Artikkelit

Saavumme paikalle kun tapahtuma on ehtinyt olla käynnissä parin tunnin ajan. Liput ovat myyneet hyvin ennakkoon ja olikin ilmeisen järkevää ostaa ne etukäteen. Peruslippuun kuuluu Spiegelaun maistelulasi, jonka onneksi saa pitää, sen verran käteensopiva lasi on. Lippuumme kuuluu sisäänpääsyn ja lasin lisäksi myös varaamani tasting ja Seamchip-maksukortit, joihin voi ladata arvoa sovelluksella tai pisteissä paikan päällä. Vielä pyörähdys narikan kautta ja olemme valmiita maistelemaan.

VPK:n sali on upea ympäristö mille tahansa tapahtumalle, mutta oli vaikea kuvitella kuinka se taipuisi oluttapahtuman tarpeisiin. Tiskit on sijoitettu salin sivuille pylväiden väliin ja keskitilassa on väljästi pieniä pöytiä. Porukkaa on paikalla mukavasti ja meteli alkaa olla kova. Seuraavan tunnin ajan väkeä valuu sisälle tasaista tahtia ja pian sali käy jopa hieman ahtaaksi. Sivusalissa meininki oli hieman hiljaisempi ja päädymmekin pian maistelemaan Kuori -ravintolan mainiota bao bun -sämpylää. Olutta maistellessa nälkä kasvaa melko nopeasti ja jatkamme vielä Murun pastramileivällä ja risotolla. Jälkimmäinen on Top Fuel -panimon Lab Genious Porterin kanssa täydellinen yhdistelmä.

 

Ennen yhdeksältä alkavaa tastingia olemme ehtineet kokeilla jo monen panimon tuotoksia. Oluen maistelu tässä mittakaavassa on uutta minulle, mutta tietyt suosikit nousevat selvästi esiin. IPAa on tarjolla paljon ja niillä aloittamisen jälkeen Beer Hunter’s Muflonin Saison De Randonneur maistuu mahtavan tasapainoiselta ja raikkaalta. Siitä innostuneena päätän kokeilla myös Porilaisen Moose on the Loose -panimon Wild –karviaisolutta. Oluen marjaisuus ja limuinen olemus tuovat aivan uusia makuelämyksiä, kun marja vie olutta eikä toisinpäin, toisin kuin aiemmin kotioloissa testaamani karpalo-olut. Olen yleensä raikkaiden perusmakujen ystävä, mutta oluissa tuntuu olevan samat lainalaisuudet, kuin ruuanlaitossakin: erikoisuudet toimivat, kun pohja on kunnossa ja erityispiirteet tukevat hyvin tuotteen ominaismakua.

Sitten itse tasting. Valitsin sen melko sokkona lippuja tilatessa, mutta nyt Kimito Brewingin tastingit on myyty loppuun ja pienen perehtymisen jälkeen odotan sitä innolla. Saamme reilun tunnin aikana viisi näytettä panimon tuotteista, joiden joukosta löytyy myös ehdoton lempi-IPA tapahtuman tarjonnasta. Perustaja Jonas Sahlbergin vetämä tasting on kiinnostava muutenkin kuin hyvien juomien takia. Hän myöntää aluksi olevansa hieman hermostunut suuren osanottajamäärän takia, mutta rentoutuu silminnähden alkaessaan puhua yrityksensä arvoista ja pienyrittäjyyden kiemuroista. Osallistujat esittävät hyviä kysymyksiä ja Jonas vastaa mielellään. Puheenaiheet rönsyilevät asiasta toiseen ja tuntuu että juttuja kuuntelisi itsekin mielellään vielä parin juoman verran.

Tapahtuma on ollut iloinen yllätys. Olen varmaan siinä mielessä ihanteellinen asiakas että pidän oluesta, mutta kokeilen liian harvoin uutta. Pienpanimoita tuntuu poksahtelevan esiin kuin sieniä sateella, joten niiden valikoima on tuntunut vaikeasti lähestyttävältä. Maistelu tällä tavalla herätti kiinnostusta kokeiluun kotioloissakin ja antoi kosketuspintaa tuon innokkaan porukan ajatusmaailmaan. Järjestelyistäkään ei löydy pahaa sanottavaa, pieni ahtauskin hellitti hieman kun osa ihmisistä asettuivat yläkerran pöytiin. Seamchip -maksukortin käyttö oli helppoa pienen pähkäilyn jälkeen ja tuollaiset maksutavat ovatkin miellyttävä suunta käteisen pyörittelystä. Jos jotain pitäisi sanoa, ehkä tämän vitsin kuuleminen alkoi käydä koville loppuillasta:

”Minkälaista olutta teillä on tarjolla?”

”Hyvää!”