Taideyliopiston tutkimus: Kaustisen viulunsoiton Unesco-tunnustus muutti kuntapolitiikkaa mutta ei suhtautumista rahoitukseen

Mitä tapahtui
Taideyliopiston tutkimuksen mukaan kaustislaisen viulunsoiton pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021 muutti kuntapolitiikkaa ja poliittisia puhetapoja sekä vauhditti kulttuuri-investointeja.1a Tutkijat Outi Valo ja Heidi Henriikka Mäkelä toteavat, että kulttuuriperinnöstä tuli paikallisen vallankäytön ja poliittisen kilpailun väline.1b
Tarkemmin
Tutkijat tarkastelivat Kaustisen kunnanvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoja vuosilta 2016–2023 sekä paikallislehti Perhonjokilaakson uutisointia päätöksistä ja keskusteluista.1c
Luetteloon pääsyn jälkeen kulttuuriperintö alettiin nähdä yhä vahvemmin kunnan elinvoiman ja imagon voimavarana.1d
Valon ja Mäkelän mukaan poliitikot käyttivät statusta mielellään imagon rakentamisessa, matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa.1e
Tutkijoiden mukaan muutos näkyi käytännössäkin: liikenneympyrään sijoitettu viulunmuotoinen veistos ilmentää kulttuuriperintöön liittyviä arvoja.1f
Tausta
Ennen Unesco-prosessia kunnan pääpuolueet keskusta ja perussuomalaiset halusivat leikata kulttuurisektorista.1g
Erityisesti perussuomalaiset ehdottivat toistuvasti leikkauksia esimerkiksi Kansantaiteenkeskuksen tukeen sekä Pro Kaustisen ja Kansanmusiikki-instituutin rahoitukseen.1h
Vielä 2020-luvulle tultaessa kulttuuriperinnön merkityksestä oli ristiriitaisia näkemyksiä.1i
Kaustislaisten poliitikkojen kieli alkoi muuttua, kun aineeton kulttuuriperintö nousi Unesco-haun myötä yhä enemmän keskusteluun.1j
Lähteet
- Myös kulttuuria karsastaneet poliitikot näkivät markkinaraon, kun kaustislainen viulunsoitto pääsi Unescon listalle · Yle, 6.11. klo 12.44
Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.







































