# Seeste: Perjantai 20. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 69 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Syyttäjä vaatii supon entiselle päällikölle Antti Pelttarille noin 6–8 kuukauden ehdollista vankeutta

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/syyttaja-vaatii-supon-entiselle-paallikolle-antti-pelttarill

Syyttäjän rangaistusvaatimukset supoa koskevassa laajassa oikeudenkäynnissä selvisivät julkiseksi tulleista haastehakemuksista.[1] Syyttäjä vaatii Pelttarille ehdollista vankeutta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.[1] Hakalalle syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.[1]

Tarkemmin:

Pelttarin syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta koskee sitä, että hän olisi 20.8.–7.9.2020 välittänyt suposta eläköityneelle siviilihenkilölle salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.[1]

Virkarikossyyte liittyy muun muassa siihen, että eläköityneellä Hakalalla teetettiin tietolähdetoimintaa supon lukuun.[1]

Pelttarin mukaan hän oli perustelluista syistä hyväksynyt Hakalan käyttämisen tarvittaessa tietolähteenä, mutta hän kiistää tehneensä tekoaikana yhtään Hakalaan liittyvää konkreettista päätöstä.[1]

Syyttäjän mukaan Hakala tallensi raportteja ja viestejä tietoturvattomasti sähköpostitililleen, ja hänen menettelynsä oli törkeän huolimatonta.[1]

Hakala kiistää syytteen ja sanoo, ettei hän pitänyt tietojen paljastumista todennäköisenä eikä suhtautunut tietoturvaan välinpitämättömästi.[1]

Pelttarin ja Hakalan lisäksi syytteessä on viisi muuta supon entistä tai nykyistä työntekijää, joista neljän syytteet käsitellään erillisissä tunnustamisoikeudenkäynneissä.[1]

Tausta:

Supo-jutun käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 6. marraskuuta.[1]

Pelttari vaati oikeudessa häntä koskevien todisteiden asettamista hyödyntämiskieltoon, mutta käräjäoikeus ei suostunut siihen.[1]

Syyttäjän mukaan Hakala hankki eläkkeellä ollessaan noin vuosikymmenen ajan supolle salassa pidettäväksi säädettyä tietoa.[1]

Lähteet:
1. [Syyttäjä vaatii Antti Pelttarille noin puolen vuoden ehdollista vankeutta](https://yle.fi/a/74-20257980) (Yle, 19.11. klo 16.18)

### Hallitus pienentää vanhojen metsien suojelua yli 4 300 hehtaarilla – syynä etenkin malminetsintäalueet

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/hallitus-pienentaa-vanhojen-metsien-suojelua-yli-4-300-hehta

Suomi aikoo suojella vähemmän vanhaa ja luonnontilaista metsää kuin aiemmin on kerrottu.[1] Hallitus aikoo esittää suojeluun noin 22 150 hehtaaria, kun Metsähallitus esitti toukokuussa suojeltavaksi 26 500 hehtaaria.[1] Maa- ja metsätalousministeriön mukaan osassa metsiä on tunnistettu mahdollisia päällekkäisiä maankäyttötarpeita tai yksityisoikeudellisia sopimusvastuita.[1]

Tarkemmin:

Käytännössä kyse on lähinnä kaivostoimintaan liittyvistä malminetsintä- tai lupahakemusalueista.[1]

Lisäksi pois jätetään vajaat 280 hehtaaria uusiutuvan energian hankkeiden alueita ja lähes 150 hehtaaria matkailukeskusten kaava- ja sopimusalueita.[1]

Ministeriö ja Metsähallitus ovat sopineet, että näitä alueita selvitetään vielä, eikä niitä voi vielä esittää suojeltaviksi.[1]

Selvityksen jälkeen suojeluesitystä voidaan tarvittaessa täydentää.[1]

Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Liisa Toopakka piti uskomattomana, että arvokkaimpia, jo suojeltavaksi ilmoitettuja metsiä jää suojelun ulkopuolelle esimerkiksi malminetsintälupien vuoksi.[1]

Saamelaisalueiden vanhoja ja luonnontilaisia metsiä inventoidaan yhä, eikä niistä ole vielä suojeluesitystä.[1]

Tausta:

Suomen on pitänyt suojella vanhat ja luonnontilaiset metsänsä, koska EU on velvoittanut jäsenmaansa siihen.[1]

Ympäristöjärjestöt ovat olleet tyytymättömiä valittuihin kriteereihin ja kutsuneet niitä verrattain kovina satumetsäkriteereiksi.[1]

Suojeltavat alueet painottuvat vahvasti Pohjois- ja Itä-Suomeen.[1]

Osa kunnista, muun muassa Posio ja Taivalkoski, on vastustanut alueensa metsien suojelua nimenomaan kaivostoiveidensa takia.[1]

Lähteet:
1. [Suomi aikoo sittenkin jättää suojelematta vanhoja ja luonnontilaisia metsiä, jotka sijaitsevat malminetsintäalueilla](https://yle.fi/a/74-20257990) (Yle, 19.11. klo 17.07)

### Puolustusvoimat hankkii räjähdetuotteita Nammolta ja Componentalta yli 450 miljoonalla eurolla

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/puolustusvoimat-hankkii-rajahdetuotteita-nammolta-ja-compone

Puolustusministeriö kertoi tiedotteessa, että Puolustusvoimat hankkii räjähdetuotteita suomalais-norjalaiselta Nammolta ja suomalaiselta Componentalta yhteensä yli 450 miljoonalla eurolla.[1] Nammolta tehdään hankintoja 307 miljoonalla eurolla ja Componentalta 155 miljoonalla eurolla.[1]

Tarkemmin:

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Orpon hallituksen ammustuotanto-ohjelma vahvistaa Suomen puolustusteollisuutta, huoltovarmuutta ja puolustuskykyä.[1]

Häkkäsen mukaan kotimaisilla hankinnoilla mahdollistetaan myös kasvua ja uutta työtä eri puolilla maata.[1]

Ministeriön mukaan hankintojen työllisyysvaikutukset kotimaassa ovat Nammon osalta 360 ja Componentan osalta 820 henkilötyövuotta.[1]

Puolustusministeriön erityisasiantuntija Jussi Ristimäen mukaan Componentan hankinta koskee melkein kaikkia yhtiön tuotantopaikkakuntia Suomessa.[1]

Hankinta ajoittuu vuosille 2027–2030, mutta Nammon osalta se ulottuu vuoteen 2031 asti.[1]

Ministeriö ei kerro, mille paikkakunnille tai kuinka moneen yksikköön Nammon hankinnat kohdistuvat.[1]

Lähteet:
1. [Puolustusvoimat hankkii räjähdetuotteita yli 450 miljoonalla eurolla](https://yle.fi/a/74-20257946) (Yle, 19.11. klo 14.52)

### Turkulaisessa päiväkodissa todettiin m-rokkotartunta – päiväkodin toiminta jatkuu normaalisti

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/turkulaisessa-paivakodissa-todettiin-m-rokkotartunta-paivako

Turkulaisessa päiväkodissa todettiin m-rokkotartunta, vahvisti Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen.[1] Parantainen sai tiedon tartunnasta keskiviikkona.[1] Varhaiskasvatuksen johtaja Vesa Kulmalan mukaan kaikkiin tartunnalle altistuneisiin on oltu yhteydessä.[1]

Tarkemmin:

Kaupungin tietojen mukaan kyse on ensimmäisestä m-rokkotartunnasta turkulaisessa päiväkodissa.[1]

THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg ei ole kuullut, että tautia olisi aiemmin havaittu Suomessa päiväkodissa.[2]

Perheille on annettu toimintaohjeet, ja Kanervan mukaan altistuneiden tilannetta seurataan.[1][2]

Tartunta on toistaiseksi todettu vain yhdeltä ihmiseltä.[2]

Kanervan mukaan Turussa todetun m-rokon kehityslinjaa ei vielä tiedetä, ja aiemmat Suomen tapaukset ovat olleet linjan 1b aiheuttamia ja todettu aikuisilla miehillä.[1]

Hannila-Handelbergin mukaan m-rokkorokotteet ovat tällä hetkellä loppu Suomesta.[2]

Tausta:

Aiemmin apinarokkona tunnettu m-rokko on eläimistä ihmisiin levinnyt virustauti, jota on alun perin esiintynyt Länsi- ja Keski-Afrikassa.[1][2]

THL:n mukaan tauti voi tarttua iho- tai limakalvokontaktissa, seksin välityksellä, pisaratartuntana pitkässä kasvokkaisessa kontaktissa sekä pyyhkeiden tai petivaatteiden kautta.[2]

Ensioireita ovat muun muassa päänsärky, imusolmukkeiden turvotus ja kuume, minkä jälkeen tulee rakkulamaista ihottumaa, ja useimmilla tauti paranee itsestään muutamassa viikossa.[2]

Keväällä 2022 tauti alkoi levitä laajemmin, ja Suomessa todettiin yhteensä 42 tartuntaa, mutta vuonna 2023 raportoitiin enää yksittäinen tapaus.[2]

Lähteet:
1. [Turun päiväkodissa todettu m-rokkotartunta](https://yle.fi/a/74-20257807) (Yle, 19.11. klo 9.34)
2. [M-rokko todettiin ensi kertaa päiväkodissa – tällaisesta taudista on kyse](https://yle.fi/a/74-20257873) (Yle, 19.11. klo 12.18)

### Kela maksoi eniten etuuksia asukasta kohden Rautavaarassa ja vähiten Inkoossa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/kela-maksoi-eniten-etuuksia-asukasta-kohden-rautavaarassa-ja

Kelan vuoden 2025 tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että etuuksien määrissä on kunnittain suuria eroja.[1] Suurimmat etuussummat asukasta kohden maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, pienimmät Etelä-Suomessa ja länsirannikolla.[1]

Tarkemmin:

Eniten etuuksia saivat Rautavaaran asukkaat, keskimäärin 3 919 euroa henkilöä kohden vuodessa.[1]

Inkoossa sosiaalietuuksia maksettiin suhteellisesti vähiten, 1 955 euroa asukasta kohden.[1]

Kuntien eroihin vaikuttavat muun muassa ikärakenne ja työllisyystilanne.[1]

Julkaistuissa kuntakohtaisissa luvuissa näitä eroja ei ole käsitelty.[1]

Tausta:

Kelan maksamia etuuksia ovat muun muassa vähimmäiseläkkeet, asumistuki, opintoetuudet, sairaanhoitokorvaukset, työttömän perusturva, toimeentulotuki ja sotilasavustukset.[1]

Lähteet:
1. [Katso, kuinka paljon Kela maksoi etuuksia kunnassasi – määrissä suuria eroja](https://yle.fi/a/74-20257618) (Yle, 19.11. klo 6.00)

### Dosentti Kaisu Rättyä ehdottaa Pisa-koetta opettajille – oppilaiden osaamisesta tiedetään jo tarpeeksi

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/dosentti-kaisu-rattya-ehdottaa-pisa-koetta-opettajille-oppil

Kirjallisuuskasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori Kaisu Rättyä Tampereen yliopistosta ehdotti, että Pisa-koe teetettäisiin opettajilla.[1] Rättyän mielestä suomalaiskoululaisten heikentyneitä Pisa-tuloksia koskevasta keskustelusta on unohtunut kokonaan opettajat.[1] Hän seuraisi oppilaiden osaamisen sijaan opettajien osaamista.[1]

Tarkemmin:

Rättyä on kouluttanut aineenopettajia lähes 20 vuotta.[1]

Hänen mielestään oppilaiden osaamistuloksista on jo riittävästi tietoa, eikä hän usko pakollisten kansallisten kokeiden tuovan tarvittavaa tietoa.[1]

Rättyä kävisi tarkasti läpi paikalliset opetussuunnitelmat ja sen, pystyvätkö opettajat niiden avulla vastaamaan nykyajan tarpeisiin.[1]

Rättyän mukaan valtakunnallinen opetussuunnitelma on paisunut 20 vuodessa, joten opettajilla pitäisi olla entistä laajemmat tiedot.[1]

Ehdotettu opettajarekisteri toisi hänen mukaansa tiedon vain opettajien pätevyydestä, ei todellisesta osaamistasosta.[1]

Oppimistulosten heikkeneminen heijastuu myös yliopistoihin, ja Rättyän mukaan opettajaopiskelijoille pitäisi siksi antaa enemmän opetusta.[1]

Tausta:

Taloustieteilijät ovat ehdottaneet peruskouluihin kaikille pakollisten kansallisten tasokokeiden kokeilua.[1]

Eduskunta hyväksyi marraskuun alussa tarkastusvaliokunnan mietinnön, jossa ehdotettiin kansallisten kokeiden kokeilua ja opettajarekisteriä; opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) äänesti vastaan.[1]

Yli 650 kasvatuksen ja koulutuksen tutkijaa allekirjoitti vetoomuksen kansallisia kokeita vastaan.[2]

Lähteet:
1. [Opettajat pitäisi panna Pisa-testiin, sanoo opettajien osaamisesta huolestunut dosentti Kaisu Rättyä](https://yle.fi/a/74-20257707) (Yle, 19.11. klo 8.35)
2. [Tutkijat ajautuivat kovaan vääntöön kansallisista tasokokeista, joita ehdotetaan peruskouluihin – tästä on kyse](https://yle.fi/a/74-20254961) (Yle, 5.11. klo 7.32)

### Analyysi: eduskunnan hyväksymä lyhytvuokrauslaki tuskin hillitsee sesonkivuokrausta Rovaniemellä

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/analyysi-eduskunnan-hyvaksyma-lyhytvuokrauslaki-tuskin-hilli

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona rakentamislain muutoksen, johon sisältyvät uudet lyhytvuokrausta koskevat säännökset.[1] Toimittaja Armi Auvisen analyysin mukaan matkailun lyhytvuokrausbisnes tuskin loppuu lain myötä Rovaniemellä.[1] Uuden lain mukaan sijoitusasunnon lyhytvuokraus voidaan sallia 90 päiväksi vuodessa, ja kunta voi sallia sen 180 päivänä.[1]

Tarkemmin:

Rovaniemellä suurin osa asunnoista on tarjolla vain joulu–tammikuun sesongin ajan, joten päivärajat eivät analyysin mukaan muuta tilannetta.[1]

Laki ei koske asunnossa itse asuvia, jotka vuokraavat esimerkiksi vierashuonettaan tai koko asuntoa lomansa ajaksi.[1]

Asunnon haltijan on pidettävä kirjaa vuokrauspäivistä ja esitettävä ne kunnan rakennusvalvonnalle pyydettäessä.[1]

Rajan ylittyessä tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti, ja jos kunta pitää vuokrausta ongelmana, omistajan on haettava käyttötarkoituksen muutoslupaa.[1]

Ympäristövaliokunnan lausuma edellyttää hallitukselta rekisteröintivelvollisuuden valmistelua vuoden 2027 loppuun mennessä, mutta velvoite pitää hyväksyä erikseen, ja sen tekee seuraava hallitus.[1]

Keskustan kansanedustaja Mika Riipi on sanonut, että laki vie Rovaniemeltä aseet hillitä lyhytvuokrausta ja muualla vuokrausta rajoitetaan tarpeettomasti.[1]

Tausta:

Rovaniemellä opiskelijoiden on vaikea löytää kohtuuhintaisia asuntoja, koska monet asunnot otetaan lyhytvuokraukseen talvisesongin alkaessa.[1][2]

Lapin ammattikorkeakoulu on joutunut siirtämään lähiopetusta pois matkailun talvisesongin tieltä.[3]

Rovaniemen kaupunki on asettanut uhkasakkoja lyhytvuokrauksen lopettamiseksi kiinteistöissä, jotka kaava osoittaa vakituiseen asumiseen.[1]

Lähteet:
1. [Analyysi: Airbnb-villitys tuskin loppuu Rovaniemellä – uusi laki ei osu sesonkivuokraukseen](https://yle.fi/a/74-20257840) (Yle, 19.11. klo 18.47)
2. [Näin paha on Rovaniemen asuntopula: Jenna Närhi ”itki onnesta”, kun sai patjapaikan kerhotilan lattialta](https://yle.fi/a/74-20243489) (Yle, 7.9. klo 11.01)
3. [Korkeakoulu siirtänyt oppitunteja pois turistisesongin tieltä, koska asunnot eivät riitä Rovaniemellä](https://yle.fi/a/74-20169436) (Yle, 3.7. klo 5.45)

### Korkein oikeus piti voimassa entisen Jehovan todistajan Jari-Pekka Peltoniemen sakkotuomion

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/korkein-oikeus-piti-voimassa-entisen-jehovan-todistajan-jari

Korkein oikeus piti voimassa Jari-Pekka Peltoniemen tuomion yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.[1] Oikeus katsoi, että seurakunnan vanhimpien kasvokuvien ja vakaumuksen luvaton julkaiseminen loukkasi heidän yksityisyyttään.[1] Voimaan jäi hovioikeuden tuomio 20 päiväsakosta kahdesta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.[1]

Tarkemmin:

Korkeimman oikeuden mukaan Peltoniemen kirjoitus käsitteli yleisesti merkittävää asiaa, mutta sen olisi voinut tehdä levittämättä tietoa vanhinten yksityiselämästä.[1]

Vanhimmat olivat hoitaneet seurakunnan opetus- ja johtamistehtäviä palkatta, mutta oikeuden mukaan se ei tehnyt heistä vallankäyttäjiä, joiden yksityisyyden suoja olisi heikompi.[1]

Oikeus katsoi kasvokuvat ja uskonnollisen vakaumuksen rikoslain suojaamiksi yksityiselämän tiedoiksi.[1]

Levitys oli oikeudetonta, vaikka vanhimmat olivat antaneet luvan etäkokouksen videoimiseen ja suoratoistoon seurakunnan omassa palvelussa.[1]

Oikeuden mukaan olennaista oli myös, etteivät vanhimmat olleet tuoneet vakaumustaan laajemmin esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.[1]

Tausta:

Peltoniemi julkaisi vuonna 2020 verkkosivuillaan äänitteitä Jehovan todistajien kokouksesta, jonka video ei ollut avoimesti saatavilla.[1]

Hänen tarkoituksensa oli kiinnittää huomiota karttamisoppiin, joka voi johtaa välien katkeamiseen uskosta luopuneiden läheisten kanssa.[1]

Tallenteissa seurakunnan vanhin antaa ymmärtää, että yhteisöstä erotettuun sukulaiseen tai ystävään on hyvä katkaista välit.[1]

Peltoniemen omien sanojen mukaan hänet erotettiin seurakunnasta vuonna 2006, koska hän ei suostunut karttamaan erotettua siskoaan.[2]

Lähteet:
1. [Korkein oikeus vahvisti entisen Jehovan todistajan tuomion – nettijulkaisu loukkasi seurakunnan vanhimpien yksityisyyttä](https://yle.fi/a/74-20257978) (Yle, 19.11. klo 17.45)
2. [Entinen Jehovan todistaja julkaisi ääninauhoja osoittaakseen, mitä uskonyhteisön kokouksissa todella tapahtuu – oikeus hylkäsi syytteet](https://yle.fi/a/74-20066011) (Yle, 1.1. klo 19.19)

### Etelä-Savossa suunnitellut kotihoidon tunnit toteutuivat Suomen parhaiten THL:n tilastossa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/etela-savossa-suunnitellut-kotihoidon-tunnit-toteutuivat-suo

THL:n tilastoraportin mukaan suunnitellut kotihoidon palvelutunnit toteutuivat viime vuonna Etelä-Savossa 90 prosentissa kotihoidon yksiköistä.[1] Tulos on Suomen paras, ja hyvinvointialue paransi lukemaa huomattavasti edellisvuodesta.[1]

Tarkemmin:

Palvelualuepäällikkö Päivi Huttusen mukaan onnistumisen taustalla ovat ikäpalveluiden sujuva palveluketju ja omalääkärimalli.[1]

Huttusen mukaan sairaanhoitajat saavat virka-aikana heti yhteyden lääkäriin, joten asiakas saa apua nopeammin.[1]

Eloisan kotihoidossa asiakkaille tehdään ennen kotihoidon alkua noin kuukauden arviointijakso, jonka aikana ammattilaiset päättävät annettavasta hoivasta.[1]

Eloisan kotihoidossa on noin vuoden ajan käytetty tekoälyä, joka Huttusen mukaan lisää tilanteiden ennakoitavuutta.[1]

Kaikki hoitoon vaikuttavat ratkaisut tekee lopulta ihminen.[1]

THL:n erikoistutkija Kim Josefssonin mukaan vaikeus tuottaa tietoa palvelutuntien toteutumisesta herättää kysymyksen, miten alueet itse seuraavat palvelun toteutumista.[1]

Tausta:

Suunnitellut palvelutunnit tarkoittavat kotihoitoa, josta hyvinvointialue on tehnyt asiakkaan kanssa palvelupäätöksen.[1]

Hyvinvointialueet vastaavat THL:lle toimittamiensa tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.[1]

Lähteet:
1. [Omalääkäri, tekoäly ja muutokset ajoissa – näin Etelä-Savo rakensi kotihoidon, joka toteutuu parhaiten Suomessa](https://yle.fi/a/74-20252653) (Yle, 19.11. klo 6.35)

### FI-Alert-vaaratiedotteen saamenkielinen ääneenluku oli virheellistä – sisäministeriön mukaan syy oli puhelimissa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/fi-alert-vaaratiedotteen-saamenkielinen-aaneenluku-oli-virhe

Tiistaina testatussa valtakunnallisessa puhelimiin lähetetyssä vaaratiedotteessa saamenkielinen puhe oli virheellistä, vaikka tekstiversio oli oikein.[1] Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen kertoi, ettei saamenkielinen ääneenluku johdu varoitusjärjestelmästä vaan puhelimen ominaisuudesta.[1] Aikio sai tiedotteen ensin koltansaameksi, ja hänen mielestään puhelimen puhetoiminto ei lausunut koltansaamea kovin hyvin.[1]

Tarkemmin:

Jääskeläisen mukaan viestiin ei kuulu ääneen lukemista, mutta puhelimissa voi olla ominaisuuksia tai sovelluksia, jotka lukevat viestin ääneen.[1]

Jääskeläisen mukaan vaaratiedote annetaan aina suomeksi ja ruotsiksi sekä saamelaisten kotiseutualueella myös pohjois-, inarin- ja koltansaameksi kielilain mukaisesti.[1]

Seuraava, laajempi testi on tiistaina 24. marraskuuta, ja siinä otetaan käyttöön myös hälytysääni.[2]

Inarilainen Anni Koivisto, jonka kolmen lapsen äidinkieli on koltansaame, iloitsi kielen saamasta huomiosta.[1]

Utsjoella asuva Mika Länsman piti hyvänä, että ihmiset saavat varoituksia saameksi.[1]

Tausta:

FI-Alert on uusi järjestelmä, jolla vaaratiedotteet on tarkoitus lähettää suoraan ihmisten puhelimiin.[1]

Tiistain testissä kaikki eivät saaneet ilmoitusta, osalle se tuli viiveellä, ja joillekin viesti tuli ensin saameksi ja vasta sitten suomeksi ja ruotsiksi.[1]

Osa sai viestin vasta sallittuaan testihälytykset puhelimen asetuksista, ja Jääskeläinen myönsi, ettei ministeriö ollut ohjeistanut tarpeeksi.[2]

Järjestelmää on käytetty jo tositilanteessa, kun Tyrnävän suuren tulipalon vuoksi annettu vaaratiedote lähetettiin sen kautta.[2]

Lähteet:
1. [Vaaratiedote tuli saameksi, mutta puhelin puhui siansaksaa – saamelaiset iloitsevat kielen saamasta huomiosta](https://yle.fi/a/74-20257640) (Yle, 19.11. klo 12.49)
2. [Ministeriö myöntää: Kaikkien puhelimiin ei tullut vaaratiedotetta, seuraava testi viikon kuluttua](https://yle.fi/a/74-20257384) (Yle, 17.11. klo 11.26)

### Tornioon kaavaillaan toista rautatiesiltaa Ruotsiin – sijainnille neljä vaihtoehtoa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/tornioon-kaavaillaan-toista-rautatiesiltaa-ruotsiin-sijainni

Tornion teknisten palvelujen lautakunta on ehdottanut kaupunginhallitukselle yleiskaava 2024:n hyväksymistä.[1] Kaavaehdotuksessa on neljä vaihtoehtoista sijaintia uudelle Tornionjoen ylittävälle rautatiesillalle.[1] Sillalle etsitään paikkaa Tornion pohjoisosista.[1]

Tarkemmin:

Hankkeen takana on Väylävirasto.[1]

Väyläviraston projektipäällikön Outi Leuhtosen mukaan toinen silta turvaisi vaihtoehtoisen yhteyden, jos liikenne nykyisellä sillalla häiriintyisi poikkeusoloissa.[1]

Leuhtosen mukaan suunnittelu on vasta alussa, ja kaavan sijainnit ovat hyvin viitteellisiä.[1]

Rahoituksesta on Leuhtosen mukaan liian aikaista puhua, ja Suomi ja Ruotsi tarkastelevat asiaa yhdessä lähivuosina.[1]

Rail Nordica -hankkeelle on haettu EU:n CEF-tukea, mutta päätöksiä ei vielä ole.[1]

Leuhtonen toivoo, että suunnittelu olisi 2030-luvun alussa niin pitkällä, että mahdollista rakentamista voitaisiin harkita.[1]

Tausta:

Rail Nordica tarkoittaa eurooppalaisen raideleveyden suunnittelua Pohjois-Suomessa.[1]

Torniossa on nykyisin yksi Ruotsiin johtava rautatiesilta, jolla ovat käytössä molemmat raideleveydet.[1]

Suomalainen raideleveys ulottuu Haaparannan liikennepaikalle ja eurooppalainen standardiraideleveys Tornion ratapihalle.[1]

Lähteet:
1. [Torniosta halutaan uusi silta Ruotsiin](https://yle.fi/a/74-20257884) (Yle, 19.11. klo 14.34)

### Hallitus hakee eduskunnalta lupaa Vallisaaren myyntiin Helsingin kaupungille

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/hallitus-hakee-eduskunnalta-lupaa-vallisaaren-myyntiin-helsi

Hallitus kertoi hakevansa eduskunnalta lupaa Vallisaaren, Kuninkaansaaren ja Pukkisaaren sekä vesialueiden kauppaan.[1] Saaret on tarkoitus myydä Metsähallitukselta Helsingin kaupungille.[1]

Tarkemmin:

Ympäristöministeriön mukaan kauppaan tarvitaan eduskunnan suostumus, koska Vallisaaren alueella on erittäin huomattavia luonnonsuojelullisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.[1]

Valtaosa saarista kuuluu noin 80 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen, joka säilyy valtion omistuksessa.[1]

Saarten ylläpito maksaa Metsähallitukselle satoja tuhansia euroja vuodessa, ja luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan saarella on myös huomattavaa korjausvelkaa.[2]

Tausta:

Metsähallitus ja Helsingin kaupunki kertoivat aloittaneensa neuvottelut kaupasta jo viime vuonna.[1]

Suomenlinnan vieressä sijaitsevat Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat toimineet merilinnoituksina sekä luotsien majapaikkana.[1]

Puolustusvoimat luopui saarten hallinnasta vuonna 2015, ja alue on ollut virkistys- ja matkailukäytössä vuodesta 2016.[1]

Lähteet:
1. [Vallisaaren myynti Helsingin kaupungille nytkähti eteenpäin: Hallitus hakee eduskunnalta lupaa kaupalle](https://yle.fi/a/74-20257960) (Yle, 19.11. klo 15.46)
2. [Metsähallitus on myymässä Vallisaaren Helsingin kaupungille](https://yle.fi/a/74-20196546) (Yle, 27.11. klo 14.29)

### Valterin ohjauskäynnit päiväkoteihin lisääntyneet – nokialainen Menkalan päiväkoti haki apua ennakoivasti

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/valterin-ohjauskaynnit-paivakoteihin-lisaantyneet-nokialaine

Oppimisen tuen keskus Valteri tekee ohjauskäyntejä päiväkoteihin, joiden arki on haastavaa, ja käynnit ovat lisääntyneet viime vuosina.[1] Nokialainen Menkalan päiväkoti pyysi keväällä 2026 Valterilta apua lasten kommunikaation, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen haasteisiin, vaikka ongelmat eivät olleet vakavia.[1] Valterin työntekijät seurasivat päiväkodin arkea päivän ajan elokuussa 2026 ja antoivat palautetta ja vinkkejä.[1]

Tarkemmin:

Varhaiskasvatuksen opettaja Vanessa Nurmisen mukaan käynti vahvisti, että moni asia toimii jo hyvin, ja antoi keinoja vaatia tietyiltä lapsilta enemmän.[1]

Menkalassa piirtämistä käytetään esimerkiksi päivän ohjelman näyttämiseen ja riitatilanteiden purkamiseen.[1]

Valteri kutsutaan usein paikalle vasta, kun tilanne on kriisiytynyt ja työntekijöiden jaksaminen on kortilla.[1]

Ylikojolan mukaan käytöksellä reagointi kertoo puutteista lapsen taidoissa tai voimavaroissa, eikä lapsi ole koskaan tahallaan väkivaltainen.[1]

Ylikojola pohtii muutoksen taustalla olevan esimerkiksi korona-ajan eristäytymisen ja puhelimien lisääntyneen käytön.[1]

Ylikojolan mukaan lasten haasteisiin voi vaikuttaa tehokkaimmin muuttamalla aikuisten toimintatapoja.[1]

Tausta:

Valteri laajensi ohjauskäynnit perus- ja esiopetuksesta varhaiskasvatukseen noin viisi vuotta sitten.[1]

Tampereen varhaiskasvatuksen vaaratilanneilmoituksissa vuosilta 2024–2025 oli useita satoja ilmoituksia lasten työntekijöihin kohdistamasta väkivallasta.[2]

OAJ:n työolobarometrin mukaan joka kolmas vastaaja oli kohdannut työssään lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa.[2]

OAJ:n Ulla Wallin mukaan yleinen ongelma on, että ryhmät täytetään lain sallimaan maksimiin lasten tuen tarpeesta riippumatta.[2]

Lähteet:
1. [Nokialainen päiväkoti ennakoi ongelmia ja kutsui ulkopuolisen apuun – lapset rauhoittuivat yksinkertaisilla neuvoilla](https://yle.fi/a/74-20256631) (Yle, 19.11. klo 11.34)
2. [Hoitaja Eeva pelkää joinakin aamuina töihin lähtöä – tällaista on väkivalta päiväkodeissa](https://yle.fi/a/74-20252380) (Yle, 26.10. klo 18.31)

### Raportti vaatii koiravaljakkoyrityksille lupamenettelyä – rekikoirien määrää ei edes tiedetä

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/raportti-vaatii-koiravaljakkoyrityksille-lupamenettelya-reki

Tutkimushankkeen raportti ohjelmapalveluyritysten rekikoirien elinolosuhteista julkaistiin marraskuussa.[1] Raportissa vaaditaan koiravaljakkoyrityksille tiukempaa sääntelyä ja toiminnan muuttamista luvanvaraiseksi.[1] Raportin tekijöiden mukaan yritysten toimintaa ei pystytä valvomaan, koska niiden toiminnasta ei ole tietoa.[1]

Tarkemmin:

Nelivuotisessa hankkeessa oli mukana tutkijoita Lapin ja Oulun yliopistoista, Going Green Oy sekä sidosryhmien edustajia.[1]

Going Green Oy:n Mari Meron mukaan viranomaiset eivät voi hoitaa valvontavelvollisuuttaan ilman tietoa eläinohjelmapalveluja tarjoavista yrityksistä.[1]

Yliopistonlehtori Linda Tallbergin mukaan perustiedot on kerättävä ennen kuin alan puutteiden laajuutta voi arvioida tarkasti.[1]

Tutkijatohtori Tiamat Warda kutsuu tilannetta jaetuksi kärsimykseksi ja huomauttaa, että ihmiset voivat lähteä, mutta rekikoirat eivät.[1]

Wardan mukaan koirien hyvinvointiongelmat ovat edelleen yleisiä, vaikka alalla on myös hyvinvointiin panostavia kenneleitä.[1]

Ongelmista huolimatta valvontaan ei ole riittävästi resursseja.[1]

Tausta:

Rovaniemen, Ranuan, Ylitornion, Pellon ja Kolarin alueella huomautettavaa oli arviolta noin puolessa tarkastuksista.[1]

Tyypillisiä laiminlyöntejä olivat valvontaeläinlääkäri Eva Anuntin mukaan huonokuntoiset kopit ja tarhat, liian lyhyet ketjut ja liian laihat koirat.[2]

Anuntin mukaan kuka tahansa voi perustaa koiratarhan, eivätkä lainsäädännön vaatimukset ole kovin isoja.[2]

Lähteet:
1. [Tutkijoilta tyly arvio Lapin rekikoirabisneksestä: liian vähän valvontaa, liian sekavaa](https://yle.fi/a/74-20255371) (Yle, 19.11. klo 10.29)
2. [Eläinlääkäreiden kuvat paljastavat vakavia puutteita rekikoirien elinoloissa Lapissa](https://yle.fi/a/74-20219563) (Yle, 9.4. klo 19.48)

### Lounais-Suomen elinvoimakeskus irtisanoi lahjuksista epäillyn virkamiehen – rikosepäilyt syyteharkinnassa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/lounais-suomen-elinvoimakeskus-irtisanoi-lahjuksista-epailly

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on irtisanonut virkamiehen, joka on hankintoihin liittyvän korruptiotutkinnan kohteena.[1] Irtisanomispäätös tehtiin syyskuussa, ja sitä ennen virkamies oli pidätetty virantoimituksesta.[1] Rikosepäilyt ovat siirtyneet syyteharkintaan, kertoi rikosylikomisario Kaarle Lönnroth.[1]

Tarkemmin:

Virkamiestä epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä lahjuksen ottamisesta.[1]

Poliisin mukaan hän sai rikoshyödyn vuokratuloetuutena ja normaalia halvempana tavarana.[1]

Kahta kilpailutuksiin osallistuneen yhtiön edustajaa epäillään törkeästä lahjuksen antamisesta.[1]

Irtisanomispäätöksessä virkamiestä moititaan esteellisenä hankintoihin osallistumisesta ja vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta, mutta iso osa perusteista on salattu esitutkinnan vuoksi.[1]

Ylijohtaja Ilkka Horellin mukaan esitutkinnan aikana selvisi painavia seikkoja, joiden vuoksi virkasuhde päätettiin.[1]

Horelli ei ottanut kantaa siihen, miten keskus toimii, jos virkamies todetaan syyttömäksi.[1]

Tausta:

Poliisi kertoi elokuussa tutkivansa lahjusrikoskokonaisuutta, jossa virkamiehen epäillään suosineen kilpailutuksiin osallistunutta yhtiötä vuosina 2022–2026.[1]

Tutkintapyynnön teki joulukuussa 2025 toinen kilpailutuksiin osallistunut yhtiö.[2]

Virkamies työskenteli Varsinais-Suomen ely-keskuksessa ja elinvoimakeskuksessa yli 15 vuotta ja vastasi muun muassa liikenteen, väylien ja kunnossapidon hankintojen valmistelusta.[1]

Lähteet:
1. [Korruptiosta epäilty elinvoimakeskuksen virkamies on irtisanottu Turussa](https://yle.fi/a/74-20257815) (Yle, 19.11. klo 16.23)
2. [Elinvoimakeskuksen virkamiestä epäillään lahjusten ottamisesta – rikoshyöty yli 20 000 euroa](https://yle.fi/a/74-20240541) (Yle, 12.8. klo 9.04)

### Powerparkin perustaja, teollisuusneuvos Jorma Lillbacka kuoli 80-vuotiaana

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/powerparkin-perustaja-teollisuusneuvos-jorma-lillbacka-kuoli

Teollisuusneuvos Jorma Lillbacka kuoli torstaina 80-vuotiaana.[1] Kuoleman vahvistivat hänen poikansa Pekka Lillbacka ja Digi- ja väestövirasto.[1] Lillbacka oli kauhavalainen yrittäjä ja sijoittaja, joka perusti muun muassa metallialan yrityksiä ja Powerpark-huvipuiston.[1]

Tarkemmin:

Lillbacka Powercon hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Lillbacka muisteli isäänsä Finn-Powerin sivuilla roolimallina ja pioneerina.[1]

Lillbackan palveluksessa yli 20 vuotta työskennellyt Kristiina Rintanen sanoi hänellä olleen erittäin suuri merkitys alueen matkailulle ja Härmälle työllistäjänä.[2]

Rintasen mukaan huvipuisto jatkaa varmasti kasvamistaan.[2]

Erkki Kamajan mukaan Lillbackan perintöä ovat huvipuisto, ravirata ja muiden usko siihen, että maaseudullakin voi menestyä.[2]

Lillbackalla on kolme poikaa, jotka kaikki työskentelevät perheyrityksessä.[1]

Tausta:

Lillbacka syntyi Kauhavalla helmikuussa 1946, ja hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 2004.[1]

Levyntyöstöyritys Finn-Power myytiin pääomasijoittaja EQT:lle vuonna 2002 ja edelleen italialaiselle Prima Industrielle vuonna 2008.[1]

Powerpark alkoi muodostua Alahärmään 1990-luvun lopulla karting-radan ympärille, ja ensimmäiset huvipuistolaitteet tulivat 2000-luvun alussa.[1]

Lillbacka kertoi aikoinaan perustaneensa huvipuiston, koska ei ollut nuorempana päässyt käymään sellaisissa paikoissa.[2]

Lähteet:
1. [Huvipuisto Powerparkin perustaja ja teollisuusneuvos Jorma Lillbacka on kuollut](https://yle.fi/a/74-20257878) (Yle, 19.11. klo 12.13)
2. [Jorma Lillbacka muistetaan tekijämiehenä, jolle mikään ei ollut mahdotonta: ”Jos sitä ei ole, niin tehrään​”](https://yle.fi/a/74-20257928) (Yle, 19.11. klo 18.13)

### Ähtärin eläinpuiston jatko varmistui ensi vuodelle – silmälasikarhu Tahvo saa kaverin joulukuussa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/ahtarin-elainpuiston-jatko-varmistui-ensi-vuodelle-silmalasi

Ähtärin eläinpuiston jatko ensi vuodelle on varmistunut.[1] Puistoa pyörittävän Mesi Zoon mukaan kassavirrat olivat kuluneella kaudella riittävät.[1] Operatiivinen johtaja Kristiina Peltomäki sanoi kesän menneen kohtuullisesti ja kassavirran toimineen niin hyvin, että jatkamiseen on rohkeutta.[1]

Tarkemmin:

Rahat talven yli pärjäämiseen ja eläinten ruokkimiseen ovat koossa, eikä eläimistä huolehtivan Vieraile ja välität -yhdistyksen tarvitse näillä näkymin järjestää tukikeräyksiä.[1]

Eläinten ruokkiminen maksaa noin 60 000 euroa kuukaudessa.[1]

Samaan aikaan uuden karhun kanssa puistoon tulee Korkeasaaresta uusi vuohieläin, takini.[1]

Susilauman tulo Ranualta ja Ruotsista näyttää mahdolliselta tulevan talven aikana.[1]

Ilvesten uudet tilat ovat Peltomäen mukaan isompi investointi.[1]

Puistossa pidetään vielä joulumarkkinat, minkä jälkeen se avautuu ensi vuonna hiihtolomien aikaan.[1]

Tausta:

Vielä marraskuulle saakka puiston toiminnan jatkosta ei ollut varmuutta.[1]

Entisessä pandatalossa on tähän asti asunut vain yksi silmälasikarhu, Tahvo.[1]

Peltomäen mukaan puistoa on pyöritetty hyvin pienellä budjetilla, ja markkinointi päästiin aloittamaan myöhässä.[1]

Kesän suurin haaste oli Peltomäen mukaan se, että asiakkaat luulivat puiston olevan kiinni.[1]

Lähteet:
1. [Ähtärin eläinpuiston jatko on varmistunut – silmälasikarhu saa viimein kaverin ja luvassa uusia investointeja](https://yle.fi/a/74-20257854) (Yle, 19.11. klo 13.22)

### KKO alensi Jyväskylän taposta tuomitun Jere Kärkkäisen rangaistusta – hovioikeus oli laskenut sen väärin

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/kko-alensi-jyvaskylan-taposta-tuomitun-jere-karkkaisen-ranga

KKO katsoi, että hovioikeuden tarkoituksena oli tuomita Kärkkäiselle yhteinen 11 vuoden vankeusrangaistus.[1]

Tarkemmin:

Kärkkäinen vaati KKO:ssa rangaistuksensa alentamista.[1]

KKO:n mukaan hovioikeus oli perusteluissaan todennut, että Kärkkäinen olisi tuomittava muun muassa taposta 10 vuoden vankeuteen.[1]

Muiden rikosten ja täytäntöön pantavien rangaistusten vaikutukseksi hovioikeus totesi yhden vuoden.[1]

Tuomioon rangaistukseksi oli kuitenkin kirjattu 12 vuotta.[1]

Tausta:

Rikoksen uhri houkuteltiin joulukuussa 2023 ansaan Kirrin uimarannalle, mistä hänet löydettiin myöhemmin kuolleena.[1]

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kaksi miestä muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta, mutta Vaasan hovioikeus katsoi heidän syyllistyneen tappoon.[1]

Hovioikeus tuomitsi 23-vuotiaan Risto Samuel Sykiäisen 13 vuoden ja 22-vuotiaan Kärkkäisen yhteensä 12 vuoden vankeuteen.[1]

Lähteet:
1. [KKO alensi taposta tuomitun miehen vankeusrangaistusta, koska hovioikeus oli laskenut sen väärin](https://yle.fi/a/74-20257934) (Yle, 19.11. klo 14.16)

### Itä-Suomen hovioikeus lyhensi kuuden tuomioita Lahden suuressa huumejutussa – päätekijän 13 vuotta pysyi

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/ita-suomen-hovioikeus-lyhensi-kuuden-tuomioita-lahden-suures

Itä-Suomen hovioikeus lyhensi kuuden syytetyn vankeusrangaistuksia Lahden suuressa huumejutussa.[1] Päätekijän 13 vuoden vankeusrangaistus pysyi hovioikeudessa ennallaan.[1] Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tekijäkumppaneiksi tuomitsemat henkilöt olivat vain avunantajia.[1]

Tarkemmin:

Jutussa oli kaikkiaan 12 syytettyä.[1]

Käräjäoikeus oli tuominnut kuljettajana toimineen miehen kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta.[1]

Hovioikeus katsoi hänen syyllistyneen vain avunantoon, ja tuomio lyheni kahteen vuoteen.[1]

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, ja siihen voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.[1]

Tausta:

Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi jutussa 11 syytettyä vankeuteen, ja yhden syytteet hylättiin.[2]

Rikokset liittyivät isojen huumemäärien maahantuontiin ja levittämiseen, ja rikolliset hankkivat muun muassa lähes 70 kiloa amfetamiinia ja kuusi kiloa kokaiinia.[1]

Käräjäoikeus tuomitsi päätekijä Timo Pekka Huuskosen 13 vuodeksi vankeuteen, ja sen mukaan hän ohjeisti muita hankkimaan amfetamiinia Ruotsista.[2]

Poliisi löysi Orimattilan maastokätköstä muun muassa konepistooleja ja pistooleja, ja se arvioi rikoshyödyksi noin 1,4–1,8 miljoonaa euroa.[2]

Lähteet:
1. [Tuomiot lyhenivät Lahden suuressa huumejutussa – päätekijän 13 vuoden vankeus pysyi](https://yle.fi/a/74-20257764) (Yle, 19.11. klo 13.33)
2. [Lahden rikollisryhmälle tuomiot: Jopa 13 vuotta vankeutta – huumeita ja aseita maastokätkössä](https://yle.fi/a/74-20191585) (Yle, 31.10. klo 15.49)

### Tampereella 27-vuotias mies vangittiin epäiltynä panttivangin ottamisesta – uhri on alaikäinen poika

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/tampereella-27-vuotias-mies-vangittiin-epailtyna-panttivangi

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi torstaina 27-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä panttivangin ottamisesta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta.[1] Epäillyt rikokset tapahtuivat Tampereen Linnainmaalla kauppakeskuksen lähellä edellisen viikon sunnuntai-iltana.[1] Epäillyn rikoksen uhri on alaikäinen poika.[1]

Tarkemmin:

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Luodon mukaan esitutkinnan tässä vaiheessa näyttää siltä, ettei uhri tuntenut epäiltyjä ennestään.[1]

Luoto ei ottanut kantaa osallisten sukulaisuussuhteisiin tai siihen, tunsivatko muut osalliset toisiaan.[1]

Sisä-Suomen poliisi tutki asiaa aluksi törkeänä ampuma-aserikoksena, vapaudenriistona ja laittomana uhkauksena, mutta rikosnimikkeet muuttuivat esitutkinnassa.[1]

Kiinni otetuista muut on jo vapautettu, mutta Luodon mukaan asiassa on edelleen muitakin epäiltyjä.[1]

Syytteen nostamisen määräpäivä on 15. tammikuuta 2027.[1]

Tausta:

Rikoslain mukaan panttivangin ottamisessa tekijä riistää toiselta vapauden pakottaakseen kolmannen osapuolen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin.[1]

Ero vapaudenriistoon on juuri kolmannen henkilön tahtoon vaikuttaminen vapaudenriiston avulla.[1]

Vapaudenriistosta tuomitaan Suomessa vuosittain kymmeniä henkilöitä, mutta panttivangin ottaminen on huomattavasti harvinaisempaa.[1]

Panttivangin ottamisesta voidaan tuomita vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta.[1]

Lähteet:
1. [27-vuotias mies vangittiin epäiltynä panttivangin ottamisesta Tampereella](https://yle.fi/a/74-20257826) (Yle, 19.11. klo 11.07)

### Käräjäoikeus tuomitsi Pihtiputaalla poikansa tappoa yrittäneen isän neljäksi vuodeksi vankeuteen

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/karajaoikeus-tuomitsi-pihtiputaalla-poikansa-tappoa-yrittane

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi tuomion elokuussa Pihtiputaalla tapahtuneesta tapon yrityksestä.[1] 51-vuotias mies tuomittiin neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.[1]

Tarkemmin:

Oikeusasiakirjojen mukaan mies kuristi poikaa käsin ja mahdollisesti pajunoksalla niin, että pojan hengitys estyi.[1]

Lisäksi mies löi poikaa nyrkillä pään ja niskan alueelle.[1]

Poika pääsi rimpuilemalla irti ja pakeni.[1]

Oikeudessa mies kiisti syytteet, mutta myönsi korkeintaan pahoinpitelyn tai hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn.[1]

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.[1]

Tausta:

Rikos tapahtui sunnuntaina 9. elokuuta metsäalueella Pihtiputaalla.[1]

Teon jälkeen mies otti kolme muuta lastaan autoonsa ja lähti pakoon.[1]

Poliisipartio tavoitti miehen muutaman tunnin kuluttua Kaustisella.[1]

Lähteet:
1. [Isä houkutteli poikansa metsään Pihtiputaalla ja yritti tappaa – käräjäoikeus määräsi neljä vuotta vankeutta](https://yle.fi/a/74-20257847) (Yle, 19.11. klo 12.02)

### Kansanedustaja Juha Mäenpään ja Provinssin syrjintäkiista Vaasan hovioikeudessa

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/kansanedustaja-juha-maenpaan-ja-provinssin-syrjintakiista-va

Asia koskee Mäenpään poistamista Provinssi-festivaalilta.[1]

Tarkemmin:

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä kolme Provinssin työntekijää 40 päiväsakkoon syrjinnästä.[1]

Heidät tuomittiin myös yhteisvastuullisesti maksamaan Mäenpäälle 1 600 euroa korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä sekä hänen oikeudenkäyntikulunsa.[1]

Kaikki tuomitut valittivat päätöksestä hovioikeuteen.[1]

Tausta:

Mäenpään kutsu Provinssiin peruttiin ja hänet poistettiin tapahtumasta vuonna 2023.[1]

Taustalla on Mäenpään Ilkka-Pohjalaiseen kirjoittama mielipidekirjoitus, joka julkaistiin festivaaliviikonloppuna.[1]

Kirjoituksessa hän kritisoi Opetushallituksen sukupuolivalistuksen sisältöä.[1]

Tämän vuoksi festivaalin järjestäjät päättivät perua hänen kutsunsa ja poistaa hänet tapahtumasta.[1]

Lähteet:
1. [Kansanedustaja Juha Mäenpään ja Provinssin riita jatkuu hovioikeudessa](https://yle.fi/a/74-20257813) (Yle, 19.11. klo 9.14)

### Auto katkesi kahtia törmäyksessä Hämeenlinnanväylällä Vantaalla – kuljettaja loukkaantui vakavasti

https://seeste.fi/2026-11-20/kotimaa/auto-katkesi-kahtia-tormayksessa-hameenlinnanvaylalla-vantaa

Hämeenlinnanväylällä Vantaalla tapahtui vakava liikenneonnettomuus torstai-iltana.[1] Poliisin mukaan kuljettaja menetti auton hallinnan, osui sivukaiteeseen ja törmäsi lopulta valotolppaan.[1] Kuljettaja oli yksin autossa, ja hän loukkaantui vakavasti.[1]

Tarkemmin:

Onnettomuus tapahtui etelään kulkevalla kaistalla juuri ennen Sanomalan liittymää Vantaanlaakson ja Ylämäen alueella.[1]

Paikalla ollut Ylen visuaalinen journalisti Jari Kärkkäinen kertoi, että auto meni keskeltä poikki.[1]

Kärkkäisen mukaan irronnut moottori paloi kaistojen välissä.[1]

Poliisin mukaan liikenne onnettomuuspaikalla oli palautumassa normaaliksi.[1]

Poliisi kertoi tiedottavansa onnettomuudesta tarkemmin mahdollisesti perjantaina.[1]

Lähteet:
1. [Hurja onnettomuus Hämeenlinnanväylällä Vantaalla: auto katkesi kahtia](https://yle.fi/a/74-20258026) (Yle, 19.11. klo 20.32)

## Ulkomaat

### Trump, Xi ja Putin tapasivat Shenzhenissä – yhteislausunto nimettiin rauhanjulistukseksi

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/trump-xi-ja-putin-tapasivat-shenzhenissa-yhteislausunto-nime

Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan presidentit tapasivat torstaina Kiinan Shenzhenissä APECin huippukokouksen yhteydessä.[4][5] Tapaaminen kesti noin puolitoista tuntia, ja se oli kolmen maan johtajien ensimmäinen yhteinen tapaaminen.[5] Johtajat julkaisivat tapaamisen jälkeen yhteisen lausunnon, joka otsikoitiin rauhanjulistukseksi.[4]

Tarkemmin:

Julistuksessa johtajat lupasivat toimia kansainvälisen turvallisuuden ja ydinturvallisuuden edistämiseksi sekä lisätä öljynjalostustuotteiden tuotantoa.[4]

He olivat myös yksimielisiä siitä, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on ylittänyt toimivaltansa.[4]

Kiinan median mukaan Xi luonnehti tapaamista positiiviseksi, rakentavaksi ja hedelmälliseksi.[2]

Ennen kolmikantatapaamista Trump tapasi Putinin kahden kesken, kutsui tätä ystäväkseen, ja aiheena oli Ukraina.[6]

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan lausuma osoittaa, että keskustelu oli hyvin yleisellä tasolla ja koski vain Kiinan haluamia asioita.[4]

Merz sanoi Berliinissä Ukrainan tukijoiden tapaamisen jälkeen, että rauhanneuvottelut voivat onnistua vain Ukrainan ja Euroopan kanssa.[3]

Tausta:

Tapaaminen järjestettiin Putinin aloitteesta.[5]

Kolmikko kohtasi ensimmäistä kertaa keskiviikkona APEC-johtajien yhteiskuvan yhteydessä.[7]

Tapaamista on verrattu Jaltan konferenssiin, jossa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto sopivat toisen maailmansodan aikana sodanjälkeisestä maailmanjärjestyksestä.[4]

Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kehotti keskiviikkona Xitä ja Trumpia painostamaan Putinia lopettamaan Ukrainan miehityksen.[7]

Lähteet:
1. [Xi, Trump ja Putin poseerasivat APEC-johtajien ryhmäkuvassa ennen tapaamistaan](https://yle.fi/a/74-20257792) (Yle, 19.11. klo 4.09)
2. [Suurvaltajohtajien kokouksen tulos: rauhanjulistus](https://yle.fi/a/74-20257880) (Yle, 19.11. klo 12.08)
3. [Merz: Putinin, Xin ja Trumpin huippukokous oli ”vain valokuvatilaisuus”](https://yle.fi/a/74-20258017) (Yle, 19.11. klo 19.10)
4. [Euroopan on syytä olla huolissaan, arvioi asiantuntija suurvaltajohtajien tapaamista](https://yle.fi/a/74-20257940) (Yle, 19.11. klo 17.16)
5. [Trumpin, Xin ja Putinin historiallinen tapaaminen kesti puolitoista tuntia](https://yle.fi/a/74-20257747) (Yle, 19.11. klo 5.48)
6. [Trump kutsui Putinia ystäväkseen sivuhuoneessa – kirjeenvaihtajamme seuraa päivää](https://yle.fi/a/74-20257817) (Yle, 19.11. klo 9.54)
7. [Trump, Putin ja Xi nähtiin ensimmäistä kertaa samassa kuvassa – yhteinen kokous torstaina](https://yle.fi/a/74-20257713) (Yle, 18.11. klo 14.40)
8. [Öljystä löytyy yhteinen sävel Trumpin, Putinin ja Xin välille, uskovat asiantuntijat](https://yle.fi/a/74-20257802) (Yle, 19.11. klo 9.31)
9. [Analyysi: Historiallinen suurvaltatapaaminen oli jäätävä viesteissään](https://yle.fi/a/74-20257867) (Yle, 19.11. klo 13.56)

### Stubb Berliinissä: Trump kehotti Eurooppaa olemaan suoraan yhteydessä Putiniin

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/stubb-berliinissa-trump-kehotti-eurooppaa-olemaan-suoraan-yh

Ukrainaa tukeva niin sanottu halukkaiden koalitio kokoontui torstaina Berliinissä Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin isännöimänä.[1][2] Presidentti Alexander Stubbin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehottanut Eurooppaa olemaan suoraan yhteydessä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.[2] Stubbin mukaan Trump on soittanut ja kertonut pitkästi keskusteluistaan Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.[2]

Tarkemmin:

Stubbin mukaan ensimmäinen askel Putinin suuntaan olisi puhelu, ja jossain vaiheessa eurooppalaisten kannattaa hänen arvionsa mukaan myös tavata Putin.[2]

Stubb kuvasi kokousta hyödylliseksi ja sanoi siinä olleen lupaavia viestejä, mutta teot ratkaisevat.[2]

Stubbin mukaan koalition on autettava Ukrainaa ilmapuolustuksessa, energiaratkaisuissa ja taloudellisella tuella.[2]

Kokouksessa oli tarkoitus saavuttaa konkreettisia tuloksia rahallisessa tuessa, eurooppalaisten yhteisissä neuvottelutavoitteissa ja Ukrainan turvatakuissa.[1]

EU-maat aikovat kattaa Ukrainan rahoitusvajeesta 45 miljardia euroa uudella yhteisvelkalainalla, ja Berliinissä oli tarkoitus saada esimerkiksi Britannia, Japani ja Australia antamaan loput.[1]

Venäjä kutsui Suomen suurlähettilään sijaisen puhutteluun Suomen päätettyä lisärajoituksista venäläisten maahantulolle, ja Stubbin mukaan venäläiset urheilijat eivät ole tervetulleita ennen hyökkäyssodan päättymistä.[2]

Tausta:

Halukkaiden koalitio koostuu Ukrainaa tukevista maista, ja se yrittää vahvistaa Euroopan vaikutusvaltaa, kun Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina neuvottelevat kolmistaan sodan lopettamisesta.[1][3]

EU-johtajat sopivat Dublinin huipputapaamisessa, että Eurooppaa edustavat rauhanneuvotteluissa Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Puola sekä EU-komissio ja Eurooppa-neuvosto.[1]

Yhdysvaltojen rahallinen tuki Ukrainalle loppui käytännössä kokonaan Donald Trumpin tultua presidentiksi.[1]

Stubb tapasi tiistaina Berliinissä Merzin ja liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin ja sanoi päivän auttaneen koalition kokouksen valmistelussa.[3]

Lähteet:
1. [Ennätysmäärä Ukrainaa tukevia johtajia koolla Berliinissä tänään – nämä kolme asiaa ovat ratkaisevia tulevana talvena](https://yle.fi/a/74-20256797) (Yle, 19.11. klo 7.34)
2. [Presidentti Stubb: Trump on kehottanut olemaan yhteydessä Putiniin](https://yle.fi/a/74-20258006) (Yle, 19.11. klo 18.19)
3. [Berliinissä vieraileva presidentti Stubb kommentoi Venäjän vaatimuksia rauhalle: ”Suomi pysyy Naton jäsenenä”](https://yle.fi/a/74-20256136) (Yle, 17.11. klo 18.21)

### Venäjä kutsui Suomen suurlähettilään sijaisen puhutteluun venäläisten maahantulorajoitusten vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/venaja-kutsui-suomen-suurlahettilaan-sijaisen-puhutteluun-ve

Venäjän ulkoministeriö kutsui torstaina Suomen Moskovan-suurlähettilään sijaisen puhutteluun.[1] Venäjä protestoi Suomen päätöstä asettaa lisärajoituksia Venäjän kansalaisten, myös urheilijoiden, maahantulolle.[1] Suomen ulkoministeriö vahvisti puhuttelun.[1]

Tarkemmin:

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuomitsi Suomen asettaman kiellon venäläisille urheilijoille.[1]

Putinin mukaan tällainen toimenpide heikentää maiden välistä luottamusta.[1]

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi asiaa lyhyesti ja sanoi Suomen linjan olleen selkeä.[1]

Stubbin mukaan venäläiset urheilijat eivät ole tervetulleita ennen kuin hyökkäyssota päättyy.[1]

Tausta:

Suomi ilmoitti aiemmin marraskuussa, ettei se salli venäläisten urheilijoiden osallistua kilpailuihin edes neutraaleina urheilijoina.[1]

Venäjän Suomen-suurlähettilästä on puhuteltu useita kertoja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022.[1]

Lähteet:
1. [Venäjä kutsui Suomen suurlähettilään sijaisen puhutteluun](https://yle.fi/a/74-20258004) (Yle, 19.11. klo 17.39)

### Ukraina iski jälleen Kertšinsalmen siltaan – Venäjä keskeytti junaliikenteen Krimille

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/ukraina-iski-jalleen-kertsinsalmen-siltaan-venaja-keskeytti

Ukraina iski Krimille johtavaan Kertšinsalmen siltaan torstain vastaisena yönä.[1] Useiden sotaa seuraavien Telegram-kanavien mukaan paikalla kuultiin yöllä kahdesta neljään räjähdystä.[1] Venäjän Krimille asettama johtaja Sergei Aksjonov vahvisti iskun, ja junaliikenne keskeytettiin tilapäisesti.[1]

Tarkemmin:

Kaksi Pietarista ja Moskovasta Krimille matkalla ollutta junaa jäi jumiin, ja Aksjonovin mukaan liikenne oli määrä käynnistää uudelleen torstaina kello 16.[1]

Ukrainan mukaan sillan raiteet vaurioituivat, mutta Krymski Veter -kanavan mukaan rautatiekaari näytti selvinneen ilman näkyviä vaurioita.[1]

Kyrylo Budanovia lähellä olevan Telegram-kanavan mukaan Ukrainan puolustusvoimat on käskenyt tuhota rautatiesillan, jotta sitä ei voisi käyttää sodan aikana.[1]

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan viikon iskut siltaan ovat vastaus Venäjän iskuihin.[1]

Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov sanoi ilmatorjunnan toimivan erittäin tehokkaasti, mutta ettei mikään järjestelmä voi taata suojaa näin laajalta hyökkäykseltä.[1]

Kreml on luvannut korjata sillan, eikä presidentti Vladimir Putin ole kommentoinut iskuja.[1]

Tausta:

Kertšinsalmen silta on 19 kilometrin pituudellaan Euroopan pisin silta, kun Vasco da Gama -silta on reilut 17 kilometriä pitkä.[1]

Tiistain iskussa sillan autotien kaari ja osa tieosuudesta putosi mereen.[1]

Venäjä on iskenyt viime kuukausina useasti Kiovan länsi- ja itäpuolen yhdistäviin siltoihin.[1]

Ukraina käytti Neptun-ohjusta myös Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan tuhoamiseen.[1]

Lähteet:
1. [Ukraina iski Kertšinsalmen siltaan jälleen – ja onnitteli Portugalia, että Euroopan pisin silta on taas sillä](https://yle.fi/a/74-20257823) (Yle, 19.11. klo 14.14)

### EU:n kemikaaliviraston komitea kannattaa ikuisuuskemikaalien rajoittamista koko unionissa

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/eu-n-kemikaaliviraston-komitea-kannattaa-ikuisuuskemikaalien

Euroopan kemikaalivirasto ECHA kertoi torstaina, että sen asiantuntijakomitea kannattaa niin kutsuttujen ikuisuuskemikaalien eli PFAS-yhdisteiden rajoittamista koko EU:ssa.[1]

Tarkemmin:

Kemikaaliviraston mukaan sen sosioekonomisen analyysin komitea on todennut, että PFAS-yhdisteiden aiheuttamiin riskeihin on puututtava koko EU:ssa.[1]

Viraston mukaan näin voidaan myös turvata tasapuoliset kilpailuolosuhteet unionin sisällä.[1]

Lähteet:
1. [EU:n kemikaalivirasto kannattaa ikuisuuskemikaalien rajoittamista koko unionissa](https://yle.fi/a/74-20257886) (Yle, 19.11. klo 12.24)

### Putin syytti Ukrainaa ja Eurooppaa haluttomuudesta kompromisseihin Ukrainan konfliktissa

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/putin-syytti-ukrainaa-ja-eurooppaa-haluttomuudesta-kompromis

Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti torstaina Kiovaa ja Eurooppaa siitä, etteivät ne ole valmiita kompromisseihin Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi.[1] Putin esitti kommenttinsa kolmikantaisten neuvottelujen jälkeen, jotka hän kävi Kiinan ja Yhdysvaltain presidenttien kanssa APEC-huippukokouksessa Shenzhenissä.[1]

Tarkemmin:

Ukrainan ja eurooppalaisten poliitikkojen mukaan Putin ei ole muuttanut neuvottelulinjaansa, jota he kutsuvat kovaksi.[1]

Ukrainan mukaan Putin vaatii edelleen, että Kiova luovuttaisi alueita, joita Venäjän joukot eivät ole vielä valloittaneet.[1]

Lähteet:
1. [Putin syyttää Ukrainaa ja Eurooppaa haluttomuudesta tehdä kompromisseja](https://yle.fi/a/74-20257937) (Yle, 19.11. klo 14.22)

### EU lykkäsi metaanipäästöjä koskevan lain täytäntöönpanoa vuoteen 2029

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/eu-lykkasi-metaanipaastoja-koskevan-lain-taytantoonpanoa-vuo

Euroopan unioni ilmoitti torstaina siirtävänsä metaanipäästöjä koskevan lain täytäntöönpanon vuoteen 2029.[1] Syyksi EU kertoi energiansaannin turvaamisen.[1]

Tarkemmin:

Lykkäämisestä sovittiin EU-komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin välisissä neuvotteluissa.[1]

Lain oli määrä tulla voimaan vuonna 2027.[1]

Suuryritykset vastustivat lain voimaantuloa.[1]

Tausta:

Lain tarkoituksena oli velvoittaa hiilivetyjä maahan tuovat yritykset seuraamaan tuontiinsa liittyviä metaanipäästöjä ja raportoimaan niistä.[1]

Metaani on erittäin haitallinen kasvihuonekaasu.[1]

Se on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja.[1]

Lähteet:
1. [EU lykkää ilmastonmuutosta hillitsevän lain voimaantuloa](https://yle.fi/a/74-20257986) (Yle, 19.11. klo 16.25)

### COP31-ilmastokokouksen päätöslauselmaluonnoksesta poistettiin maininnat fossiilisista polttoaineista

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/cop31-ilmastokokouksen-paatoslauselmaluonnoksesta-poistettii

YK:n COP31-ilmastokokouksen tuoreesta päätöslauselmaluonnoksesta on poistettu maininnat fossiilisista polttoaineista.[1] Uuteen luonnokseen on sisällytetty vaatimus sähkön osuuden nostamisesta maailman energiakulutuksessa.[1]

Tarkemmin:

Alkuviikosta julkaistussa aiemmassa luonnoksessa vaadittiin muun muassa nopeutettuja toimia fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi.[1]

Aiemman luonnoksen muotoilujen tiedettiin herättävän vastustusta monissa maissa.[1]

Turkissa pidettävän kokouksen on määrä päättyä perjantaina.[1]

Lähteet:
1. [Ilmastokokous ei halua puuttua fossiilisten polttoaineiden käyttöön](https://yle.fi/a/74-20258001) (Yle, 19.11. klo 17.26)

### Kansainvälinen tuomioistuin ICJ: Myanmar syyllistyi rohingyojen kansanmurhaan

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/kansainvalinen-tuomioistuin-icj-myanmar-syyllistyi-rohingyoj

Kansainvälinen tuomioistuin ICJ totesi torstaina, että Myanmar syyllistyi muslimivähemmistöön kuuluvien rohingyojen kansanmurhaan.[1] Tuomioistuimen mukaan Myanmarin toimissa rohingyoja kohtaan näkyi aikomus tuhota ryhmä.[1]

Tarkemmin:

Aikomuksen osoittaminen on keskeistä, kun kansanmurha todetaan.[1]

ICJ:n puheenjohtajan Yuji Iwasawan mukaan ainoa järkevä johtopäätös on, että Myanmarin toimien tarkoitus oli tuhota merkittävä osa Pohjois-Rakhinen osavaltion rohingyaväestöstä.[1]

Tuomioistuimen mukaan sotilaat surmasivat ja raiskasivat rohingyamuslimeita, tuhosivat heidän kyliään ja käyttivät äärimmäistä väkivaltaa lapsia kohtaan.[1]

ICJ on aiemmin antanut vain yhden päätöksen, jossa kansanmurhan todettiin tapahtuneen.[1]

Ratkaisu on vasta neljäs kerta natsien toteuttaman juutalaisten joukkotuhon jälkeen, kun kansainvälinen tuomioistuin on todennut kansanmurhan tapahtuneen.[1]

Lähteet:
1. [Kansainvälinen tuomioistuin: Myanmar syyllistyi rohingyojen kansanmurhaan](https://yle.fi/a/74-20257891) (Yle, 19.11. klo 12.40)

### Euroopan komissioon kohdistui kyberhyökkäys – suuri määrä henkilötietoja saattoi vaarantua

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/euroopan-komissioon-kohdistui-kyberhyokkays-suuri-maara-henk

Politico kertoi torstaina, että Euroopan komissioon oli kohdistunut kyberhyökkäys.[1] Hyökkäyksessä saattoi vaarantua suuri määrä henkilötietoja.[1]

Tarkemmin:

Politicon tiedot perustuivat EU-viranomaisen tietoihin.[1]

Komission tiedottajan Thomas Regnierin mukaan hyökkäys kohdistui yksittäisiin järjestelmiin.[1]

Komissio ilmoitti asiasta niille, joita hyökkäys koskee, ja ryhtyi tarvittaviin toimiin.[1]

Komissio ei vastannut Reutersin kommenttipyyntöön heti torstaiaamuna.[1]

Lähteet:
1. [Euroopan komissioon kohdistui kyberhyökkäys, kertoo Politico](https://yle.fi/a/74-20257828) (Yle, 19.11. klo 10.02)

### Tanskan parlamentti ratifioi Grönlantia koskevan turvallisuussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/tanskan-parlamentti-ratifioi-gronlantia-koskevan-turvallisuu

Tanskan parlamentti ratifioi torstaina yksimielisesti turvallisuussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa Grönlannista.[1] Tanskassa toivotaan, että sopimus päättää arktisen saaren tulevaisuudesta käydyn kiistan.[1]

Tarkemmin:

Sopimus tulee voimaan, kun Tanskan ulkoministeriö ilmoittaa Yhdysvalloille diplomaattisella nootilla, että menettelyt on saatettu loppuun.[1]

Sopimus laajentaa Yhdysvaltain armeijan roolia Grönlannissa.[1]

Tausta:

Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti allekirjoittivat sopimuksen syyskuussa.[1]

Sitä ennen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli uhannut ottaa haltuunsa mineraalirikkaan Grönlannin, joka on Tanskan itsehallintoalue.[1]

Grönlannissa asuu 57 000 ihmistä.[1]

Lähteet:
1. [Tanska ratifioi turvallisuussopimuksen USA:n kanssa Grönlannista](https://yle.fi/a/74-20257972) (Yle, 19.11. klo 16.00)

### Pentagon: Iranin vastainen sota on maksanut Yhdysvalloille yli 48 miljardia dollaria

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/pentagon-iranin-vastainen-sota-on-maksanut-yhdysvalloille-yl

Pentagonin virkamies sanoi torstaina, että sota Irania vastaan on maksanut Yhdysvalloille yli 48 miljardia dollaria helmikuun lopusta lähtien.[1]

Tarkemmin:

Pentagonin apulaistarkastaja Arthur Miller kertoi lainsäätäjille, että summa oli 13. marraskuuta mennessä 48,3 miljardia dollaria.[1]

Yhdysvaltain puolustusbudjetti on vuositasolla noin 900 miljardin dollarin suuruusluokkaa.[1]

Lähteet:
1. [Pentagon: Iranin sota on maksanut yli 48 miljardia dollaria](https://yle.fi/a/74-20258025) (Yle, 19.11. klo 20.25)

### Taiwan: Kaksi venäläistä Tu-95-sotilaskonetta lensi saaren itäpuolella toista kertaa samalla viikolla

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/taiwan-kaksi-venalaista-tu-95-sotilaskonetta-lensi-saaren-it

Taiwanin puolustusministeriön mukaan kaksi venäläistä Tu-95-sotilaskonetta lähestyi saarta torstaina etelästä.[1] Koneet lensivät saaren itäpuolella ja poistuivat koilliseen.[1]

Tarkemmin:

Ministeriön mukaan Taiwanin asevoimat seurasivat toimintaa alusta loppuun tiedustelu- ja valvontajärjestelmiensä avulla ja reagoivat asianmukaisesti.[1]

Tausta:

Taiwan kertoi tiistaina, että kaksi Venäjän asevoimien konetta oli lentänyt etelään sen itärannikkoa pitkin.[1]

Japani ilmoitti samana päivänä havainneensa saman toiminnan ja julkaisi lennoista kartan.[1]

Tu-95 on kylmän sodan aikainen konetyyppi.[1]

Osa koneista voi kuljettaa ydinaseita, ja osaa käytetään pitkän matkan valvonta- ja tiedustelutehtäviin.[1]

Lähteet:
1. [Taiwan: Kaksi venäläistä sotilaskonetta lensi saaren itäpuolella](https://yle.fi/a/74-20257809) (Yle, 19.11. klo 8.59)

### Kymmeniä siirtolaisia kateissa Eurooppaan matkalla olleen veneen kaaduttua Senegalin rannikolla

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/kymmenia-siirtolaisia-kateissa-eurooppaan-matkalla-olleen-ve

Siirtolaisia kuljettanut vene kaatui Senegalin rannikolla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.[1] Paikallisen kansalaisjärjestön mukaan kymmeniä ihmisiä oli torstaina kateissa.[1] Ranskalaisradion mukaan yhden ihmisen kuolema oli vahvistettu torstaiaamuun mennessä.[1]

Tarkemmin:

Länsi-Afrikasta Kanariansaarille johtava merireitti on vaarallinen.[1]

Matkaan lähteneiden määrä on kasvanut marraskuussa, kun meri on ollut aiempaa tyynempi.[1]

Marraskuun alkupuolen tulijoiden määrä on kolminkertainen viime vuoden koko marraskuuhun verrattuna.[1]

Tausta:

Monille senegalilaisnuorille Eurooppaan pääsy näyttäytyy mahdollisuutena parempaan elämään, koska työtä on vaikea löytää.[2]

Lähteet:
1. [Kymmeniä siirtolaisia kateissa veneonnettomuuden jälkeen Senegalissa](https://yle.fi/a/74-20257902) (Yle, 19.11. klo 13.17)
2. [Senegalin veneonnettomuuden kuolonuhrien määrä nousi 42:een](https://yle.fi/a/74-20256449) (Yle, 11.11. klo 18.06)

### Dokumentti Viimeiset pelastajat kuvaa vapaaehtoisia pelastajia Israelin pommittamassa Nabatiyéssa

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/dokumentti-viimeiset-pelastajat-kuvaa-vapaaehtoisia-pelastaj

Ohjaaja Viivi Berghem ja kuvaaja Janne Körkkö seurasivat lähes kolmen viikon ajan vapaaehtoisten pelastajien työtä Nabatiyén kaupungissa Etelä-Libanonissa.[1] Pelastajat etsivät eloonjääneitä ja ruumiita keskellä kiihtyvää konfliktia.[1] Työstä syntyi Ulkolinja-dokumenttielokuva Viimeiset pelastajat, joka esitettiin televisiossa torstaina.[1]

Tarkemmin:

Kaupungissa oli virallisesti tulitauko, mutta ei käytännössä.[1]

Berghemin mukaan Israel pommittaa kaupungin samoja kohteita yhä uudelleen, jotta kaupunki muuttuisi elinkelvottomaksi.[1]

Kaupunki oli autioitunut, mutta kaikilla ei ollut varaa tai halua paeta.[1]

Pelastajien ja toimittajien tukikohtana toimi sairaala, jonne tuotiin haavoittuneita hoitoon ja ruumiita säilöön.[1]

Pelastajat eivät vieneet toimittajia kaikkialle, koska Israel iskee tapansa mukaan samaan paikkaan useita kertoja peräkkäin.[1]

Tausta:

Kesäkuun alussa Israelin iskuissa oli kuollut yli 3 300 libanonilaista.[2]

Yhdysvaltojen välittämä tulitauko alkoi huhtikuun puolivälissä, mutta se ei pitänyt.[2]

Iranin vallankumouskaartin vuonna 1982 perustamalla Hizbollahilla on omia kouluja ja sairaaloita, ja EU on luokitellut sen aseellisen siiven terroristijärjestöksi.[2]

Lähteet:
1. [”Sano lapsille, että olen pahoillani” – Ylen työpari pelastui viime hetkellä Libanonin pommituksista](https://yle.fi/a/74-20252559) (Yle, 19.11. klo 21.22)
2. [Jo yli 3 300 ihmistä on kuollut – miksi Israel hyökkää Libanoniin?](https://yle.fi/a/74-20229508) (Yle, 3.6. klo 16.51)

### Venäjä-tutkija Keir Giles: Eurooppa vastustaa liian laimeasti Venäjän vaatimaa uutta turvallisuusjärjestystä

https://seeste.fi/2026-11-20/ulkomaat/venaja-tutkija-keir-giles-eurooppa-vastustaa-liian-laimeasti

Brittiläinen Venäjä-tutkija Keir Giles esitteli Helsingissä uutta kirjaansa Kremlin kaappaama Amerikka.[1] Gilesin mukaan eurooppalaiset eivät vastusta tarpeeksi pontevasti Venäjän vaatimaa uutta turvallisuusjärjestystä, mikä on vaarallista, koska Yhdysvallat kuuntelee Venäjää.[1] Hänen mukaansa myös Euroopan edustus neuvottelupöydissä on väärä.[1]

Tarkemmin:

Giles katsoo, että jos eurooppalaiset alkavat keskustella Venäjän kanssa uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista, se on jo itsessään voitto Moskovalle.[1]

Gilesin mukaan Yhdysvaltain tuki rohkaisee Venäjää esittämään äärimmäisiä vaatimuksia.[1]

Eurooppalaisia edustaa neuvotteluissa Saksan, Ranskan, Britannian, Italian ja Puolan sekä EU-instituutioiden edustajien joukkue, jonka Giles epäilee jäävän liian vaisuksi.[1]

Ukrainaa pitäisi Gilesin mukaan tukea tuntuvasti, ja esimerkiksi Saksan pitkän kantaman Taurus-ohjukset olisivat siellä tarpeen.[1]

Kirjassaan Giles kuvaa, miten presidentti Trump toteuttaa monia Kremlin pitkäaikaisia toiveita, mikä näkyy etenkin Ukrainan painostamisena antautumaan Venäjälle.[1]

Tausta:

Yhdysvaltain, Ukrainan ja Venäjän neuvottelijat tapasivat Abu Dhabissa, ja Yhdysvaltain edustajat tukevat Venäjän näkemystä uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista.[1]

Saksalaislehti Bildin mukaan Venäjä vaati Abu Dhabin neuvotteluissa Suomen eroa Natosta, mutta Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti tämän.[2]

Presidentti Alexander Stubb on sanonut, että Suomi pysyy Natossa eivätkä Venäjän puheet asiasta ole vakavasti otettavia.[1][3]

Giles on Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija, joka on kirjoittanut useita teoksia Venäjästä.[1]

Lähteet:
1. [Arvostettu brittitutkija kertoo, miten Yhdysvallat on muuttumassa Venäjäksi: ”Trumpin Putin-ihailu lähenee palvontaa”](https://yle.fi/a/74-20257766) (Yle, 19.11. klo 5.30)
2. [Venäjä vaatii Suomea eroamaan Natosta, saksalaislehti Bild kertoo](https://yle.fi/a/74-20256817) (Yle, 13.11. klo 12.13)
3. [Berliinissä vieraileva presidentti Stubb kommentoi Venäjän vaatimuksia rauhalle: ”Suomi pysyy Naton jäsenenä”](https://yle.fi/a/74-20256136) (Yle, 17.11. klo 18.21)

## Politiikka

### Razmyar harkitsee oikeustoimia Tynkkysen somejulkaisusta – Orpo piti kirjoitusta ala-arvoisena

https://seeste.fi/2026-11-20/politiikka/razmyar-harkitsee-oikeustoimia-tynkkysen-somejulkaisusta-orp

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kertoi torstaina harkitsevansa oikeustoimia europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen (ps.) somejulkaisun takia.[1] Tynkkynen kritisoi keskiviikkona kovin sanoin Razmyaria, joka oli sanonut Ilta-Sanomille, ettei rajaturvallisuuslakia olisi toteutettu nykyisessä muodossaan SDP:n vetämässä hallituksessa.[1] Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eduskunnassa torstaina, että kirjoitus on täysin ala-arvoinen ja kertoo enemmän kommentoijasta kuin kohteesta.[1]

Tarkemmin:

Julkaisussa Razmyaria kutsuttiin troijan hevoseksi, ja kuvassa lukijaa kehotettiin tykkäämään, jos hän haluaa Nasiman jättävän Suomen.[1][2]

Purra sanoi ymmärtävänsä kovat vastaukset Razmyarin kommentteihin, mutta hänen mukaansa asioista on keskusteltava asiallisesti.[1]

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman piti retoriikkaa täysin alhaisena ja vaati Purraa kertomaan, onko perussuomalaisissa rajaa tällaiselle puheelle.[1]

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi koko puolueen olevan Razmyarin tukena.[1]

Kysyttäessä, käsitelläänkö asiaa hallituksessa, Orpo vastasi, että Tynkkysen puolue käy keskustelut.[2]

Rikoslain professori Kimmo Nuotio arvioi Helsingin Sanomille, että kirjoituksessa on aineksia kunnianloukkaukseen, mutta ei välttämättä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.[2]

Tausta:

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona rajaturvallisuuslain jatkamisen vuoden 2028 loppuun, ja lakiin kriittisesti suhtautunut Razmyar äänesti puolueensa kannan mukaisesti jatkon puolesta.[1][3]

Laki mahdollistaa vieraan vallan masinoimien turvapaikanhakijoiden käännyttämisen rajalla, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.[3]

Tynkkynen on aiemmin tuomittu kolme kertaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[1]

Lähteet:
1. [Razmyar harkitsee oikeustoimia Tynkkysen somekirjoituksesta – Orpo pitää kirjoitusta ”täysin ala-arvoisena”](https://yle.fi/a/74-20257846) (Yle, 19.11. klo 11.28)
2. [Analyysi: Perussuomalaisten puheet jyrkkenevät, mutta Orpo tuntuu heittäneen hanskat tiskiin](https://yle.fi/a/74-20257994) (Yle, 19.11. klo 20.18)
3. [Eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain jatkon – SDP:n kapinallisista kolme oli pois äänestyksestä](https://yle.fi/a/74-20257643) (Yle, 18.11. klo 14.12)

### Vihreät karsisi yritys- ja verotukia 825 miljoonalla – varjobudjetti panostaisi lapsiin, luontoon ja koulutukseen

https://seeste.fi/2026-11-20/politiikka/vihreat-karsisi-yritys-ja-verotukia-825-miljoonalla-varjobud

Vihreät esitteli torstaina vaihtoehtonsa hallituksen ensi vuoden budjetille.[1] Puolue peruisi monta Orpon hallituksen päätöstä ja panostaisi hallitusta enemmän rahaa lapsiin, luontoon ja koulutukseen.[1] Vihreät esitteli varjobudjettinsa ensimmäisenä puolueena.[1]

Tarkemmin:

Vihreät peruisi hallituksen asumis- ja toimeentulotukeen tekemät leikkaukset, eikä lapsilisiä enää vähennettäisi toimeentulotuesta.[1]

Sosiaali- ja terveyspalveluihin panostettaisiin 735 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.[1]

Hallituksen yhteisöveron kevennyksen perumisesta tulisi valtiolle noin 840 miljoonaa euroa.[1]

Luonnonsuojelun rahoitusta kasvatettaisiin 350 miljoonalla eurolla, ja metsien hakkuita vähennettäisiin.[1]

Vihreiden laskelman mukaan lisäpanostukset toteutuisivat valtion velkaa lisäämättä.[1]

Puheenjohtaja Sofia Virta ei ollut esittelyssä, koska hän säästeli ääntään viikonlopun puoluevaltuuston kokoukseen.[1]

Tausta:

Vihreiden mukaan hallituksen leikkaukset lapsilta ja nuorilta sekä köyhiltä ja sairailta ovat murentaneet luottamusta tulevaisuuteen.[1]

Virta oli lokakuussa leikkauksessa pitkään jatkuneiden äänivaivojen ja kipujen vuoksi.[1]

Myös muut eduskuntapuolueet esittelevät omat varjobudjettinsa lähiviikkoina.[1]

Lähteet:
1. [Vihreät karsisi yritys- ja verotukia 825 miljoonalla – lentovero toisi lisää tuloja](https://yle.fi/a/74-20253586) (Yle, 19.11. klo 13.30)

### Suomen Akatemia rahoittaa yhdeksän sosiaalityön tutkimusta, jotka ministeri Rydman hylkäsi

https://seeste.fi/2026-11-20/politiikka/suomen-akatemia-rahoittaa-yhdeksan-sosiaalityon-tutkimusta-j

Suomen Akatemia on myöntämässä rahoitusta samoille yhdeksälle sosiaalityön tutkimushankkeelle, jotka sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) hylkäsi aiemmin.[1] Akatemia järjesti loka–marraskuussa haun, joka oli tarkoituksella suunnattu sosiaali- ja terveysministeriön hankehaussa ilman rahoitusta jääneille hakijoille.[1] Käytännössä aiemmin hylättyjen hankkeiden rahoitus on selvä.[1]

Tarkemmin:

Akatemian rahoitushauista vastaavan johtajan Jussi Vauhkosen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lokakuun alussa kirjallisen ohjeen noudattaa rahoituksessa soveltuvin osin alkuperäistä käyttötarkoitusta.[1]

Vauhkosen mukaan Akatemia ei ole itse ollut aloitteellinen asiassa suuntaan tai toiseen.[1]

– Viranomaisena toteutamme valtioneuvoston tahtoa, Vauhkonen sanoi.[1]

Akatemian hallituksen asettama temaattisen tutkimuksen jaosto tekee lopulliset rahoituspäätökset joulukuussa.[1]

Tausta:

Rydman hylkäsi kesäkuussa yhdeksän sosiaalityön yliopistotasoista tutkimushanketta, joille ministeriön virkamiehet ja asiantuntijaraati olivat esittäneet rahoitusta.[1]

Hylkäyksen vuoksi tutkimukseen myönnettiin vain noin neljä miljoonaa euroa alun perin varatusta kahdeksasta miljoonasta eurosta.[1]

Syyskuussa hallitus päätti lisätalousarviossa siirtää nämä rahat Suomen Akatemialle sosiaalityön tutkimukseen.[1]

Rydmanin toimintatapa on herättänyt runsaasti kritiikkiä yliopistomaailmassa, oppositiossa ja hallituskumppaneissa, ja kriitikot ovat olleet huolissaan erityisesti tieteen vapaudesta.[1]

Lähteet:
1. [Ministeri Rydman jätti yhdeksän tutkimusta ilman rahaa, mutta nyt Suomen Akatemia rahoittaa ne](https://yle.fi/a/74-20257864) (Yle, 19.11. klo 13.15)

### Käräjäoikeus: Halla-aho haastettiin puhelimitse oikeuteen 600 euron sakon uhalla

https://seeste.fi/2026-11-20/politiikka/karajaoikeus-halla-aho-haastettiin-puhelimitse-oikeuteen-600

Helsingin käräjäoikeuden laamannin Sirpa Pakkalan mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho haastettiin istuntoon 600 euron sakon uhalla, ja asiakirjat lähetettiin hänelle.[1] Pakkalan mukaan kyse oli haastemiehen puhelimitse tekemästä tiedoksiannosta 15. elokuuta 2025.[1] Kiven ja Tuomisen kunnianloukkausasian käsittely peruttiin keskiviikkona, koska Halla-aho ei saapunut paikalle.[1]

Tarkemmin:

Pakkalan mukaan haastemiestiedoksianto ei edellytä, että vastaanottaja kuittaa sen erikseen.[1]

Halla-aho sanoi keskiviikkona, ettei ollut saanut kutsua tai ilmoitusta ja että ainoa tieto istunnosta tuli Iikka Kiven Facebook-seinältä.[1]

Halla-aho sanoi, ettei ole tietoinen siitä, että hänet olisi kutsuttu oikeudenkäyntiin jo edellisenä vuonna.[1]

Tolvasen mukaan on vastaanottajan vastuulla merkitä ajankohta kalenteriin, ja häntä ihmetyttää, ettei Halla-aho selvittänyt, oliko kutsu tullut.[1]

Ei ole vielä tiedossa, milloin syytteiden käsittely päästään aloittamaan.[1]

Tausta:

Keskiviikkoaamuna puheenjohtaja Laura Laukkanen kertoi, ettei kutsua ollut lähtenyt Halla-aholle inhimillisen virheen vuoksi, ja pahoitteli tilannetta.[2][3]

Myöhemmin käräjäoikeuden selvityksessä ilmeni, että kutsu oli toimitettu asianmukaisesti.[1]

Halla-aho teki marraskuussa 2023 rikosilmoituksen koomikko Iikka Kivestä ja Aino Tuomisesta, jotka olivat kutsuneet häntä X:ssä nimityksellä ”fascist”.[1]

Poliisin esitutkinta valmistui vuonna 2024, ja syyttäjä nosti syytteet kesällä 2025.[3]

Lähteet:
1. [Haastemies soitti Halla-aholle ja haastoi tämän sakon uhalla oikeuteen – ”On vastaanottajan vastuulla merkitä kalenteriin”](https://yle.fi/a/74-20257816) (Yle, 19.11. klo 10.42)
2. [Käräjäoikeuden johtaja: Halla-aho kutsuttiin oikeuteen jo vuosi sitten – näin puhemies kommentoi](https://yle.fi/a/74-20257765) (Yle, 18.11. klo 17.46)
3. [Jussi Halla-aho jäi saapumatta omaan oikeudenkäyntiinsä: ”En ole saanut minkäänlaista kutsua tai ilmoitusta”](https://yle.fi/a/74-20257194) (Yle, 18.11. klo 6.30)

### RKP etsii Vaasan vaalipiirissä korvaajaa Anna-Maja Henrikssonille kevään eduskuntavaaleihin

https://seeste.fi/2026-11-20/politiikka/rkp-etsii-vaasan-vaalipiirissa-korvaajaa-anna-maja-henriksso

Ehdokasasettelu kevään eduskuntavaaleihin on jo pitkällä, ja Vaasan vaalipiirissä SDP on nimennyt kaikki ehdokkaansa.[1] RKP:n listalta puuttuu kaksi viime vaaleissa valittua kansanedustajaa, joita äänesti yhteensä 18 054 äänestäjää.[1] Anna-Maja Henriksson siirtyi kesken kauden Europarlamenttiin, eikä Mikko Ollikainen lähde ehdolle.[1]

Tarkemmin:

Henrikssonin ääniä Pietarsaaren seudulla tavoittelevat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brännkärr-Friberg ja Pedersören valtuuston puheenjohtaja Johanna Holmäng.[1]

Vuodesta 2011 kansanedustajana toiminut kristillisdemokraattien Peter Östman on luvannut kertoa syksyllä, asettuuko hän ehdolle, mutta ilmoitusta ei ole kuulunut.[1]

Jokisipilän mukaan Peltokankaan kuntavaalitappio oli hyvin harvinainen, vaikka kuntavaalit ovat perinteisesti olleet perussuomalaisille vaikeat.[1]

Keskustan kaikki kolme istuvaa kansanedustajaa Antti Kurvinen, Mikko Savola ja Mika Lintilä hakevat jatkoa, ja Lintilää haastaa Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Oliver Pietilä.[1]

Kokoomuksen Paula Risikko tähtää seitsemännelle kaudelleen, ja ehdolle asettui myös Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.[1]

Tausta:

Vuoden 2023 vaaleissa perussuomalaiset nousi äänimäärässä RKP:n ohi ja sai myös neljä kansanedustajaa.[1]

Keskusta oli vaalipiirin valtapuolue ennen vuotta 2019, ja viime vaaleissa se sai historiallisen alhaisen tuloksen, kolme kansanedustajaa.[1]

Vihreillä ei ole koskaan ollut kansanedustajaa Vaasan vaalipiiristä.[1]

Lähteet:
1. [Vaasan vaalipiiri on asiantuntijan mukaan maan porvarillisin ja konservatiivisin –​ tällaiset ovat kevään vaaliasetelmat nyt](https://yle.fi/a/74-20257411) (Yle, 19.11. klo 8.57)

## Talous

### Anthropic listautui Nasdaqiin kaikkien aikojen suurimmalla annilla – osake päätyi noin 97 dollariin

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/anthropic-listautui-nasdaqiin-kaikkien-aikojen-suurimmalla-a

Claude-tekoälystä tunnettu Anthropic keräsi listautumisannillaan 81,3 miljardia dollaria, mikä on kaikkien aikojen suurin listautumisanti.[1][3] Kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi Nasdaq-pörssissä torstaina alkuillasta Suomen aikaa.[2] Kaupankäynnin päättyessä osake maksoi noin 97 dollaria, noin 17 prosenttia enemmän kuin ennalta ilmoitettu 83 dollaria.[2]

Tarkemmin:

Kovan kysynnän vuoksi Anthropic lisäsi myytävien osakkeiden määrää ja nosti hinnan 83 dollariin, kun alkuperäinen hintatavoite oli 70–78 dollaria.[1]

Yhtiö laittoi myyntiin 956 miljoonaa osaketta.[2]

Anti ohitti avaruusyhtiö SpaceX:n kesäkuisen ennätysannin.[1]

OP Pohjolan päästrategi Lippo Suomisen mukaan summa on erittäin merkittävä ja kertoo, että usko tekoälyyn on vahvaa.[3]

Suominen muistutti, että tekoälyosakkeet olivat laskeneet huippulukemistaan tuntuvasti jo ennen Nvidian kriisiä.[3]

Anthropicin taustalla ovat teknologiayhtiöt Amazon ja Google, jotka ovat sijoittaneet siihen miljardeja dollareita.[3]

Tausta:

Anthropic on vuonna 2021 perustettu yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö, jonka päätuote on Claude-niminen tekoälykielimalli ja -avustaja.[3]

Yhtiön perustivat sisarukset Dario ja Daniela Amodei muiden tutkijoiden kanssa lähdettyään Open AI:sta erimielisyyksien vuoksi, jotka koskivat tekoälyn turvallisuutta ja kaupallistamista.[3]

Anthropic oli rajusti tappiollinen, kunnes sen tulos kääntyi kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa voitolliseksi.[3]

Listautuminen osui herkkään hetkeen, sillä siruvalmistaja Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang erosi 12. marraskuuta suhdeskandaalin ja Kiina-kytkösten vuoksi.[3][4]

Lähteet:
1. [Tekoälyjätti Anthropic teki kaikkien aikojen listautumisennätyksen](https://yle.fi/a/74-20257789) (Yle, 19.11. klo 0.18)
2. [Anthropicin osake päätyi lähes sataan dollariin](https://yle.fi/a/74-20258013) (Yle, 19.11. klo 18.32)
3. [Tekoälyjätti Anthropic listautui vihdoin pörssiin – tämän takia koko maailma katsoo nyt sen kurssia](https://yle.fi/a/74-20257680) (Yle, 19.11. klo 11.34)
4. [Tällainen oli Nvidian Jensen Huangin johtamistyyli, joka toimi 33 vuotta – epäonnistumisen pelko kaiken takana](https://yle.fi/a/74-20256783) (Yle, 18.11. klo 6.00)

### Elenia alentaa sähkönsiirtomaksuja määräaikaisesti tammi–huhtikuuksi – alennus noin 50–95 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/elenia-alentaa-sahkonsiirtomaksuja-maaraaikaisesti-tammi-huh

Sähköverkkoyhtiö Elenia kertoi verkkosivuillaan laskevansa asiakkaidensa sähkönsiirtomaksuja ensi vuoden tammi–huhtikuuksi.[1] Yhtiö antaa kaikille asiakkailleen 95 prosentin määräaikaisen alennuksen verottomista hinnoista.[1] Sähköverosta alennusta ei saa, joten todellinen alennus siirtolaskun loppusummasta on arviolta 50–95 prosenttia.[1]

Tarkemmin:

Alennuksen suuruus riippuu asiakkaan sähkönkulutuksesta ja verkkopalvelusopimuksesta.[1]

Pienasiakkailla alennus koskee siirtomaksua ja perusmaksua, yrityksillä myös muita verkkopalvelumaksun osia.[1]

Esimerkkitalo on sähkölämmitteinen omakotitalo, joka kuluttaa noin 16 000 kilowattituntia vuodessa.[1]

Elenia on Suomen toiseksi suurin verkkopalveluyhtiö, ja sillä on yli 440 000 asiakasta.[1]

Asiakkaita on muun muassa Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.[1]

Tausta:

Alennuksen taustalla on Energiaviraston tulkinta, jonka vuoksi Elenian on sopeutettava liikevaihtoaan virheellisesti tehtyjen tilinpäätöskirjausten takia.[1]

Kirjaukset liittyvät muun muassa Elenian kaukolämpöliiketoiminnan myyntiin vuonna 2019.[1]

Elenia pitää kirjausmenettelyitään asianmukaisina, ja Energiaviraston tulkinta on markkinaoikeuden arvioitavana.[1]

Lähteet:
1. [Elenia antaa reilun 50 prosentin alennuksen: omakotitalossa voidaan säästää yli 400 euroa neljässä kuukaudessa](https://yle.fi/a/74-20258011) (Yle, 19.11. klo 19.38)

### Ammoniakin ja nikkelikiven tuonti Venäjältä jatkuu – tariffipoikkeus epävirallisesti marraskuuhun 2027

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/ammoniakin-ja-nikkelikiven-tuonti-venajalta-jatkuu-tariffipo

Ammoniakkia ja nikkelikiveä tuodaan yhä Venäjältä Suomeen, vaikka tuonnin oletettiin päättyvän loka- ja marraskuun vaihteessa.[1] Ulkoministeriön saamien epävirallisten tietojen mukaan näitä tuotteita koskevat tariffihelpotukset jatkuisivat marraskuun 2027 loppuun asti.[1] Tullin tullivalvontaosaston johtaja Mikko Grönberg vahvistaa samansuuntaisen epävirallisen tiedon, jonka mukaan korotus lykkääntyisi noin vuodella.[1]

Tarkemmin:

Grönbergin mukaan ammoniakin ja nikkelikiven tuonnissa ei näyttäisi tapahtuneen dramaattista muutosta.[1]

Tullin marraskuun viralliset ulkomaankauppatilastot julkaistaan ensi vuoden puolella.[1]

Grönbergin mukaan on vaikea ennustaa, millaisia päätöksiä Venäjällä tariffeista tehdään.[1]

Raaka-aineet tulevat rautateitse Lappeenrannan Vainikkalan kautta, ja kaikki muut rajanylityspaikat Venäjälle ovat suljettuina.[1]

Tulli on kertonut aloittavansa yt-neuvottelut itärajan tavarakuljetusten hiipumisen vuoksi, ja lomautusuhan alla on enintään 23 työntekijää.[1]

Tausta:

Venäjä kahdeksankertaisti Suomeen tulevien rautatiekuljetusten maksut heinäkuun alussa, ja lannoitekuljetukset Venäjältä Suomeen loppuivat kannattamattomina.[1][2]

Ammoniakki ja nikkelikivi jätettiin korotusten ulkopuolelle lokakuun loppuun saakka.[1]

MTK arvioi korotuksen olevan vastaus EU:n tuontitulliin, joka kohdistuu venäläisiin ja valkovenäläisiin lannoitteisiin.[2][3]

Kauppa Venäjän ja Suomen välillä on romahtanut Ukrainan sodan ja EU:n pakotteiden seurauksena, ja ammoniakkia tarvitaan Suomessa muun muassa lannoitteiden valmistukseen.[1]

Lähteet:
1. [Ammoniakki ja nikkelikivi virtaavat yhä itärajan kautta Suomeen – Venäjän hirmutariffien piti astua voimaan viikkoja sitten](https://yle.fi/a/74-20257889) (Yle, 19.11. klo 16.41)
2. [Lannoitekuljetukset Venäjältä Suomeen loppuvat rautateitse – Venäjä korotti rautatietullejaan vastaiskuna EU:lle](https://yle.fi/a/74-20234322) (Yle, 1.7. klo 13.01)
3. [Venäjän kovat tullimaksut leikkasivat lannoitekuljetukset murto-osaan itärajalla – ammoniakkia ja nikkelikiveä kulkee yhä](https://yle.fi/a/74-20237247) (Yle, 24.7. klo 13.32)

### Metsähallitus valmistelee maa-alueen myyntiä Ikkarin kultakaivosta suunnittelevalle Agnico Eaglelle

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/metsahallitus-valmistelee-maa-alueen-myyntia-ikkarin-kultaka

Metsähallitus valmistelee noin 3 300 hehtaarin maa-alueen myyntiä kaivosyhtiö Agnico Eaglelle Sodankylän Ikkarissa.[1] Yhtiöllä on alueelle malminetsintäoikeudet, ja se suunnittelee sinne kaivostoimintaa.[1] Yhtiön ja Metsähallituksen mukaan hinta olisi yli 30 miljoonaa euroa.[1]

Tarkemmin:

Agnico Eaglen mukaan hinta muodostuu kiinteistökaupasta sekä malminetsintä- ja louhintakorvauksista.[1]

Yhtiön mukaan sopimus antaa Metsähallitukselle kokonaistaloudellisesti paremman korvauksen kuin kaivosaluelunastus.[1]

Metsähallituksen mukaan alue on pääasiassa metsätalousmaata, eikä siellä ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita.[1]

Alue on poronhoitoalueella, ja Metsähallitus neuvottelee vielä alueen paliskunnan kanssa.[1]

Eduskunnan suostumusta on haettu osana valtion vuoden 2027 täydentävää talousarvioehdotusta.[1]

Kaivoksen perustaminen edellyttää erillistä lupamenettelyä ja viranomaispäätöksiä.[1]

Tausta:

Agnico Eagle osti viime keväänä alueelta kultaesiintymiä noin 2,2 miljardilla eurolla, ja hinta voi nousta 2,6 miljardiin euroon.[1]

Ikkarin kaivosta on kritisoitu, koska se olisi yksi neljästä suunnitellusta kaivoksesta, jotka päästäisivät vesiä Kemijokeen.[2]

Lähteet:
1. [Ikkarin kultakaivosta suunnitteleva yhtiö hieroo kymmenien miljoonien eurojen kauppoja Metsähallituksen kanssa](https://yle.fi/a/74-20257944) (Yle, 19.11. klo 17.32)
2. [Maan alta löytyi miljardien arvosta kultaa Pohjois-Lapissa](https://yle.fi/a/74-20150039) (Yle, 19.3. klo 20.04)

### Kokkolasta Haapajärvelle suunnitellaan uusiutuvien kaasujen putkea – esiselvitys käynnistyi

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/kokkolasta-haapajarvelle-suunnitellaan-uusiutuvien-kaasujen

Bio- ja e-metaanin kaasuputkihankkeen esiselvitys käynnistyi.[1] Milky Way -nimisessä hankkeessa tutkitaan, missä kaasuja kannattaisi valmistaa, missä niitä tarvitaan ja miten ne olisi järkevintä kuljettaa.[1] Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n aluekehitysjohtajan Kimmo Niskasen mukaan putki on ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus linjata Kokkolasta Kannuksen, Sievin, Ylivieskan Raudaskylän ja Nivalan kautta Haapajärvelle.[1]

Tarkemmin:

Tavoitteena on vähentää rekkaliikennettä ja vauhdittaa investointeja sekä parantaa energian saatavuutta ja huoltovarmuutta alueella.[1]

Hanketta toteuttavat muun muassa NIHAK, Gasgrid, Kokkolan kaupunki ja YritysKannus, ja esiselvityksen tekee FCG Rakennettu Ympäristö Oy.[1]

Rahoituksesta ei ole päätetty, mutta Niskasen mukaan rahoittajina voisivat olla kaasuverkkoja omistavat yksityiset yritykset tai valtion omistama Gasgrid.[1]

Niskasen mukaan ensi vuoden alkupuolella tiedetään, millaiset mahdollisuudet hankkeella on toteutua.[1]

Putki kaivettaisiin vähintään 1,2 metrin syvyyteen, ja se vaatisi noin kymmenen metriä leveän käytävän; Niskasen mukaan viljely voi jatkua normaalisti.[1]

Gasgridin mukanaolo ei tarkoita, että putki kytkettäisiin kansalliseen vetyputkiverkkoon.[1]

Tausta:

Biometaani tuotetaan orgaanisesta jätteestä, ja e-metaani valmistetaan sähkön avulla vedystä ja hiilidioksidista.[1]

Niskasen mukaan Kokkolan suurteollisuusalue on iso kaasun käyttäjä, ja Nivalassa ja Kannuksessa on isoja biokaasun tuotantohankkeita.[1]

Osa maanomistajista vastustaa Gasgridin vetyputkihanketta.[1]

Lähteet:
1. [Uusiutuville kaasuille suunnitellaan putkistoa Pohjanmaan rannikon ja Pohjois-Savon välille](https://yle.fi/a/74-20256811) (Yle, 19.11. klo 9.02)

### Kemijoki oy tarjosi Kemijärvelle säännöstelyn vähentämistä ja verotuloja pumppuvoimalasta

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/kemijoki-oy-tarjosi-kemijarvelle-saannostelyn-vahentamista-j

Vesivoimayhtiö Kemijoki oy esitteli torstaina Ailangantunturin pumppuvoimalahankkeen suunnitelmia Kemijärven kaupunginhallitukselle.[1] Yhtiö tarjosi muun muassa Kemijärven eteläosan alimman säännöstelyrajan nostamista puolitoista metriä nykyistä ylemmäksi.[1] Yhtiön mukaan hankkeen toteutuminen loisi edellytyksiä vähentää säännöstelyä järven eteläosissa.[1]

Tarkemmin:

Kemijoki oy ehdotti myös, että se aloittaisi kaupungin kanssa selvityksen pumppuvoimalaitoksen verotuksesta.[1]

Toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan vuotuisen kiinteistöveron määrä riippuu siitä, peritäänkö voimalasta yleinen kiinteistövero vai voimalaitoskiinteistön vero.[1]

Akkuvarastoista vero maksetaan yleisen kiinteistöveron mukaan.[1]

Kemijärvellä yleinen kiinteistövero on ensi vuonna 1,4 prosenttia ja voimalaitosten kiinteistövero 3,1 prosenttia.[1]

Tausta:

Kemijärven kaupunginvaltuusto käsitteli viime vuonna vaatimusta nostaa säännöstelyn alarajaa kahdella metrillä.[1]

Valtuustoaloitetta ei hyväksytty.[1]

Sen sijaan valtuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen, ettei se halua yhtään pumppuvoimalaa alueelleen.[1]

Lähteet:
1. [Kemijoki oy tarjoaa Kemijärvelle vedenpinnan korotusta ja miljoonatuloja](https://yle.fi/a/74-20258008) (Yle, 19.11. klo 18.07)

### Kitka Gamesin Olli Lahtinen: tekoäly voi vähentää pelialan työpaikkoja merkittävästi

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/kitka-gamesin-olli-lahtinen-tekoaly-voi-vahentaa-pelialan-ty

Kitka Gamesin toimitusjohtaja Olli Lahtinen ennustaa, ettei pelialaa ehkä ole nykyisessä muodossaan viiden vuoden päästä.[1] Hänen mukaansa tekoäly on jo muuttanut perusteellisesti sitä, miten pelejä ohjelmoidaan.[1]

Tarkemmin:

Lahtisen mukaan tekoäly voi viedä perustan Kitka Gamesin nykyisenkaltaiselta liiketoiminnalta, jos se mahdollistaa halvemman ja helpomman viihteen tuottamisen.[1]

Hän arvioi, että markkinat voivat pienentyä niin, ettei Kitka Gamesin kaltainen toimija voisi enää toimia niillä.[1]

Pelialalla on Lahtisen mukaan käytännössä pakko käyttää tekoälyä, koska muuten yritykset jäävät kilpailijoistaan jälkeen.[1]

Epävarmuudesta huolimatta Lahtinen sanoo olevansa optimisti, että keinot löytyvät.[1]

Tausta:

Kajaanilainen Kitka Games kehitti maailmanlaajuisesti suositun Stumble Guys -mobiilipelin, jonka oikeudet myytiin yhdysvaltalaiselle yhtiölle vuonna 2022.[1]

Lahtinen oli Kainuun suurituloisin 4,4 miljoonan euron verotettavilla tuloilla.[1][2]

Hänen tuloistaan valtaosa, noin 4,3 miljoonaa euroa, oli pääomatuloja.[2]

Lähteet:
1. [Olli Lahtisen miljoonat syntyivät pelialalla – hän epäilee, että vastaava ei ole kohta enää mahdollista](https://yle.fi/a/74-20257280) (Yle, 19.11. klo 16.33)
2. [Kainuun suurituloisin vaihtui – peliyrittäjä Olli Lahtinen ansaitsi yli 4,4 miljoonaa euroa](https://yle.fi/a/74-20256529) (Yle, 12.11. klo 10.56)

### Ferrarin toimitusjohtaja Benedetto Vigna esitteli yhtiön ensimmäistä sähköautoa Lucea Slushissa Helsingissä

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/ferrarin-toimitusjohtaja-benedetto-vigna-esitteli-yhtion-ens

Ferrarin toimitusjohtaja Benedetto Vigna esitteli yhtiön ensimmäistä täyssähköautoa Lucea kasvuyritystapahtuma Slushissa Helsingin Messukeskuksessa.[1] Vignan mukaan Ferrari ei voi olla yhtiö, joka elää museossa, vaan sen pitää olla paikoissa, joissa on paljon nuorta energiaa ja ideoita.[1]

Tarkemmin:

Vigna painotti, että Luce on ensisijaisesti Ferrari, joka sattuu myös olemaan sähköauto.[1]

Lucen suunnittelussa isossa roolissa oli Applen entinen pääsuunnittelija Jony Ive.[1]

Vigna kehui yhteistyötä Iven perustaman Lovefrom-suunnitteluyhtiön kanssa, sillä se antoi hänen mukaansa Ferrarille mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.[1]

Auton ison OLED-näytön yläkulmassa on reikä, jossa on fyysinen analoginen kello, ja nopeusmittarin neula on mekaaninen.[1]

Vignan mukaan perinne ja innovointi eivät ole ristiriidassa, koska perinteeksi kutsutaan sitä, mikä aikoinaan oli innovaatiota.[1]

Tausta:

Luce julkistettiin keväällä, ja se sai tylyn vastaanoton: sitä verrattiin Nissanin Leaf-sähköautoon ja kutsuttiin Apple Cariksi.[1]

Julkistusta seuranneena päivänä Ferrarin osakekurssi laski Milanon pörssissä yli 8 prosenttia.[1]

Vignan edeltäjä Louis Camilleri totesi juuri ennen eläköitymistään, ettei täyssähköistä Ferraria nähdä ikinä.[1]

Vigna aloitti Ferrarin toimitusjohtajana vuonna 2021, ja hän on koulutukseltaan fyysikko, joka teki pitkän uran puolijohdeteollisuudessa.[1]

Lähteet:
1. [Ferrarin toimitusjohtaja toi yhtiön ensimmäisen sähköauton Helsingin Slushiin: ”Emme voi olla yhtiö, joka elää museossa”](https://yle.fi/a/74-20257879) (Yle, 19.11. klo 17.54)

### Bolt-kyytien hinnat nousivat Helsingissä moninkertaisiksi Slush-tapahtuman aikana

https://seeste.fi/2026-11-20/talous/bolt-kyytien-hinnat-nousivat-helsingissa-moninkertaisiksi-sl

Kyytipalvelu Boltin matkojen hinnat ovat viime päivinä olleet Helsingin keskustassa paikoin moninkertaisia tavalliseen verrattuna.[1] Boltin Suomen maajohtaja Mikael Uusivuori kertoi syyksi kasvuyritystapahtuma Slushin, joka järjestettiin keskiviikkona ja torstaina Messukeskuksessa Pasilassa.[1] Tapahtumaan saapui 12 000 osallistujaa Suomesta ja ulkomailta.[1]

Tarkemmin:

Bolt käyttää dynaamista hinnoittelua, jossa hinnat nousevat kysynnän kasvaessa ja laskevat sen vähentyessä.[1]

Hinnoittelusta vastaa Boltin koodattu palvelu, joka tunnistaa kysyntäpiikit.[1]

Uusivuoren mukaan keskustan hotellit ovat täynnä kansainvälisiä vieraita, joille Bolt on tuttu, mikä synnyttää kysyntäpiikin.[1]

Uusivuori piti tilannetta tarkoituksenmukaisena, koska korkeammat hinnat houkuttelevat lisää kuljettajia ottamaan keikkoja vastaan.[1]

Hänen mukaansa muita kiireisiä aikoja ovat esimerkiksi Flow-festivaali, uusivuosi, vappu sekä perjantain ja lauantain välinen yö.[1]

Uusivuoren mukaan kuljettajia ei ole tarpeeksi, ja hän arvioi hintojen nousevan tulevina vuosina, koska hallitus on hänen mukaansa vaikeuttamassa uusien kuskien tuloa alalle.[1]

Tausta:

Slush on Suomen suurin start-up-tapahtuma.[1]

Tänä vuonna tapahtumaa pienennettiin tarkoituksella, ja sen toimitusjohtaja Noora Saksa kuvaili Slushia maailman suurimmaksi pääomasijoittajien kokoontumiseksi.[2]

Tapahtumassa näkyi, että tekoälyyn liittyvät yritykset kiinnostavat nyt sijoittajia.[2]

Lähteet:
1. [Bolt-kyytien hinnat pomppasivat reilusti Helsingissä](https://yle.fi/a/74-20258023) (Yle, 19.11. klo 20.35)
2. [Robotteja ja rahan hajua – nämä 15 kuvaa tiivistävät Slush-huuman](https://yle.fi/a/74-20257505) (Yle, 18.11. klo 16.32)

## Tiede & teknologia

### Siruteknologian tutkimuskeskus Imec avasi Pohjoismaiden ensimmäisen yksikkönsä Espoon Keilaniemeen

https://seeste.fi/2026-11-20/tiede/siruteknologian-tutkimuskeskus-imec-avasi-pohjoismaiden-ensi

Mikro- ja nanoelektroniikan tutkimuskeskus Imec on avannut Pohjoismaiden ensimmäisen yksikkönsä Espoon Keilaniemeen.[1] Imec perustaa yksikön Suomeen, koska täällä on yksi maailman johtavista optiikan ja fotoniikan tutkimus- ja osaamiskeskittymistä.[1]

Tarkemmin:

Maajohtaja Birgit Päivänrannan mukaan Imec voi auttaa paikallisia yrityksiä tuomaan uusia sovelluksia nopeammin markkinoille.[1]

Päivänrannan mukaan yrityksellä on suora yhteys Aasian isoihin siruvalmistajiin, jotka pystyvät toimittamaan tämän hetken parasta teknologiaa.[1]

Hänen mukaansa suomalaiset yritykset, startupit ja yliopistot voivat Imecin verkoston kautta hyödyntää näitä siruteknologioita omissa tuotekehitysprojekteissaan.[1]

Maailmanlaajuisesti tutkimuskeskuksella on noin 6 500 työntekijää.[1]

Tausta:

Imec on vuonna 1982 perustettu belgialainen tutkimus- ja innovaatioyritys, joka keskittyy erityisesti puolijohteisiin, mikroelektroniikkaan ja digitaalisiin teknologioihin.[1]

Imecin innovaatioita ja teknologiaa hyödynnetään laajasti siruissa, joita on esimerkiksi kaikissa älypuhelimissa ja tietokoneissa.[1]

Lähteet:
1. [Maailman johtava siruteknologian tutkimuskeskus on perustanut Pohjoismaiden yksikkönsä Suomeen](https://yle.fi/a/74-20257961) (Yle, 19.11. klo 18.51)

### Suomen Akatemia rahoittaa kahta Oulun yliopiston johtamaa lippulaivaa – aiheina vety ja tietoverkot

https://seeste.fi/2026-11-20/tiede/suomen-akatemia-rahoittaa-kahta-oulun-yliopiston-johtamaa-li

Suomen Akatemia on valinnut uusia tutkimuksen lippulaivoja, ja kahta niistä johdetaan Oulun yliopistosta.[1] Toinen on vetytutkimuksen lippulaiva ja toinen tulevaisuuden tietoverkkojen ja yhdistetyn älyn lippulaiva.[1]

Tarkemmin:

Vetylippulaivassa ovat mukana Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.[1]

Sen tavoitteena on kehittää kestävää, kilpailukykyistä ja hyväksyttävää vetytaloutta.[1]

Tietoverkkojen lippulaivan rahoituksesta Oulun yliopiston osuus on 5,2 miljoonaa euroa, ja mukana ovat myös Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT sekä joukko yrityksiä, viranomaisia ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia.[1]

Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho pitää päätöksiä osoituksena yliopiston tutkimuksen vahvuudesta.[1]

Suomen Akatemia rahoittaa kaikkia uusia lippulaivoja yhteensä 60 miljoonalla eurolla ensimmäisten neljän vuoden aikana.[1]

Kahdeksan vuoden kokonaisrahoitus on noin 120 miljoonaa euroa, ja kahden nelivuotiskauden välissä tehdään väliarviointi.[1]

Tausta:

Suomen Akatemian lippulaivat ovat huippututkimukseen perustuvia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä, jotka tavoittelevat laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.[1]

Vedystä odotetaan Suomelle uutta teollista kasvualaa.[1]

Lähteet:
1. [Suomen Akatemialta miljoonien eurojen rahoitus kansainvälisesti merkittäville vedyn ja teknologian tutkimushankkeille](https://yle.fi/a/74-20257892) (Yle, 19.11. klo 13.42)

### Nasa: Voyager 1 -luotain on edennyt valopäivän eli 26 miljardin kilometrin päähän maasta

https://seeste.fi/2026-11-20/tiede/nasa-voyager-1-luotain-on-edennyt-valopaivan-eli-26-miljardi

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan mukaan Voyager 1 -luotain on ohittanut etäisyyden, jonka valo kulkee vuorokaudessa.[1] Tämä niin sanottu valopäivä on 26 miljardia kilometriä.[1]

Tarkemmin:

Lähes kaikki luotaimen laitteet on sammutettu sähkövirran säästämiseksi.[1]

Luotain tekee silti edelleen havaintoja ja lähettää niitä maahan.[1]

Luotaimen mukana on kuvaus ihmiskunnasta sille, joka mahdollisesti löytää laitteen.[1]

Tausta:

Voyager 1 lähetettiin avaruuteen vuonna 1977, samana vuonna kuin sen sisaralus Voyager 2, jonka reitti on ollut hitaampi.[1]

Voyager 1 ohitti Jupiterin vuonna 1979 ja Saturnuksen vuonna 1980.[1]

Vuonna 1990 luotain lähetti Kalpea sininen piste -kuvan, joka on kauimpaa maapallosta koskaan otettu kuva.[1]

Vuonna 2012 luotain ohitti heliosfäärin eli auringon vaikutuspiirissä olevan alueen rajan.[1]

Lähteet:
1. [Tähtitieteen virstanpylväs: Nasan luotain edennyt maasta etäisyydelle, joka vastaa valon kulkemaa matka vuorokaudessa](https://yle.fi/a/74-20258007) (Yle, 19.11. klo 18.04)

### Itä-Suomen yliopisto siirsi kaivoskiistoja käsittelevän väitöksen tutkimuseettisten epäilyjen vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-20/tiede/ita-suomen-yliopisto-siirsi-kaivoskiistoja-kasittelevan-vait

Itä-Suomen yliopisto siirsi viime hetkellä väitöstilaisuuden, koska väitöskirjaan kohdistuu tutkimuseettisiä epäilyjä.[1] Väitöskirja on Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan tutkimus suomalaisista kaivoskiistoista.[1] Yliopisto on aloittanut asiassa esiselvityksen, jonka tekijäksi on nimetty professori emeritus Jukka Similä.[1]

Tarkemmin:

Ilmoituksissa väitetään muun muassa, että Eerola olisi käyttänyt tutkimusmenetelmiä vääristellysti omien tarkoitusperiensä mukaisesti.[1]

Ilmoittajien mukaan Eerola on toiminut ristiriitaisessa kaksoisroolissa puolueettomana tutkijana ja kaivosteollisuuden puolestapuhujana.[1]

Osa syytöksistä koskee Eerolan kommentointia kaivosasioita käsittelevissä sosiaalisen median ryhmissä.[1]

Yksi ilmoittajista on ympäristöpolitiikan dosentti.[1]

Esiselvitys tai väitöksen siirtäminen eivät vielä tarkoita, että epäilyt olisivat osoittautuneet oikeiksi.[1]

Eerola ei halunnut kommentoida asiaa keskeneräisen prosessin vuoksi.[1]

Tausta:

Turtiaisen mukaan Suomessa tehdään vuosittain muutamia ilmoituksia hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä.[1]

Eerolan väitöskirja on jo julkaistu yliopiston julkaisualustalla, ja ilmoitukset tehtiin esitarkastuksen jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Kaivoskiistat yltävät nyt Itä-Suomen yliopistoon asti – väitöstilaisuus peruttiin tutkimukseen liittyvien epäilyjen takia](https://yle.fi/a/74-20257993) (Yle, 19.11. klo 16.54)

## Kulttuuri & viihde

### Grand Theft Auto VI julkaistiin 13 vuoden odotuksen jälkeen – kriitikot ylistävät, osa pelaajista kritisoi

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/grand-theft-auto-vi-julkaistiin-13-vuoden-odotuksen-jalkeen

Grand Theft Auto VI julkaistiin Suomessa keskiyöllä, kun keskiviikko vaihtui torstaiksi.[1][2] Peli tuli pelattavaksi Playstation 5:llä ja Xbox Series X/S:llä.[1] Julkaisu tapahtui porrastetusti ympäri maailmaa 19. marraskuuta 2026.[4]

Tarkemmin:

Peliä on tehnyt yli 4000 ihmistä yli miljardin dollarin budjetilla, ja se oli tuotannossa yli kahdeksan vuotta.[1]

The Guardian antoi pelille viisi tähteä, ja Bloomberg kutsui sitä mestariteokseksi.[1][3]

Joidenkin pelaajien mielestä pelissä kuluu liikaa aikaa realististen arkisten tehtävien parissa, ja CBC:n arviossa sivuhahmoja kuvattiin epäuskottaviksi karikatyyreiksi.[3]

Perusversio maksaa 79,99 euroa, eikä pelin mukana tule fyysistä levyä vaan latauskoodi.[3]

Rockstar Games ei ole vahvistanut PC-versiota tai sen julkaisupäivää.[3]

Tausta:

Sarjan edellinen osa GTA V ilmestyi vuonna 2013, ja sitä on myyty yli 230 miljoonaa kappaletta.[1][4]

Uuden osan julkaisua siirrettiin useaan otteeseen, mikä herätti epäilyksiä sen ilmestymisestä.[4]

Pelin päähenkilöt ovat pariskunta Lucia Caminos ja Jason Duval, ja se sijoittuu kuvitteelliseen Leonidaan ja Miamia muistuttavaan Vice Cityyn.[5]

Valokuituyhtiö Global Connectin mukaan Suomen verkkoliikenne kasvoi ennakkolatauksen avautumisyönä yli 40 prosenttia tavalliseen verrattuna.[6]

Lähteet:
1. [”Erittäin hyvä, ellei täydellinen” – 13 vuotta odotettu uusi GTA julkaistiin Suomessa keskiyöllä](https://yle.fi/a/74-20257788) (Yle, 19.11. klo 0.00)
2. [Jasper Kautiainen otti kaksi päivää GTA-lomaa – ”Ei mennä hetkeen nukkumaan”](https://yle.fi/a/74-20257231) (Yle, 19.11. klo 6.40)
3. [Uuden GTA:n liiallinen realismi ärsyttää osaa pelaajista – viisi asiaa, joista peli kerää kritiikkiä](https://yle.fi/a/74-20257881) (Yle, 19.11. klo 15.17)
4. [Yksi meemi kohtasi loppunsa – nämä asiat ehtivät tapahtua ennen GTA 6:n julkaisua](https://yle.fi/a/74-20257694) (Yle, 19.11. klo 11.04)
5. [Uusi GTA nousi heti Metacriticin arvioiden kärkeen: arvostelijat suitsuttavat peliä Rockstarin mestariteokseksi](https://yle.fi/a/74-20257645) (Yle, 18.11. klo 13.13)
6. [GTA-kuume nyt huipussaan: Käytetyt PS5-konsolit revitään käsistä](https://yle.fi/a/74-20257622) (Yle, 18.11. klo 11.46)
7. [Näin pelialaa opiskeleva Sofia Martikainen arvioi uutta GTA VI -videopeliä: ”Olen jopa vähän yllättynyt”](https://yle.fi/a/74-20257890) (Yle, 19.11. klo 18.54)
8. [Suomalaiskappaleet soivat GTA 6:n radiokanavilla – pelimusiikki jättää muistijäljen](https://yle.fi/a/74-20257992) (Yle, 19.11. klo 21.29)

### Remedyn Control Resonant ehdolla Game Awards -gaalassa kuudessa sarjassa, myös vuoden peliksi

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/remedyn-control-resonant-ehdolla-game-awards-gaalassa-kuudes

Suomalaisyhtiö Remedy Entertainmentin toimintaroolipeli Control Resonant on saanut useita ehdokkuuksia pelialan Game Awards -gaalaan.[1] Peli on ehdolla yhteensä kuudessa kategoriassa, muun muassa vuoden peliksi.[1] Vuoden pelin muina ehdokkaina ovat muun muassa 007 First Light, Phantom Blade Zero, Resident Evil Requiem ja The Legend of Zelda: Ocarina of Time.[1]

Tarkemmin:

Control Resonant on ehdolla myös parhaasta peliohjauksesta, tarinasta, taiteellisesta ohjauksesta, äänisuunnittelusta ja toiminta-seikkailupelistä.[1]

GTA VI sai Game Awards -palkintoihin kahdeksan ehdokkuutta, muun muassa vuoden pelin sarjassa.[2]

GTA 6 nousi Metacriticin ykkössijalle 99/100 pisteellä.[1][2]

Remedy on luonnehtinut Control Resonantia suurimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi julkaisukseen tähän mennessä.[1]

Remedyn liikevaihto nousi heinä–syyskuussa 226 prosenttia vuoden takaisesta 39,6 miljoonaan euroon.[3]

Toimitusjohtaja Jean-Charles Gaudechonin mukaan kasvun taustalla oli Control Resonantin pelimyynti.[3]

Tausta:

Control Resonant on vuonna 2019 julkaistun palkitun Control-pelin jatko-osa ja Remedyn ensimmäinen toimintaroolipeli.[1][4]

Peli julkaistiin syyskuun lopulla.[3]

Remedyn aiemmin julkaisema FBC: Firebreak -peli floppasi tilastojen perusteella pahasti.[4]

Lähteet:
1. [Suomalainen Control Resonant ehdolla vuoden peliksi – vastassa GTA 6](https://yle.fi/a/74-20257973) (Yle, 19.11. klo 16.15)
2. [Uusi GTA nousi heti Metacriticin arvioiden kärkeen: arvostelijat suitsuttavat peliä Rockstarin mestariteokseksi](https://yle.fi/a/74-20257645) (Yle, 18.11. klo 13.13)
3. [Remedyn liikevaihto yli kolminkertaistui Control Resonantin pelimyynnin siivittämänä](https://yle.fi/a/74-20254771) (Yle, 3.11. klo 10.30)
4. [Fanit innoissaan Remedyn uudesta pelistä – yhtiö toivoo kääntävänsä kurssin](https://yle.fi/a/74-20199392) (Yle, 12.12. klo 13.55)

### Suoratoistopalvelu Skyshowtime lopettaa toimintansa ensi vuoden lopussa

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/suoratoistopalvelu-skyshowtime-lopettaa-toimintansa-ensi-vuo

Suoratoistopalvelu Skyshowtime lopettaa toimintansa ensi vuoden lopussa, kertovat muun muassa The Hollywood Reporter ja Deadline.[1] Yhtiö kertoi asiasta työntekijöilleen.[1]

Tarkemmin:

Samalla kerrottiin, että toimitusjohtaja Monty Sarhan jättää paikkansa.[1]

Talousjohtaja Mark Neil ottaa toimitusjohtajan työt vastuulleen, kunnes toiminta päättyy.[1]

Tausta:

Skyshowtime on yhdysvaltalaisten viihdejättien Comcastin ja Paramount Skydancen yhteishanke Euroopassa, ja se lanseerattiin vuonna 2022.[1]

Syyskuussa mediatietojen mukaan Skyshowtimen hallitus ilmoitti toimitusjohtaja Sarhanille, että palvelun tulevaisuutta arvioidaan.[1][2]

Lähteet:
1. [Suoratoistopalvelu Skyshowtime lopettaa toimintansa ensi vuonna](https://yle.fi/a/74-20257999) (Yle, 19.11. klo 17.16)
2. [Suoratoistopalvelu Skyshowtimen lakkauttamista harkitaan](https://yle.fi/a/74-20246354) (Yle, 15.9. klo 11.47)

### Kultainen Venla -ehdokkaat julkistettiin – eniten ehdokkuuksia tässä vaiheessa L/over, ikuisesti minun -sarjalla

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/kultainen-venla-ehdokkaat-julkistettiin-eniten-ehdokkuuksia

Kultainen Venla 2026 -palkintojen ehdokkaat julkistettiin.[1] Venloilla palkitaan vuoden parhaita televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä.[1] Tässä vaiheessa eniten ehdokkuuksia, kuusi, on L/over, ikuisesti minun -sarjalla.[1]

Tarkemmin:

Ehdokaslista karsiutuu vielä, kun kaikkien kategorioiden Top 3 -ehdokkaat ja finalistit valitaan 9. joulukuuta.[1]

Voittajat äänestää tv-alan ammattilaisista koostuvan Televisioakatemia ry:n jäsenistö.[1]

Draamasarjan ehdokkaita ovat Fokus, Hildur, Kylmä kausi, L/over, ikuisesti minun, Munkkivuori ja Räjähdyspiste.[1]

Pääosanäyttelijän ehdokkaina ovat Johannes Holopainen, Krista Kosonen, Stella Leppikorpi, Roosa Söderholm ja Jani Volanen.[1]

Juontajaehdokkaita ovat muun muassa Rosa Kettumäki, Ernest Lawson, Jukka Lindström, Heikki Paasonen ja Veronica Verho.[1]

Lähteet:
1. [Tässä ovat Kultainen Venla -ehdokkaat](https://yle.fi/a/74-20256853) (Yle, 19.11. klo 9.00)

### Van Goghin maalaus myytiin New Yorkissa 190 miljoonalla dollarilla – taiteilijan kallein huutokaupattu teos

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/van-goghin-maalaus-myytiin-new-yorkissa-190-miljoonalla-doll

Vincent van Goghin maalaus Kukkivat kastanjapuut (Châtaigniers en fleurs) huutokaupattiin keskiviikkona New Yorkissa 190,4 miljoonalla dollarilla.[1] Sotheby'sin huutokaupassa myyty teos on hollantilaistaiteilijan kaikkien aikojen kallein huutokaupattu maalaus.[1]

Tarkemmin:

CNN:n mukaan myyntiä edeltänyt viikko oli täynnä käänteitä aivan loppuun saakka.[1]

Huutokauppa toteutui, kun teoksen myyjä pääsi samalla viikolla sopimukseen perillisten kanssa.[1]

Perillisten mukaan maalaus oli jouduttu myymään vuonna 1936 natsihallinnon aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.[1]

Tausta:

Van Gogh maalasi teoksen vuonna 1890.[1]

Maalaus esittää kukkivia kastanjapuita Auvers-sur-Oisen kylässä Ranskassa, jossa Van Gogh vietti viimeiset elinkuukautensa psykiatrisen hoidon jälkeen.[1]

Van Gogh kuoli 37-vuotiaana heinäkuussa 1890.[1]

Lähteet:
1. [Van Goghin maalaus myytiin ennätyksellisellä 190 miljoonalla dollarilla](https://yle.fi/a/74-20257791) (Yle, 19.11. klo 2.05)

### Kuvatoimisto AOP välitti tekoälyn tekemää kuvaa Kertšinsalmen sillasta uutiskuvana

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/kuvatoimisto-aop-valitti-tekoalyn-tekemaa-kuvaa-kertsinsalme

Kuvapalvelu All Over Press (AOP) välitti tekoälyn tekemää kuvaa Krimin Kertšinsalmen sillasta.[1] Verifiointitiimi havaitsi kuvan tekoälyn tekemäksi vertaamalla sitä muihin kuviin sillasta.[1] Kuva poistettiin sekä Shutterstockin että AOP:n palveluista.[1]

Tarkemmin:

Kuva esitti Krimin tuhoutunutta maantiesiltaa, ja sitä käytettiin siltaa käsitelleissä uutisissa.[1][2]

Tekoälykuvassa pilarit kannattelivat vain osaa sillasta, vaikka todellisuudessa ne kannattelevat koko siltaa.[1]

Googlen tutkimuslaboratorion kehittämän SynthID:n perusteella kuva on tehty OpenAI:n tekoälytyökaluilla.[1]

Kuva julkaistiin käänteisen kuvahaun perusteella ensi kerran 17.11., ja sen julkaisivat muun muassa The Times ja The Philadelphia Inquirer.[1]

AOP:n kuvatoimittajan Timo Lampisen mukaan Shutterstockin keskiviikkoiltana lähettämä viesti kuvan poistamisesta meni AOP:ssa roskapostiin.[1]

Lampisen mukaan AOP ei voi poistaa kuvia itse, koska sen palvelu peilaa Shutterstockin kuva-arkistoa ohjelmointirajapinnan kautta.[1]

Tausta:

Kuvan tekijänoikeuksiin oli merkitty Shutterstockin lisäksi aasialainen kuvatoimisto EyePress News.[1]

Ukraina iski Kertšinsalmen siltaan tiistaina, ja maantiesilta romahti.[2][3]

Ukraina iski siltaan saman viikon aikana kolmesti.[2]

Kertšinsalmen sillat ovat olleet tärkeä huoltoväylä Krimin asukkaille ja sinne sijoitetuille venäläisjoukoille.[3]

Lähteet:
1. [Kuvatoimistot jakoivat tekoälyn tekemää kuvaa Kertšinsalmen sillasta uutiskuvana](https://yle.fi/a/74-20258002) (Yle, 19.11. klo 18.55)
2. [Ukraina iski Kertšinsalmen siltaan jälleen – ja onnitteli Portugalia, että Euroopan pisin silta on taas sillä](https://yle.fi/a/74-20257823) (Yle, 19.11. klo 14.14)
3. [Ukraina eristää Krimiä yhä pahemmin – siltaisku tekee Venäjän tilanteesta sietämättömän](https://yle.fi/a/74-20257688) (Yle, 18.11. klo 19.03)

### Epäasiallisesta käytöksestä syytetty kapellimestari Erkki Lasonpalo ei johda Lappeenrannan joulukonserttia

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/epaasiallisesta-kaytoksesta-syytetty-kapellimestari-erkki-la

Kapellimestari Erkki Lasonpalo ei johda Lappeenrannan kaupunginorkesterin joulukonserttia, vahvisti kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi-Oikkonen.[1] Lasonpalon oli alun perin tarkoitus johtaa 10. joulukuuta järjestettävä konsertti.[1] Hänet oli vielä torstai-iltapäivänä nimetty konsertin johtajaksi kaupunginorkesterin sivulla.[1]

Tarkemmin:

Savilampi-Oikkosen tiedossa ei ole, että Lasonpalon käytös Lappeenrannan kaupunginorkesterissa olisi ollut epäasiallista.[1]

Lasonpalon sopimus Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana päättyy tämän vuoden lopussa.[1]

Kaupunki tiedotti uuden taiteellisen johtajan valinnasta jo toukokuussa.[1]

Lasonpalo työskentelee myös Mikkelin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina ja Pori Sinfoniettan ylikapellimestarina.[1]

Mikkelissä hänen sopimuksensa on tarkoitus päättyä tämän vuoden lopussa ja Porissa ensi keväänä.[1]

Tausta:

Marraskuussa Lasonpalon aiemmin johtamissa nuoriso-orkestereissa soittaneet nuoret kertoivat hänen toimintaansa leimanneen päihteiden käytön ja fyysisten rajojen rikkomisen.[1]

Lasonpalo johti Tapiolan nuoria sinfonikkoja vuosina 2015–2025 ja valtakunnallista nuoriso-orkesteri Vivoa vuosina 2019–2025.[2]

Lasonpalo myönsi ongelmallisen suhteensa alkoholiin, mutta kiisti olleensa päihtyneenä harjoituksissa tai konserteissa ja pääosin myös väitteet liian läheisestä fyysisestä käytöksestä nuoriin soittajiin.[1]

Lähteet:
1. [Erkki Lasonpalo ei johdakaan Lappeenrannan joulukonserttia](https://yle.fi/a/74-20257912) (Yle, 19.11. klo 14.02)
2. [Nuoret kertovat kapellimestarin alkoholinkäytöstä ja sopimattomista suhteista: ”Eihän se mikään turvallinen aikuinen ollut”](https://yle.fi/a/74-20249819) (Yle, 11.11. klo 16.01)

### Jyväskylän Kesä valittiin Vuoden festivaaliksi 2027 – oma lippujärjestelmä puolitti lipunmyynnin kulut

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/jyvaskylan-kesa-valittiin-vuoden-festivaaliksi-2027-oma-lipp

Tapahtumajärjestäjien kattojärjestö Finland Festivals valitsi Jyväskylän Kesän Vuoden festivaaliksi 2027.[1] Perusteluna oli muun muassa festivaalin ennakkoluulottomuus, josta esimerkkinä on festivaalin oma lippujärjestelmä.[1] Finland Festivals kiitti tapahtumaa myös rohkeasta uudistumisesta ja paluusta juurille.[1]

Tarkemmin:

Lipputulot siirtyvät festivaalin tilille heti ostohetkellä, ja asiakastieto pysyy festivaalin omassa hallinnassa.[1]

Ylikuljun mukaan koko lipunmyyntikenttä on isossa murroksessa.[1]

Ensi vuoden avajaiskonsertin lippuja ei voi myydä festivaalin omassa järjestelmässä, koska esiintyvällä Jyväskylä Sinfonialla on sopimus suuren lippuvälittäjän kanssa.[1]

Festivaali on palauttanut ohjelmistoon keskusteluohjelmat, joita toteutetaan Jyväskylän yliopiston kanssa.[1]

Jyväskylän Kesä järjestetään 72. kerran 7.–13. heinäkuuta 2027, ja teemana on perintö.[1]

Tausta:

Yli 70-vuotias Jyväskylän Kesä on Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty festivaali.[1]

Yksinoikeussopimus tarkoittaa käytännössä, että tapahtumapaikka sitoutuu myymään kaikkien tapahtumiensa liput yhden lipunmyyntiyhtiön kautta.[2]

Yksinoikeussopimukset eivät sinänsä ole kilpailulain vastaisia.[2]

Lähteet:
1. [Jyväskylän Kesä loi oman lippujärjestelmän, ja se kannatti – festivaalijohtaja: ”Tapahtumien lipunmyynti on murroksessa”](https://yle.fi/a/74-20256812) (Yle, 19.11. klo 7.30)
2. [Kilpailuvirasto selvittää, onko oikein, että yksi firma myy tapahtumapaikan kaikki liput](https://yle.fi/a/74-20253412) (Yle, 28.10. klo 16.15)

### Meeri Koutaniemen ja Hanna Brotheruksen Veden huomaan -teoksesta kuvatun lyhytelokuvan ensi-ilta Oulussa

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/meeri-koutaniemen-ja-hanna-brotheruksen-veden-huomaan-teokse

Veden huomaan -teoksesta kuvatun lyhytelokuvan ensi-ilta oli määrä nähdä torstaina Oulun Tarkastamolla.[1] Teoksen takana ovat valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja koreografi Hanna Brotherus.[1]

Tarkemmin:

Koutaniemi ja Brotherus yllättyivät, että kesäkuussa paikalle tuli tuhat vapaaehtoista, sillä he olivat pitäneet sitä utopistisena haaveena.[1]

Koutaniemen mukaan oululaisten henki tiivistyi tuona kesäpäivänä.[1]

Koutaniemi toivoi, että ensi-illassa päästäisiin samaan tunnelmaan kuin kesäkuun alussa maailman merien päivänä.[1]

Koutaniemi halusi kiittää yli tuhatpäistä työryhmää, vapaaehtoiset tanssijat mukaan lukien.[1]

Tausta:

Projekti on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden pääteoksista.[1]

Lähteet:
1. [Kesällä tapahtui jotain ”taianomaista”, ja nyt Meeri Koutaniemen ja Hanna Brotheruksen teos saa ensi-iltansa Oulussa](https://yle.fi/a/74-20257888) (Yle, 19.11. klo 13.31)

### Cincinnatin eläintarhan maailmankuulu virtahepo Fiona kuoli nieltyään neulepipon

https://seeste.fi/2026-11-20/kulttuuri/cincinnatin-elaintarhan-maailmankuulu-virtahepo-fiona-kuoli

Virtahepo Fiona kuoli torstaina, kertoi Cincinnatin eläintarha Yhdysvaltain Ohiossa.[1] Kuolema johtui komplikaatioista, jotka aiheutti yli viikkoa aiemmin aitaukseen vahingossa lentänyt ja Fionan nielemä neulepipo.[1]

Tarkemmin:

Eläintarhan mukaan sen eläinlääkäri- ja hoitajatiimi teki kaikkensa pelastaakseen Fionan, mutta sen tila muuttui lopulta hengenvaaralliseksi.[1]

Tapahtumat alkoivat edellisellä viikolla, kun eläintarhan vierailija heitti pipon ilmaan.[1]

Kattotuuletin osui pipoon ja sinkosi sen katselulasien yläpuolella olevasta pienestä aukosta aitaukseen, jossa Fiona nieli sen.[1]

Eläintarha kertoi maanantaina, että Fiona oli ollut ympärivuorokautisessa hoidossa.[1]

Tausta:

Fiona hurmasi maailman lähes vuosikymmen sitten, kun se syntyi Cincinnatin eläintarhassa ennenaikaisesti.[1]

Se selvisi sitkeän eloonjäämistaistelun jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Pipon niellyt maailmankuulu virtahepo Fiona on kuollut](https://yle.fi/a/74-20258032) (Yle, 19.11. klo 23.42)

## Elämä & terveys

### Oulun yliopistollisesta sairaalasta tullut harvinainen robottikirurgian keskus, jossa on kolme leikkausrobottia

https://seeste.fi/2026-11-20/elama/oulun-yliopistollisesta-sairaalasta-tullut-harvinainen-robot

Oulun yliopistollinen sairaala OYS on eurooppalaisittainkin harvinainen robottikirurgian keskus, jossa on kolme leikkausrobottia.[1] Robottikirurgian vastuulääkäri, ylilääkäri Tero Rautio korjasi robotin avulla potilaan kookkaan arpityrän, ja viisituntinen leikkaus sujui suunnitelmien mukaan.[1] Potilas pääsi kotiin kahden yön jälkeen ja kertoi, ettei hänellä ollut kipuja ja että hän pystyi kävelemään heti normaalisti.[1]

Tarkemmin:

OYSin leikkausrobotit on sijoitettu vierekkäisiin leikkaussaleihin, joten leikkauksia voidaan tehdä entistä tehokkaammin.[1]

Muissa sairaaloissa vastaavaa järjestelyä ei ole, ja robotit ovat usein eri leikkausosastoilla tai eri rakennuksissa.[1]

Kaksoiskonsolia ei ole vielä muissa Suomen sairaaloissa, ja sen avulla voidaan myös kouluttaa tulevia robottikirurgeja.[1]

Raution mukaan investoinnin hyödyistä on vielä varsin vähän tutkimustietoa, mutta sairaala-arjessa näytöt ovat selkeitä.[1]

Raution mukaan robottiavusteisissa leikkauksissa komplikaatioriskit ovat avoleikkausta pienemmät ja potilas toipuu paremmin, mikä lyhentää sairaalassaoloa ja tuo kustannussäästöjä.[1]

Valtaosa robottileikkauksista on syöpäkirurgiaa, kuten eturauhas-, munuais-, kohtu- ja peräsuolisyövän leikkauksia.[1]

Tausta:

Arpityrä on vatsanpeitteiden pullistuma, joka syntyy aiempien vatsaleikkausten arven kohdalle.[1]

OYSin uusin leikkausrobotti saatiin sairaalaan kuluvan vuoden alussa neljän vuoden odotuksen jälkeen.[1]

Oulun tyräkirurgit aloittivat toisena Euroopassa robottiavusteiset tyräleikkaukset, ja niitä on tehty kohta kymmenen vuotta.[1]

Rautio suhtautui aluksi epäillen robotin hyötyihin tyräleikkauksissa, mutta muutti mielensä nähtyään, kuinka hyvin kollegan leikkaama potilas toipui.[1]

Lähteet:
1. [Ritva sai tietää pari viikkoa ennen tyräleikkausta, että sen tekee robotti – Oulussa tämä on yhä yleisempää](https://yle.fi/a/74-20256600) (Yle, 19.11. klo 8.51)

### Rengasliike myi itse syvemmiksi uritettuja käytettyjä kesärenkaita – jäi kiinni Traficomin tarkastuksessa

https://seeste.fi/2026-11-20/elama/rengasliike-myi-itse-syvemmiksi-uritettuja-kaytettyja-kesare

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan rengasliike myi käytettyjä kesärenkaita, joiden pääuria se oli kaivertanut itse syvemmiksi sääntöjen vastaisesti.[1] Yritys jäi kiinni Traficomin valvontakäynnillä syksyllä 2025.[1] Rengasliikkeelle määrättiin muutaman tuhannen euron seuraamusmaksu.[1]

Tarkemmin:

Traficomin mukaan renkaiden turvallisuusominaisuuksia ei tarkistettu muokkauksen jälkeen.[1]

Traficom sai vinkin epäilystä yksityishenkilöltä ja viranomaisten kautta.[1]

Ylitarkastaja Mika Loposen mukaan toiminnan yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, ja vastaavaa voi tapahtua muuallakin.[1]

Loponen suosittelee tarkistamaan käytetyt renkaat ennen ostoa.[1]

Loposen mukaan jälkikäteen uritetun renkaan uran pohja voi olla aaltoileva, ura tavallista kapeampi tai urasyvyysindikaattorit epäloogisesti asetettuja, ja likaisista renkaista tai pimeällä havaitseminen voi olla hyvin vaikeaa.[1]

Jos renkaissa ilmenee jälkikäteen ongelmia, kuluttajalla voi olla oikeus hyvityksiin kuluttajasuojalain perusteella.[1]

Tausta:

Henkilöautojen renkaita ei saa urittaa uudelleen jälkikäteen.[1]

Loposen mukaan jotkin raskaan liikenteen rengastyypit on tehty uudelleenurituksia kestäviksi, mutta myös niiden turvallisuusominaisuuksista on varmistuttava muokkauksen jälkeen.[1]

Lähteet:
1. [Yritys muokkasi käytettyjä renkaita itse ja myi ne eteenpäin – jäi kiinni Traficomin tarkastuksessa](https://yle.fi/a/74-20257914) (Yle, 19.11. klo 16.44)
