Venäjä-tutkijat Suomessa etsivät uusia työtapoja, kun Venäjälle ei pääse – osa on lopettanut uransa

Mitä tapahtui
Suomalaiset Venäjä-tutkijat käyttävät uusia tapoja tehdä työtään, koska Venäjälle ei pääse paikan päälle.1a Lapin yliopiston professori Florian Stammler on Venäjän laajennettua sotaa Ukrainassa vuonna 2022 tavannut siperialaisia poronhoitajia Turkissa ja Kiinassa.1b Stammlerin mukaan edes niin epäpoliittinen aihe kuin poron lypsämisen tutkiminen ei ole enää mahdollista.1c
Tarkemmin
Venäläiset eivät tarvitse viisumia Turkkiin eivätkä Kiinaan, mutta Venäjän mukaan ”epäystävälliseen” Suomeen heitä ei voi kutsua.1d
Stammler pohtii tarkkaan, miten hänen kontaktiensa on turvallista palata Venäjälle, eikä tapaamisista pidetä melua sosiaalisessa mediassa.1e
Mirkka Ollila tutkii Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa Kuolan niemimaalle saamelaisten asuinalueelle suunniteltua litiumkaivosta, joka sijaitsee noin 300 kilometrin päässä Suomen rajalta.1f
Ollilan mukaan paikallaolon puute vie ison siivun tutkimuksesta, ja hän puntaroi, voiko jatkaa Venäjä-tutkijana.1g
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo verkon ja sosiaalisen median olevan yhä varsin kattava lähde, ja hänen mukaansa Telegram on ehkä merkittävin kansan tuntojen ilmapuntari.1h
Lassilan mukaan tutkimuskohde voi vaihtua esimerkiksi Ukrainaan tai muualle entisen Neuvostoliiton alueelle.1i
Tausta
Nuorempi tutkijasukupolvi joutuu aloittamaan tutustumisen Venäjään käytännössä nollasta, jos rajat joskus avautuvat.1j
Kiinalainen yhtiö MCC International aikoo kehittää litiumkaivosta Murmanskin alueelle, ja suunnitelmien mukaan kaivos olisi valmis vuonna 2030.2a
Oikeudet esiintymään on venäläisillä valtio-omisteisilla yhtiöillä Nornickelillä ja Rosatomilla.2b
Lähteet
- Sota sulki Venäjän tutkijoilta: yksi tapaa kohteensa Kiinassa, toinen pohtii koko uransa jatkoa · Yle, 29.10. klo 13.16
- Suomen naapuriin kehitetään litium-kaivosta – tutkijan mukaan voi olla merkki Venäjän syvenevästä Kiina-riippuvuudesta · Yle, 6.8. klo 11.42
Jokainen virke perustuu Ylen juttuun. Viite, esimerkiksi [1a], avaa lähteen ja korostaa kohdan, josta tieto on peräisin. Numero kertoo jutun, kirjain kohdan.
























































