# Seeste: Lauantai 21. marraskuuta 2026

Edellisen päivän Yle Uutiset yhtenä lehtenä, 75 juttua. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun; numero hakasulkeissa viittaa jutun lähdeluetteloon.

## Kotimaa

### Sote-asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat ensi vuoden alusta 2,71 prosenttia

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/sote-asiakasmaksujen-enimmaismaarat-nousevat-ensi-vuoden-alu

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat ensi vuoden alusta, kertoi sosiaali- ja terveysministeriö tiedotteessaan.[1] Ministeriön mukaan enimmäismäärien indeksitarkistus on 2,71 prosenttia, joten maksujen enimmäismäärät nousevat hieman.[1]

Tarkemmin:

Kansaneläkeindeksiin sidottu asiakasmaksukatto ei muutu.[1]

Lähteet:
1. [Sote-asiakasmaksujen enimmäismääriin tulee korotuksia ensi vuoden alussa](https://yle.fi/a/74-20258157) (Yle, 20.11. klo 14.15)

### Ilomantsista tuli tänä vuonna yleisin reitti laittomille rajanylityksille Venäjältä Suomeen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/ilomantsista-tuli-tana-vuonna-yleisin-reitti-laittomille-raj

Ilomantsin asumattomista seuduista on tänä vuonna tullut yleisin reitti laittomaan rajanylitykseen Venäjältä Suomeen.[1] Rajanylittäjät pyrkivät Suomeen alueilta, joille ei ole rakennettu esteaitaa.[1] Kuluvan vuoden 13 rajanylityksestä kahdeksan on tapahtunut Pohjois-Karjalassa, niistä seitsemän Ilomantsissa.[1]

Tarkemmin:

Ilomantsin Möhkössä rajan ylitti kesäkuussa kaksi henkilöä ja Mutalahdessa elokuussa yksi.[1]

Ilajanjärven syrjäiseltä alueelta otettiin kiinni yksi rajanylittäjä syyskuussa, kaksi lokakuun lopulla ja yksi marraskuussa.[1]

Kaikki tänä vuonna maahan tulleet ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, ja rajavartioston mukaan suurin osa on kertonut paenneensa rintamalta tai rintamalle joutumista.[1]

Eversti Matti Pitkäniityn mukaan kiinniotetut eivät ole käyttäytyneet uhkaavasti, eikä heistä ole ollut välitöntä vaaraa rajaseudun asukkaille.[1]

Maahantulijoilla on ollut mukanaan muun muassa kaasusumutteita ja maastossa yöpymiseen tarvittavia varusteita.[1]

Moni ilomantsilainen suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti, ja lukiolainen Jonne Tanskanen kertoi luottavansa Rajavartioston toimintaan.[1]

Tausta:

Eversti Matti Pitkäniityn mukaan Kaakkois-Suomessa esteaita toimii pelotteena rajan yli pyrkijöille, ja siellä aitaa on 140 kilometriä.[1]

Pohjois-Karjalan harvaan asutuille korpimaille aitaa on rakennettu vain pieniä pätkiä, eikä Venäjän puolella ole teitä tai asutuskeskittymiä.[1]

Aiemmissa tapauksissa esille nousi usein Kiteen Välivaara, jossa kesäkuussa rajan ylitti venäläinen Wagner-palkkasotilas.[1][2]

Lähteet:
1. [”Jos sieltä haluaa tulla, niin valitettavasti pääsee tulemaan” – Ilomantsista tuli reitti Venäjältä Suomeen](https://yle.fi/a/74-20257203) (Yle, 20.11. klo 19.04)
2. [Itärajan yli luvatta tullut turvapaikanhakija on vapautettu Pohjois-Karjalassa](https://yle.fi/a/74-20181887) (Yle, 9.9. klo 13.03)

### Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikan sai noin 12 300 hakijaa

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/korkeakoulujen-syksyn-yhteishaussa-opiskelupaikan-sai-noin-1

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikan sai noin 12 300 hakijaa.[1] Opetushallituksen mukaan hakuun osallistui lähes 33 000 hakijaa, joista vajaat kaksi viidennestä sai opiskelupaikan.[1]

Tarkemmin:

Haku koski tammikuussa alkavia koulutuksia.[1]

Suurin osa haettavista opiskelupaikoista oli ammattikorkeakouluissa.[1]

Hakijoita oli noin tuhat vähemmän kuin edellisen syksyn yhteishaussa.[1]

Opiskelupaikan sai kuitenkin noin 800 hakijaa enemmän kuin edellisenä syksynä.[1]

Lähteet:
1. [Korkeakoulupaikka heltisi noin 12 300:lle syksyn yhteishaussa](https://yle.fi/a/74-20258110) (Yle, 20.11. klo 12.31)

### Uudenmaan liitto pitää Loviisan aurinkovoimalakaavan kumoamista merkittävänä ja laatii aluelinjausta

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/uudenmaan-liitto-pitaa-loviisan-aurinkovoimalakaavan-kumoami

Uudenmaan liitto pitää merkittävänä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, joka kumoaa Loviisaan suunnitellun aurinkovoimalan osayleiskaavan.[1] Oikeus perusteli päätöstä sillä, että alue on maakuntakaavassa todettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, jonka arvo on huomioitava aluetta kehitettäessä.[1] Liitto valmistelee selvitystä alueista, joille aurinkovoimaa voi ja ei voi rakentaa Uudellamaalla.[1]

Tarkemmin:

Jutila pitää silti Loviisan hanketta varsin toteutuskelpoisena, koska alueelle ei tulisi aitoja ja maatalous jatkuisi paneelialueella.[1]

Vihdin Selkissä Alight hakee rakennuslupaa sadan hehtaarin alueelle, keskellä kylää sijaitsevalle peltoaukealle.[1]

Alueella viljelevä Mikko Lammenoja ei pidä fiksuna parhaiden peltojen ottamista aurinkovoiman käyttöön ja tervehtii hallinto-oikeuden päätöstä toiveikkaana.[1]

Alight perustelee sijoittumistaan Uudellemaalle hyvillä säteilyolosuhteilla ja vahvalla sähköverkkokapasiteetilla.[1]

Eduskunnassa käsiteltävä alueidenkäyttölain uudistus vähentäisi maakuntakaavan painoarvoa, ja kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka varoittaa, että ilman alueellista koordinointia uhkana on luonnon pirstoutuminen ja maisemien teollistuminen.[1]

Tausta:

Helsingin hallinto-oikeus päätti marraskuussa julkaistun tiedon mukaan, että Loviisan Jokiniemeen ei saa rakentaa suurta aurinkovoimalaa, koska osayleiskaavassa ei ollut otettu huomioon alueen kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja.[2]

Ruotsalaisen Alightin ja suomalaisen 3Flashin hanke olisi levittäytynyt noin 190 hehtaarille Jokiniemen kartanon pelloille Ruotsinpyhtäällä.[2]

Yhtiöiden arvion mukaan voimala olisi tuottanut sähköä noin 155 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 31 000 kotitalouden vuosikulutusta.[2]

Inkoossa lähiasukkaat ovat vastustaneet Alightin aurinkovoimalasuunnitelmaa, jossa 438 hehtaarin kaava-alueesta noin 140 hehtaaria tulisi voimaloiden käyttöön.[3]

Lähteet:
1. [Aurinkovoimalat törmäsivät kulttuuriympäristöihin: hallinto-oikeuden päätöksellä voi olla laajat seuraukset](https://yle.fi/a/74-20257427) (Yle, 20.11. klo 7.29)
2. [Loviisan suuri aurinkovoimala kaatui hallinto-oikeudessa – 190 hehtaaria arvokasta peltomaisemaa säilynee](https://yle.fi/a/74-20256301) (Yle, 11.11. klo 15.48)
3. [Asukkaat uhmaavat Inkoon pelloille suunniteltua aurinkovoimalaa: ”Tämä on meidän koti eikä mikään teollisuusalue”](https://yle.fi/a/74-20245280) (Yle, 11.9. klo 9.18)

### Googlen datakeskustyöt saavat jatkua Haminassa – virasto: liito-oravien kulkuyhteys ei katkennut

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/googlen-datakeskustyot-saavat-jatkua-haminassa-virasto-liito

Lupa- ja valvontavirasto LVV katsoi, ettei liito-oravien kulkuyhteys katkennut viimeaikaisten rakennustöiden seurauksena.[1] LVV selvitti kiireellisesti, rikkoiko Googlen tytäryhtiö Tuike Finland luonnonsuojelulakia ja miten liito-oravien kulkuyhteydet oli huomioitu työmaalla.[1]

Tarkemmin:

Tuike Finlandilla on vireillä poikkeamislupahakemus liito-oravan lisääntymispaikan hävittämiseksi Haminan Summan datakeskusalueella, jonne yhtiö suunnittelee kolmea uutta palvelinkeskusta.[1]

Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsee 10. ja 11. datakeskusten alueella.[1]

Yhtiö pyysi lupaa siirtää alueelta neljä liito-oravan pesäpönttöä ja rakentaa 18–20 uutta pönttöä liito-oraville soveltuville alueille.[1]

Hakemuksessaan yhtiö vetosi aluetaloudellisiin vaikutuksiin, kuten työpaikkoihin ja verotuloihin.[1]

Haminan kaupungin mukaan Tuike Finland maksaa kiinteistöveroa vuosittain noin 1,6 miljoonaa euroa, mikä on yli 20 prosenttia kaupungin koko kiinteistöverokertymästä.[1]

Tuike Finland rakentaa Haminaan kahdeksatta palvelinkeskustaan, ja yhdeksännen ympäristölupa on vireillä.[1]

Tausta:

Luonnonsuojeluliiton mukaan liito-oravan viher- ja kulkuyhteys oli vaarassa katketa noin 50 metrin leveydeltä.[2]

Google kertoi varanneensa alueen halki liito-oraville 30 metriä leveän puustoisen kulkuyhteyden.[3]

Tuike Finland hakkasi laittomasti liito-oravan levähdyspuita ja kulkureittejä Haminassa vuosina 2018–2019, ja yhtiö myönsi tuolloin alueiden tuhoutuneen.[1]

Lähteet:
1. [Googlen laajennustyöt voivat jatkua Haminassa – eivät haitanneet liito-oravien liikkumista](https://yle.fi/a/74-20257626) (Yle, 20.11. klo 11.33)
2. [Lupa- ja valvontavirasto on pyytänyt Googlea keskeyttämään rakennustöitä Haminassa – syynä uusi huoli liito-oravista](https://yle.fi/a/74-20254899) (Yle, 3.11. klo 17.10)
3. [Viranomainen on alkanut selvittää, rikkoiko Google luonnonsuojelulakia Haminan datakeskustyömaalla](https://yle.fi/a/74-20255224) (Yle, 6.11. klo 7.06)

### Suomenlinnassa siivotaan yhä öljypaakkuja – päästön aiheuttaja on edelleen tuntematon

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/suomenlinnassa-siivotaan-yha-oljypaakkuja-paaston-aiheuttaja

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen mukaan Suomenlinnan edustalta siivotaan edelleen öljypaakkuja.[1] Öljypäästön ajankohdasta ja aiheuttajasta ei ole toistaiseksi tietoa.[1]

Tarkemmin:

Öljyä on havaittu noin kymmenen metrin etäisyydellä rantaviivasta.[1]

Meressä öljyä ei ole havaittu.[1]

Tehtävä on ollut käynnissä noin viikon, ja vahingon suuruutta selvitetään yhä.[1]

Lähteet:
1. [Öljypaakkuja siivotaan edelleen Suomenlinnassa – aiheuttaja yhä täysi mysteeri](https://yle.fi/a/74-20258113) (Yle, 20.11. klo 12.52)

### Pohjois-Karjalan Sähkö hylkäsi jälleen valtion tarjouksen Palokin voimalaitoksesta

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/pohjois-karjalan-sahko-hylkasi-jalleen-valtion-tarjouksen-pa

Pohjois-Karjalan Sähkön hallitus hylkäsi toistamiseen valtion ostotarjouksen Heinävedellä sijaitsevasta Palokin voimalaitoksesta.[1] Toimitusjohtaja Tuure Ahon mukaan yhtiön hallitus oli yksimielinen siitä, ettei valtion tarjous ollut riittävä.[1]

Tarkemmin:

Päätöksen perusteet ovat samat kuin kesäkuussa, jolloin yhtiön hallitus hylkäsi tarjouksen ensimmäisen kerran.[1]

Tiedotteen mukaan suurimman omistajan Pohjois-Karjalan Energiaholdingin hallitus totesi omistajien enemmistön vastustavan myyntiä.[1]

Omistajakunnat ottivat syksyllä kantaa, ja myyntiä kannattavilla kunnilla on niukasti suurempi omistusosuus kuin kauppaa suoraan vastustavilla.[1]

Kaksi kuntaa ei ottanut kantaa.[1]

Yhtiö ei ole avannut tarkasti, mihin sen oma arvio voimalan arvosta perustuu.[1]

Ahon mukaan työ vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi ei ole päättynyt.[1]

Tausta:

Petteri Orpon hallitus haluaa ostaa Palokin vesivoimalan, purkaa sen padon ja vapauttaa kosket uhanalaisille vaelluskaloille.[1]

Padon purkaminen auttaisi äärimmäisen uhanalaista järvilohta ja erittäin uhanalaista järvitaimenta lisääntymään.[2]

Valtion tarjouksessa lopullinen arvo oli tarkoitus määrittää selvitysvaiheessa, ja suuremman arvon tapauksessa tarjousta olisi nostettu.[1]

Yhtiö on lähes kokonaan itäsuomalaisten kuntien omistama, ja holdingyhtiö omistaa siitä yli puolet.[1][3]

Lähteet:
1. [Orpon hallituksen suurin luonnonsuojeluhanke epäonnistui – Pohjois-Karjalan Sähkö ei myy Palokin voimalaa](https://yle.fi/a/74-20258090) (Yle, 20.11. klo 15.53)
2. [Valtio tarjosi Heinäveden Palokin voimalaitoksesta ja padosta 40 miljoonaa euroa – PKS ei hyväksy tarjousta](https://yle.fi/a/74-20231865) (Yle, 16.6. klo 14.25)
3. [Suomen pääministeri ja suuri joukko omistajia vaativat Palokin koskien vapauttamista – miksi sekään ei ehkä riitä?](https://yle.fi/a/74-20254838) (Yle, 3.11. klo 15.12)

### Youth Strike -verkoston mielenosoitukset levisivät Suomeen – nuoret vaativat rahaa koulutukseen aseiden sijaan

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/youth-strike-verkoston-mielenosoitukset-levisivat-suomeen-nu

Opiskelijat ja nuoret osoittivat perjantaina mieltään eri puolilla Suomea.[1] Mielenilmauksia järjesti kansainvälinen Youth Strike -verkosto, mutta Suomessa mikään yksittäinen järjestö ei ilmoittautunut järjestäjäksi.[1] Mielenosoittajat vaativat investointeja hyvinvointiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja nuorisoon aseiden ja armeijoiden sijaan.[1]

Tarkemmin:

Vasemmistonuoret ja Aseistakieltäytyjäliitto markkinoivat mielenosoituksia, ja liiton järjestökoordinaattorin Aku Kervisen mukaan ryhmät syntyivät spontaanisti.[1]

Helsingissä mieltään osoitti hieman kello 16:n jälkeen paikalla olleen toimittajan arvion mukaan noin 50 ihmistä.[1]

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Heta Uhtio toivoi, että päättäjät kuuntelevat nuoria ja peruvat leikkauksia.[1]

Lankaverkostoa edustanut opiskelija Onni Afoumou sanoi mielenosoittajien protestoivan militarisaatiota vastaan.[1]

Rovaniemellä Lapin yliopiston pihalla mieltään osoitti noin 50 nuorta, ja tapahtuman järjesti kolme kansainvälistä vaihto-opiskelijaa.[1]

Rovaniemen banderollien kantava teema oli ”Ei asevarustelulle”, ja tilaisuus sujui rauhallisesti.[1]

Tausta:

Youth Strike on kansainvälinen liike, jonka nimellä protestoidaan useissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Iso-Britanniassa.[1]

Eri maissa järjestäjinä on ollut vasemmistolaisia nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä.[1]

Edellisen viikon lauantaina noin 200 henkeä osallistui Nuoriso kaduille -mielenosoitukseen Helsingin keskustassa, ja järjestäjien mukaan se oli osa Euroopan protestiaaltoa.[1]

Tuolloin yksi henkilö otettiin kiinni ilotulitteiden käytön vuoksi, ja kulkueesta heitettiin maalia muutamaan ikkunaan.[2]

Lähteet:
1. [Kansainvälinen liikehdintä levisi Suomeen: nuoret kerääntyivät mielenosoituksiin eri puolilla Suomea](https://yle.fi/a/74-20258078) (Yle, 20.11. klo 17.02)
2. [Euroopan protestit läikkyivät Suomeenkin: noin 200 osoitti mieltään Helsingin keskustassa](https://yle.fi/a/74-20257005) (Yle, 14.11. klo 16.34)

### Kymmeniä kiinalaisia irtisanoutui Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalta – kertovat palkkojen takaisinperinnästä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/kymmenia-kiinalaisia-irtisanoutui-kotkan-akkumateriaalitehta

Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalta on kuukauden aikana irtisanoutunut noin 30 kiinalaista työntekijää, ja tahti on kiihtynyt syksyn edetessä.[1] He ovat kiinalaisomisteisen aliurakoitsijan JSI:n ja vuokratyöyhtiö Eezyn työntekijöitä.[1] Iso joukko irtisanoutuneista on palaamassa Kiinaan viikonloppuna.[1]

Tarkemmin:

Eezy on luvannut hyvittää työntekijöille ilman sopimusta perityt ateria- ja majoituskulut, mutta työntekijöiden mukaan saatavia on paljon enemmän.[1]

Työntekijöiden mukaan he ovat maksaneet JSI:tä edustavalle henkilölle ennakkoon sovitun palkan ja todellisen palkan välisen erotuksen, eikä rahoja ole palautettu vaatimuksista huolimatta.[1]

JSI ei ole vastannut kysymyksiin irtisanoutumisista ja palkkojen perinnästä.[1]

Eezyn mukaan irtisanoutumisia on syksyllä ollut enemmän kuin hankkeen aikana keskimäärin, ja niiden taustalla on erilaisia henkilökohtaisia syitä.[1]

Eezyn lakiasiainjohtaja Ilpo Toivosen mukaan kaikissa irtisanoutumisissa on varmistettu, että työsuhteen päättäminen tapahtuu työntekijän omasta tahdosta.[1]

Teollisuusliiton mukaan veroprosentilla kikkailu on tyypillistä työperäisen hyväksikäytön yhteydessä.[1]

Tausta:

Poliisi tutkii työmaalla laajaa ihmiskauppaa ja törkeää laittoman maahantulon järjestämistä.[1]

Kymenlaakson käräjäoikeus vangitsi lokakuussa kaksi epäiltyä, joista toinen on Jiangsu Installation Finlandin toimitusjohtaja Jin Zhang, joka kiistää kaikki rikokset.[2]

Jo elokuussa kerrottiin kiinalaisesta työsopimuksesta, jonka nojalla osa palkoista voidaan jättää maksamatta tai periä takaisin, ja Suomessa sopimus on laiton.[1]

Lähteet:
1. [Kiinalaisten joukkoirtisanoutuminen tehdastyömaalla Kotkassa: ”Meitä on huijattu”](https://yle.fi/a/74-20256886) (Yle, 20.11. klo 18.28)
2. [800 miljoonaa euroa maksavan tehtaan työmaalla laaja ihmiskauppaepäily](https://yle.fi/a/74-20254111) (Yle, 30.10. klo 11.25)

### Janakkala kieltää rahapelimainonnan kunnan tiloissa ja alueilla ennen markkinoiden avautumista

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/janakkala-kieltaa-rahapelimainonnan-kunnan-tiloissa-ja-aluei

Janakkalan kunta kieltää rahapelien mainonnan omissa tiloissaan ja alueillaan.[1] Kielto koskee kunnan kiinteistöjä, ulkoalueita ja mainostauluja sekä tapahtumia, joihin kunta luovuttaa alueen järjestäjälle.[1] Tavoitteena on ehkäistä rahapelihaittoja ja erityisesti suojata lapsia ja nuoria rahapelimarkkinoinnilta.[1]

Tarkemmin:

Kielto ei koske aikuisten peliasuja, ja erityisnuorisonohjaaja Satu Punkarin mukaan urheiluseurat voivat edelleen ottaa sponsorirahaa omien eettisten periaatteidensa mukaisesti.[1]

Kunnassa valmistellaan ohjeistusta, jonka mukaan rahapeliyhtiöiltä markkinointirahaa ottava seura ei voisi saada kunnan yleisavustusta.[1]

Junnujoukkuetta kunta voisi kuitenkin avustaa, vaikka saman seuran aikuisten joukkue tekisi yhteistyötä rahapeliyhtiön kanssa.[1]

Lahden aloitteessa esitetään lisäksi selvitystä siitä, voisiko kaupunki estää rahapelimainonnan yleisillä alueilla, ja Kotkassa valmistellaan mainonnan rajoittamista.[1]

Nikkisen mukaan mainontaa yksityisissä tai puolijulkisissa tiloissa, kuten kauppakeskuksissa, on paljon hankalampaa rajoittaa.[1]

Nikkinen pitää ongelmallisena, että Veikkauksen mainonta on normalisoitunut, vaikka pelit ja niiden haitat ovat samankaltaisia kuin uusilla toimijoilla.[1]

Tausta:

Poliisihallitus kertoi lokakuun lopussa myöntäneensä ensimmäiset toimiluvat 18 yritykselle, ja käsittelyssä on 63 muuta hakemusta.[1]

Superpesis ja Ski Sport Finland ovat tehneet yhteistyösopimukset vedonlyöntiyhtiö Unibetin kanssa.[1]

Lähteet:
1. [Janakkala kieltää rahapelimainokset kunnan tiloissa – kunnat varautuvat mainonnan kasvuun](https://yle.fi/a/74-20257490) (Yle, 20.11. klo 9.32)

### Vantaalla kolaroinut kuljettaja puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat – auto katkesi kolmeen osaan

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/vantaalla-kolaroinut-kuljettaja-puhalsi-torkean-rattijuopumu

Kuljettaja loukkaantui vakavasti torstai-iltana Vantaan Hämeenlinnanväylällä sattuneessa onnettomuudessa, jossa auto katkesi kolmeen osaan.[1] Poliisi epäilee, että kuljettaja oli päihtynyt ainakin alkoholin käytöstä.[1] Itä-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä rattijuopumuksena.[1]

Tarkemmin:

Poliisin mukaan kuljettaja menetti ohitustilanteessa kaistaa vaihtaessaan autonsa hallinnan Sanomalan liittymän kohdalla, osui sivukaiteeseen ja törmäsi valotolppaan.[1]

Kuljettaja oli autossa yksin.[2]

Rantahuhdan mukaan tie oli sateisen sään takia liukas.[1]

Poliisi haluaa varmistua myös siitä, oliko kyse pelkästä alkoholista.[1]

Poliisin mukaan auton katkeaminen saattoi johtua siitä, että este, johon se törmäsi, ei joustanut.[2]

Autojen turvallisuusvaatimukset sivutörmäyksille ovat lievemmät kuin nokkakolareille, ja EU:n vaatimuksissa pylvässivutörmäyksen testinopeus on 32 kilometriä tunnissa.[2]

Tausta:

Etelä-Suomessa on sattunut alle kuukauden sisällä kaksi kolaria, joissa henkilöauto katkesi osiin.[2]

Lokakuun lopulla vajaa kolmekymppinen mies kuoli Orimattilassa, kun hänen autonsa ajautui ulos Lahdentieltä ja katkesi kahtia.[2][3]

Törmäysvyöhyke on korin osa, jonka on tarkoitus painua törmäyksessä hallitusti kokoon ja suojata matkustamoa.[2]

Lähteet:
1. [Poliisi: Rajusti Vantaalla kolaroinut puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat ja ajoi ylinopeutta](https://yle.fi/a/74-20258051) (Yle, 20.11. klo 9.33)
2. [Kaksi henkilöautoa katkesi rajuissa kolareissa – asiantuntija kertoo, miksi kylki antaa periksi](https://yle.fi/a/74-20258139) (Yle, 20.11. klo 17.29)
3. [Orimattilan öisessä ulosajossa kuoli vajaa kolmekymppinen mies](https://yle.fi/a/74-20253201) (Yle, 25.10. klo 10.47)

### Sisäministeriö harkitsee saamen kielten jättämistä pois tiistain FI-Alert-vaaratiedotetestistä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/sisaministerio-harkitsee-saamen-kielten-jattamista-pois-tiis

Sisäministeriössä pohdittiin, sisällytetäänkö saamen kielet tiistaina pidettävään vaaratiedotetestiin.[1] Asiasta kertoi STT:lle sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen.[1]

Tarkemmin:

Tiistaina on tarkoitus testata uutta FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmää toistamiseen.[1]

Edellinen testi aiheutti vakavia häiriöitä monissa helppokäyttöisissä Doro-puhelimissa ja saman valmistajan kellopuhelimissa.[1]

Ongelmien taustalla vaikuttivat olevan saamen kielten erikoismerkit, joita päätelaitteet eivät tunnistaneet.[1]

Lähteet:
1. [Ministeriö pohtii saamelaiskielten jättämistä pois vaaratiedotetestistä](https://yle.fi/a/74-20258079) (Yle, 20.11. klo 10.21)

### Oikeusasiamies: varusmiesten oikeutta terveelliseen ympäristöön ei turvattu Sodankylän Jääkäriprikaatissa

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/oikeusasiamies-varusmiesten-oikeutta-terveelliseen-ymparisto

Eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman katsoo, ettei varusmiesten oikeutta terveelliseen ympäristöön turvattu Sodankylän Jääkäriprikaatissa vuosina 2023–2024.[1] Oikeusasiamies moittii vastuiden jakautumista ja tiedonkulkua sisäilmaongelmien ja varusmiesten oireilun hoidossa.[1] Hän pyysi Puolustusministeriötä selvittämään vastuunjaon yhdessä Pääesikunnan ja Puolustuskiinteistöjen kanssa.[1]

Tarkemmin:

Oikeusasiamiehen mukaan Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen vastuut ja päätösvalta jakautuivat niin, etteivät ne turvanneet riittävästi varusmiesten oikeutta terveelliseen ympäristöön.[1]

Esimerkiksi terveysasemalta, varusmiesten läheisiltä ja sisäilmaryhmästä saatu tieto oireilusta ei aina kirjautunut muodolliseksi sisäilmailmoitukseksi.[1]

Oikeusasiamies pitää puutteita rakenteellisina, eikä hän arvostele Jääkäriprikaatia, joka pyrki tuomaan ongelmia esiin ja saattoi asian terveydensuojeluviranomaisen arvioitavaksi.[1]

Oikeusasiamies korostaa, että terveydensuojelulain mukaan toimiin on ryhdyttävä viipymättä, kun tilojen olosuhteista voi aiheutua terveyshaittaa.[1]

Julkisen vallan vastuu korostuu varusmiesten kohdalla, koska heidän on oltava määrätyssä palveluspaikassa eivätkä he voi itse päättää majoittumisestaan.[1]

Selvityksessä on käsiteltävä muun muassa oireilevien varusmiesten siirtämistä toisiin tiloihin, korvaavien tilojen saatavuutta ja sitä, miten tieto oireilusta johtaa toimiin.[1]

Tausta:

Oikeusasiamies tutki asian omana aloitteenaan saatuaan vuonna 2024 kanteluita Puolustusvoimien kiinteistöjen sisäilmaongelmista.[1]

Selvitysten mukaan kasarmien sisäilmaongelmat ja varusmiesten oireilu olivat eri toimijoiden tiedossa vähintään vuoden 2023 alusta.[1]

Muita majoitustiloja ei käytännössä ollut tarjolla ennen kuin terveydensuojeluviranomainen asetti yhden kasarmin käyttökieltoon kesällä 2024.[1]

Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon jaosto määräsi Sodankylän varuskunta-alueen vuonna 1970 rakennetun kasarmi viiden käyttökieltoon, ja siinä oli majoittunut noin 300 varusmiestä.[2]

Lähteet:
1. [Varusmiehet joutuivat oleskelemaan liian pitkään sisäilmaongelmien keskellä – oikeusasiamies puuttui](https://yle.fi/a/74-20258068) (Yle, 20.11. klo 10.40)
2. [Puolustusvoimien majoituskasarmi on määrätty käyttökieltoon Sodankylässä – hätäväistötilaksi kv-joukkojen tilat](https://yle.fi/a/74-20093337) (Yle, 11.6. klo 13.00)

### Poliisi otti kiinni nelikymppisen naisen, jota epäillään Turun Mikaelinkirkon tulipalon sytyttämisestä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/poliisi-otti-kiinni-nelikymppisen-naisen-jota-epaillaan-turu

Lounais-Suomen poliisi otti perjantaina kiinni Turun Mikaelinkirkon tulipalon epäillyn sytyttäjän.[1] Teosta epäilty nelikymppinen nainen on alustavissa puhutuksissa myöntänyt sytyttäneensä palon.[1]

Tarkemmin:

Poliisi epäilee naisen sytyttäneen kirkon ulko-oven tuleen palavan nesteen avulla tiistain vastaisena yönä.[1]

Ovi vaurioitui, ja kirkon sisälle pääsi jonkin verran savua.[1]

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Klausin mukaan poliisi pääsi epäillyn jäljille perjantaina erityisesti yleisöltä saadun tiedon ansiosta.[1]

Klausin mukaan teon taustalla ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole uskontoon tai kirkon toimintaan liittyviä seikkoja.[1]

Poliisi selvittää esitutkinnassa teon mahdollista motiivia.[1]

Tapausta tutkitaan törkeän tuhotyön yrityksenä.[1]

Lähteet:
1. [Poliisi epäilee nelikymppistä naista Turun Mikaelin kirkon tulipalon sytyttämisestä](https://yle.fi/a/74-20258179) (Yle, 20.11. klo 15.39)

### Ilmavoimat testasi Jännevirran varalaskupaikkaa Siilinjärvellä – huono sää esti hollantilaishävittäjien laskeutumisen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/ilmavoimat-testasi-jannevirran-varalaskupaikkaa-siilinjarvel

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Protective Fence 2026 on ensimmäinen testi Jännevirran uudelle varalaskupaikalle valtatiellä 9 Siilinjärvellä.[1] Harjoitusta esiteltiin medialle, ja tilaisuudessa oli tarkoitus nähdä alankomaalaisten hävittäjien laskeutuminen.[1] Huono sää esti suunnitelmat.[1]

Tarkemmin:

Suomalaisten Hornetien lisäksi varalaskupaikkaa käyttää muun muassa kahdeksan F-35-hävittäjää Alankomaiden kuninkaallisista ilma- ja avaruusvoimista.[1]

Karjalan lennoston komentaja Tomi Böhm sanoi, että alankomaalaisilla on omat turvallisuusmääräyksensä eikä riskitasoa ole ensimmäisellä kerralla mielekästä nostaa liian korkeaksi.[1]

Böhmin mukaan huono sää on osittain tervetullutta, koska silloin voidaan testata laskupaikan huollon toimivuutta.[1]

Harjoituksessa lentävät myös Ranskan Rafale-hävittäjät Rovaniemeltä ja Ruotsin Gripen-hävittäjät Kallaxista.[1]

Tausta:

Suomi on tilannut 64 F-35-hävittäjää, jotka korvaavat vähitellen Hornetit, ja ensimmäiset saapuivat Rovaniemelle syyskuussa.[1][2]

Karjalan lennosto saa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä vuonna 2028.[2]

Lähteet:
1. [Ilmavoimat testasi uutta varalaskupaikkaa Siilinjärvellä säässä, joka oli liikaa hollantilaisille](https://yle.fi/a/74-20257715) (Yle, 20.11. klo 18.14)
2. [Tällainen on F-35-hävittäjä](https://yle.fi/a/74-20246722) (Yle, 18.9. klo 17.48)

### Lieksa ei valita syrjintäpäätöksestä ja maksaa venäläiselle paikallispoliitikolle 1 500 euron hyvityksen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/lieksa-ei-valita-syrjintapaatoksesta-ja-maksaa-venalaiselle

Lieksan kaupunki ei aio hakea hallinto-oikeudesta muutosta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätökseen, joka koskee paikallispoliitikko Galina Paringin (vihr.) syrjintää.[1] Kaupunginhallituksen esityslistan mukaan kaupunki aikoo maksaa Paringille lautakunnan suosittaman 1 500 euron hyvityksen.[1] Lieksan kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina.[1]

Tarkemmin:

Kaupungin mukaan sen ei pitäisi joutua korvausvastuuseen poliittisista neuvotteluista, jotka käytiin varsinaisen päätöksenteon ulkopuolella ja joihin viranhaltijat eivät voineet vaikuttaa.[1]

Lautakunta kielsi kaupunkia uusimasta syrjintää ja asetti kiellon tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.[2]

Savo-Karjalan vihreiden toiminnanjohtaja Ville Elonheimo sanoi hyvityksen vastaavan suunnilleen neljän vuoden kokouspalkkioita, joita vihreät vaativat.[2]

Tausta:

Lautakunnan mukaan Lieksan kaupunginhallitus jätti viime vuonna esittämättä Venäjän kansalaisen Paringin kaupungin omistaman elinkeinoyhtiön hallitukseen tämän kansallisuuden vuoksi.[1]

Vihreiden mukaan muista puolueista kysyttiin Paringin kansalaisuutta, ja puoluetta pyydettiin vaihtamaan ehdokas.[1]

Vihreät kieltäytyivät, ja luottamustoimeen valittiin toisen puolueen ehdokas.[1]

Lautakunnan mukaan vastuu syrjinnästä on kaupungilla, vaikka muodollisen päätöksen hallituksen jäsenistä teki yhtiökokous.[1]

Lähteet:
1. [Lieksan kaupunki haluaa välttyä oikeudenkäynniltä ja maksaa syrjitylle venäläiselle paikallispolitiikolle korvauksen](https://yle.fi/a/74-20258050) (Yle, 20.11. klo 9.40)
2. [Lieksa syrji Venäjän kansalaista luottamuspaikkojen jaossa – joutuu maksamaan hyvitystä syrjinnästä](https://yle.fi/a/74-20254809) (Yle, 3.11. klo 13.40)

### Satakunnan hyvinvointialue teki nuorten ideoimasta LOS-passista pakollisen lastensuojelun työntekijöille

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/satakunnan-hyvinvointialue-teki-nuorten-ideoimasta-los-passi

Satakunnan hyvinvointialue on lisännyt LOS-passin pakolliseksi koulutukseksi lastensuojelun työntekijöille.[1] Aiemmin koulutus on ollut vapaaehtoinen.[1] Passi suoritetaan hyvinvointialueen verkkokurssilla.[1]

Tarkemmin:

Vastuualuejohtaja Mari Levosen mukaan tavoitteena on, että koulutus laajenee pysyvämmäksi myös muihin hyvinvointialueen yksiköihin.[1]

Levosen mielestä nuoret ovat oikeassa siinä, että lasten oikeudet pitää tunnistaa eri tehtävissä.[1]

Hänen mukaansa lasten oikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä vaan jokaisen aikuisen velvollisuus.[1]

Passia on työstetty hyvinvointialueella THL:n avustuksella.[1]

Tausta:

Satakuntalaiset nuoret ovat kokeneet, että lastensuojelun työntekijät eivät tiedä tai ymmärrä riittävästi lasten oikeuksista.[1]

Passia kehittäneet Suvi Koski, Hanna Leino ja Milla Kuparinen ovat nykyään aikuisia.[1]

Lähteet:
1. [Lastensuojelussa olleet nuoret vaativat parempaa kohtelua Porissa – syntyi koulutus, joka halutaan levittää koko maahan](https://yle.fi/a/74-20257301) (Yle, 20.11. klo 11.37)

### Suomen ja Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulut sopivat yhteistyöstä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/suomen-ja-ukrainan-maanpuolustuskorkeakoulut-sopivat-yhteist

Suomen ja Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulut allekirjoittivat torstaina yhteistyösopimuksen Helsingin Santahaminassa.[1] Sopimuksen allekirjoittivat Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen ja Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulun komendantti, kenraalieversti Mykhailo Koval.[1]

Tarkemmin:

Tarkoituksena on syventää yhteistyötä sotilaallisen osaamisen, opetuksen ja tutkimuksen aloilla.[1]

Kesäsen mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on opettanut, että sopeutumiskyky on ratkaisevan tärkeää nykyaikaisessa sodankäynnissä.[1]

Hänen mukaansa se edellyttää kykyä oppia, kehittää ja muuttaa toimintatapoja tarvittaessa nopeastikin.[1]

Kesänen sanoi tiedotteessa, että tätä kykyä halutaan vahvistaa molemmissa korkeakouluissa.[1]

Lähteet:
1. [Suomen ja Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulut yhteistyöhön](https://yle.fi/a/74-20258105) (Yle, 20.11. klo 12.05)

### Metsä Fibren Lappeenrannan sahan voimalaitosrakennuksessa syttyi tulipalo – kukaan ei loukkaantunut

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/metsa-fibren-lappeenrannan-sahan-voimalaitosrakennuksessa-sy

Metsä Fibren Lappeenrannan sahalla syttyi tulipalo voimalaitosrakennuksessa.[1] Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai palosta hälytyksen noin kello 12.50.[1] Päivystävä palomestari Toni Jaako kertoi kello 15 jälkeen, että sammutustyöt olivat päättymässä.[1]

Tarkemmin:

Paikalla olleen toimittajan mukaan liekkejä ei näkynyt rakennuksen ulkopuolelle.[1]

Pelastuslaitos tarkisti tilat yhdessä Metsä Groupin henkilöstön kanssa, joka huolehtii myös palon jälkiraivauksesta.[1]

Sahanjohtaja Johannes Martikan mukaan tehtaalla selvitetään, mitä tuhoja palo aiheutti ja mistä se sai alkunsa.[1]

Martikka ei kommentoinut vahinkojen suuruutta eikä sitä, vaikuttaako palo sahan tuotantoon.[1]

Hänen mukaansa työt jatkuvat normaalisti.[1]

Lähteet:
1. [Metsä Fibren Lappeenrannan sahalla syttyi tulipalo, jälkiselvitystyöt käynnissä](https://yle.fi/a/74-20258147) (Yle, 20.11. klo 13.54)

### Hovioikeus tuomitsi Tampereen Hervannan puukotuksesta 50-vuotiaan miehen vankeuteen – käräjäoikeus oli hylännyt syytteen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/hovioikeus-tuomitsi-tampereen-hervannan-puukotuksesta-50-vuo

Turun hovioikeus tuomitsi 50-vuotiaan miehen neljän vuoden vankeuteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta.[1] Hovioikeuden mukaan miehen toiminta oli tilanteeseen nähden ylimitoitettua.[1]

Tarkemmin:

Hovioikeus katsoi, että mies oli itsekin hengenvaarallisen hyökkäyksen kohteena.[1]

Oikeuden mukaan hänen olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää, että keskivartaloon kohdistuvat puukoniskut voivat johtaa kuolemaan.[1]

Hovioikeus ei pitänyt uskottavana, että miehen piti lyödä toista puukolla 17 kertaa puolustautuakseen.[1]

Mies myönsi aiheuttaneensa uhrin kuoleman mutta kiisti tapon ja vetosi hätävarjeluun tai enintään sen liioitteluun.[1]

Tuomiosta voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.[1]

Tausta:

Puukotus tapahtui helmikuussa yksityisasunnossa Hervannan Lindforsinkadulla, ja tapaus tuli poliisin tietoon 14. helmikuuta aamulla.[1][2]

Tuomittu oli asunnon haltija, ja kuollut nuorempi mies oli hänen vieraansa, joka oli hyökännyt hänen kimppuunsa useita kertoja lasipullolla ja teepannulla.[1]

Poliisin mukaan päihteillä oli osuutta tapahtumien kärjistymiseen, ja tuomittu soitti itse hätäkeskukseen.[1]

Pirkanmaan käräjäoikeus piti toukokuussa tekoa hätävarjeluna ja hylkäsi syytteen, minkä jälkeen syyttäjä ja omaiset valittivat.[1]

Lähteet:
1. [Mies puukotti uhriaan 17 kertaa Tampereen Hervannassa – käräjillä syyte hylättiin, mutta hovioikeus päätti toisin](https://yle.fi/a/74-20258131) (Yle, 20.11. klo 14.07)
2. [Mies kuoli väkivaltaisen riidan päätteeksi Tampereen Hervannassa – tapposyyte hylättiin](https://yle.fi/a/74-20228794) (Yle, 29.5. klo 15.17)

### Helsingin käräjäoikeus vangitsi sarjanäpistelijän – poliisin mukaan toimi on poikkeuksellinen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/helsingin-karajaoikeus-vangitsi-sarjanapistelijan-poliisin-m

Helsingin käräjäoikeus päätti torstaina vangita sarjanäpistelijän, joka on poliisin mukaan vakavassa myymäläanastuskierteessä.[1] Poliisi vaati vangitsemista, koska se arvioi epäillyn jatkavan rikollista toimintaa.[1]

Tarkemmin:

Epäillyllä on poliisin mukaan pitkä historia vastaavista rikoksista ja aiempia tuomioita myymälävarkauksista.[1]

Vangitsemisvaatimuksen taustalla olevassa rikoskokonaisuudessa häntä epäillään varkauden yrityksestä, laittomasta uhkauksesta ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.[1]

Poliisin ja syyttäjän mukaan erilliset näpistykset muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäisiäkin tekoja on perusteltua käsitellä varkauksina.[1]

Syyttäjä on poliisin mukaan ollut arvioimassa rikoskokonaisuuden oikeudellista merkitystä jo esitutkinnan aikana.[1]

Poliisi jatkaa esitutkintaa, ja syytteet on määrä nostaa joulukuun puolivälissä.[1]

Poliisi aikoo esittää sarjanäpistelijöitä vangittaviksi silloin, kun laissa säädetyt vangitsemisen edellytykset täyttyvät.[1]

Lähteet:
1. [Poikkeuksellinen toimi: Oikeus määräsi sarjanäpistelijän vangittavaksi Helsingissä](https://yle.fi/a/74-20258143) (Yle, 20.11. klo 14.57)

### Saamelaiskäräjät aikoo kuulla pororikosvyyhdessä syytettyjä edustajiaan Leo Aikiota ja Veikko Feodoroffia

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/saamelaiskarajat-aikoo-kuulla-pororikosvyyhdessa-syytettyja

Saamelaiskäräjien hallitus aikoo kuulla kahta saamelaiskäräjien edustajaa, jotka ovat syytteessä porotalouteen liittyvistä rikoksista.[1] Ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio on syytteessä törkeästä metsästysrikoksesta ja edustaja Veikko Feodoroff ampuma-aserikoksesta.[1] Hallitus selvittää kuulemisten jälkeen mahdollisia hallinnollisia jatkotoimia.[1]

Tarkemmin:

Samassa jutussa ovat syytettyinä myös Näätämön poroisäntä Wille Feodoroff, Vätsärin erotettu poroisäntä Tuomas Semenoff ja Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi.[1]

Wille Feodoroffia syytetään törkeästä rahanpesusta ja törkeästä metsästysrikoksesta, Semenoffia törkeästä rahanpesusta ja Seurujärveä törkeästä metsästysrikoksesta.[1]

Vätsärin paliskunta valitsi uuden poroisännän ylimääräisessä kokouksessa marraskuun alussa, ja samalla luottamustoimestaan erotettiin yksi paliskunnan hallituksen jäsen.[1]

Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien poroisännät ovat jatkaneet luottamustoimessaan.[1]

Tausta:

Syyttäjä nosti lokakuun lopussa syytteet 18 henkilöä vastaan laajassa porotalouteen liittyvässä rikosvyyhdessä, jota keskusrikospoliisi on selvittänyt.[1]

Syytteitä on nostettu muun muassa törkeistä rahanpesurikoksista, törkeistä petoksista, ampuma-aserikoksista, törkeistä metsästysrikoksista ja luonnonsuojelurikoksesta.[1]

Syytteiden mukaan varastettuja poroja merkittiin syytettyjen ja heidän lähipiirinsä omaisuudeksi, ja peto- ja porovahinkokorvauksia haettiin väärin tiedoin.[2]

Keskusrikospoliisin mukaan vastaavaa omaisuusrikosvyyhtiä ei ole pohjoisessa tutkittu vuosikymmeniin, ja tutkinnan kerrottiin koskevan noin kymmenen vuoden ajalta.[2]

Lähteet:
1. [Saamelaiskäräjät aikoo kuulla rikoksista epäiltyjä luottamushenkilöitä – yksi poroisäntä sai jo lähtöpassit](https://yle.fi/a/74-20258135) (Yle, 20.11. klo 15.00)
2. [Ylä-Lapin laaja pororikosvyyhti etenee oikeuteen – syytteet nostettu yhteensä 11 eri rikoksesta](https://yle.fi/a/74-20253401) (Yle, 26.10. klo 15.43)

### Vaihdevika pysäytti junaliikenteen pääradalla Lapuan kohdalla noin kahdeksi tunniksi

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/vaihdevika-pysaytti-junaliikenteen-paaradalla-lapuan-kohdall

Junaliikenne keskeytettiin pääradalla Lapuan kohdalla vaihdevian vuoksi noin kello 19.30 perjantai-iltana.[1] Seinäjoella ja Lapualla oli jumissa yhteensä neljä junaa.[1] Liikenne jatkui hidastettuna noin kahden tunnin pysähdyksen jälkeen.[1]

Tarkemmin:

Myöhässä olivat Helsingistä pohjoiseen matkalla olleet S59, IC 51 ja IC29 sekä Rovaniemeltä Helsinkiin matkalla ollut IC 28.[1]

Kunnossapito oli paikalla noin kello 20:stä lähtien, mutta vikaa ei saatu korjattua tavallisin keinoin.[1]

Fintrafficin tilannepäällikkö Rauno Helanderin mukaan vaihde käännettiin kammella oikeaan asentoon ja lukittiin mekaanisesti.[1]

Ratalaitteen korjaus jatkui, eikä sen kestosta ollut vielä arviota.[1]

Helanderin mukaan lisää isoja myöhästymisiä ei ollut odotettavissa, sillä seuraavat vikakohdan ylittävät junat olivat yöjunia.[1]

Helanderin mukaan vaihdeviat ovat tyypillisiä, mutta näin pitkäkestoisina harvinaisia.[1]

Lähteet:
1. [Vaihdevika pysäytti junaliikenteen Seinäjoen ja Kokkolan välillä – liikenne jatkuu nyt hidastettuna](https://yle.fi/a/74-20258221) (Yle, 20.11. klo 21.09)

### Rauman edustalla kelluu satoja tukkeja – merivartiosto kehottaa aluksia varovaisuuteen

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/rauman-edustalla-kelluu-satoja-tukkeja-merivartiosto-kehotta

Viranomaiset saivat tiedon sadoista meressä kelluvista tukeista noin 20 kilometriä Rauman majakasta länteen.[1]

Tarkemmin:

Tarkempaa tietoa aluksesta ei ole.[1]

Enroth kehotti merenkulkijoita tähystämään kunnolla.[1]

Yksittäisiä tukkeja voi jäädä ajelehtimaan Selkämerelle pitkäksikin aikaa.[1]

Enrothin mukaan vastaavia tapauksia sattuu keskimäärin vuosittain, mutta tukkien määrä vaihtelee paljon.[1]

Tausta:

Rauman edustalla oli vastaava tilanne kaksi vuotta sitten, kun meressä ajelehti 500 kuutiometriä koivurankaa.[1]

Tuolloin koivurangat putosivat proomusta Rauman majakan länsipuolella, ja tuulet kuljettivat niitä Porin saaristoon asti.[2]

Yksittäiset tukit voivat ajelehtia usean vuodenkin ajan kohti Merenkurkkua ja Perämerta.[2]

Lähteet:
1. [Rauman edustalla Itämeressä kelluu satoja tukkeja: ”Kannattaa tähystää kunnolla”](https://yle.fi/a/74-20258102) (Yle, 20.11. klo 11.57)
2. [Rauman edustalla proomusta pudonneet 500 kuutiota puutavaraa voivat ajelehtia merialueilla vuosien ajan](https://yle.fi/a/74-20120083) (Yle, 25.10. klo 8.09)

### Rovaniemi selvittää lyhytvuokrauksen hallintaa uuden rakentamislain myötä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/rovaniemi-selvittaa-lyhytvuokrauksen-hallintaa-uuden-rakenta

Rovaniemen kaupunki arvioi uuden rakentamislain vaikutuksia lyhytvuokraustoimintaan.[1] Lyhytvuokraus muuttuu lailliseksi asuinkäyttöön kaavoitetuissa kiinteistöissä.[1] Kaupunki selvittää, miten toimintaa voidaan hallita ja mitä toimenpiteitä uusi tilanne vaatii.[1]

Tarkemmin:

Hännisen arvion mukaan paikallisista linjauksista tehdään päätöksiä ensi vuoden puolella, ja lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto.[1]

Hänninen ei ottanut kantaa siihen, aikooko Rovaniemi mahdollisesti pidentää lyhytvuokrauksen rajaa 90 vuorokaudesta enintään 180 vuorokauteen vuodessa.[1]

Hännisen mukaan mahdolliseen pidentämiseen voidaan ottaa kantaa vasta, kun asiasta on tehty vaikuttavuusarvio.[1]

Hänninen toivoo, että valtio tekisi lyhytvuokraustoiminnasta jatkoselvityksiä seuraavalla hallituskaudella.[1]

Laissa on lausuma, jonka mukaan rekisteröintivelvollisuuden tulisi olla käytössä vuoden 2027 loppuun mennessä.[1]

Tausta:

Rovaniemi lausui lakimuutoksen valmisteluvaiheessa vuonna 2025, että lyhytvuokraus ja ammattimainen majoitustoiminta sekä niiden ero olisi pitänyt määritellä laissa tarkemmin.[1]

Rovaniemi ehdotti lakiin välineitä vuorokausirajojen valvontaan, esimerkiksi rekisteröintivelvollisuutta, joka olisi kaupungin mukaan tukenut myös verotuksen toteutumista.[1]

Rekisteröintivelvollisuutta ei säädetty pakolliseksi marraskuussa 2026 hyväksytyssä lakimuutoksessa.[1]

Lähteet:
1. [Rovaniemi varautuu lyhytvuokraustoiminnan muutoksiin](https://yle.fi/a/74-20258108) (Yle, 20.11. klo 15.13)

### Hautaaminen kallistuu Helsingissä helmikuussa 2027 – arkkuhautaus maksaa jatkossa 900 euroa

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/hautaaminen-kallistuu-helsingissa-helmikuussa-2027-arkkuhaut

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto päätti tällä viikolla hautauspalvelujen uusista hinnoista.[1] Hautauspalvelumaksut nousevat helmikuun alussa 2027 keskimäärin noin 20–30 prosenttia.[1] Helsinkiläisen arkkuhautaus kallistuu 600 eurosta 900 euroon.[1]

Tarkemmin:

Maksu kattaa arkkuhaudan avaamisen, peittämisen ja kunnostamisen sekä tuhkan tai uurnan hautaamisen tai sirottelun.[1]

Ulkopaikkakuntalaisille maksut ovat kalliimpia.[1]

Uurnahautojen hintoihin on tulossa noin 30 prosentin korotus, mikä tarkoittaa muutamia kymmeniä euroja.[1]

Kolumbaarioiden eli kalliohautojen uurnapaikkojen hinnat nousevat enemmän.[1]

Myös haudan hallinta-ajan jatkaminen kallistuu, vuositasolla muutamalla eurolla hautaa kohden.[1]

Hautapaikkojen maksut ovat vielä esityksiä, ja niistä päättää joulukuussa kokoontuva yhteinen kirkkovaltuusto.[1]

Tausta:

Hautausmaksut ovat samat kaikille Helsingin asukkaille riippumatta siitä, kuuluuko ihminen kirkkoon.[1]

Lain mukaan hautausten hoitoon ei pidä käyttää kirkollisveroja.[1]

Lähteet:
1. [Vainajan hautaaminen kallistuu Helsingissä – pelkkä arkkuhautaus lähentelee jo tonnia](https://yle.fi/a/74-20258170) (Yle, 20.11. klo 15.29)

### Mies ja nainen vangittiin epäiltyinä murhan yrityksestä Lempäälässä

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/mies-ja-nainen-vangittiin-epailtyina-murhan-yrityksesta-lemp

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi torstaina 25-vuotiaan miehen ja 33-vuotiaan naisen, joita epäillään murhan yrityksestä Lempäälässä.[1] Epäilty teko tapahtui 20.–21. lokakuuta yksityisasunnossa.[1]

Tarkemmin:

Miehen Facebook-tilin perusteella vangitut ovat aviopari.[1]

Mies julkaisi viikkoa ennen epäiltyä tekoa heistä hääkuvan kirkossa.[1]

Törkeä vahingonteko tapahtui epäilyn mukaan samaan aikaan kuin murhan yritys, laiton uhkaus puolestaan 9. marraskuuta.[1]

Miestä epäillään lisäksi törkeästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.[1]

Tutkinnanjohtaja Antti Uusipaikan mukaan muiden epäiltyjen rikosten kohde on eri kuin murhan yrityksessä.[1]

Sisä-Suomen poliisi jatkaa tutkintaa, ja syytteet on nostettava 15. helmikuuta mennessä.[1]

Tausta:

Miehellä on useita ehdottomia vankeustuomioita vakavista väkivalta- ja ryöstörikoksista.[1]

Hänet on tuomittu muun muassa kahden vuoden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä, jossa hän löi uhria selkään teräaseella.[1]

Nainen on tuomittu toistuvista väkivalta- ja uhkausteoista sakkorangaistuksiin.[1]

Naisen vakavimmat tuomiot koskevat pahoinpitelyä alumiinisella pesäpallomailalla sekä pahoinpitelyä, jossa hän ajoi autolla ihmistä päin.[1]

Lähteet:
1. [Mies ja nainen vangittiin epäiltyinä murhan yrityksestä Lempäälässä](https://yle.fi/a/74-20258173) (Yle, 20.11. klo 15.52)

### Puolustusvoimien kuorma-auto kaatui ojaan Viitostiellä – kolme varusmiestä sai pintanaarmuja

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/puolustusvoimien-kuorma-auto-kaatui-ojaan-viitostiella-kolme

Varusmiehen kuljettama Puolustusvoimien maastokuorma-auto suistui tieltä ja kaatui kyljelleen Suomussalmen pohjoispuolella perjantaina iltapäivällä.[1] Kainuun prikaatin viestintäkoordinaattorin Satu Hujasen mukaan autossa oli kolme varusmiestä, jotka saivat pintanaarmuja.[1]

Tarkemmin:

Ensihoito tarkasti varusmiesten tilanteen.[1]

Tiedotteen mukaan varusmiehillä oli mahdollisuus olla yhteydessä läheisiinsä.[1]

Ajoneuvo oli määrä nostaa ojasta alkuillan aikana, mikä saattoi aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen.[1]

Lähteet:
1. [Puolustusvoimien kuorma-auto kaatui suistuessaan ojaan Viitostiellä](https://yle.fi/a/74-20258205) (Yle, 20.11. klo 18.01)

### Oikeustoimittajat antoi Sumuverho-palkinnon sisäministeriölle pelastustoimen mediapalvelun lakkauttamisesta

https://seeste.fi/2026-11-21/kotimaa/oikeustoimittajat-antoi-sumuverho-palkinnon-sisaministerioll

Suomen rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys Oikeustoimittajat myönsi kriittisen Sumuverho-palkintonsa sisäministeriölle.[1] Ministeriö päätti lakkauttaa pelastustoimen mediapalvelun ilman lausuntokierrosta.[1]

Tarkemmin:

Oikeustoimittajien mukaan Peto-median lakkauttaminen on heikentänyt median toimintaedellytyksiä ja kansalaisten tiedonsaantioikeuden toteutumista.[1]

Yhdistys myönsi Valokeila-palkinnon Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Tuomas Lindholmille.[1]

Yhdistys kiitteli Lindholmin julkisuusmyönteisyyttä ja selkeää tiedottamista.[1]

Palkinnoista päättää yhdistyksen hallitus jäsenistön ehdotusten pohjalta.[1]

Lähteet:
1. [Oikeustoimittajien kritisoiva huomionosoitus sisäministeriölle pelastustoimen mediapalvelun alasajosta](https://yle.fi/a/74-20258215) (Yle, 20.11. klo 19.22)

## Ulkomaat

### Puolaan putosi todennäköisesti venäläinen risteilyohjus – Nato tuomitsi ilmatilan loukkauksen

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/puolaan-putosi-todennakoisesti-venalainen-risteilyohjus-nato

Puolan asevoimat kertoivat perjantaiaamuna epäillystä ilmatilan loukkauksesta ja tunnistamattoman esineen putoamisesta noin 45 kilometrin päähän Ukrainan rajasta.[2] Puolustusministeri Wladyslaw Kosiniak-Kamyszin mukaan Puolaan putosi todennäköisesti venäläinen H-101-risteilyohjus.[2] Hän kertoi lisäksi kahdesta muusta tapauksesta, joista toisessa epäillään olevan kyse ohjuksesta ja toisessa droonista.[3]

Tarkemmin:

Kenraalimajuri Ireneusz Nowakin mukaan 11 kohdetta uhkasi Puolan ilmatilaa, ja niistä kolme tuli maan ilmatilaan.[2]

Ohjuksen mahdollinen putoamispaikka on Nowy Lipowiecin kylän lähellä, ja lähikoulut keskeyttivät opetuksen loppupäiväksi.[2]

Uutistoimisto PAP:n kokoamissa tallenteissa näkyy suuri räjähdys ja kirkas välähdys metsäisellä alueella.[2]

Puolustusministeri Antti Häkkänen kuvasi Venäjän toimintaa holtittomaksi ja vaaralliseksi, mutta hänen mukaansa tahallisuutta ei voi vielä arvioida.[4]

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan Puolan reaktio ratkaisee, kuinka merkittävästä käänteestä on kyse.[3]

Tausta:

Venäjä teki edeltävänä yönä laajan ilmaiskun Ukrainaan, ja Kiovassa kuoli kaupungin viranomaisten mukaan ainakin kolme ihmistä.[1]

Kaakkois-Puolassa on ollut käynnissä tuhansien sotilaiden harjoitus, jossa valmistaudutaan mahdolliseen sodanjälkeiseen operaatioon Ukrainassa.[2]

Venäjän hyökkäyssodan alettua Puola on useaan otteeseen kertonut harhautuneiden ammusten lentäneen ilmatilansa läpi tai pudonneen alueelleen.[2]

Lähteet:
1. [Puolassa epäily ilmatilaloukkauksesta – tunnistamaton esine pudonnut maahan](https://yle.fi/a/74-20258048) (Yle, 20.11. klo 8.28)
2. [Puolaan putosi venäläinen esine, sanoo Puolan pääministeri](https://yle.fi/a/74-20258106) (Yle, 20.11. klo 12.08)
3. [Käihkö: Puolan reaktio ratkaisee, muodostuuko epäillystä risteilyohjuksen putoamisesta merkittävä käänne](https://yle.fi/a/74-20258161) (Yle, 20.11. klo 14.55)
4. [Häkkänen Puolaan tulleesta venäläisohjuksesta: Holtitonta ja vaarallista toimintaa, eskalaation makua](https://yle.fi/a/74-20258137) (Yle, 20.11. klo 13.43)

### Viro sulkee Venäjän-vastaisen rajansa puoleksi vuodeksi – Venäjä syyttää uudesta rautaesiripusta

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/viro-sulkee-venajan-vastaisen-rajansa-puoleksi-vuodeksi-vena

Viron hallitus ilmoitti perjantaina sulkevansa Venäjän-vastaisen rajansa kuudeksi kuukaudeksi joulukuun alusta lähtien.[2] Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova syytti Viroa uuden rautaesiripun perustamisesta.[1] Zaharova sanoi perjantaina, että Venäjä ryhtyy tarvittaviin poliittisiin ja diplomaattisiin toimiin, jos Viro toteuttaa suunnitelmansa.[1]

Tarkemmin:

Suljettavat rajanylityspaikat ovat Narva-1, Narva-2, Koidula, Luhamaa ja Saatse.[2]

Hallitus arvioi rajoituksen tarpeellisuutta uudelleen kuuden kuukauden kuluttua.[2]

Viron mukaan rajoitus vaikeuttaa Venäjän tiedustelu- ja vaikuttamistoimintaa sekä pakotteiden kiertämistä.[2]

Muutos vaikuttaa erityisesti Narvan ja Setumaan alueisiin.[2]

Tausta:

Viro ilmoitti edellisenä viikonloppuna sulkevansa rajan, kun drooniyhtiö Threod Systemsin rakennusta Tallinnan naapurikunnassa Viimsissä oli yritetty polttaa.[1][3]

Viron suojelupoliisi syyttää tapauksesta Venäjän sotilastiedustelua GRU:ta, mutta Venäjä on kiistänyt syytökset.[1]

Virossa on tänä vuonna isketty kahdesti puolustusteollisuusyrityksiä vastaan, ja elokuussa tuhopolttoisku kohdistui Milrem Roboticsin rakennukseen Tallinnassa.[2][3]

Lähteet:
1. [Venäjä syyttää Viroa uudesta rautaesiripusta](https://yle.fi/a/74-20258149) (Yle, 20.11. klo 13.59)
2. [Viro sulkee Venäjän-vastaisen rajansa puoleksi vuodeksi](https://yle.fi/a/74-20258164) (Yle, 20.11. klo 14.23)
3. [Virolaisen drooniyhtiön rakennus yritettiin polttaa – Latviassa takavarikoitu räjähteitä](https://yle.fi/a/74-20257063) (Yle, 15.11. klo 14.37)

### EU ja Britannia sopivat Brysselissä ruokakaupan ja nuorten liikkuvuuden helpottamisesta

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/eu-ja-britannia-sopivat-brysselissa-ruokakaupan-ja-nuorten-l

EU ja Britannia sopivat perjantaina Brysselin huippukokouksessa brittiläisten elintarvikkeiden EU-markkinoille pääsyn helpottamisesta, nuorten liikkuvuuden helpottamisesta ja päästökauppajärjestelmien yhteensovittamisesta.[2] Kokoukseen osallistuivat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ja Britannian pääministeri Andy Burnham.[2] Yliopistojen lukukausimaksuista ei sovittu, ja myös laajemmat keskustelut pitkän aikavälin suhteista jäivät avoimiksi.[2]

Tarkemmin:

Burnham kutsui päivää hyväksi päiväksi Britannialle ja Euroopalle ja lupasi sähkön ja ruoan hinnan kääntyvän laskuun.[2][3]

Von der Leyen piti kokousta käännekohtana suhteissa, ja Costan mukaan EU on valmis luomaan mahdollisimman tiiviin suhteen Britanniaan.[2]

Britannia hyväksyi elintarvikeviennin rajatarkastusten poiston ja sitoutui noudattamaan EU:n maatalouslainsäädäntöä ilman vaikutusvaltaa sen sisältöön.[3]

Brittinuoret saavat vastaavan oikeuden EU-maihin, mutta nuorten määrää rajoitetaan kiintiöllä, oleskelu on rajattu kolmeen vuoteen eikä se tuo oikeutta sosiaalitukiin.[3]

EU vaatii omille kansalaisilleen samoja lukukausimaksuja kuin briteille, eikä se hyväksynyt Britannian tarjoamaa alennusta kompromissiksi.[3]

Farage-pykälän mukaan Britannia joutuu maksamaan jäsenmaille kulut, jos Nigel Farage nousee maan johtoon ja peruu sopimuksen.[3]

Tausta:

Britit äänestivät brexitin puolesta pienellä enemmistöllä kesäkuussa 2016.[2]

Heinäkuussa virkaan astunut pääministeri Burnham sanoi syyskuussa brexitin aiheuttaneen Britannialle enemmän harmia kuin hyvää, ja hän on pohtinut ääneen jopa kansanäänestystä EU:hun palaamisesta.[1]

Britannian budjettivastuuviraston mukaan brexit leikkasi maan bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä neljä prosenttia, ja maatalousvienti EU:hun laski neljänneksen.[3]

Työväenpuolueen hallitusohjelma estää pyrkimisen takaisin EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon tällä vaalikaudella.[1]

Lähteet:
1. [EU:n Britannia-suhteita johtaa kaksi suomalaista nyt, kun eletään historiallisia hetkiä](https://yle.fi/a/74-20250737) (Yle, 20.11. klo 8.33)
2. [Britannian pääministeri: Hyvä päivä Britannialle ja hyvä päivä Euroopalle](https://yle.fi/a/74-20258182) (Yle, 20.11. klo 15.49)
3. [Analyysi: Britannia saa nuoret ja makkarat liikkeelle, mutta EU piti saneluvallan – ja suojautui Nigel Faragelta](https://yle.fi/a/74-20258190) (Yle, 20.11. klo 20.04)

### Kiina ja Myanmar arvostelivat ICJ:n ratkaisua, jonka mukaan Myanmar syyllistyi rohingyojen kansanmurhaan

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/kiina-ja-myanmar-arvostelivat-icj-n-ratkaisua-jonka-mukaan-m

Kansainvälinen tuomioistuin ICJ totesi torstaina, että Myanmar syyllistyi muslimivähemmistöön kuuluvien rohingyojen kansanmurhaan.[1] Se on ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin on katsonut valtion olevan vastuussa kansanmurhasta.[1]

Tarkemmin:

Myanmarin hallinnon edustaja sanoi perjantaina, ettei ratkaisu ollut yksimielinen ja että maata oli syytetty perusteettomasti.[1]

Koskenniemen mukaan amerikkalainen tuomari äänesti ratkaisun puolesta ja kiinalainen vastaan.[2]

Tuomioistuin antoi Myanmarille kaksi vuotta aikaa esittää toimet, joihin se aikoo ryhtyä, minkä jälkeen juttu tulee uudelleen käsiteltäväksi.[2]

Koskenniemen mukaan ICJ päätteli tuhoamistarkoituksen siitä, että Myanmar lähetti turvallisuusjoukot kylään toisensa jälkeen tuhoamaan kaiken.[2]

Etelä-Afrikka on nostanut ICJ:ssä kanteen Israelia vastaan kansanmurhasta Gazassa, ja Koskenniemen mukaan Myanmarin tuomio helpottaa tällaisen toteamista. Israel on kiistänyt syytökset.[2]

Koskenniemen mukaan asiassa ei ole toimivaltaongelmaa, ja hän arvioi Kiinan pyrkivän toimimaan ylimpänä poliittisena valvojana lähialueillaan.[2]

Tausta:

Myanmar eväsi rohingyoilta kansalaisoikeudet jo vuonna 1982.[2]

Myanmarin armeija on sanonut vastanneensa toimillaan ARSA-kapinallisten hyökkäyksiin.[2]

Kansanmurhan ehkäisemistä ja tuomitsemista koskeva YK:n yleissopimus solmittiin vuonna 1948 toisen maailmansodan jälkeen.[2]

Lähteet:
1. [Kiina arvostelee Myanmarille annettua kansanmurhatuomiota](https://yle.fi/a/74-20258063) (Yle, 20.11. klo 9.47)
2. [Asiantuntija Myanmarin kansanmurhatuomiosta: Näyttää pahalta Israelin kannalta](https://yle.fi/a/74-20258171) (Yle, 20.11. klo 16.12)

### Netanjahu määräsi Mossadin valmistelemaan Iran-operaatiota salaa armeijalta ennen vaaleja, kertoo Washington Post

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/netanjahu-maarasi-mossadin-valmistelemaan-iran-operaatiota-s

Yhdysvaltalaislehti The Washington Post uutisoi tiistaina, että Israelin oppositio epäilee virkaatekevän pääministerin Benjamin Netanjahun ajavan yhä sotilasoperaatiota Irania vastaan.[1] Lehden mukaan Netanjahu määräsi ennen vaaleja Mossadin johtajan Roman Gofmanin valmistelemaan operaatiota ja olemaan kertomatta siitä hallitukselle tai armeijan komentajalle Eyal Zamirille.[1] Washington Postin juttu perustuu nimettömiin lähteisiin.[1]

Tarkemmin:

Washington Postin mukaan Netanjahun kannattajat uskovat, että Iranin vastaisen operaation avulla Netanjahu voisi painostaa Eisenkotin yhteishallitukseen ja pysyä pääministerinä.[1]

Eisenkot kirjoitti kirjeessään, että turvallisuusjoukkojen käyttäminen ilman suoraa ja välitöntä uhkaa voisi johtaa tuhoisiin seurauksiin Israelin demokratialle.[1]

Suunnitellun iskun laadusta ei tiedetä yksityiskohtia.[1]

Eisenkotilla on aikaa neuvotella hallituksesta 6. joulukuuta asti, ja hän voi saada kaksi lisäviikkoa. Jos hän epäonnistuu, muodostusvuoro siirtyy Netanjahulle.[1]

Trump sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin haastattelussa puhuvansa mahdollisista uusista iskuista vuodenvaihteen jälkeen.[1]

Tausta:

Kohu alkoi lokakuun lopussa Channel 12 -kanavan uutisesta, jonka mukaan armeijan komentaja Zamir oli vastustanut Netanjahun aikeita aloittaa uusi sotilasoperaatio Iranissa.[1]

Israelin vaaleissa 27. lokakuuta Netanjahun oikeistohallituksen puolueet menettivät enemmistön Knessetissä, ja hallituksen muodostustehtävä annettiin Eisenkotille.[1]

Israelin ja Yhdysvaltain ilmaiskut Iraniin alkoivat 28. helmikuuta, ja niissä kuoli Iranin korkein johtaja Ali Khamenei. Iranin hallinto ei kuitenkaan kaatunut.[1]

Lähteet:
1. [Netanjahu haluaa iskeä uudelleen Iraniin – yritti ennen vaaleja käynnistää iskun, jopa kertomatta armeijalle](https://yle.fi/a/74-20258057) (Yle, 20.11. klo 21.22)

### Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvostoon – YK-suurlähettiläs Janne Taalas haluaa tehdä kampanjan toisin

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/suomi-hakee-yk-n-turvallisuusneuvostoon-yk-suurlahettilas-ja

Marraskuussa Suomen YK-suurlähettiläänä New Yorkissa aloittanut Janne Taalas kertoi, mitä Suomen turvallisuusneuvostokampanjassa tehdään toisin kuin edellisellä kerralla.[1] Taalaksen mukaan viesti pitää räätälöidä niin, että Suomea äänestävät maat tietävät, miten ne itse hyötyvät Suomen jäsenyydestä.[1] Edellisellä kerralla Suomi keskittyi vakuuttamaan muille maille, mitä se tekisi koko YK:n hyväksi.[1]

Tarkemmin:

Tehokkain keino äänten saamiseen ovat kahdenväliset tapaamiset YK:n 192 muun jäsenmaan pysyvien edustajien kanssa.[1]

Taalaksen mukaan paikkoja on tarjolla yhtä paljon kuin hakijoita, mutta Suomen on silti tehtävä töitä ja osoitettava halunsa päästä neuvostoon.[1]

Perussuomalaiset haluaisi lakkauttaa kehitysyhteistyön käytännössä kokonaan, ja merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta kulkee YK:n järjestöjen kautta.[1]

Taalaksen mukaan leikkauksia kannattaa harkita, koska suurten länsimaiden rahoituksen laskiessa jäljelle jäävät rahoittajat voivat ohjata järjestöjen toimintaa entistä tehokkaammin.[1]

YK valitsee vuoden loppuun mennessä uuden pääsihteerin, mitä Taalas pitää järjestön poliittisesti merkittävimpänä kysymyksenä.[1]

The Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat ajaa tehtävään Unkarin entistä pääministeriä Viktor Orbánia, ja Taalas sanoi selvittävänsä, onko kyse vakavasta asiasta vai huhusta.[1]

Tausta:

Suomi on hakenut vaihtuvaa paikkaa turvallisuusneuvostossa kolme kertaa aiemmin: vuosina 1968 ja 1988 se onnistui, vuonna 2012 ei.[1]

Vuonna 2012 Suomi hävisi toisella äänestyskierroksella Luxemburgille äänin 131–62, ja toinen vapaa paikka meni Australialle.[1]

YK:n yleiskokous valitsee vuosittain viisi vaihtuvaa jäsentä kahden vuoden kaudelle, ja viidellä pysyvällä jäsenellä on veto-oikeus.[1]

Lähteet:
1. [Suomi pyrkii nyt tosissaan YK:n vallan ytimeen – Taalas: ”Emme voi syödä popcornia ja katsoa, kun maailma menee vinoon”](https://yle.fi/a/74-20253559) (Yle, 20.11. klo 6.30)

### Trump uhkasi valtavilla veroilla yhdysvaltalaisyrityksiä, jotka rakentavat datakeskuksia ulkomaille – mainitsi Suomen

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/trump-uhkasi-valtavilla-veroilla-yhdysvaltalaisyrityksia-jot

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että datakeskuksia ulkomaille rakentaville yhdysvaltalaisyrityksille asetetaan valtavat verot.[1] Trump mainitsi erikseen Suomen, jonne Google on rakentamassa useita datakeskuksia.[1] Trump perusteli kantaansa sillä, että hänen mukaansa Kiina ottaa ulkomaiset datakeskukset haltuunsa.[1]

Tarkemmin:

Trump on kehottanut yhdysvaltalaisia hyväksymään datakeskusten rakentamisen omille asuinseuduilleen.[1]

Trump vieraili samalla viikolla Kiinassa Aasian ja Tyynenmeren maiden huippukokouksessa, jossa hän tapasi muun muassa Putinin.[1]

Trumpin mukaan sodan lopettamiseen on hyvät mahdollisuudet, mutta sekä Putin että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat juuttuneet sotaan.[1]

The Financial Times kertoi, että Trump haluaa rauhansopimuksen Ukrainan ja Venäjän välille tammikuun alkuun mennessä, ennen kuin kongressi siirtyy demokraattien haltuun.[1]

Trump ei vielä halunnut kommentoida, millaisia turvatakuita Ukraina voisi saada.[1]

Trumpin mukaan polttoaineiden hinnat riippuvat siitä, millaisen sopimuksen Yhdysvallat ja Iran saavat aikaan.[1]

Tausta:

Trump arvosteli Googlen Suomen-hanketta ankarasti Truth Social -mediassa syyskuussa.[1]

Trump on arvostellut datakeskuksia Yhdysvaltain ulkopuolelle rakentavia yrityksiä aiemminkin.[1]

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin tämän vuoden helmikuussa.[1]

Sodan vuoksi laivaliikenne Hormuzinsalmessa on pysähtynyt lähes kokonaan, vaikka salmen kautta kulki ennen sotaa kolmannes maailman öljy- ja kaasukuljetuksista.[1]

Lähteet:
1. [Trump kaavailee rangaistuksia yhdysvaltalaisyrityksille, jotka rakentavat datakeskuksia muihin maihin](https://yle.fi/a/74-20258218) (Yle, 20.11. klo 19.45)

### Valkoisen talon kansallinen kyberjohtaja Sean Cairncross erotettiin

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/valkoisen-talon-kansallinen-kyberjohtaja-sean-cairncross-ero

Valkoisen talon kansallinen kyberjohtaja Sean Cairncross on erotettu tehtävistään.[1] Potkujen taustalla ovat laajat tietoliikennehäiriöt ja kasvava huoli tekoälyuhkista.[1]

Tarkemmin:

Presidentti Donald Trump tuki erottamista uutistoimistojen lähteiden mukaan, koska Cairncrossilta puuttui tehtävään vaadittava pätevyys.[1]

Cairncrossin väliaikaisena seuraajana aloittaa puolustusministeriön nykyinen tietohallintojohtaja Kirsten Davies.[1]

Uutissivusto Axios kertoi aiemmin, että Cairncross oli jättämässä tehtävänsä.[1]

Axiosin lähteiden mukaan Cairncross väistyy, jotta Valkoisella talolla on aikaa saada seuraaja vahvistettua senaatissa ennen kuin valta siirtyy demokraateille tammikuussa.[1]

Laajat häiriöt ovat viime päivinä ja viikkoina vaikuttaneet Yhdysvalloissa muun muassa lentoliikenteeseen, pankkeihin ja kansallisen turvallisuuden järjestelmiin.[1]

Trumpin hallinnon mukaan tapaukset ovat erillisiä eivätkä liity kyberhyökkäyksiin.[1]

Tausta:

Ennen kyberjohtajan tehtävää Cairncross työskenteli useissa rooleissa Valkoisessa talossa Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella.[1]

Sitä ennen hän toimi republikaanien kansallisen komitean operatiivisena johtajana vuoden 2016 vaalikampanjan aikana.[1]

Lähteet:
1. [Trumpin hallinnon kyberjohtaja sai potkut](https://yle.fi/a/74-20258034) (Yle, 20.11. klo 0.22)

### Suomalainen Sensofusion siirtyy lähemmäs Ukrainan rintamaa ja aikoo valmistaa torjuntadrooneja

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/suomalainen-sensofusion-siirtyy-lahemmas-ukrainan-rintamaa-j

Droonintorjuntaan keskittyvä Sensofusion lahjoittaa Ukrainalle kontin samalla, kun yhtiö siirtyy työskentelemään lähemmäksi rintamaa.[1] Operatiivisen johtajan Ville Hervan mukaan yhtiön on saatava jatkuvasti tietoa uusimmista droonityypeistä, ja se tapahtuu lähellä taisteluita.[1] Yhtiön tavoitteena on valmistaa torjuntadrooneja, joiden huippunopeus on jopa 600 kilometriä tunnissa.[1]

Tarkemmin:

Airfence-järjestelmä tunnistaa vihollisdroonien radiotaajuudet ja havaitsee droonit tyypillisesti 5–10 kilometrin päästä.[1]

Hervan mukaan kysyntää olisi Ukrainassa paljon, mutta laitteen noin 160 000 euron hinta asettaa rajoitteita.[1]

Siksi monet maat ovat hankkineet laitteita Ukrainalle osana avustuspaketteja.[1]

Kuituoptiset droonit eivät lähetä radiosignaaleja, joten yhtiö käyttää radiotunnistuksen lisäksi tutkaa, kameroita ja äänen tunnistusta.[1]

Herva myöntää, että Suomen kuten muidenkin länsimaiden valmiustaso on jäljessä Ukrainaa ja Venäjää.[1]

Satelliitti on eräänlainen testisatelliitti, eikä Hervan mukaan sen hyödyllisyyttä voi arvioida ennen kuin se on avaruudessa.[1]

Tausta:

Sensofusion listautui lokakuussa Helsingin pörssiin, ja sen arvo nousi heti yli miljardiin euroon.[1]

Järjestelmällä suojataan esimerkiksi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun toimistoa, ja Suomessa sitä käyttää Rajavartiolaitos.[1]

Lähteet:
1. [Menestyvä suomalaisyhtiö paljastaa Venäjän pommidroonit ja aikoo seuraavaksi tuhota ne](https://yle.fi/a/74-20257542) (Yle, 20.11. klo 7.15)

### Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro vietiin sairaalaan voimakkaiden vatsakipujen vuoksi

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/brasilian-entinen-presidentti-jair-bolsonaro-vietiin-sairaal

Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro vietiin sairaalaan voimakkaiden vatsakipujen vuoksi.[1] Asiasta kertoi hänen poikansa Carlos Bolsonaro viestipalvelu X:ssä.[1]

Tausta:

Bolsonaro sai 27 vuoden vankeustuomion vallankaappausyrityksestä.[1]

Tuomio liittyy tapahtumiin, jotka seurasivat hänen tappiotaan vuoden 2022 presidentinvaaleissa.[1]

Hän suorittaa tuomiotaan kotonaan terveyssyiden takia.[1]

Bolsonarolla on ollut vakavia terveysongelmia siitä lähtien, kun häntä puukotettiin vatsaan vaalikampanjan aikana vuonna 2018.[1]

Lähteet:
1. [Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro vietiin sairaalaan](https://yle.fi/a/74-20258225) (Yle, 20.11. klo 23.18)

### Etelä-Korea ilmoitti ensimmäisestä koleratapauksestaan kymmeneen vuoteen

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/etela-korea-ilmoitti-ensimmaisesta-koleratapauksestaan-kymme

Etelä-Korea ilmoitti perjantaina ensimmäisestä koleratapauksestaan kymmeneen vuoteen.[1] Tautien torjunnasta vastaavan viraston mukaan kolera varmistui näytteistä, jotka otettiin potilaalta Changwonin satamakaupungin sairaalan päivystyksessä.[1]

Tarkemmin:

Changwon sijaitsee Kaakkois-Koreassa.[1]

Potilaalla oli ollut oksentelua ja ripulia.[1]

Terveysviranomaiset kehottavat ihmisiä käyttämään vain turvallista vettä ja pesemään elintarvikkeet huolellisesti.[1]

Tausta:

Edellisen kerran koleraa todettiin Etelä-Koreassa vuonna 2016.[1]

Tuolloin todettiin kolme tapausta, joiden epäiltiin johtuneen saastuneista merenelävistä.[1]

Vuonna 2001 laajemmassa epidemiassa sairastui ainakin 162 ihmistä.[1]

Lähteet:
1. [Etelä-Koreassa todettu ensimmäinen koleratapaus kymmeneen vuoteen](https://yle.fi/a/74-20258075) (Yle, 20.11. klo 10.10)

### Tuomari jäädytti alustavasti Trumpin riemukaarihankkeen Alexandriassa Virginiassa

https://seeste.fi/2026-11-21/ulkomaat/tuomari-jaadytti-alustavasti-trumpin-riemukaarihankkeen-alex

Virginian osavaltiossa tuomari päätti jäädyttää alustavasti presidentti Donald Trumpin Alexandrian kaupunkiin kaavaileman riemukaarihankkeen.[1] Oikeudenistuimet ovat näin estäneet molemmat Trumpin riemukaarihankkeet ainakin toistaiseksi.[1]

Tarkemmin:

Virginialaisen tuomarin mukaan rakennushanke on hätiköity, eikä sillä ole laillisia perusteita.[1]

Tausta:

Trump on pyrkinyt rakentamaan riemukaaren sekä Alexandriaan että pääkaupunki Washingtoniin.[1]

Aiemmin liittovaltion tuomari esti väliaikaisesti riemukaaren rakennustöiden aloittamisen Washingtonissa.[1]

Este on voimassa, kunnes tuomioistuin on käsitellyt hankkeen laillisuudesta tehdyt valitukset.[1]

Lähteet:
1. [Trumpin toinenkin riemukaarihanke vastatuulessa](https://yle.fi/a/74-20258211) (Yle, 20.11. klo 18.45)

## Politiikka

### Orpon hallitus sai eduskunnan luottamuksen keskustan välikysymyksessä äänin 95–78

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/orpon-hallitus-sai-eduskunnan-luottamuksen-keskustan-valikys

Eduskunta äänesti perjantain täysistunnossa hallituksen luottamuksesta.[1] Hallitus sai luottamuksen äänin 95–78.[1]

Tarkemmin:

Välikysymyksen allekirjoitti joukko keskustan kansanedustajia.[1]

Keskusta arvostelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta hyvinvointialueiden taloudellisista ongelmista.[1]

Keskustan mielestä hyvinvointialueiden nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi alueiden eroja esimerkiksi väestörakenteessa ja etäisyyksissä.[1]

Keskustan mielestä kyse on talouden lisäksi ihmisten peruslaillisten oikeuksien turvaamisesta.[1]

Tausta:

Välikysymys on opposition voimakkain keino, sillä sen avulla oppositio voi yrittää kaataa hallituksen.[1]

Lähteet:
1. [Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta](https://yle.fi/a/74-20258127) (Yle, 20.11. klo 13.08)

### Tutkimus: yli 65-vuotiaiden yksityislääkärikokeilu ei ole vähentänyt julkisen terveydenhuollon käyttöä

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/tutkimus-yli-65-vuotiaiden-yksityislaakarikokeilu-ei-ole-vah

Kelan ja THL:n tutkijoiden uuden tutkimuksen mukaan valinnanvapauskokeilu on lisännyt yksityislääkärikäyntejä jonkin verran, mutta julkisen terveydenhuollon käyttö ei ole vähentynyt.[1] Julkisen sektorin taakan helpottaminen oli hallituksen esityksen mukaan yksi kokeilun keskeisistä tavoitteista.[1] Tutkimusraportin pääkirjoittajan, THL:n erikoistutkija Tapio Haagan mukaan vaikutuksia julkisen perusterveydenhuollon käyttöön ei kyetty havaitsemaan.[1]

Tarkemmin:

Haagan mukaan on mahdollista, että julkisen puolen käynnit ovat vähentyneet aavistuksen, mutta sitä ei voi erottaa tilastoista.[1]

Tutkimuksen mukaan vaikka kaikki lisäkäynnit olisivat korvanneet julkisia käyntejä, julkisten palveluiden käyttö olisi vähentynyt vain noin prosentilla.[1]

Valtio maksaa kokeilussa yli 65-vuotiaille vajaat 70 euroa käyntiä kohti, ja asiakkaalle jää maksettavaksi 30 euroa.[1]

Ilman kokeilua Kela-korvaus on kahdeksan euroa käynniltä.[1]

Kokeilussa asioivat todennäköisemmin nuoremmat, suurituloiset ja lähellä palveluntuottajaa asuvat.[1]

Hallitus on hiljattain esittänyt kokeilun jatkamista vuoden 2028 loppuun ja korvattavien käyntien nostamista kolmesta kuuteen vuodessa.[1]

Tausta:

Hallitus korotti kautensa alussa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksen kahdeksasta eurosta 30 euroon, mutta käyntimäärissä ei juuri näkynyt muutosta, vaikka kustannukset lähes kolminkertaistuivat.[1]

Viime syksynä yleinen korvaus palautettiin kahdeksaan euroon, ja samalla käynnistettiin yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu.[1]

Kokeiluun on varattu 120 miljoonaa euroa, mutta vähäisen käytön vuoksi rahaa on jäänyt runsaasti käyttämättä.[1]

Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi kokeilun ennalta tehottomaksi verovarojen käytöksi, ja THL piti sitä kalliina tapana purkaa hoitojonoja.[1]

Lähteet:
1. [Hallitus nosti yksityislääkärien Kela-korvaukset jopa 70 euroon – tulokset näyttävät heikoilta, osoittaa tutkimus](https://yle.fi/a/74-20257857) (Yle, 20.11. klo 6.00)

### Keskusta esitteli vaihtoehtobudjettinsa – luopuisi yhteisöveron alennuksesta ja säästäisi tulevista eläkkeistä

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/keskusta-esitteli-vaihtoehtobudjettinsa-luopuisi-yhteisovero

Oppositiopuolue keskusta esitteli perjantaina vaihtoehtobudjettinsa.[1] Puolue tekisi 1,9 miljardin euron sopeutukset ja 550 miljoonan euron menolisäykset.[1] Keskusta arvosteli hallitusta siitä, ettei se tehnyt uusia säästöjä ensi vuoden budjettiehdotukseen, ja puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan syynä ovat arvatenkin tulevat vaalit.[1]

Tarkemmin:

Hallituksen esittämästä yhteisöveron alennuksesta luopuminen vahvistaisi keskustan mukaan valtiontaloutta 850 miljoonalla eurolla.[1]

Kaikkosen mukaan alennuksesta hyötyisivät lähinnä suuryritykset, kuten isot pankit, ja keskustan mukaan verohelpotuksia pitäisi suunnata pienille ja keskisuurille yrityksille.[1]

Eläkekertymän poisto toisi puolueen laskelman mukaan 650 miljoonaa euroa, eikä jo kertyneisiin eläkeoikeuksiin puututtaisi.[1]

Varapuheenjohtaja Markus Lohen mukaan työttömyysvakuutusmaksun laskiessa valtionverotusta voitaisiin korottaa samalla summalla ilman, että ihmisten verotus kiristyisi.[1]

Keskusta verottaisi myös työmarkkinajärjestöjen ja muiden suurten yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuottoja.[1]

Lisärahaa saisivat muun muassa työmatkavähennys 100 miljoonaa euroa, perusväylänpito, koulukirjat ja uudistettu aikuiskoulutustuki.[1]

Tausta:

Nykyään työllisyysrahasto maksaa työttömien osuuden eläkekertymästä eläkeyhtiöille.[1]

Summa on kuluvana vuonna suuruusluokaltaan 650 miljoonaa euroa.[1]

Lähteet:
1. [Antti Kaikkonen: Keskusta ei pitäisi välivuotta säästötoimista niin kuin hallitus tekee](https://yle.fi/a/74-20258058) (Yle, 20.11. klo 12.15)

### Talvitie: yksittäinen ministeri ei voi päättää tutkimusrahoituksesta – Rydman arvostelee kokoomusta

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/talvitie-yksittainen-ministeri-ei-voi-paattaa-tutkimusrahoit

Talvitien mukaan yksittäinen ministeri ei voi päättää, mitä tutkimushanketta rahoitetaan ja mitä ei.[1] Rydman sanoi, että eri ministereillä näyttää olevan erilainen suhtautumistapa julkisen rahan käyttöön.[1]

Tarkemmin:

Ohje rahojen käyttöön tuli opetus- ja kulttuuriministeriöstä, joka kuuluu Talvitien vastuualueeseen.[1]

Talvitien mukaan hallitus on yhteisesti sopinut, paljonko rahaa sosiaalityön tutkimukseen kohdennetaan.[1]

Talvitie muistutti, että tieteen rahoitus on turvattu perustuslaissa.[1]

Suomen Akatemia on korostanut noudattavansa asiassa vain valtioneuvoston tahtoa.[1]

Rydmanin mukaan hankkeita on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, ja perussuomalaisilla oli asiaan erilainen lähestymistapa.[1]

Tausta:

Rydman hylkäsi kesäkuussa yhdeksän sosiaalityön tutkimushanketta, joille ministeriön virkamiehet ja asiantuntijaraati olivat esittäneet rahoitusta.[2]

Hylkäyksen vuoksi tutkimukseen myönnettiin vain noin neljä miljoonaa euroa alun perin varatusta kahdeksasta miljoonasta eurosta.[2]

Syyskuussa hallitus päätti lisätalousarviossa siirtää käyttämättä jääneet rahat Suomen Akatemialle sosiaalityön tutkimukseen.[2]

Rydmanin toimintatapa on herättänyt kritiikkiä yliopistomaailmassa, oppositiossa ja hallituskumppaneissa, ja kriitikot ovat olleet huolissaan tieteen vapaudesta.[2]

Lähteet:
1. [Kokoomus takasi rahoituksen hylätyille tutkimushankkeille – Rydman: ”käärmettä pyssyyn on ajettu”](https://yle.fi/a/74-20258121) (Yle, 20.11. klo 14.10)
2. [Ministeri Rydman jätti yhdeksän tutkimusta ilman rahaa, mutta nyt Suomen Akatemia rahoittaa ne](https://yle.fi/a/74-20257864) (Yle, 19.11. klo 13.15)

### Hallitus rajaamassa oikeutta valittaa asemakaavoista – jatkossa valittaa saisivat vain asianosaiset

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/hallitus-rajaamassa-oikeutta-valittaa-asemakaavoista-jatkoss

Hallituksen esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi rajaisi kuntalaisten oikeutta valittaa asemakaavoista hallinto-oikeuteen.[1] Yleiskaavaan perustuvista asemakaavoista saisivat jatkossa valittaa vain asianosaiset, käytännössä lähinnä kohteen lähimmät naapurit.[1] Tavoitteena on vauhdittaa rakentamista niin, että entistä harvempi kaava menisi hallinto-oikeuteen.[1]

Tarkemmin:

Noin kymmenen prosenttia asemakaavapäätöksistä riitautetaan hallinto-oikeuksiin.[1]

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevan mukaan vuoden 2019 tutkimuksessa arviolta seitsemän prosenttia valittajista ei olisi ollut asianosaisia.[1]

Holopainen arvioi, että muutos rajaa hyvin monet valittajat pois ja että se on hallituksen tarkoituskin.[1]

Eduskunnan on määrä hyväksyä laki niin, että se voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.[1]

Tausta:

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä ja mihin tietyllä alueella saa rakentaa, ja sen hyväksyy yleensä kunnan- tai kaupunginvaltuusto.[1]

Erityisesti luontojärjestöt valittavat herkästi Helsingin kaavoista, ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksellä on kaksi keskeneräistä valitusta tuomioistuimissa.[1]

Tampereella niin sanottu sarjavalittaja on tehnyt 88 oikaisuvaatimusta kaupungin päätöksistä ja 63 valitusta hallinto-oikeuteen.[2]

Tampereen valitusten taustalla on kiista syksyn 2024 tonttiarvonnasta.[2]

Lähteet:
1. [Jos uusi laki menee läpi, kaikki eivät enää saisi valittaa datakeskuksen kaavasta](https://yle.fi/a/74-20256364) (Yle, 20.11. klo 5.30)
2. [”Erittäin poikkeuksellista” – sarjavalittaja jarruttaa päätöksentekoa ja vaatii jättikorvauksia Tampereella](https://yle.fi/a/74-20191588) (Yle, 1.11. klo 9.42)

### Nasima Razmyar jättää tutkintapyynnön Sebastian Tynkkysen somepäivityksestä

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/nasima-razmyar-jattaa-tutkintapyynnon-sebastian-tynkkysen-so

SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kertoi jättävänsä poliisille tutkintapyynnön perussuomalaisten europarlamentaarikon Sebastian Tynkkysen puheista.[2] Tynkkynen oli julkaissut keskiviikkona somepäivityksen, jossa hän kritisoi kovin sanoin Razmyaria ja tämän rajaturvallisuuslakia koskevaa kannanottoa.[2] Razmyarin mukaan oikeusjärjestelmän on tarpeen selvittää, missä menevät rajat tällaiselle toiminnalle ja puheelle.[2]

Tarkemmin:

Razmyar sanoi uskovansa, että oikeusjärjestelmä voi selvittää vihapuheen ja kunnianloukkauksen rajat, mutta hän ei ole tarkemmin pohtinut, mihin rikokseen Tynkkynen on saattanut syyllistyä.[2]

Tynkkysen mukaan oikeuden pitää ottaa huomioon koko julkaisu ja sen konteksti.[2]

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti kirjoitusta ala-arvoisena, mutta ei vaatinut perussuomalaisilta toimia.[1]

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kutsui Tynkkysen kirjoittelua harkitsemattomaksi ja hölmöksi ja toivoi perussuomalaisten tekevän tapahtuneesta omat johtopäätöksensä.[1]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi torstaina aikovansa keskustella asiasta Tynkkysen kanssa.[1]

Razmyar kirjoitti Facebookissa, että rasismi, syrjintä ja vihapuhe eivät kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.[2]

Tausta:

Eduskunta hyväksyi väliaikaisen rajaturvallisuuslain jatkamisen vuoden 2028 loppuun asti.[3]

Razmyar on suhtautunut lakiin kriittisesti, mutta äänesti sen jatkon puolesta puolueensa kannan mukaisesti.[2]

Razmyar sanoi Ilta-Sanomille, ettei lakia olisi toteutettu nykyisessä muodossaan SDP:n vetämän hallituksen aikana, ja Tynkkysen julkaisu otti kantaa tähän haastatteluun.[2]

Laki mahdollistaa Venäjän tai muun vieraan vallan masinoimien turvapaikanhakijoiden käännyttämisen rajalla, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.[3]

Lähteet:
1. [Adlercreutz ärähtää: Toivon Tynkkysen ja hänen 10-henkisen avustajakaartinsa keskittyvän ajamaan Suomen etua](https://yle.fi/a/74-20258100) (Yle, 20.11. klo 13.31)
2. [Nasima Razmyar jättää tutkintapyynnön Sebastian Tynkkysen puheista](https://yle.fi/a/74-20258206) (Yle, 20.11. klo 17.40)
3. [Eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain jatkon – SDP:n kapinallisista kolme oli pois äänestyksestä](https://yle.fi/a/74-20257643) (Yle, 18.11. klo 14.12)

### Puolueet kannattivat lähiopetuksen lisäämistä ammattikouluissa – SAK:n vaalitentti kiristyi riidaksi leikkauksista

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/puolueet-kannattivat-lahiopetuksen-lisaamista-ammattikouluis

SAK:n vaalitentissä perjantaina kaikki puolueet kannattivat ammattiopistojen lähiopetuksen lisäämistä.[1] Keskustelu kuumeni kuitenkin riidaksi ammatillisen koulutuksen leikkauksista.[1] Vihreiden ja keskustan mielestä hallituspuolueiden kauniit puheet ammattikoulutuksesta ja tehdyt 120 miljoonan euron leikkaukset ovat ristiriidassa.[1]

Tarkemmin:

Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoi, että lähiopetusta on lisättävä, vaikka ensi vaalikaudella olisi edessä 8–11 miljardin euron sopeutukset.[1]

Marttisen mukaan hallitus on kohdistanut säästöt ammatilliseen aikuiskoulutukseen, koska siellä on paljon päällekkäistä koulutusta jo tutkinnon omaaville.[1]

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan liki kaikki toiminnanohjauksen kokeilun 40 oppilaitosta ovat sitoutuneet merkittävään lähiopetuksen lisäykseen.[1]

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei luvannut, että ammattikoulutuksen leikkaukset olisivat päättyneet.[1]

Muutosten tekeminen ammattikoulutukseen jää seuraavan hallituksen vastuulle.[1]

Tausta:

Työnantajien mukaan ammattikouluista valmistuu nuoria, jotka eivät pysty toimimaan ammatissaan, koska he eivät ole saaneet riittävästi laadukasta opetusta.[1]

Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun kauppakamarin kanssa tehtyyn kyselyyn vastanneista 33 yrityksestä 90,9 prosenttia katsoi, ettei ammattikoululaisilla ole valmistuttuaan riittäviä taitoja työelämään.[2]

Samassa kyselyssä 60 prosentilla yrityksistä oli kuitenkin hyviä kokemuksia ammattikoulusta valmistuneista työntekijöistä.[2]

Lähteet:
1. [Ensin kaikki lupasivat lisää lähiopetusta amiksiin, sitten vaalitentti roihahti riidaksi koulutusleikkauksista](https://yle.fi/a/74-20258055) (Yle, 20.11. klo 15.07)
2. [Karua viestiä yrityksiltä Ylelle: Vain harvalla ammattikoululaisella riittävät taidot työelämään](https://yle.fi/a/74-20023766) (Yle, 28.3. klo 9.01)

### Ulkoministeri Elina Valtonen ei sulje pois kokoomuksen puheenjohtajaehdokkuutta

https://seeste.fi/2026-11-21/politiikka/ulkoministeri-elina-valtonen-ei-sulje-pois-kokoomuksen-puhee

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei hän sulje pois mahdollista kokoomuksen puheenjohtajaehdokkuutta.[1] Samalla hän kertoi asettuvansa ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa.[1]

Tarkemmin:

Valtosen mukaan puheenjohtajakysymys pitää harkita uudelleen siinä kohtaa, jos Petteri Orpo luopuu tai on puoluekokous.[1]

Valtonen kertoi harkinneensa eduskuntavaaliehdokkuuttaan pitkään.[1]

Hän kertoi ehdokkuudestaan myös sosiaalisessa mediassa.[1]

Kokoomusta kannatti Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa 15,4 prosenttia.[1]

Helsingin Sanomien mittauksessa kokoomuksen kannatus oli 15,6 prosenttia, mikä on vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1991 tehdyissä HS-gallupeissa.[1]

Tausta:

Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kirjoitti marraskuun alussa analyysissään, että Orpon lähtölaskenta kokoomuksen puheenjohtajana on alkamassa.[1]

Hakahuhdan mukaan puheenjohtaja todennäköisesti vaihtuu, jos kokoomus ei voita vaaleja.[2]

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä.[2]

Lähteet:
1. [IS: Elina Valtonen ei sulje pois kokoomuksen puheenjohtajaehdokkuutta](https://yle.fi/a/74-20258178) (Yle, 20.11. klo 15.37)
2. [Analyysi: Petteri Orpon lähtölaskenta kokoomusjohdosta alkaa tällä menolla](https://yle.fi/a/74-20255013) (Yle, 5.11. klo 6.30)

## Talous

### Bank of American Blanch: polttoaineiden hinnat pysyvät korkeina – Venäjän dieselongelmat voivat jatkua kesään 2027

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/bank-of-american-blanch-polttoaineiden-hinnat-pysyvat-korkei

Bank of American raaka-ainesijoituksista vastaava johtaja Francisco Blanch arvioi, että Venäjän ongelmat dieselin tuotannossa voivat jatkua kesään 2027.[1] Blanchin mukaan venäläisten jalostamoiden palauttaminen sotaa edeltävälle tasolle kestää kuukausia sodan päättymisen jälkeen.[1] Rauha Persianlahdella kääntäisi Blanchin mukaan öljymarkkinoiden kehityksen nopeasti kohti normaalia.[1]

Tarkemmin:

Venäjä on ollut maailman kolmanneksi suurin öljyjalosteiden tuottaja, ja sen dieseltuotanto on romahtanut viime vuodesta.[1]

Blanchin mukaan noin 75 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on Ukrainan iskuetäisyydellä.[1]

Jalostamoiden korjaaminen edellyttää myös lännen pakotteiden hellittämistä, koska tarvittavat varaosat ovat kauppapakotteiden alaisia.[1]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman öljyvarastoista on huvennut Iranin sodan alkamisen jälkeen yli puoli miljardia tynnyriä.[1]

Tausta:

Vuoden alussa raakaöljyn tynnyrihinta oli hieman yli 60 dollaria, mutta helmikuun lopussa Yhdysvallat iski Iraniin ja hinta lähes kaksinkertaistui yli 110 dollariin.[1]

IEA:n mukaan Ukraina on tehnyt pitkälle yli 200 drooni-iskua venäläisiin öljynjalostamoihin, ja iskujen tahti on kiihtynyt kuluneen vuoden aikana.[1]

Ukrainan iskujen takia Venäjä on joutunut kieltämään bensiinin ja dieselin viennin, ja valtaosassa maata on jouduttu polttoaineen säännöstelyyn.[1]

Lähteet:
1. [On yksi syy siihen, miksi öljyn hinnan nousu ei hyydyttänyt maailmaa – bensapumpuilla ei kannata odottaa hinnan laskua](https://yle.fi/a/74-20255295) (Yle, 20.11. klo 11.34)

### Osta nyt, maksa myöhemmin -kauppojen ehdot kiristyivät – luotonantajan on selvitettävä asiakkaan maksukyky

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/osta-nyt-maksa-myohemmin-kauppojen-ehdot-kiristyivat-luotona

Osta nyt, maksa myöhemmin -kauppojen ehtoja kiristettiin perjantaina 20. marraskuuta.[1] Luotonantajan on perjantaista lähtien selvitettävä, pystyykö asiakas selviytymään maksuista, vaikka luotto olisi koroton ja kuluton.[1] Lakiuudistuksella halutaan estää ylivelkaantumista.[1]

Tarkemmin:

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Erika Virtanen arvioi muutosten kiristävän nimenomaan luotonantajien toimintaa.[1]

Mitä suurempi luoton määrä tai luottoraja on tai mitä enemmän luottoon liittyy riskejä, sitä tarkempia tietoja asiakkaasta tarvitaan.[1]

Kaikkien luotonantajien on annettava kuluttajille selvät ohjeet lainan ehdoista, kuluista ja todellisista vuosikoroista.[1]

Jos asiakas saa luoton ennakkotiedot myöhemmin kuin päivää ennen sopimusta, luotonantajan on muistutettava, että sopimuksen voi peruuttaa 14 päivän kuluessa.[1]

Hylätystä luottohakemuksesta on ilmoitettava viipymättä, ja asiakas on tarvittaessa ohjattava talous- ja velkaneuvontaan.[1]

Sääntelyn ulkopuolelle jäävät myös suurten yritysten verkkokaupat, joissa maksuaika on enintään 14 päivää.[1]

Tausta:

Osta nyt, maksa myöhemmin -kaupassa tuotteen saa käyttöön heti, mutta lasku tulee myöhemmin, ja maksun voi jakaa myös useampaan erään.[1]

Lasku voi olla koroton tai korollinen.[1]

Ennen muutosta pienlainat ja lyhytaikaiset luotot olivat jääneet sääntelyn ulkopuolelle.[1]

Muutosten taustalla on EU:n uusi kuluttajaluottodirektiivi, jolla halutaan lisätä kuluttajansuojaa ja vähentää ylivelkaantumista.[1]

Lähteet:
1. [Osta nyt, maksa myöhemmin -kauppojen ehdot kiristyvät](https://yle.fi/a/74-20257435) (Yle, 20.11. klo 5.07)

### Venäjän valtiolta ja Gazpromilta yritetään periä Suomessa ulosoton kautta yli 25 miljardia euroa

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/venajan-valtiolta-ja-gazpromilta-yritetaan-peria-suomessa-ul

Summan taustalla on kolme kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä vahingonkorvauksista.[1] Venäjän valtiolta peritään ulosoton kautta lähes kymmentä miljardia euroa.[1]

Tarkemmin:

Gazpromin korvaukset liittyvät siihen, että se lopetti kaasuntoimitukset Uniperille ja muille eurooppalaisille energiayhtiöille.[1]

Kesäkuussa 2024 Gazpromin tytäryhtiö tuomittiin maksamaan Uniperille yli 14 miljardin euron korvaukset.[1]

Luxemburgilainen Jukos Capital Limited yrittää periä Venäjän valtiolta noin 4,3 miljardia euroa ja ukrainalainen Naftogaz 4,9 miljardia euroa.[1]

Ulosotto onnistuisi täysimittaisesti vain, jos Venäjä tai Gazprom siirtäisi merkittäviä omistuksia Suomeen, mitä pidetään epärealistisena.[1]

Hovioikeus keskeytti marraskuun alussa täytäntöönpanon, joten uusia takavarikkoja ei tehdä, mutta tehdyt pysyvät toistaiseksi voimassa.[1]

Helsingin hovioikeuden päätöksen taustalla on Haagin valitustuomioistuimen syyskuinen päätös, jonka mukaan välimiesoikeudella ei ollut toimivaltaa suureen osaan korvattavista varoista.[1]

Tausta:

Haagissa Venäjä velvoitettiin huhtikuussa 2023 maksamaan Naftogazille yli viisi miljardia dollaria vahingoista, jotka se aiheutti Krimillä vuonna 2014.[1][2]

Ulosottolaitos on takavarikoinut Venäjän valtion kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja käteisvaroja kymmenien miljoonien eurojen arvosta.[1]

Lähteet:
1. [Suomi yrittää periä Venäjän valtiolta ja kaasujätti Gazpromilta yhteensä yli 25 miljardia euroa](https://yle.fi/a/74-20257706) (Yle, 20.11. klo 10.05)
2. [Lisää Venäjän omaisuutta takavarikkoon Suomessa: Ulosottomies nappasi miljoonia euroja](https://yle.fi/a/74-20228825) (Yle, 2.6. klo 8.04)

### Anthropic listautui pörssiin ennätysannilla – suurimmasta osasta työntekijöitä tuli miljonäärejä

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/anthropic-listautui-porssiin-ennatysannilla-suurimmasta-osas

Tekoäly-yhtiö Anthropicin osakkeilla alkoi kaupankäynti torstaina teknologiapörssi Nasdaqissa.[2][3] Yhtiö keräsi listautumisannissa 81,3 miljardia dollaria eli noin 74 miljardia euroa, mikä on suurin listautumisanti koskaan.[1] Yhdysvaltalaismedia CNN:n mukaan listautuminen teki suurimmasta osasta yhtiön työntekijöistä miljonäärejä.[1]

Tarkemmin:

Syyskuussa Anthropicissa työskenteli 5 300 ihmistä.[1]

Hill.com-sivuston mukaan noin 600 työntekijän osakeomistusten arvo oli listautumisen yhteydessä yli 100 miljoonaa dollaria.[1]

Taloustoimittaja Ville Kolarin mukaan suursijoittajat myivät aiempia tekoälyvoittajia, kuten sirujättejä Nvidiaa ja AMD:tä, tehdäkseen tilaa Anthropicin osakkeille.[2]

Kolarin mukaan sijoitusraha on siirtymässä tekoälyn laitteista sovelluksiin.[2]

Anthropicin pääkonttorin edessä järjestettiin keskiviikkona mielenosoitus tekoälyä vastaan, kertoi uutistoimisto Reuters.[1]

Tausta:

Anthropic on vuonna 2021 perustettu yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö, jonka päätuote on Claude-niminen tekoälyavustaja.[3]

Yhtiön perustivat sisarukset Dario ja Daniela Amodei muiden tutkijoiden kanssa, kun he olivat lähteneet Open AI:sta erimielisyyksien vuoksi.[3]

Anthropic oli pitkään rajusti tappiollinen, kunnes sen tulos kääntyi tämän vuoden tammi–kesäkuussa plussalle.[3]

Anthropic on ensimmäinen listautuva suuri, puhtaasti tekoälyä kehittävä yhtiö pörssin historiassa, ja sen listautumista on pidetty koko tekoälybuumin mittarina.[3]

Lähteet:
1. [Anthropicin listautuminen teki lähes kaikista tekoälyjätin työntekijöistä miljonäärejä](https://yle.fi/a/74-20258044) (Yle, 20.11. klo 9.11)
2. [Analyysi: Tekoälypelissä alkoi uusi vaihe](https://yle.fi/a/74-20258138) (Yle, 20.11. klo 15.45)
3. [Tekoälyjätti Anthropic listautui vihdoin pörssiin – tämän takia koko maailma katsoo nyt sen kurssia](https://yle.fi/a/74-20257680) (Yle, 19.11. klo 11.34)

### Tilastokeskus: Avoimia työpaikkoja oli heinä–syyskuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/tilastokeskus-avoimia-tyopaikkoja-oli-heina-syyskuussa-kaksi

Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä väheni heinä–syyskuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta.[1]

Tarkemmin:

Syyskuun ensimmäisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli 26 600.[1]

Vähennys painottui kuntiin, kuntayhtymiin ja hyvinvointialueisiin.[1]

Länsi-Suomen suuralueella muutos oli myönteinen, sillä avoimet työpaikat lisääntyivät siellä 1 100:lla.[1]

Lähteet:
1. [Avoimien työpaikkojen määrä väheni hieman](https://yle.fi/a/74-20258053) (Yle, 20.11. klo 8.56)

### Nordic Ren-Gas teki investointipäätöksen yli 300 miljoonan euron e-metaanilaitoksesta Tampereelle

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/nordic-ren-gas-teki-investointipaatoksen-yli-300-miljoonan-e

Nordic Ren-Gas on tehnyt lopullisen investointipäätöksen uusiutuvan e-metaanin tuotantolaitoksesta Tampereelle.[1] Investointi on yli 300 miljoonaa euroa.[1] Yhtiön tiedotteen mukaan rakentaminen Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen yhteyteen Tarastenjärvelle alkaa välittömästi.[1]

Tarkemmin:

Laitoksessa jätteenpolton savukaasuista talteen otettu hiilidioksidi yhdistetään uusiutuvalla sähköllä tuotettuun vetyyn, jolloin syntyy e-metaania.[1]

E-metaanilla korvataan fossiilista polttoainetta raskaassa tieliikenteessä Saksassa, ja täydellä kapasiteetilla sitä syntyy noin 190 gigawattituntia vuodessa.[1]

Tuotettu määrä korvaa 20 miljoonaa litraa dieseliä vuodessa.[1]

Noin 200 gigawattitunnin vuotuinen hukkalämpö riittää lämmittämään lähes 27 000 kerrostaloasuntoa ja vähentää kaukolämmön päästöjä 9 000 tonnia vuodessa.[1]

Rakentaminen vaatii 1 850 henkilötyövuotta, joista suurin osa sijoittuu Suomeen ja Tampereelle.[1]

Velkarahoittajiin kuuluva Euroopan investointipankki on myöntänyt hankkeelle 60 miljoonan euron lainan.[1]

Lähteet:
1. [Tampereelle maailman suurin e-metaanilaitos – 300 miljoonan euron investointi muuttaa jätteen polttoaineeksi ja lämmöksi](https://yle.fi/a/74-20258096) (Yle, 20.11. klo 11.27)

### Lufthansa aikoo vähentää tuhat työpaikkaa – syynä muun muassa Iranin sodan energiakriisi

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/lufthansa-aikoo-vahentaa-tuhat-tyopaikkaa-syyna-muun-muassa

Lentoyhtiö Lufthansa aikoo vähentää tuhat työpaikkaa.[1] Asia käy ilmi yhtiön sisäisestä kirjeestä.[1] Vähentämisen syyksi kerrotaan muun muassa Iranin sodan aiheuttama energiakriisi.[1]

Tarkemmin:

Sodasta johtuva polttoainekustannusten nousu on ollut yhtiölle kova isku.[1]

Heti ei ollut selvää, sisältyvätkö tuhannen työpaikan vähennykset aiemmin ilmoitettuun irtisanomiskierrokseen vai tulevatko ne sen päälle.[1]

Yhtiöllä on yhteensä noin 40 000 työntekijää.[1]

Tausta:

Lufthansa ilmoitti jo viime vuonna laajoista vähentämissuunnitelmista.[1]

Yhtiö aikoo vähentää koko konsernista 4 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, pääasiassa hallinnollisista tehtävistä.[1]

Lufthansa omistaa muun muassa Austrian-, Swiss- ja Brussels Airlines -lentoyhtiöt.[1]

Lähteet:
1. [Lufthansa kertoo vähentävänsä tuhat työpaikkaa](https://yle.fi/a/74-20258119) (Yle, 20.11. klo 14.17)

### OP Pohjola: GTA VI -peli näkyy nuorten miesten Take-Two-osakeostoissa

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/op-pohjola-gta-vi-peli-nakyy-nuorten-miesten-take-two-osakeo

OP Pohjolan mukaan nuoret aikuiset sijoittavat rahaa eri tavalla kuin vanhemmat ikäryhmät.[1] Juuri julkaistu GTA VI -peli on saanut nuoria miehiä ostamaan peliyhtiö Take-Two Interactive Softwaren osakkeita.[1]

Tarkemmin:

Take-Two omistaa Rockstar Gamesin, joka on luonut GTA:n.[1]

Osa nuorten miesten sijoituksista kytkeytyy ajankohtaisiin ilmiöihin.[1]

18–24-vuotiaiden sijoittamisessa on hajontaa miesten ja naisten välillä.[1]

OP:n tilastojen mukaan kaikkien 18–24-vuotiaiden suosituimpia osakesijoituksia ovat Neste, Nordea ja Mandatum.[1]

Lähteet:
1. [GTA VI näkyy nuorten miesten osakeostoissa](https://yle.fi/a/74-20258073) (Yle, 20.11. klo 10.05)

### Norjalaiset sijoittavat 15 miljoonaa Fuelwood Finlandin uuteen pellettitehtaaseen Heinolassa

https://seeste.fi/2026-11-21/talous/norjalaiset-sijoittavat-15-miljoonaa-fuelwood-finlandin-uute

Fuelwood Finland Oy rakentaa Heinolan Sahanniemeen uuden pellettitehtaan, joka tuo alueelle 30 uutta työpaikkaa.[1] Norjalaiset sijoittajat sijoittavat hankkeeseen 15 miljoonaa ja saavat merkittävän osuuden yhtiöstä.[1] Heinolan kaupunki kuvailee investointia yhdeksi kaupungin merkittävimmistä teollisista investoinneista viime vuosina.[1]

Tarkemmin:

Tuotanto alkaa noin 50 000 tonnin vuosikapasiteetilla, jota on tarkoitus kasvattaa vähitellen.[1]

Toimitusjohtaja Riku Ryödin mukaan suurin osa kotimaisista pellettilaitoksista on pieniä sahojen yhteydessä toimivia yksiköitä.[1]

Yhtiön kolme suomalaista perustajaa jatkavat omistajina, mutta tarkkaa omistusosuutta ei ole kerrottu.[1]

Alueen voimalaitos korjataan ja käynnistetään uudelleen, koska puun kuivaaminen ennen puristamista vaatii Ryödin mukaan lämpöä.[1]

Sijoitus käytetään laitehankintoihin, voimalaitoksen ja rakennusten kunnostukseen sekä raaka-ainevarastoihin, ja Ryödin mukaan lisärahoitusta voidaan hakea myöhemmin.[1]

Yhtiö tavoittelee kasvua myös Keski-Euroopassa, kuten Saksassa ja Puolassa, vaikka Ryödin mukaan Suomi on toistaiseksi pellettien nettotuoja.[1]

Lähteet:
1. [Norjalaiset sijoittavat 15 miljoonaa Heinolaan – uusi pellettitehdas voi nousta Suomen suurimpien joukkoon](https://yle.fi/a/74-20258165) (Yle, 20.11. klo 15.51)

## Tiede & teknologia

### Saimaannorppa yleistyy eteläisellä Saimaalla – havaintoja Imatran satamassa saakka

https://seeste.fi/2026-11-21/tiede/saimaannorppa-yleistyy-etelaisella-saimaalla-havaintoja-imat

Saimaannorppahavainnot ovat yleistyneet eteläisellä Saimaalla viime vuosina, ja alueen kanta on vahvistumassa.[1] Eläinlääkäri ja saimaannorppa-aktiivi Pekka Sarkasen mukaan norppia on havaittu aina Imatran Niskalammen satamassa saakka.[1]

Tarkemmin:

Metsähallituksen erityisasiantuntija Miina Auttilan mukaan kanta elpyy hyvin Pihlajavedellä Savonlinnan eteläpuolella.[1]

Auttila huomautti, että Imatran ja Lappeenrannan pienessä kannassa yksittäistenkin yksilöiden lisäys on prosentuaalisesti paljon.[1]

Asiantuntijat muistuttavat, että kapea geeniperimä ja verkkokalastuskuolleisuus ovat yhä norpan pitkän aikavälin uhkia.[1]

Sarkanen suosittelee norppaa kohdatessa rauhallisuutta: veneen voi laskea lähes tyhjäkäynnille ja ohittaa norpan sivusta.[1]

Tunnistamista varten norpan oikeasta kyljestä kannattaa ottaa kuva ja lähettää se Itä-Suomen yliopiston ja WWF:n norppagalleriaan.[1]

Tausta:

Saimaannorppakannan kooksi arvioidaan hieman yli 500 yksilöä, kun alimmillaan puhuttiin alle 200 yksilön kannasta.[1]

Lähteet:
1. [Saimaannorppia näkyy yhä etelämpänä – uteliaat kuutit tekevät pitkiä tutkimusretkiä](https://yle.fi/a/74-20257534) (Yle, 20.11. klo 13.02)

### Luonnonvarakeskus seuraa riistakameroilla, pakenevatko villisiat metsästäjiä kolmeen kansallispuistoon

https://seeste.fi/2026-11-21/tiede/luonnonvarakeskus-seuraa-riistakameroilla-pakenevatko-villis

Luonnonvarakeskus selvittää riistakameroiden avulla, osaavatko villisiat suojautua kansallispuistoihin, joissa metsästäminen on kielletty.[1] Kamerat ovat Valkmusan kansallispuistossa Kymenlaaksossa sekä Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa Etelä-Pohjanmaalla ja niiden lähialueilla.[1]

Tarkemmin:

Tutkija Elmo Miettisen mukaan asiantuntijat ovat pohtineet, pystyvätkö villisiat lisääntymään kansallispuistoissa ja levittäytymään sieltä ympäristöön.[1]

Miettisen mukaan alueet valittiin, koska molemmissa liikkuu paljon villisikoja ja molemmissa maakunnissa on kansallispuisto.[1]

Miettinen sanoi, että varmempia ja tarkempia tietoja saadaan, kun koko aineisto on koossa.[1]

Kamerat ovat kansallispuistoissa touko-kesäkuulle asti.[1]

Tutkimuksen on tilannut maa- ja metsätalousministeriö, ja tuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi Ruokavirastolle afrikkalaisen sikaruton torjunnassa.[1]

Tausta:

Etelä-Pohjanmaan kansallispuistoissa oli riistakameroita jo viime keväänä, ja toinen seurantakausi laajeni syksyllä Kymenlaaksoon.[1]

Afrikkalainen sikarutto on vakava virustauti sikaeläimille, mutta se ei tartu ihmiseen.[2]

Ruokavirasto arvioi aiemmin, että ensimmäiset tautia sairastaneet villisiat saapuivat Suomeen todennäköisesti touko-kesäkuun vaihteessa.[2]

Ruokavirasto valmistelee 83 kilometrin pituista väliaikaista sähköaitaa Kaakkois-Suomeen ohjaamaan villisikojen liikkumista tartuntavyöhykkeellä.[2]

Lähteet:
1. [Riistakamerat valvovat kolmessa Suomen kansallispuistossa, pakenevatko villisiat sinne metsästäjiä](https://yle.fi/a/74-20257849) (Yle, 20.11. klo 14.17)
2. [Sikaruton torjumiseksi rakennetaan 83 kilometriä pitkä sähköaita](https://yle.fi/a/74-20256589) (Yle, 12.11. klo 13.00)

### Harvinainen myrskykeiju havaittiin Pirkkalassa – lehmähaikara nähtiin Vaasassa ja Vihdissä

https://seeste.fi/2026-11-21/tiede/harvinainen-myrskykeiju-havaittiin-pirkkalassa-lehmahaikara

Lintujärjestö Bird lifen mukaan marraskuun yllättävin lintuhavainto tehtiin viime viikolla Pirkkalassa, jossa nähtiin valtamerilintu myrskykeiju.[1]

Tarkemmin:

Järjestön mukaan marraskuun alkupuolella on nähty myös muita harvinaisuuksia.[1]

Lehmähaikara havaittiin Vaasassa ja Vihdissä, aavikkotasku ja kashmirinuunilintu Hangossa sekä turturikyyhky Tuusniemellä ja Kuopiossa.[1]

Amerikanjääkuikka nähtiin Kiteellä, lyhytvarvaskiuru Paraisten Utössä ja harjalintu Jyväskylässä ja Helsingissä.[1]

Bird lifen mukaan Konnunsuon lumisissa maisemissa olleista valkoposkihanhista osa teki lähtöä.[1]

Suomessa on nähty vielä muitakin hanhia, vaikka hanhien syysmuutto tapahtuu yleensä syys–lokakuussa.[1]

Tausta:

Myrskykeiju on avomerilintu, joka pesii enimmäkseen Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa.[1]

Bird lifen rariteettikomitea tarkastaa havainnot kaikkein harvinaisimmista lajeista ja alalajeista sekä Suomelle uusista lintulajeista.[1]

Lähteet:
1. [Bird life: myrskykeiju yllätti lintubongarit Pirkkalassa – lehmähaikara lensi Vaasassa ja Vihdissä](https://yle.fi/a/74-20258128) (Yle, 20.11. klo 13.23)

## Kulttuuri & viihde

### Gerard Depardieuta ja Michel Houellebecqia epäillään raiskauksesta elokuvan kuvauksissa

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/gerard-depardieuta-ja-michel-houellebecqia-epaillaan-raiskau

Ranskalaisnäyttelijä Gerard Depardieuta ja kirjailija Michel Houellebecqia epäillään raiskauksesta, kertoivat lähteet uutistoimisto AFP:n mukaan.[1] AFP:n tietojen mukaan heidän epäillään syyllistyneen raiskaukseen vuonna 2018, kun he filmasivat yhdessä Thalasso-nimistä elokuvaa.[1]

Tarkemmin:

Lähteiden mukaan elokuvan ohjaajaa Guillaume Nicloux'ta epäillään osallisuudesta seksuaaliseen hyväksikäyttöön.[1]

Houellebecq sai tässä kuussa syytteen syrjintään yllyttämisestä.[1]

Tausta:

Depardieu tuomittiin viime vuonna 18 kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahden naisen ahdistelusta elokuvan kuvauksissa vuonna 2021.[1]

Aiemmin tässä kuussa Depardieu perui valituksensa tästä seksuaalirikostuomiosta.[1]

Lähteet:
1. [Ranskalaisnäyttelijä Gerard Depardieuta ja kirjailija Michel Houellebecqia epäillään raiskauksesta](https://yle.fi/a/74-20258201) (Yle, 20.11. klo 17.05)

### Kuopion taidemuseo Kummassa on esillä Helene Schjerfbeckin teoksia, muun muassa miljoonan euron arvoinen Hiljaisuus

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/kuopion-taidemuseo-kummassa-on-esilla-helene-schjerfbeckin-t

Kuopion taidemuseo Kumman Helene Schjerfbeck -näyttelyssä on esillä viisi teosta.[1] Teokset eivät ole ennen tätä näyttelykiertuetta olleet esillä yhdessä julkisesti.[1]

Tarkemmin:

Intendentti Marja Lounin mukaan maalaukset näyttävät, miten Schjerfbeckin ilmaisu muuttui varhaisesta historiamaalauksesta sisäisen maailman kuvaamiseen.[1]

Schjerfbeck maalasi 20-vuotiaana teoksen Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600, joka tuli toiseksi valtion henkilömaalauskilpailussa.[1]

Bretagnelaistytön (1883) hän maalasi taiteilijoiden siirtokunnassa Bretagnessa, ja Lounin mukaan osa suomalaiskriitikoista suhtautui Bretagnen kansankuvauksiin nuivasti.[1]

Haarniskapukuinen poika (1894) on Schjerfbeckin viimeinen historia-aiheinen teos.[1]

Hiljaisuus (1907) ja Äitini (1909) maalattiin aikana, jolloin Schjerfbeck asui äitinsä kanssa Hyvinkäällä.[1]

Hiljaisuuden mallina oli 16-vuotias ompelija Anna Lintumäki.[1]

Tausta:

Helene Schjerfbeck eli vuosina 1862–1946, ja hän opiskeli ja työskenteli muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa.[1]

Schjerfbeckin kansainvälinen arvostus on noussut selvästi viime vuosina.[1]

Hän on ensimmäinen suomalainen taiteilija, jolla on oma näyttely New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa.[2]

Metin Seeing Silence -näyttelyssä on noin 60 Schjerfbeckin maalausta, ja se on esillä 5.4.2026 asti.[2]

Lähteet:
1. [Viisi teosta näyttää, miksi Helene Schjerfbeck oli poikkeuksellinen taiteilija](https://yle.fi/a/74-20257989) (Yle, 20.11. klo 7.02)
2. [Schjerfbeck saapui Amerikkaan](https://yle.fi/a/74-20198376) (Yle, 9.12. klo 10.51)

### Hallitus esittää Svenska Teaternille kansallisen taidelaitoksen asemaa

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/hallitus-esittaa-svenska-teaternille-kansallisen-taidelaitok

Hallitus esittää, että helsinkiläinen Svenska Teatern saisi kansallisen taidelaitoksen aseman.[1] Esityksen mukaan teatteri tulisi kansallisten taidelaitosten lakisääteisen rahoituksen piiriin vuoden 2029 alusta.[1]

Tarkemmin:

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tavoitteena on turvata ruotsinkielisten teatteripalvelujen saatavuus.[1]

Ministeriön mukaan tarkoitus on myös vahvistaa ruotsinkielisen teatteritaiteen asemaa osana kansallista kulttuuriperintöä.[1]

Tausta:

Suomen kansallisia taidelaitoksia ovat Kansallisgalleria, Kansallisooppera ja -baletti sekä Kansallisteatteri.[1]

Lähteet:
1. [Svenska Teaternille esitetään kansallisen taidelaitoksen asemaa](https://yle.fi/a/74-20258046) (Yle, 20.11. klo 8.20)

### Pikku Kakkosen 50-vuotisjuhlia vietetään Tampereella – oma ratikka, näyttely ja uudistettu leikkipuisto

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/pikku-kakkosen-50-vuotisjuhlia-vietetaan-tampereella-oma-rat

50 vuotta täyttävää Pikku Kakkosta juhlistetaan alkuvuonna näyttävästi ohjelman kotikaupungissa Tampereella.[1] Alkuvuoteen kuuluu myös uusia ohjelmia ja oma postimerkki.[1]

Tarkemmin:

Ratikka liikennöi heinäkuun alkupuolelle asti.[1]

Juhlaviikolla 4.–11. tammikuuta hahmojen kuvia heijastetaan iltaisin Keskustorin rakennusten seinille, ja Hämeensillan patsaat puetaan Pikku Kakkosen t-paitoihin.[1]

Juhlapäivän lähetystä voi seurata televisiosta ja Yle Areenasta kello 17 alkaen sekä Tampereen Keskustorin juhlakatsomosta.[1]

Illan huipentaa suora Nostalgiajatkot-ohjelma, jossa juontajat ja tekijät muistelevat ohjelman puolta vuosisataa, ja se nähdään TV2:ssa kello 18.10 alkaen.[1]

Museokeskus Vapriikin näyttely avautuu 6. toukokuuta ja on esillä noin kahden vuoden ajan.[1]

Koskipuiston Pikku Kakkosen leikkipuisto uudistuu, siihen luvataan vesileikkejä ja lisää varjoa, ja avajaisia vietetään 10. heinäkuuta.[1]

Tausta:

Ensimmäinen Pikku Kakkonen lähetettiin Tampereen Tohlopista 11. tammikuuta 1977.[1]

Lähteet:
1. [Pelle Hermanni, Katti Matikainen ja Morso palaavat parrasvaloihin – 50-vuotias Pikku Kakkonen valtaa Tampereen](https://yle.fi/a/74-20258122) (Yle, 20.11. klo 15.00)

### Torniolainen Jouko Alapartanen maalaa jäljennöstä Eetu Iston Hyökkäys-maalauksesta teatterinäytelmää varten

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/torniolainen-jouko-alapartanen-maalaa-jaljennosta-eetu-iston

Torniolainen kuvataiteilija Jouko Alapartanen on työstänyt kolmen kuukauden ajan jäljennöstä Edvard ”Eetu” Iston Hyökkäys-maalauksesta.[1] Jäljennös tulee osaksi paikallisen Vojakkalan teatterin näytelmää, joka saa ensi-iltansa marraskuun lopulla.[1] Näytelmä on kantaesitys, ja se nähdään vain Iston synnyinseudulla Tornion Vojakkalassa.[1]

Tarkemmin:

Alapartanen näkee teoksessa useita symbolisia viitteitä Venäjän vihamielisyydestä.[1]

Hänen mukaansa maalauksen salama antaa vaikutelman, että se olisi iskenyt kallioon jo aiemmin, mikä viittaa Venäjän aiempaan aggressioon.[1]

Alapartanen kertoo hakeneensa alkuperäisestä teoksesta virheitä mutta kertoo, ettei ole löytänyt niitä.[1]

Alapartasen mukaan Iston tausta koristemaalarina näkyy teoksessa, esimerkiksi naisen vyönsoljen Suomi-leijonassa.[1]

Alapartasen selvittelyjen ja sukututkimuspalvelu Genin mukaan hän olisi neljännessä polvessa Iston pikkuserkku.[1]

Tausta:

Isto maalasi Hyökkäyksen vuonna 1899 sortovuosien alkaessa, kun Venäjä uhkasi Suomen autonomiaa ja omaa lakia.[1]

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee lakikirjaa pitelevää Suomi-neitoa.[1]

Maalauksesta tuli nopeasti aikansa tunnetuin poliittinen maalaus, ja se levisi koteihin painojäljennöksinä ja postikortteina.[1]

Isto joutui muutamaan kertaan pakenemaan maalauksen kanssa Ruotsiin ja kerran Saksaan asti.[1]

Lähteet:
1. [Erottaisitko aidosta? Taiteilija teki jäljennöksen Suomen kansallisaarteesta, joka on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan](https://yle.fi/a/74-20256410) (Yle, 20.11. klo 10.37)

### Emman johtaja Krist Gruijthuijsen valittiin Amsterdamin Stedelijk-museon johtajaksi

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/emman-johtaja-krist-gruijthuijsen-valittiin-amsterdamin-sted

Espoon modernin taiteen museon Emman toimitusjohtaja Krist Gruijthuijsen on valittu Amsterdamissa sijaitsevan Stedelijk-museon tulevaksi johtajaksi.[1] Museon tiedotteen mukaan hän jatkaa Emman johtajana maaliskuun 2027 loppuun.[1]

Tarkemmin:

Gruijthuijsen kertoi tiedotteessa lähtevänsä Emmasta raskain sydämin.[1]

Hänen mukaansa hän on lyhyessä ajassa kiintynyt museoon, sen henkilöstöön ja yhteisöön.[1]

Emma-taidemuseosäätiön puheenjohtaja Saija Äikäs sanoi Gruijthuijsenin tuoneen Emmaan vahvaa kansainvälistä näkemystä.[1]

Emma-taidemuseosäätiön hallitus aloittaa uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin vielä tämän vuoden puolella.[1]

Tausta:

Vuonna 1980 Alankomaissa syntynyt Gruijthuijsen aloitti Emman johtajana lokakuussa 2025.[1]

Emma avattiin yleisölle vuonna 2006 Espoon Tapiolaan.[1]

Stedelijk on vuonna 1974 perustettu taidemuseo.[1]

Lähteet:
1. [Emman johtaja Krist Gruijthuijsen merkittävän hollantilaisen museon johtajaksi](https://yle.fi/a/74-20258089) (Yle, 20.11. klo 11.14)

### Jyväskylän kaupunginteatteri tuo hologrammihahmot lavalle ensimmäisenä teatterina Suomessa

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/jyvaskylan-kaupunginteatteri-tuo-hologrammihahmot-lavalle-en

Jyväskylän kaupunginteatterin Ihmemaassa Liisa tapaa kolmiulotteisia digitaalisia hahmoja, kuten Irvikissan.[1] Lewis Carrollin klassikkosadun on dramatisoinut ja ohjannut vieraileva ohjaaja Sakari Hokkanen, ja esityksen ensi-ilta on lauantaina.[1]

Tarkemmin:

Animoidut hahmot heijastetaan hologrammikankaalle, joka on metallinhohtoisella langalla kudottu läpinäkyvä verkko.[1]

Hahmojen suunnittelua johtaneen Xamkin yliopettajan Maarit Kalmakurjen mukaan on ainutlaatuista, että hologrammit ovat vuorovaikutuksessa näyttelijöiden kanssa.[1]

Irvikissan ilmeet ja liikkeet tallennettiin Xamkin virtuaalistudiolla Kouvolassa, kun näyttelijä Miika Laakso pukeutui liikkeenkaappauspukuun.[1]

Liisaa esittävä Annika Junno näkee digihahmot lavalla, mutta haaleampina ja eri kuvakulmasta kuin katsojat.[1]

Laakso uskoo, että myös nuorimmat katsojat vaikuttuvat näkemästään.[1]

Tausta:

Uuden tekniikan käyttö on mahdollista, koska teatterin tekniikka uusittiin kokonaan peruskorjauksessa, jonka yhteydessä myös hologrammikangas hankittiin.[1]

Alvar Aallon alkuperäispiirustuksiin perustuva teatterirakennus valmistui vuonna 1982, ja se peruskorjattiin nyt ensimmäistä kertaa.[2]

Korjaustyöt kestivät kolme vuotta, ja remontin kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa.[2]

Lähteet:
1. [Miljoonaremontin kokenut Jyväskylän teatteri tuo hologrammihahmot lavalle ensimmäisenä Suomessa](https://yle.fi/a/74-20256385) (Yle, 20.11. klo 14.27)
2. [Jyväskylä laittoi kymmeniä miljoonia Alvar Aallon suunnittelemaan teatterirakennukseen – tältä näyttää lopputulos](https://yle.fi/a/74-20239625) (Yle, 8.8. klo 10.24)

### Suomalainen Daniel Ahola kilpailee MrBeastin Beast Games -tosi-tv-sarjan kolmannella kaudella

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/suomalainen-daniel-ahola-kilpailee-mrbeastin-beast-games-tos

Sisällöntuottaja Daniel Ahola on mukana yhdysvaltalaisen tubettajan MrBeastin Beast Games -sarjassa ensimmäisenä suomalaisena.[1] Ahola pääsi sarjan kolmannelle tuotantokaudelle, joka kuvattiin viime kevään ja kesän aikana.[1] Ahola kertoi valinnan tuntuneen absurdilta.[1]

Tarkemmin:

Kolmannelle kaudelle osallistui yli 190 kilpailijaa eri puolilta maailmaa, ja jokainen edusti omaa maataan.[1]

Aholan mukaan hakuprosessi oli pitkä ja vaati muun muassa lääkärikäyntejä sekä Yhdysvaltoihin lähetettäviä papereita.[1]

Huhtikuussa Ahola pyysi Instagramissa seuraajiaan äänestämään häntä mukaan kisaan.[1]

Ahola ei saa paljastaa sarjan yksityiskohtia, mutta mediatietojen mukaan kisailua kuvattiin Yhdysvalloissa ja Rooman Colosseumilla Italiassa.[1]

Sarjan ensimmäisellä kaudella viisi kilpailijaa syytti tuotantoa muun muassa seksuaalisesta häirinnästä, huonoista ruokailuolosuhteista ja lääkäripalvelujen puutteesta.[1]

Tausta:

MrBeast eli James ”Jimmy” Donaldson on maailman suosituin tubettaja, jonka Youtube-kanavalla on yli 500 miljoonaa tilaajaa.[1]

Hän tunnetaan videoista, joissa hän tekee massiivisia ihmiskokeita ja jakaa voittajille valtavia rahapalkintoja.[1]

MrBeast nousi aiemmin Youtuben suurimmaksi kanavaksi ja syrjäytti intialaisen levy-yhtiön T-Seriesin.[2]

Beast Games on Donaldsonin juontama tosi-tv-kilpailu, joka syntyi yhteistyönä Amazon Primen kanssa.[1][2]

Lähteet:
1. [Daniel Ahola pääsi kisaamaan maailman suosituimman tubettajan tosi-tv-kilpailuun – ”Tuntui absurdilta”](https://yle.fi/a/74-20258104) (Yle, 20.11. klo 16.03)
2. [MrBeast on haudannut itsensä elävältä, ja monen mukaan tuhonnut Youtuben – Tällainen on maailman suurin tubettaja](https://yle.fi/a/74-20092189) (Yle, 9.6. klo 13.38)

### Ruotsin prinsessa Estellen TET-viikko Helsingissä päättyi – hän seurasi presidentti Stubbin työtä

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/ruotsin-prinsessa-estellen-tet-viikko-helsingissa-paattyi-ha

Ruotsin prinsessa Estellen viikon mittainen TET-harjoittelu Helsingissä päättyi.[1] Hän suoritti työhöntutustumisjakson tasavallan presidentin kansliassa ja Ruotsin suurlähetystössä.[1]

Tarkemmin:

Alkuviikosta Estelle tutustui Ruotsin ulkoasiainhallintoon ja ulkomaanedustuston toimintaan, esimerkiksi suurlähettilään puheiden valmisteluun ja väliaikaisten passien myöntämiseen.[1]

Hän vieraili Suomenlinnassa Ruotsin suurlähettiläs Peter Ericsonin kanssa ja kävi Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa.[1]

Harjoittelun kolme viimeistä päivää Estelle seurasi presidentti Alexander Stubbin työskentelyä, ja he vierailivat muun muassa startup-tapahtuma Slushissa.[1]

Presidentin puolison Suzanne Innes-Stubbin kanssa Estelle osallistui UN Womenin tapaamiseen.[1]

Lounasseurakseen Estelle sai presidentti Tarja Halosen.[1]

Estelle kertoi Ruotsin hovin Instagram-tilillä oppineensa valtavasti ja olevansa siitä iloinen ja kiitollinen.[1]

Tausta:

Kruununprinsessa Victorian ensimmäinen valtiovierailu suuntautui Suomeen vuonna 1996.[1]

Mukana olivat kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia, ja vierailua isännöi presidentti Martti Ahtisaari.[1]

Helsingin lisäksi kuninkaalliset kävivät tuolloin Tammisaaressa, Fiskarsissa ja Oulussa.[1]

Lähteet:
1. [Prinsessa Estellen ”fantastinen” TET-viikko Helsingissä päättyi – katso kuvat](https://yle.fi/a/74-20258204) (Yle, 20.11. klo 17.49)

### Koomikko Nathan Fielder seuraa huijari Elizabeth Holmesin viimeistä kuukautta ennen vankilaa dokumentissaan

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/koomikko-nathan-fielder-seuraa-huijari-elizabeth-holmesin-vi

Kanadalaiskoomikko Nathan Fielderin ja Lance Oppenheimin ohjaama dokumentti You Can See Everything seuraa Elizabeth Holmesin viimeistä kuukautta ennen vankilatuomion alkua.[1] Elokuvan Suomen ensi-illan päiväksi oli ilmoitettu 20.11.[1] Kolme tuntia kestävässä dokumentissa Fielder pyrkii selvittämään, ymmärsikö Holmes valehdelleensa sijoittajille tuotteensa toimivuudesta.[1]

Tarkemmin:

Elokuvayhtiö A24 julkaisi dokumentin trailerin yllättäen syyskuussa.[1]

Elokuva esitettiin ennakkoon pienelle yleisölle Telluride Film Festival -elokuvajuhlilla samaan aikaan trailerin julkaisun kanssa.[1]

The Guardianin kriitikon mukaan Holmesin voi ajatella saaneen Fielderistä vertaisensa.[1]

Tausta:

Yhdysvaltalainen Holmes nousi Piilaakson kuningattareksi Theranos-yhtiöllään, ja Forbes nimesi hänet vuonna 2014 nuorimmaksi itse rikastuneeksi naismiljardööriksi.[1]

Myöhemmin paljastui, että Holmes oli huijannut sijoittajia, sillä toimivaa tuotetta ei ollut, ja hänet tuomittiin vankeuteen petoksesta vuonna 2022.[1]

Fielder nousi kansainväliseen kuuluisuuteen Nathan for You -sarjalla, jonka tempauksiin kuului vuonna 2014 Dumb Starbucks -parodiakahvila.[1]

Hänen ylistetyssä The Rehearsal -sarjassaan oikeat ihmiset harjoittelevat tulevia tilanteita simulaatioissa, ja osa osallistujista on kokenut tulleensa esitetyksi huonossa valossa.[1]

Lähteet:
1. [Tämä kaikki tulee tietää Nathan Fielderistä, joka on syksyn puhutuimman elokuvan takana](https://yle.fi/a/74-20257465) (Yle, 20.11. klo 18.34)

### Viki ja Köpi juhlistivat 10-vuotista uraansa loppuunmyydyssä Helsingin areenassa

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/viki-ja-kopi-juhlistivat-10-vuotista-uraansa-loppuunmyydyssa

Ville ”Viki” Eerikkilä ja Juuso ”Köpi” Kallio juhlistivat perjantaina 10-vuotista yhteistä matkaansa loppuunmyydyssä Helsingin areenassa.[1] Viki & Köpi 10V -show'ta saapui katsomaan 10 000 fania.[1]

Tarkemmin:

Kooste show'sta julkaistaan katsottavaksi 12. joulukuuta.[1]

Samalla julkaistaan neliosainen dokumenttiohjelma, joka seuraa kaksikon valmistautumista areenaesiintymiseen.[1]

Köpin mukaan kohokohta on, että kaksikko jaksaa edelleen innostua ja tehdä uusia juttuja.[1]

Fanit Olivia Jaakola ja Suvi Rusanen tulivat jonottamaan keikkaa jo perjantaina iltapäivällä omien kannustusjulisteidensa kanssa.[1]

Rusasen mukaan kaksikon huumorissa ketään ei mollata eikä kenestäkään puhuta pahaa.[1]

Tausta:

Naurumaraton on useana vuonna järjestetty suora lähetys, jolla kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen.[1]

Kymmenen vuoden aikana kaksikko on kehittänyt uusia ohjelmakonsepteja ja livelähetyksiä.[1]

Viki ja Köpi ovat tehneet myös useita sketsejä ja matkailleet ympäri maailmaa matkailuohjelmassaan.[1]

Lähteet:
1. [Vikin ja Köpin 10-vuotinen ura huipentuu loppuunmyydylle areenakeikalle – harva pystyy samaan](https://yle.fi/a/74-20257612) (Yle, 20.11. klo 18.41)

### Kalevauva.fi-yhtyeen muusikot kertoivat mokastaan – synnytysbiisi yllätti seminaariyleisön vuonna 2017

https://seeste.fi/2026-11-21/kulttuuri/kalevauva-fi-yhtyeen-muusikot-kertoivat-mokastaan-synnytysbi

Kalevauva.fi-yhtyeen muusikot Aapo Niininen ja Kimmo Numminen kertoivat Elämäni moka -sarjassa noloimmasta kömmähdyksestään.[1] Yhtye esiintyi vuonna 2017 yllätysesiintyjänä keskikokoisessa yksityistilaisuudessa ja aloitti kappaleella Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana.[1]

Tarkemmin:

Yhtye oli tilattu esittämään uusi kappale järjestäjien saamista asiakaspalautteista.[1]

Nummisen mukaan tilattu kappale toimi yleisölle hyvin, ja muusikot luulivat keikan menneen hyvin.[1]

Samana päivänä järjestäjältä tuli palaute, jonka mukaan yhdellä tai useammalla yleisössä oli saattanut olla huonoja, jopa traumaattisia synnytyskokemuksia.[1]

Niinisen mukaan muusikot ymmärsivät, että heillä on vastuu aiheen valinnasta, vaikka kappaleiden sanat eivät ole heidän kirjoittamiaan.[1]

Yhtye miettii nykyään tarkemmin, mitä kappaleita se esittää yllätyksenä.[1]

Tausta:

Kalevauva.fi-yhtye ottaa sanoituksensa eri lähteistä, esimerkiksi vauva.fi-palvelusta.[1]

Synnytysaiheinen kappale oli tuolloin yhtyeen suosittu kappale Youtubessa.[1]

Lähteet:
1. [Kalevauva.fi-bändin yllätyskeikka karkasi käsistä: ”Ehkä he miettivät, miksi laulamme alapäästä täysin pyytämättä”](https://yle.fi/a/74-20254641) (Yle, 20.11. klo 18.13)

## Elämä & terveys

### Uimahallien sulkemiset bakteerilöydösten takia nousivat ennätykseen – sulkuja jo 11 tänä vuonna

https://seeste.fi/2026-11-21/elama/uimahallien-sulkemiset-bakteeriloydosten-takia-nousivat-enna

Uimahalleja on kuluvana vuonna suljettu bakteerilöydösten takia eri puolilla maata jo 11 kertaa.[1] Syksyn aikana uimahalleja on suljettu ainakin Helsingissä, Lieksassa, Haminassa, Kuopiossa, Vuokatissa, Kouvolassa, Tampereella ja Imatralla.[1]

Tarkemmin:

Vedenkäsittelyasiantuntija Timo Erkkilän mukaan bakteeri voi pesiytyä esimerkiksi suihkujen lattiakaivoihin, joista se päätyy ihmisten mukana allasveteen.[1]

Erkkilä painottaa, että bakteeri päätyy uimahallin veteen aina ihmisen tuomana, minkä vuoksi halleissa on kehotettu peseytymään huolellisesti.[1]

Bakteerista pääsee eroon vain desinfioimalla koko uimahallin.[1]

Erkkilän mukaan esimerkiksi vanhojen hallien kuluneet kaakelisaumat ovat bakteereille otollisia paikkoja.[1]

Pseudomonas aeruginosaa ei saa löytyä uimavedestä yhtään millilitran näytteestä.[1]

Bakteeri aiheuttaa esimerkiksi virtsatieinfektioita sekä korva- ja sarveiskalvontulehdusta, ja heikentyneen vastustuskyvyn omaavilla myös keuhkokuumetta.[1]

Tausta:

Itäkeskuksen uimahalli suljettiin, kun sen isosta altaasta löytyi veden laadun seurannassa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria.[2]

Haminan uimahallin hallimestarin Kimmo Katteluksen mukaan bakteeria ei ollut löytynyt hallista hänen 22-vuotisen uransa aikana.[3]

Bakteeri kestää hyvin kloorausta, ja Kuusankosken uimahalli oli vuosi sitten sen takia suljettuna kolme kertaa kuukauden aikana.[3]

Sotkamon Vuokatti Areenan mukaan sen uimahallin sulkeminen oli jo toinen vastaava tilanne lyhyen ajan sisällä.[4]

Lähteet:
1. [Uimahallien bakteerisulut nousivat ennätykseen – yksi bakteeri aiheuttaa valtavan desinfiointiurakan](https://yle.fi/a/74-20257491) (Yle, 20.11. klo 13.22)
2. [Itäkeskuksen uimahalli suljettu bakteerilöydöksen vuoksi](https://yle.fi/a/74-20257745) (Yle, 18.11. klo 16.24)
3. [Haminan uimahalli suljettiin bakteerin vuoksi](https://yle.fi/a/74-20253672) (Yle, 27.10. klo 17.14)
4. [Vuokatti Areenan uimahalli suljettiin bakteerilöydöksen vuoksi](https://yle.fi/a/74-20251876) (Yle, 16.10. klo 16.24)

### Viimeinen elossa oleva talvisodan veteraani Ilmari Koppinen, 108, tutkii yhä tähtitiedettä

https://seeste.fi/2026-11-21/elama/viimeinen-elossa-oleva-talvisodan-veteraani-ilmari-koppinen

Ilmari Koppinen on viimeinen elossa oleva talvisodan veteraani ja tiettävästi Suomen vanhin mies.[1] Median kiinnostus häneen heräsi, kun talvi- ja jatkosodan veteraanit Onni Ryynänen ja Mauno Tulijoki kuolivat.[1] Ryynänen kuoli 30. lokakuuta ja Tulijoki 11. marraskuuta.[1]

Tarkemmin:

Haastattelupyyntöjä Koppiselle saattaa tulla useita päivässä.[1]

Koppinen jäi orvoksi 12-vuotiaana, ja sota-aikana hän joutui katsomaan nuorten miesten kuolemaa.[1]

Hän oli naimisissa Esteri Ruonakosken kanssa, ja pariskunta sai 60 yhteistä vuotta.[1]

Työuransa Koppinen teki muun muassa Salossa kauppalangeodeettina ja Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston apulaisprofessorina.[1]

Presidentti Sauli Niinistön kutsumana hän on käynyt kahdesti Linnan juhlissa.[1]

Koppinen kokee eläneensä hyvän elämän köyhyydestä, orpoudesta ja sodasta huolimatta.[1]

Lähteet:
1. [Suomen vanhin mies, talvisodan veteraani Ilmari Koppinen ei pelkää kuolemaa](https://yle.fi/a/74-20257209) (Yle, 20.11. klo 16.28)
