Tutkija Georg Boldt: Suomessa suuret mielenosoitukset syntyvät yleensä ammattiliittojen voimin

Mitä tapahtui
Suomessa mielenosoituksiin osallistuu enimmilläänkin kymmeniätuhansia ihmisiä, kun esimerkiksi Ranskassa kokoontuu satojatuhansia.1a Poliittisen sosiologian tutkijan Georg Boldtin mukaan eroja selittävät väkilukujen lisäksi erot mielenosoituskulttuurissa.1b
Tarkemmin
Boldtin mukaan mielenosoitusten taustalla on lähes aina kuukausien suunnittelu, johon tarvitaan resursseja, ja ammattiliitoilla on kontaktiverkostot ja rahaa.1c
Talvella 2024 SAK:n ja STTK:n mielenosoituksessa Senaatintorilla oli poliisin arvion mukaan noin 13 000 ihmistä, ja lakossa oli samaan aikaan arviolta 200 000–300 000 ihmistä.1d
Syyskuussa 2023 Helsingin rasisminvastaisessa mielenosoituksessa marssi poliisin arvion mukaan yli 10 000 ihmistä.1e
Paljon huomiota saavat mielenosoitukset ovat usein pieniä: Elokapinan mielenosoituksissa on tyypillisesti kymmenistä satoihin ihmisiä.1f
Tausta
Aiemmin Suomessa on järjestetty väkilukuun nähden isoja mielenosoituksia: SAK:n mielenosoitus keräsi Senaatintorille 40 000 osallistujaa vuonna 1991, ja samaa kokoluokkaa oli yleislakon yhteydessä vuonna 1956 järjestetty mielenosoitus.1g
Vuoden 2024 lakoilla useat SAK:n, STTK:n ja Akavan liitot vastustivat hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.2
Lähteet
- Miksi Suomessa marssii satoja tai tuhansia, kun muualla Euroopassa kaduille lähtee satojatuhansia? · Yle, 15.11. klo 19.51
- Suomi seis! · Yle, 1.2. klo 20.45
Tekoäly on koonnut tämän tiivistelmän Ylen jutuista. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.
























