Tutkija Pauliina Ylitalo selvittää talvi- ja jatkosodissa kuolleiden naisten kohtaloita

Mitä tapahtui
Väitöskirjatutkija Pauliina Ylitalo tutkii sotatehtävissä kuolleita naisia Lottapuvussa haudatut -väitöstutkimuksessaan.1a Ylitalo kertoo yllättyneensä siitä, miten vähän tietoa sotatehtävissä kuolleista naisista on.1b Kuolleiden naisten kokonaismäärän hän paljastaa vasta tutkimuksen valmistuessa, mutta hänen mukaansa määrä oli yllättävän suuri.1c
Tarkemmin
Ylitalo kävi läpi myös pääesikunnan kenttäpiispantoimiston kaatuneiden pääkortiston 47 mapillista käsinkirjoitettuja henkilökortteja.1d
Ylitalon mukaan kuolinsyiden joukossa on myös hukkumisia, salamaniskuja ja paleltumisia ilmavalvonnassa.1e
Ylitalon mukaan naisten joukko on pieni mutta merkittävä, koska miehet pääosin määrättiin tehtäviinsä ja naiset lähtivät niihin vapaaehtoisesti.1f
Ylitalon mukaan sotien jälkeen vakiintui malli, jossa uhri on mies ja surija nainen, ja kaatuneet äidit ja tyttäret jäivät varjoon.1g
Tammenlehvän perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen myöntää, ettei sotatehtävissä kuolleita naisia ole juuri nostettu esille, mutta hänen on vaikea kuvitella tietoista vähättelyä.1h
Seinäjoen sankarihautausmaalle on haudattu kaksi naista, lotat Virpi Viita ja Ellen Latva-Kokko.1i
Tausta
Tuhannet suomalaiset naiset työskentelivät sotatehtävissä talvi- ja jatkosodissa.1j
Lotat avustivat armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.1k
Kun Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen vastaisena, naiset joutuivat vaikenemaan maanpuolustustyöstään.1l
Lähteet
- Virpi Viita, 19, on yksi sadoista sodissa kaatuneista naisista, joista on puhuttu vain vähän · Yle, 25.10. klo 12.09
Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.

















