Tekoäly opetettiin tunnistamaan suomalaisia jätteitä – ihmisen lajittelua se ei vielä korvaa

Mitä tapahtui
Tekoäly on opetettu tunnistamaan suomalaisia jätteitä, jotta ne voitaisiin ohjata tehokkaammin oikeisiin käsittelypaikkoihin.1a Turun yliopiston projektiavustajat luokittelivat käsin tuhansia kuvia suomalaisista jätteistä ja syöttivät ne tekoälylle.1b Osin EU-rahoitteisessa Ekoälyä-hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Haaga-Helia ja mustasaarelainen jäteyhtiö Westenergy.1c
Tarkemmin
Oma aineisto tarvittiin, koska maailmalta löytyvä data ei sovi riittävän hyvin kotimaisten jätteiden tunnistukseen.1d
Westenergyn laitos polttaa vuodessa energiaksi 190 000 tonnia jätettä 70 kunnan alueelta, ja ihmissilmin siitä ehditään tarkistaa vain noin yhden päivän määrä.1e
Pilottivaiheessa tekoälylle on opetettu parikymmentä jätelajia, ja yhden lajin tunnistaminen vaatii noin tuhat käsin tarkastettua kuvaa.1f
Turun yliopiston tutkijatohtori Pouya Jafarzadeh muistuttaa, että mitä enemmän jätettä on esilajiteltu kotona tai työmaalla, sitä helpompi järjestelmän on tehdä loppulajittelu.1g
Tausta
Ulkomailta tuodaan jätteitä Suomeen muun muassa energiantuotannon tarpeisiin.1h
Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastajan Hannele Nikanderin mukaan jätettä tuotiin Suomeen ensimmäistä kertaa enemmän kuin vietiin.2a
EU-komissio on antanut Suomelle varoituksen, koska liian suuri osa jätteestä poltetaan ja liian vähän kierrätetään materiaalina.2b
Lähteet
- Tekoäly oppi penkomaan suomalaista jätevuorta, mutta ihmisen roolia lajittelussa se ei pysty vielä poistamaan · Yle, 4.11. klo 15.02
- Italialaisten roskat palavat nyt sähköksi ja lämmöksi Suomessa – jätepolttoaineiden tuonti Suomeen nelinkertaistui viime vuonna · Yle, 27.2. klo 9.13
Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.

























