjessa ollut poikkeuksia.[1]

Savonian tutkijan Johannes Geislerin mukaan tekoälymalleilla tunnistetaan äänten eroja, sillä tallin äänet voivat kuulostaa hyvin samanlaisilta.[1]

Suolistoäänille valmistellaan toista sovellusta, jonka tavoitteena on selvittää hiekka nykyistä nopeammin.[1]

Suomalan tiedossa ei ole, että vastaavaa hiekkaäänten ja tekoälyn tutkimusta olisi Suomessa tehty aiemmin.[1]

Koetalliin kuuluvan Rauhalahden ratsastuskoulun toimitusjohtajan Lauri Heiskasen mukaan valvonnan automatisointi voisi auttaa suuresti tallien omistajia.[1]

Tausta:

Ähky voi vakavimmissa tapauksissa vaatia leikkaushoitoa.[1]

Lähteet:
1. [Tutkijat kuuntelevat Savossa hevosten hirnuntaa ja suoliston hiekkaa – tarkoitus auttaa eläimiä](https://yle.fi/a/74-20255556) (Yle, 17.11. klo 16.50)

## Kulttuuri & viihde

### Robert Pattinson valittiin uudeksi James Bondiksi – elokuvan ohjaa Denis Villeneuve

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/robert-pattinson-valittiin-uudeksi-james-bondiksi-elokuvan-o

Brittinäyttelijä Robert Pattinson on valittu uudeksi James Bond -näyttelijäksi, kertoi muun muassa BBC maanantaina.[1][2] Pattinsonin mukaan on hänen elämänsä kunnia, että 007:n rooli on uskottu hänelle.[3] Valinta on sosiaalisessa mediassa sekä riemastuttanut että kummastuttanut.[1]

Tarkemmin:

Kyseessä on 26. Bond-elokuva, ja sen ohjaa kanadanranskalainen Denis Villeneuve. Elokuvan nimeä ei ole vielä vahvistettu.[2]

Villeneuven mukaan Pattinsonilla on 007:n ajaton sielu, ja hän tuo hahmoon täysin uudenlaista henkeä.[3]

Varietyn mukaan roolista kisasivat Pattinsonin lisäksi muun muassa Nicholas Hoult, Callum Turner, Josh O’Connor ja Jack Lowden.[3]

40-vuotias Pattinson tuli tunnetuksi Harry Potter -elokuvan Cedric Diggoryna vuonna 2005, ja hän on esittänyt myös Twilight-elokuvien Edward Cullenia ja Batmania.[1]

BBC:n mukaan uusi Bond-elokuva aloittaa todennäköisesti puhtaalta pöydältä, ja se voitaisiin sijoittaa esimerkiksi 1950- tai 1960-luvulle.[2]

Amazon on luvannut kunnioittaa hahmon perinnettä ja pitää Bondin elokuvateatterien valkokankaalle tehtynä tapahtumana.[2]

Tausta:

Viimeisin Bond-elokuva on No Time To Die vuodelta 2021, jonka jälkeen Daniel Craig jätti roolin.[4]

Broccoli ei pitänyt siitä, että Amazon halusi julkaista uutta Bond-sisältöä mahdollisimman nopeasti, ja uuden elokuvan teko jumittui.[2]

Helmikuussa 2025 Broccoli ja Michael G. Wilson myivät Bond-elokuvien kaikki luovat oikeudet Amazon MGM:lle, jolloin Amazon sai määräysvallan elokuvien sisältöön.[2]

Lähteet:
1. [Tällainen on Robert Pattinson, joka valittiin uudeksi James Bondiksi](https://yle.fi/a/74-20257375) (Yle, 17.11. klo 12.55)
2. [Tämä tiedetään Bond-elokuvien tulevaisuudesta – edellä raju riita kulisseissa](https://yle.fi/a/74-20257381) (Yle, 17.11. klo 19.22)
3. [Robert Pattinsonista uusi James Bond](https://yle.fi/a/74-20257306) (Yle, 16.11. klo 17.09)
4. [007 Pattitilanteessa: Bond-elokuvien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska Amazon ja tuottajamoguli ajautuivat ilmiriitaan](https://yle.fi/a/74-20133225) (Yle, 24.12. klo 18.28)

### Neljä taiteilijaa valittiin Suomen paviljonkiin Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin 2027

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/nelja-taiteilijaa-valittiin-suomen-paviljonkiin-venetsian-ar

Vuoden 2027 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongin näyttelyyn on kutsuttu neljä taiteilijaa.[1] He ovat arkkitehti-kuvanveistäjä Liisa Ryynänen, runoilija Daniel Malpikka sekä arkkitehti- ja elokuvantekijäkaksikko Helmi Kajaste ja Mika Taanila.[1] Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon mukaan taiteilijat tutkivat biennaalitöissään pimeyttä arkkitehtuurissa.[1]

Tarkemmin:

Näyttelyn kuratoi arkkitehti-kuraattori Kaisa Karvinen, ja sen tilaa ja tuottaa Archinfo.[1]

Ryynäsen veistokset yhdistelevät arkkitehtuurin historiaa ja teollisia rakennusmateriaaleja.[1]

Malpikka liikkuu kirjallisuuden, äänen, muotoilun ja esitystaiteen välillä.[1]

Kajaste tutki väitöskirjassaan arkkitehtuurin ja elokuvan suhdetta, ja Taanila tunnetaan kokeellisista elokuvistaan ja installaatioistaan.[1]

Näyttelyn päätukija on opetus- ja kulttuuriministeriö, ja kumppanina on Oulun yliopisto.[1]

Tausta:

Arkkitehtuuribiennaali järjestetään 20. kerran, ja sen teema on Do Architecture, For the Possibility of Coexistence Facing a Real Reality.[1]

Biennaali on järjestetty vuodesta 1980 vuorovuosina vuonna 1895 perustetun taidebiennaalin kanssa.[1]

Se on maailman arvostetuin arkkitehtuurinäyttely, jossa käy puolen vuoden aikana arviolta 300 000 vierasta.[1]

Lähteet:
1. [Nämä neljä taiteilijaa on valittu Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljonkiin](https://yle.fi/a/74-20257218) (Yle, 17.11. klo 9.00)

### Hugo Simbergin Tampereen tuomiokirkon maalauksista tehdään fantasiaooppera – kantaesitys marraskuussa 2027

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/hugo-simbergin-tampereen-tuomiokirkon-maalauksista-tehdaan-f

Tampereen tuomiokirkossa saa marraskuussa 2027 kantaesityksensä fantasiaooppera ”Hugo Simbergin unet”, jossa esiintyvät kirkon seinämaalausten hahmot.[1] Oopperan ideoi sen taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Waltteri Torikka.[1] Ooppera esitetään osana kirkon 120-vuotisjuhlia.[1]

Tarkemmin:

Torikka kertoi häntä askarruttaneen muun muassa haavoittunut enkeli ja se, miksi kuolema hoitaa puutarhaa.[1]

Sinisalo kirjoittaa oopperan tarinan, hahmot, draaman kaaren ja laulujen sanat.[1]

Sinisalon mukaan libretto on symbolistinen, koska Simberg oli symbolisti, eikä kyse ole taiteilijan historiaa tarkasti kuvaavasta suurmiesoopperasta.[1]

Sinisalo arvioi Kuoleman puutarhan resonoivan yleisössä eniten, ja Salmenkankaan mukaan siitä tulee yksi oopperan kauneimmista kohdista, vaikka sävellys on vielä tekemättä.[1]

Sinisalo ei pidä libretoa kirkkoon sopimattomana, mutta hänen mielestään olisi hienoa, jos ooppera herättäisi keskustelua ja soraääniä.[1]

Tausta:

Hugo Simberg maalasi Tampereen tuomiokirkon taiteen 1900-luvun alussa, ja vastaanotto oli ristiriitainen.[1]

Alastomat pojat ja kattokupolin suuri käärme eivät kaikkien mielestä sopineet kirkkoon.[1]

Kirkon valmistumisvuonna 1907 osa seurakuntien tarkastuslautakunnan jäsenistä vaati poikien muuttamista enkeleiksi ja käärmeen maalaamista yli.[1]

Äänestyksessä yksi ääni ratkaisi, että maalaukset saivat jäädä.[1]

Lähteet:
1. [Oli lähellä, ettei Hugo Simbergin kirkkomalauksia maalattu peittoon – nyt ne heräävät eloon fantasiaoopperassa](https://yle.fi/a/74-20257483) (Yle, 17.11. klo 18.28)

### Taideyliopisto aloitti musiikkiteatterin maisteriohjelman – opiskelijoita valmennetaan myös pettymyksiin

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/taideyliopisto-aloitti-musiikkiteatterin-maisteriohjelman-op

Taideyliopisto aloitti syksyllä kaksivuotisen musiikkiteatterin maisteriohjelman.[1] Koulutus koostuu pääasiassa tanssin, musikaalilaulun ja näyttelijäntaiteen opinnoista.[1] Ohjelma on järjestetty yhdessä Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa.[1]

Tarkemmin:

Professori Martina Roosin mukaan koulutus palvelee taiteenlajin ja esiintyjien tarpeita.[1]

Roosin mielestä Taideyliopistossa on syytä olla musiikkiteatterikoulutusta, koska siellä on myös oopperakoulutusta.[1]

Suomessa musiikkiteatteria voi opiskella myös Tampereen ammattikorkeakoulussa.[1]

Opiskelija Laurapeppi Väänänen kertoi voivansa tutkia musiikkiteatteria maisteriohjelmassa syvemmin kuin ammattikorkeakoulun kandiopinnoissa.[1]

Rooleja haetaan koe-esiintymisissä, ja kilpailu niistä on kovaa.[1]

Väänäsen mukaan opiskelijoita kannustetaan puhumaan avoimesti kilpailun herättämistä tunteista.[1]

Tausta:

Svenska Kulturfonden ja Suomen kulttuurirahasto myönsivät kumpikin 300 000 euroa.[2]

Martina Roos nimitettiin lokakuussa 2024 Suomen ensimmäiseksi musiikkiteatterin professoriksi.[2]

Suomesta on aiemmin puuttunut alan ylempi korkeakoulututkinto.[2]

Lähteet:
1. [Musikaalirooleista käydään kovaa kilpailua – opiskelijat totuttelevat myös pettymään](https://yle.fi/a/74-20255797) (Yle, 17.11. klo 13.42)
2. [Suomeen perustetaan musiikkiteatterin maisteriohjelma – sen mahdollisti säätiöiden mittava tukipotti](https://yle.fi/a/74-20150823) (Yle, 21.3. klo 8.00)

### Suomen Kuvalehden journalistipalkinto STT:n päätoimittaja Minna Holopaiselle

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/suomen-kuvalehden-journalistipalkinto-stt-n-paatoimittaja-mi

Suomen Kuvalehden tämän vuoden journalistipalkinto myönnettiin STT:n päätoimittaja Minna Holopaiselle.[1] Palkintolautakunta perusteli valintaa Holopaisen merkittävällä työllä journalismin avoimuuden, tiedonsaannin ja riippumattomuuden puolustajana sekä alan yhteisten arvojen edistäjänä.[1] Saara Salmisen teos Vendi – Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin valittiin Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.[1]

Tarkemmin:

Journalistipalkinnon lautakunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski.[1]

Lautakuntaan kuuluivat lisäksi päätoimittaja Kalle Silfverberg, kirjailija Tiina Raevaara ja Ylen entinen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.[1]

Aikakauslehti Kanava ja Otavan Kirjasäätiö jakavat Kanava-palkinnon vuoden parhaalle suomalaiselle henkilöhistoriaa käsittelevälle tietokirjalle.[1]

Myös Kanava-palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.[1]

Voittajan valitsi yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila, joka on E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja.[1]

Lähteet:
1. [Suomen Kuvalehden journalistipalkinto STT:n päätoimittaja Minna Holopaiselle](https://yle.fi/a/74-20257525) (Yle, 17.11. klo 15.40)

### Jyväskyläläinen Hannu Ahonen voitti kansainvälisen luontokuvakilpailun kuvalla lumpeenlehdestä ja sen jääkopiosta

https://seeste.fi/2026-11-18/kulttuuri/jyvaskylalainen-hannu-ahonen-voitti-kansainvalisen-luontokuv

Jyväskyläläinen luontokuvaaja Hannu Ahonen, 62, voitti kansainvälisen Nature Photographer of the Year 2026 -kilpailun.[1][2] Voittokuvan nimi on The One that Left and the One that Stayed.[1][2] Kuvassa on lumpeenlehti ja jään muodostama kopio lehdestä.[2]

Tarkemmin:

Ahonen arvelee voiton tulleen, koska kuvassa oli kaksi lehteä, kun hänen aiemmissa kilpailukuvissaan oli vain huurteinen lumpeenlehti.[1]

Tuomariston mukaan on harvinaista, että kasvia esittävä kuva voittaa luontokuvakilpailun.[2]

Tuomaristo näki kuvassa muutoksen ja pysyvyyden symboliikkaa.[1]

Ahonen itse näkee kuvassa lehden sielun, joka irtautuu kohti avaruutta, ja kehon epävakaassa maailmassa.[1]

Ahosen mukaan ihmetys ja ihmettely ovat hänen päällimmäiset tunteensa voiton jälkeen.[1]

Kilpailun pääpalkinto on 3 000 euroa.[2]

Tausta:

Jäälehti syntyi, kun ohut vesikerros jäätyi lumpeenlehden päälle ja tuuli puhalsi sen oikean lehden viereen.[2]

Kilpailu on järjestetty vuodesta 2016 lähtien.[2]

Ahonen aloitti valokuvauksen 15-vuotiaana, ja vuonna 2002 hänen kuvansa auton alle jääneestä kyykäärmeestä valittiin Vuoden Luontokuvaksi.[1]

Ahonen kuvaa jään muutoksia ja menee omien sanojensa mukaan jopa heikoille jäille.[1]

Lähteet:
1. [Hannu Ahonen otti lumpeesta kuvan, jota ei pitänyt kovinkaan erikoisena – nyt se voitti kansainvälisen kilpailun](https://yle.fi/a/74-20257453) (Yle, 17.11. klo 19.45)
2. [Suomalaiskuvaaja voitti kansainvälisen luontokuvakilpailun](https://yle.fi/a/74-20256996) (Yle, 14.11. klo 17.00)

## Elämä & terveys

### Lihavuuden uusi Käypä hoito -suositus helpottaa leikkaukseen pääsyä ja suitsii chat-reseptejä

https://seeste.fi/2026-11-18/elama/lihavuuden-uusi-kaypa-hoito-suositus-helpottaa-leikkaukseen

Lihavuuden Käypä hoito -suositus julkaistiin kauttaaltaan päivitettynä, ja siinä annetaan terveydenhuollon ammattilaisille ohjeet lihavuuden hoitoon.[1] Suositus helpottaa lihavuusleikkaukseen pääsyä mutta kiristää lihavuuslääkkeiden helppoa saamista etäyhteydellä chatin kautta.[1] Suositusta tehneen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, ylilääkäri Kirsi Pietiläisen mukaan pääviesti on, että ihminen kohdataan kunnioittaen eikä häntä syyllistetä painostaan.[1]

Tarkemmin:

Pietiläisen mukaan lääkkeiden määräämisessä ei pitäisi käyttää chat-pohjaista pikaklinikkaa, vaan lääkärin pitäisi ensin selvittää potilaan terveydentila.[1]

Suosituksen mukaan lääkehoito on karkeasti arvioiden perusteltu, jos painoindeksi on vähintään 30 tai 27 liitännäissairauden kanssa.[1]

Vankin tieteellinen näyttö on semaglutidilla ja tirtsepatidilla, joiden lihavuuden hoitoon tarkoitetut valmisteet ovat Wegovy ja Mounjaro.[1]

Leikkausta voidaan harkita, jos noin kuuden kuukauden perushoito ei ole riittänyt, ja ikärajaksi on asetettu alle 65 vuotta.[1]

Pietiläisen mukaan leikkauskriteerit muuttuvat, koska kansainväliset kirurgiset suositukset ovat päivittyneet samaan suuntaan.[1]

Suosituksen päivittäminen voi olla ajankohtaista pian, koska lihavuuslääkkeet kehittyvät jatkuvasti ja niistä saadaan lisää tutkimustietoa.[1]

Tausta:

Joka kolmannen suomalaisen naisen ja joka neljännen miehen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan, ja viime vuonna lihavuuslääkkeitä käytti yli 100 000 suomalaista.[1]

Lupa- ja valvontaviraston mukaan pelkkä potilaan kertoma ei lähtökohtaisesti riitä, vaan lääkärin pitäisi käydä läpi potilaan Kanta-tiedot tai tutkia potilas.[2]

Laihdutuslääkäri-klinikan perustaja Kasperi Soininen kertoi testin jälkeen irtisanoneensa yhden lääkärin sopimuksen.[2]

Lähteet:
1. [Lihavuuden hoito mullistuu: uusi hoitosuositus panee kuriin lihavuuslääkkeiden holtittoman määräämisen chatissa](https://yle.fi/a/74-20252710) (Yle, 17.11. klo 7.00)
2. [MOT:n toimittaja Maija Alander sai Ozempicin vartissa – reseptejä ei olisi pitänyt kirjoittaa, lääkäri sai potkut](https://yle.fi/a/74-20250440) (Yle, 2.11. klo 10.30)

### Nuorten HPV-rokotuskattavuus on heikoin Keski-Pohjanmaalla ja korkein Varsinais-Suomessa

https://seeste.fi/2026-11-18/elama/nuorten-hpv-rokotuskattavuus-on-heikoin-keski-pohjanmaalla-j

THL:n tilastojen mukaan Keski-Pohjanmaa pitää edelleen perää nuorten suojautumisessa papilloomavirukselta.[1] Vuonna 2013 syntyneistä keskipohjalaisista pojista 68 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia on ottanut ensimmäisen HPV-rokotuksen.[1] Koko maassa osuus on pojilla 76 prosenttia ja tytöillä noin 82 prosenttia.[1]

Tarkemmin:

Tytöistä ensimmäisen kahdesta annoksesta on saanut suurin osuus Varsinais-Suomessa (87,4 %) ja Pohjois-Savossa (86,7 %).[1]

Poikien rokotekattavuus on korkein Varsinais-Suomessa (83,9 %) ja Etelä-Savossa (81,2 %).[1]

Keski-Pohjanmaalla tyttöjen kattavuus on noussut hieman edellisestä mittauksesta, mutta alue on yhä reilusti jäljessä tavoitteesta.[1]

Alueen poikien innostus ottaa HPV-rokote on jopa laskenut.[1]

THL on aiemmin kommentoinut, että Keski-Pohjanmaan rokoteintoa painaa alas alueen rokotekriittisyys.[1]

Tausta:

HPV-rokote ehkäisee useita papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan, peräaukon ja pään alueen syöpiä.[1]

Rokote otettiin Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan tytöillä vuonna 2013 ja pojilla vuonna 2020.[2]

Suomessa HPV-rokotuksilla voidaan ehkäistä noin 300 syöpää vuodessa.[2]

Johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan osa vanhemmista pitää HPV-rokotetta yhä seksitautirokotteena eikä syöpää ehkäisevänä.[2]

Lähteet:
1. [HPV-rokotus puuttuu yhä isolta osalta nuoria: Keski-Pohjanmaa hännänhuippu, Varsinais-Suomi aktiivisin](https://yle.fi/a/74-20257226) (Yle, 17.11. klo 17.45)
2. [Teini-ikäisten HPV-rokoteinto laskussa – nihkeimmin rokotetta otetaan edelleen Pohjanmaalla](https://yle.fi/a/74-20184629) (Yle, 24.9. klo 7.56)
