Suomalaiset painotalot eivät paina äärioikeiston tarroja – verkkokauppa tilaa omansa ulkomailta

Mitä tapahtui
Äärioikeistolaiset tarrat leviävät etenkin isoissa kaupungeissa, vaikka kotimaiset painotalot kieltäytyvät valmistamasta niitä.1a Painotalojen ja alan järjestöjen viesti on, että painotaloilla on nollatoleranssi ääriliikkeiden materiaalille.1b Suomalaisen äärioikeiston verkkokaupan toimitusjohtaja Ville Nurmelan mukaan kauppa suunnittelee tarrat itse ja tilaa ne ulkomaiselta toimittajalta.1c
Tarkemmin
Verkkokaupasta voi tilata esimerkiksi hakaristitarroja ja Adolf Hitlerin kasvoilla varustettuja tarroja.1d
Punamusta Coloron asiakkuuspäällikkö Sami Pulkkinen kertoo, ettei hakaristiä ole suostuttu painamaan.1e
Graafisen alan toimitusehtosuosituksen mukaan painotalo voi purkaa tarjouksen, jos aineisto on hyvän maun vastaista, ristiriidassa yrityksen arvojen kanssa tai voi aiheuttaa mainehaittaa.1f
Graafinen teollisuus ry:n Annukka Ahopalo ja Fespa Finlandin Minna Pettersson pitävät todennäköisenä, että tarrat ostetaan ulkomaisista verkkokaupoista.1g
Petterssonin mukaan tarroja voi kuitenkin tehdä myös jokin kotimainen paja, ja nykylaitteilla niitä voi painaa kotioloissakin.1h
Kotosen mukaan tarroittaminen on aatteen sissimarkkinointia, ja ahkera tarroittaminen maahanmuuttajataustaisten yrittäjien lähellä voi olla tarkoitettu pelotteluksi.1i
Tausta
Poliittisten ja aktivististen tarrojen liimaaminen kaupunkitilaan on lisääntynyt viime vuosina.1j
Tarrasodalla tarkoitetaan sitä, että joku liimaa ideologiaansa tukevan tarran näkyvälle paikalle ja toinen raaputtaa sen pois tai liimaa omansa tilalle.2
Viime kuukausina varsinkin äärioikeistolaisen Sinimustan liikkeen tarroja on ilmaantunut monen kaupungin julkiseen tilaan.1k
Kotosen mukaan ilmiö ei ole uusi, sillä esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike tuli aluksi tunnetuksi "tarranatseina".1l
Lähteet
- Tältä näyttää Tampereen tarrasota – äärioikeisto tilaa tarransa ulkomailta · Yle, 4.11. klo 18.31
- Teemu Väisänen seuraa tarrasotaa, joka on jokaisen nähtävissä · Yle, 31.10. klo 14.04
Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.

























