Basilikasta valmistettu vegaaninen pesto on maultaan tuttu, vaikka siitä puuttuvat sekä pinjansiemenet että parmesaani. Se onkin parasta tuoreessa pestossa. Muutamasta lehtevästä ja hyvinhoidetusta mammuttibasilikasta saa hoitoharvennusta ja latvontaa tehtäessä satokauden aikana tasaisin väliajoin isomman määrän lehtiä, eikä niiden aromi tarvitse kannattimekseen kuin pähkinöitä, valkosipulia ja tujauksen sitruunamehua.

vegaaninen pesto

Edullinen vegaaninen pesto onnistuu muutamista hyvin säilyvistä perustarpeista. Resepti on syntynyt siitä tarpeesta, kun basilikan satokausi ylittää odotukset ja pakastamisen lisäksi lehtiä riittää runsaasti käyttöön myös tuoreena. Jääkaapissa ei aina satu olemaan parmesaania eikä liioin hinnakkaita pinjansiemeniä, mutta edullinen pussi maapähkinöitä kestää kuivakaapissa ilmatiiviissä rasiassa pitkään. Muitakin pähkinöitä voi käyttää, mutta maapähkinät ovat ilmastokuormitukseltaan esimerkiksi manteleita ja pistaasipähkinöitä kevyempi vaihtoehto.

Yksinkertainen ja edullinen pikapesto on siis hyvä ottaa haltuun erityisesti, jos basilikaa on tulossa paljon. Reseptiä on myös helppo muokata mieleisekseen esimerkiksi vaihtamalla pähkinät, paahtamalla ne tai lisäämällä mausteeksi muita yrttejä. Erinomainen klassisen peston resepti löytyy taas Lautasella-blogista.

vegaaninen pesto

Pesto valmistetaan perinteisesti huhmareessa, jossa mausta tulee täysin omanlaisensa. Herkullista pestoa syntyy tosin myös myös teho- tai sauvasekoittimella, vaikka lopputulos onkin erilainen. Myös blenderi käy valmistukseen, mutta silloin määrien on oltava isoja. Teho- tai sauvasekoittimella ainekset vain lisätään astiaan ja suristellaan tasaiseksi. Huhmareessa työjärjestys on seuraavanlainen:

Huhmareen pohjalle lisätään 2 rkl oliiviöljyä, valkosipuliviipaleet sekä suola ja sokeri. Hienonnetaan kunnes valkosipuli on hajonnut. Sitten lisätään pähkinät, joiden koostumus rikotaan mortterilla ja jauhetaan karkeaksi muruksi.

Rouheeseen lisätään kourallinen basilikaa ja aletaan murskaamaan sitä pyörivällä liikkeellä. Kun se alkaa pehmetä, lisätään toinen kourallinen ja jatketaan näin lisäten ja mortterilla työstäen, kunnes kaikki basilika on käytetty. Jos pesto tuntuu kuivalta, basilikan lehtien päälle voi lorauttaa lisäyksen yhteydessä oliiviöljyä. Peston siirretään lopuksi lasipurkkiin ja jätetään jääkaappiin maustumaan tai käytetään heti.

Vegaaninen pesto

Raikas kesäpesto muistuttaa maultaan perinteistä versiota, mutta ei sisällä lainkaan eläinperäisiä tuotteita ja onnistuu näppärästi, kun kuivakaappiin varataan satokauden alussa iso pussi maapähkinöitä. Pestoon saa menemään basilikasatoa runsaasti ja se sopii maustamaan sekä kauden kasviksia että pizzaa, pastaa ja kastikkeita.
2 dl
  • 5 dl basilikanlehtiätiiviisti pakattuna
  • 1 dl kuorittuja suolattomia maapähkinöitäraakoina tai paahdettuna
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 0,5-1 dl oliiviöljyä
  • 1 tl sitruunamehua tai valkoviinietikkaa
  • 1 tl suolaa
  • 1/2 tl sokeria

Ohjeet

  • Kuoritaan valkosipuli ja viipaloidaan se muutamaan osaan. Huuhdellaan basilikanlehdet ja poistetaan varsiosat.
  • Sauvasekoitin: Lisätään ainekset korkeaan sauvasekoitinastiaan ja hienonnetaan sekoittimella haluttuun koostumukseen. Öljyä voi lisätä ensin puoli desiä ja sitten enemmän,jos pesto vaikuttaa kuivalta.
    Tehosekoitin/blenderi: Jos käytössä on iso laite, resepti tehdään tuplana.
    Huhmare: Lisätään huhmareeseen 2 rkl oliiviöljyä, viipaloitu valkosipuli, suola ja sokeri. Hienonnetaan mortterilla kunnes valkosipulinkynnet ovat enimmäkseen hajonneet. Lisätään maapähkinät ja jauhetaan ne rouheeksi. Aloitetaan basilikan lisääminen kourallinen kerrallaan, välillä murskaten lehdet morttelin avulla. Jos pesto alkaa vaikuttaa kuivalta, siihen lisätään oliiviöljyä. Jatketaan kunnes kaikki lehdet on lisätty ja haluttu koostumus valmis.

Pesto lisätään ruokiin kypsennyksen loppuvaiheessa. Basilika menettää kypsyessään aromiaan joten erityisesti keittojen ja kastikkeiden kuumentamista ei sovi peston lisäämisen jälkeen tehdä. Uuniruuissa maku säilyy paremmin. Tämä pesto on melko vähäsuolaista, joten sitä voi käyttää runsaasti kerrallaan eikä purkia tarvitse säilyttää jääkaapissa kauaa. Jos pestoa kuitenkin jää, se säilyy kylmässä muutamia päiviä. Säilymistä parantaa oliiviöljykerroksen lisääminen peston pinnalle.

Pestopastan sunnuntaiversio onnistuu lisäämällä keitettyyn makaroniin tuoretta pestoa ja hieman juustoraastetta. Vuokaa pidetään uunissa 30 minuuttia, lämpötila 225°C. Sopii erityisesti kunnon tankkausta kaipaaville.

vegaaninen pesto

Kevyempiäkin pestoherkkuja on mahdollista valmistaa, esimerkiksi pensaspavuista! Niitä keitetään vain muutaman minuutin ajan ja jäähdytetään välittömästi kylmässä vedessä. Vegaaninen pesto notkistetaan lorauksella öljyä sekä vaaleaa balsamicoa ja pyöritellään kastike huolellisesti papujen pintaan.

Basilikan kasvatuksesta voi lukea lisää tästä vanhemmasta jutusta. Päivitetty ja monipuolisempi versio basilikan kasvatuksesta kuvineen on tulossa keväällä 2021.

Kokeilin basilikan kasvattamista jo, kun asuimme seitsemän vuotta sitten Tampereen keskustassa ja halusin yrttitarhan parvekkeelle. Basilika oli ensimmäinen valinta. Onnistuin tappamaan kasvit jo taimena täydellisellä huolettomuudella, eli neljän päivän mökkireissu ilman kastelua karaisi sirkkalehtiset alut kuoliaaksi. Tuon jälkeen olen tehnyt joka vuosi uuden virheen kasvatuksessa, jonka vuoksi basilikasatoa on kerätty vasta kahtena kesänä. Opettelu on ollut virheistä huolimatta – tai ehkä juuri niiden takia – hyvän sadon arvoista.

Basilika on monikäyttöisyydeltään vähintään persiljan vertainen. Sillä saa herätettyä eloon yksinkertaiset pastat ja salaatit. Sen voi lisätä mausteiseen ruokaan loppuvaiheessa antamaan makumaailmaan syvyyttä ja raikkautta. Pidän myös kasvin satoisuudesta, sillä lehtiä voi käyttää runsaasti ja niitä riittää silti vielä säilöttäväksi. Basilika on myös kaunista kasvatettavaa ja tuoksuu tietysti mahtavalle.

Koska yrtti on maailmalla niin paljon käytetty, variaatioita löytyy. Kasvatan pääosin italialaisia lajikkeita koska ne ovat kaikkein monikäyttöisimpiä, mutta muita versioita on kiva testailla tuorekäytössä. Olen kokeillut thaibasilikaa sekä sitruunabasilikaa ja molemmat ovat jääneet kasvatukseen. Thaibasilika täydentää wokit ja mausteiset kastikkeet aniksisella aromilla ja sitruunabasilikasta saa hyviä marinadeja ja salaatinkastikkeita. Molemmissa lehdet ovat olleet hyviä vaikka kasvi on ehtinyt kukkia ja kasvutapa on muutenkin vahvempi kuin italian serkuilla. Hyvän, käyttööni sopivan lajiketrion muodostavat siis sitruunabasilika, thaibasilika sekä suurilehtinen napolilainen basilika, jota myös mammuttibasilikaksi kutsutaan.

KASVATUS SIEMENESTÄ

Avomaalla basilika ei menesty kovinkaan hyvin. Kasvupaikaksi sopii parhaiten kasvihuone, yrttikaappi tai katettu laatikko.

Basilikan siemenet voi kylvää suoraan kasvupaikalleen esimerkiksi parvekelaatikkoon ja harventaa myöhemmin taimia. Koska istutan taimet kasvihuoneeseen, esikasvatan ne ruukuissa. Kylvän 10-12 siementä potteihin ja poistan myöhemmin heikoimmat alut niin että jokaiseen pottiin jäljelle jää 4-5 vahvaa alkua. Täytän potit puolilleen taimimultaa, joka kostutetaan ennen kylvöä. Siemenet ripotellaan mullan päälle ja kylvös peitetään perliitillä ja ruukku kelmulla, jotta multa pysyy tasaisen kosteana.

Kun siemenet ovat itäneet ja vartta on 2-3 senttiä, heikoimmat alut nypitään pois. Kastelu hoidetaan varovasti sumuttelemalla. Kun taimet ovat hieman vahvistuneet ja muodostaneet ensimmäisen lehtiparinsa, taimimultaa lisätään niiden juurelle sirkkalehtiin asti. Kun toinenkin lehtipari alkaa muodostua, annan taimille hyvin mietoa luonnonmukaista kasvulannoitetta. Sitä kannattaa aina annostella alakanttiin.

Basilikantaimia karaistaan auringonpaisteessa kaksi viikkoa ennen istutusta kantamalla ne ulos päivittäin muutamaksi tunniksi. Kun on tullut aika istuttaa basilikat lopulliselle kasvupaikalleen, kastelen taimet edellisenä iltana. Aamuun mennessä kosteus on tasoittunut ja juuripaakku lähtee kokonaisena irti. Istutan taimet hieman syvempään ja painelen juurelle multaa. Kastelusta huolehtiminen on tärkeää erityisesti juurtumisvaiheessa. Muutenkin tasainen kosteus on oleellista ja kastelut kannattaa hoitaa pääsääntöisesti aamuisin jotta juuret ehtivät kuivaa ennen yötä. Basilika on herkkä juurimädälle. Lannoitus on tarpeen jos multatila on pieni, mutta kasvihuoneen laarissa puhtia tuntuu riittävän ilman douppausta.

KÄYTTÖ JA SÄILÖNTÄ

Kun kasvit ovat muodostaneet muutaman lehtiparin ja ovat selvästi voimakkaassa kasvussa, voit alkaa käyttää isoja lehtiä ruuanlaitossa. Jos taimia on kasvattanut tarpeeksi, pienikin harvennus tuottaa runsaan sadon käytettäväksi. Kun lehdet alkavat tiivistyä ja latvaan näyttää nousevan nuppu, kasvit kannattaa latvoa. Ne haarautuvat ja kukinta jää myöhemmäksi – kukkiva basilika alkaa tuottaa mauttomia lehtiä ja tätä pystyy latvonnalla lykkäämään. Kun homma on suoritettu, käsissä on valtavasti hyviä, nuoria basilikatupsuja joista vaikkapa pestoa pääsee tekemään.

Satoa voi kerätä säilöntää varten aina kun isoja lehtiä tai latvottavaa on paljon. Lehdet leikataan siististi saksilla irti ja niistä siistitään pois paksu varsi. Ne levitetään pellille leivinpaperin päälle ja laitetaan pakkaseen parinkymmenen minuutin ajaksi. Kun ne ovat rapsahtavan jäisiä, ne nostellaan pihdeillä minigrip-pusseihin. Pussit laitetaan heti takaisin pakkaseen ja käytetään talven aikana. Pakastettua basilikaa voi lisätä lämpimään ruokaan kuten tuorettakin, kypsennyksen loppuvaiheessa. Ota pussi pakkasesta juuri ennen lisäämistä, murustele jäiset lehdet rutistelemalla pussia ja ravistele keitokseen. Minigripille riittää huuhtaisu ja sen voi käyttää uudelleen, mistä pidän suuresti. Pakastettu yrtti ei tietenkään kelpaa salaattiin, mutta salaatinkastiketta siitä voi tehdä hienontamalla. Kuivattaminen vie basilikasta aromin, joten en suosittele.

Käytä basilikaa peston ja salaatin lisäksi aasialaisiin ruokiin, munakkaisiin, kylmien kastikkeiden maustamiseen sekä marinointiin. Jälkiruokaankin yrttiä saa lisättyä – Milanon maailmanmessuilla testattu basilikasorbetti todisti sen. Kyllästymään ei pääse ja vaikka pääsisikin, nopea pakastusoperaatio säilyttää sadon aromit parempaan ajankohtaan.

Kun kesä on herkuteltu maukkailla ja monipuolisilla basilikaherkuilla, on aika päästää kasvit kukkimaan. Lopetan kastelun jossain vaiheessa kukkien alettua lakastumaan ja kun viimeiset lehdet on kerätty pakkaseen tai soppaan. Kuivien kukkien sisään muodostuu pieni musta siemen, jonka tunnistat samanlaiseksi kuin keväällä kylvämäsi. Kirjoita paperipussin kylkeen lajikkeen nimi ja säilö pimeään paikkaan odottamaan seuraavaa kevättä.

BASILIKARESEPTEJÄ

Basil Paneer – kotijuustoa basilikalla maustetussa tomaattikastikkeessa