Tutkija Hannele Cantell pelkää peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksen etenevän liian kiireellä

Mitä tapahtui
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteita kirjoitetaan uusiksi, ja osaamisen tavoitteet muotoillaan niin, että niitä voitaisiin mitata arvosanoilla.1a Helsingin yliopiston dosentti ja opettajankouluttaja Hannele Cantell pelkää, että isoa urakkaa tehdään liian kovalla kiireellä.1b Cantell istuu työryhmässä, joka uudistaa perusteiden ympäristöopin osuutta.1c
Tarkemmin
Työryhmillä on alle kolme kuukautta aikaa saada luonnokset valmiiksi, ja ne kokoontuvat etäyhteydellä kerran viikossa.1d
Cantellin mukaan uudistus voi viedä opetuksen painopistettä pois vaikeasti mitattavista asioista, kuten innostumisesta ja vaikuttamistaidoista.1e
Cantellin mielestä uudistuksesta on keskusteltu julkisesti liian vähän, eikä moni kuntapäättäjä ja rehtori ole edes tiennyt siitä.1f
Nissinen uskoo, että opettajat löytävät arvoihin ja asenteisiin liittyvät kappaleet jatkossakin, eikä hän usko niiden siirron muuttavan opetuksen luonnetta.1g
Lausuntokierros on alkuvuodesta 2027, ja uusien perusteiden on määrä olla käytössä kouluissa syksyllä 2028.1h
Jo ekaluokkalaisille määritellään arvosanakriteerit, mutta uudistus ei tarkoita, että kaikille pitäisi alkaa antaa numeroita.1i
Tausta
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, jonka tarkoituksena on tehdä oppilaiden arvioinnista yhdenmukaisempaa.1j
Lakiin liittyvä osaamistakuu tarkoittaa, että joka luokalle ja oppiaineelle kirjataan vähimmäisvaatimukset eli se, mikä riittää vitosen todistukseen.1k
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut kansallisten kokeiden kokeilemista, ja eduskunta on äänestänyt tasokokeiden puolesta, vaikka sadat tutkijat ovat vastustaneet ideaa.1l
Opetussuunnitelman uudistaminen ei ole suoraan yhteydessä tasokokeisiin.1m
Lähteet
- Koulujen opetusta sorvataan uusiksi liian kovaa vauhtia, pelkää tutkija: ”Voi johtaa siihen, ettei lähdetä ulos luokasta” · Yle, 13.11. klo 7.30
Tekoäly on koonnut tämän tiivistelmän Ylen jutuista. Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.

















































